EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uudelleenlaadittu) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

1 artikla Kohde

1 artikla

Kohde

Tällä direktiivillä luodaan yhteiset puitteet uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian edistämiselle. Siinä asetetaan sitova unionin tavoite, joka koskee uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian kokonaisosuutta energian kokonaisloppukulutuksesta unionissa vuonna 2030. Direktiivi sisältää myös säännöt uusiutuvista lähteistä tuotettavalle sähkölle myönnettävästä taloudellisesta tuesta, itse tuotetun tällaisen sähkön kulutuksesta, uusiutuvan energian käytöstä lämmitys- ja jäähdytysalalla ja liikennealalla, jäsenvaltioiden välisestä sekä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisestä alueellisesta yhteistyöstä, alkuperätakuista, hallinnollisista menettelyistä sekä tiedottamisesta ja koulutuksesta. Lisäksi siinä vahvistetaan kestävyyskriteerit ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevat kriteerit biopolttoaineille, bionesteille ja biomassapolttoaineille.

2 artikla Määritelmät

2 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/72/EY ( 1 ) asiaankuuluvia määritelmiä.

Lisäksi sovelletaan seuraavia määritelmiä:

▼M2

1)

’uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla’ tai ’uusiutuvalla energialla’ tarkoitetaan uusiutuvista, muista kuin fossiilisista lähteistä peräisin olevaa energiaa eli tuuli- ja aurinkoenergiaa (aurinkolämpö ja aurinkosähkö) sekä geotermistä energiaa, osmoottista energiaa, ympäristön energiaa, vuorovesi- ja aaltoenergiaa ja muuta valtamerienergiaa, vesivoimaa, biomassaa, kaatopaikoilla ja jätevedenpuhdistamoissa syntyvää kaasua ja biokaasua;

1 a)

’teollisuuslaatuisella raakapuulla’ tarkoitetaan sahatukkeja, vaneritukkeja, kuitupuuta (pyöreää tai halkaistua) sekä kaikkea muuta raakapuuta, joka soveltuu teolliseen käyttöön, lukuun ottamatta raakapuuta, joka ominaispiirteidensä, kuten lajin, koon, suoruuden ja oksaisuuden, vuoksi ei sovellu teolliseen käyttöön, jäsenvaltioiden määrittelemällä ja asianmukaisesti perustelemalla tavalla asiaankuuluvien metsä- ja markkinaolosuhteiden mukaisesti;

▼B

2)

’ympäristön energialla’ tarkoitetaan sellaista luonnollisesti esiintyvää lämpöenergiaa ja ympäristöön rajoitettuihin tiloihin keräytynyttä energiaa, joka voi olla varastoituna ympäröivään ilmaan, poistoilma pois lukien, pintaveteen tai jäteveteen;

3)

’geotermisellä energialla’ tarkoitetaan maaperän pinnan alle lämmön muodossa varastoitunutta energiaa;

▼M2

4)

’energian kokonaisloppukulutuksella’ tarkoitetaan teollisuuden, liikenteen, kotitalouksien, palvelujen, myös julkisten palvelujen, maatalouden sekä metsä- ja kalatalouden energiakäyttöön toimitettuja energiahyödykkeitä, sähkön ja lämmön kulutusta energiatoimialalla sähkön ja lämmön tuotantoon sekä sähkön ja lämmön jakelu- ja siirtohäviötä;

▼B

5)

’tukijärjestelmällä’ tarkoitetaan jäsenvaltion tai tiettyjen jäsenvaltioiden käyttämää välinettä, järjestelmää tai mekanismia, joka edistää uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöä alentamalla tällaisen energian kustannuksia, korottamalla sen mahdollista myyntihintaa tai lisäämällä tällaisen energian ostomääriä uusiutuvan energian velvoitteen avulla tai muulla tavalla, sisältäen muun muassa investointituen, verovapaudet tai -helpotukset, veronpalautukset, uusiutuvan energian velvoitteen tukijärjestelmät, kuten ne, joissa käytetään vihreitä sertifikaatteja, sekä syöttötariffimaksujen ja liukuvien tai kiinteiden lisähintamaksujen kaltaiset suorat hintatukijärjestelmät;

6)

’uusiutuvan energian velvoitteella’ tarkoitetaan tukijärjestelmää, jonka mukaan energian tuottajien on varattava tietty osuus tuotannostaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevalle energialle, energian toimittajien on varattava tietty osuus toimituksistaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevalle energialle tai energian kuluttajien on varattava tietty osuus kulutuksestaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevalle energialle. Edellä mainittu sisältää järjestelmät, joissa mainitut vaatimukset voidaan täyttää käyttämällä vihreitä sertifikaatteja;

7)

’rahoitusvälineellä’ tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 ( 2 ) 2 artiklan 29 alakohdassa määriteltyä rahoitusvälinettä;

8)

’pk-yrityksellä’ tarkoitetaan komission suosituksessa 2003/361/EY ( 3 ) olevan liitteen 2 artiklassa määriteltyjä mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä;

9)

’hukkalämmöllä ja -kylmällä’ tarkoitetaan teollisuus- tai sähköntuotantolaitoksissa tai palvelualalla sivutuotteena väistämättä syntyvää lämpöä tai kylmää, joka katoaisi käyttämättömänä ilmaan tai veteen, jos sitä ei johdettaisi kaukolämmitys- tai jäähdytysjärjestelmään, jos on käytetty tai käytetään yhteistuotantoprosessia tai jos yhteistuotanto ei ole mahdollista;

▼M2

9 a)

’uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueella’ tarkoitetaan tiettyä joko maalla tai merellä tai sisävesillä sijaitsevaa paikkaa tai aluetta, jonka jäsenvaltio on nimennyt erityisen soveltuvaksi uusiutuvan energian tuotantolaitosten asentamiseen;

9 b)

’aurinkoenergialaitteilla’ tarkoitetaan laitteita, jotka muuntavat aurinkoenergiaa lämpö- tai sähköenergiaksi, erityisesti aurinkolämpö- ja aurinkosähkölaitteita

▼B

10)

’voimalaitoksen päivittämisellä’ tarkoitetaan uusiutuvaa energiaa tuottavien voimalaitosten uusimista, mukaan lukien laitosten tai toimintajärjestelmien ja laitteistojen korvaaminen kokonaan tai osittain kapasiteetin korvaamiseksi tai laitoksen tehokkuuden tai kapasiteetin lisäämiseksi;

11)

’jakeluverkonhaltijalla’ tarkoitetaan direktiivin 2009/72/EY 2 artiklan 6 alakohdassa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/73/EY ( 4 ) 2 artiklan 6 alakohdassa määriteltyä haltijaa;

12)

’alkuperätakuulla’ tarkoitetaan sähköistä asiakirjaa, joka toimii ainoastaan näyttönä loppukäyttäjälle siitä, että tietty energiaosuus tai -määrä on tuotettu uusiutuvista lähteistä;

13)

’jäännösjakaumalla’ tarkoitetaan jäsenvaltion vuotuista energialähteiden kokonaisyhdistelmää, pois lukien peruutettujen alkuperätakuiden kattama osuus;

14)

’itse tuotettua uusiutuvaa energiaa käyttävällä kuluttajalla’ tarkoitetaan loppukäyttäjää, joka toimii omissa tiloissaan rajatulla alueella tai jäsenvaltion niin salliessa muissa tiloissa ja joka tuottaa uusiutuvista energialähteistä sähköä omaan kulutukseen ja joka voi varastoida tai myydä uusiutuvista energialähteistä itse tuottamaansa sähköä, edellyttäen että muun kuin itse tuotettua uusiutuvaa energiaa käyttävän kotitalouskuluttajan kyseinen toiminta ei ole hänen ensisijaista kaupallista tai ammatillista toimintaansa;

▼M2

14 a)

’tarjousalueella’ tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/943 ( 5 ) 2 artiklan 65 alakohdassa määriteltyä tarjousaluetta;

14 b)

’innovatiivisella uusiutuvan energian teknologialla’ tarkoitetaan uusiutuvan energian tuotantoteknologiaa, joka parantaa vähintään yhdellä tavalla uusimman tekniikan mukaista vastaavaa uusiutuvan energian teknologiaa tai tekee hyödynnettäväksi uusiutuvan energian teknologian, jota ei ole täysin kaupallistettu tai johon liittyy ilmeinen riski;

14 c)

’älykkäällä mittausjärjestelmällä’ tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/944 ( 6 ) 2 artiklan 23 alakohdassa määriteltyä älykästä mittausjärjestelmää;

14 d)

’latauspisteellä’ tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/1804 ( 7 ) 2 artiklan 48 alakohdassa määriteltyä latauspistettä;

14 e)

’markkinaosapuolella’ tarkoitetaan asetuksen (EU) 2019/943 2 artiklan 25 alakohdassa määriteltyä markkinaosapuolta;

14 f)

’sähkömarkkinoilla’ tarkoitetaan direktiivin (EU) 2019/944 2 artiklan 9 alakohdassa määriteltyjä sähkömarkkinoita;

14 g)

’kotitalousakulla’ tarkoitetaan erillistä ladattavaa akkua, jonka nimellisteho on suurempi kuin 2 kWh ja joka soveltuu asennuksiin ja käyttöön kotitalousympäristössä;

14 h)

’sähköajoneuvoakulla’ tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/1542 ( 8 ) 3 artiklan 1 kohdan 14 alakohdassa määriteltyä sähköajoneuvoakkua;

14 i)

’teollisuusakulla’ tarkoitetaan asetuksen (EU) 2023/1542 3 artiklan 1 kohdan 13 alakohdassa määriteltyä teollisuusakkua;

14 j)

’toimintakunnolla’ tarkoitetaan asetuksen (EU) 2023/1542 3 artiklan 1 kohdan 28 alakohdassa määriteltyä toimintakuntoa;

14 k)

’varaustilalla’ tarkoitetaan asetuksen (EU) 2023/1542 3 artiklan 1 kohdan 27 alakohdassa määriteltyä varaustilaa;

14 l)

’tehon asetusarvolla’ tarkoitetaan akun hallintajärjestelmän sisältämää dynaamista tietoa, jolla määritetään sähkötehon asetukset, joilla akun pitäisi toimia optimaalisesti lataamisen tai purkautumisen aikana siten, että akun toimintakunto ja käyttö ovat optimaalisia;

14 m)

’älylatauksella’ tarkoitetaan lataustoimintoa, jossa akkuun siirrettävän sähkön intensiteetti säätyy dynaamisesti sähköisen tiedonsiirron kautta saadun tiedon perusteella;

14 n)

’sääntelyviranomaisella’ tarkoitetaan asetuksen (EU) 2019/943 2 artiklan 2 alakohdassa määritettyä sääntelyviranomaista;

14 o)

’kaksisuuntaisella latauksella’ tarkoitetaan asetuksen (EU) 2023/1804 2 artiklan 11 alakohdassa määriteltyä kaksisuuntaista latausta;

14 p)

’normaalitehoisella latauspisteellä’ tarkoitetaan asetuksen (EU) 2023/1804 2 artiklan 37 alakohdassa määriteltyä normaalitehoista latauspistettä;

14 q)

’uusiutuvan energian ostosopimuksella’ tarkoitetaan sopimusta, jonka nojalla luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö sopii ostavansa uusiutuvaa energiaa suoraan tuottajalta ja joka kattaa muun muassa uusiutuvan sähkön ostosopimukset ja uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmityksen tai jäähdytyksen ostosopimukset;

▼B

15)

’yhdessä toimivilla itse tuotettua uusiutuvaa energiaa käyttävillä kuluttajilla’ tarkoitetaan 14 alakohdan mukaisesti vähintään kahta yhdessä toimivaa itse tuotettua uusiutuvaa energiaa käyttävää kuluttajaa, jotka asuvat samassa rakennuksessa tai moniasuntoisessa rakennuksessa;

16)

’uusiutuvan energian yhteisöllä’ tarkoitetaan oikeushenkilöä,

a)

joka sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti perustuu avoimeen ja vapaaehtoiseen osallistumiseen, on riippumaton ja tosiasiallisesti sellaisten osakkeenomistajien tai jäsenten määräysvallassa, jotka sijaitsevat lähellä kyseisen oikeushenkilön omistamia ja kehittämiä uusiutuvaa energiaa hyödyntäviä hankkeita;

b)

jonka osakkeenomistajat tai jäsenet ovat luonnollisia henkilöitä, pk-yrityksiä tai paikallisviranomaisia, mukaan lukien kunnat;

c)

jonka ensisijainen tarkoitus on tuottaa ympäristöön liittyvää, taloudellista tai sosiaalista hyötyä osakkeenomistajilleen tai jäsenilleen tai alueille, joilla se toimii, eikä rahallista voittoa;

17)

’uusiutuvan sähkön ostosopimuksella’ tarkoitetaan sopimusta, jolla luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö sopii ostavansa uusiutuvista energialähteistä peräisin olevaa sähköä suoraan energiantuottajalta;

18)

uusiutuvan energian ’vertaiskaupalla’ tarkoitetaan uusiutuvan energian myyntiä markkinatoimijoiden välillä sellaisen sopimuksen mukaisesti, joka sisältää ennalta määritellyt ehdot siirron automaattisesta toteuttamisesta ja toimituksesta joko suoraan markkinatoimijoiden välillä tai välillisesti sertifioidun kolmantena osapuolena olevan markkinatoimijan, kuten aggregaattorin, välityksellä. Vertaiskaupan käyntiä koskeva oikeus ei vaikuta osapuolten oikeuksiin ja velvollisuuksiin loppukäyttäjinä, tuottajina, toimittajina tai aggregaattoreina;

▼M2

18 a)

’teollisuudella’ tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 ( 9 ) vahvistettuja Euroopan yhteisön tilastollisen toimialaluokituksen (NACE Rev.2) pääluokkiin B, C ja F sekä pääluokan J kaksinumerotasoon 63 kuuluvia yrityksiä ja tuotteita;

18 b)

’muulla kuin energiakäytöllä’ tarkoitetaan polttoaineiden käyttöä teollisen prosessin raaka-aineina energiantuotantokäytön sijaan;

▼B

19)

’kaukolämmityksellä’ tai ’kaukojäähdytyksellä’ tarkoitetaan termisen energian jakelua höyryn, kuuman veden tai jäähdytetyn nesteen muodossa keskitetyistä tai hajautetuista tuotantolähteistä verkoston välityksellä useisiin rakennuksiin tai kohteisiin käytettäväksi lämmitykseen tai jäähdytykseen sisätiloissa tai prosesseissa;

20)

’tehokkaalla kaukolämmitys ja -jäähdytysjärjestelmällä’ tarkoitetaan direktiivin 2012/27/EU 2 artiklan 41 alakohdassa määriteltyä tehokasta kaukolämmitys- ja jäähdytysjärjestelmää;

21)

’tehokkaalla yhteistuotannolla’ tarkoitetaan direktiivin 2012/27/EU 2 artiklan 34 alakohdassa määriteltyä tehokasta yhteistuotantoa;

22)

’energiatehokkuustodistuksella’ tarkoitetaan direktiivin 2010/31/EU 2 artiklan 12 alakohdassa määriteltyä energiatehokkuustodistusta.

▼M2

22 a)

’uusiutuvilla polttoaineilla’ tarkoitetaan biopolttoaineita, bionesteitä, biomassapolttoaineita ja muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia polttoaineita;

22 b)

’energiatehokkuus etusijalle -periaatteella’ tarkoitetaan asetuksen (EU) 2018/1999 2 artiklan 18 alakohdassa määriteltyä energiatehokkuus etusijalle -periaatetta;

▼B

23)

’jätteellä’ tarkoitetaan direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 1 alakohdassa määriteltyä jätettä pois lukien aineet, joita on muutettu tai jotka on pilattu tarkoituksellisesti, jotta ne olisivat tämän määritelmän mukaisia;

24)

’biomassalla’ tarkoitetaan maataloudesta, kasvi- ja eläinperäiset aineet mukaan lukien, metsätaloudesta ja niihin liittyviltä tuotannonaloilta, myös kalastuksesta ja vesiviljelystä, peräisin olevien biologista alkuperää olevien tuotteiden, jätteiden ja tähteiden biohajoavaa osaa sekä biologista alkuperää olevien jätteiden, teollisuus- ja yhdyskuntajätteet mukaan lukien, biohajoavaa osaa;

25)

’maatalousbiomassalla’ tarkoitetaan maatalouden tuottamaa biomassaa;

26)

’metsäbiomassalla’ tarkoitetaan metsätalouden tuottamaa biomassaa;

27)

’biomassapolttoaineilla’ tarkoitetaan biomassasta tuotettuja kaasumaisia ja kiinteitä polttoaineita;

28)

’biokaasulla’ tarkoitetaan biomassasta tuotettuja kaasumaisia polttoaineita;

29)

’biojätteellä’ tarkoitetaan direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 4 alakohdassa määriteltyä biojätettä;

30)

’hankinta-alueella’ tarkoitetaan maantieteellisesti määriteltyä aluetta, jolta metsäbiomassan raaka-aine hankitaan, josta on saatavilla luotettavaa ja riippumatonta tietoa ja jolla olosuhteet ovat riittävän yhdenmukaiset, jotta metsän biomassan kestävyyteen ja lainmukaisuuteen liittyvä riski voidaan arvioida;

31)

’metsän uudistamisella’ tarkoitetaan metsäpuuston palauttamista luontaisin tai keinotekoisin keinoin sen jälkeen, kun aiempi puusto on hakattu tai se on hävinnyt luonnollisista syistä, metsäpalot ja myrskyt mukaan lukien;

32)

’bionesteillä’ tarkoitetaan biomassasta muuhun energiakäyttöön kuin liikennettä varten, sähkö, lämmitys ja jäähdytys mukaan lukien, tuotettuja nestemäisiä polttoaineita;

33)

’biopolttoaineilla’ tarkoitetaan nestemäisiä liikenteessä käytettäviä polttoaineita, jotka tuotetaan biomassasta;

34)

’kehittyneillä biopolttoaineilla’ tarkoitetaan biopolttoaineita, jotka tuotetaan liitteessä IX olevassa A osassa luetelluista raaka-aineista;

35)

’kierrätetyillä hiilipitoisilla polttoaineilla’ tarkoitetaan nestemäisiä ja kaasumaisia polttoaineita, jotka tuotetaan uusiutumatonta alkuperää olevista nestemäisistä tai kiinteistä jätevirroista, jotka eivät sovellu direktiivin 2008/98/EY 4 artiklan mukaiseen materiaalien hyödyntämiseen, tai uusiutumatonta alkuperää olevista, jätteiden käsittelystä peräisin olevasta kaasusta ja pakokaasusta, joita syntyy teollisuuslaitosten tuotantoprosessin väistämättömänä ja tahattomana seurauksena;

▼M2

36)

’muuta kuin biologista alkuperää olevilla uusiutuvilla polttoaineilla’ tarkoitetaan nestemäisiä ja kaasumaisia polttoaineita, joiden energiasisältö on peräisin muista uusiutuvista energialähteistä kuin biomassasta;

▼B

37)

’biopolttoaineilla, bionesteillä ja biomassapolttoaineilla, joista todennäköisesti ei aiheudu epäsuoria maankäytön muutoksia’ tarkoitetaan biopolttoaineita, bionesteitä ja biomassapolttoaineita, joiden raaka-aineet on tuotettu sellaisten järjestelmien puitteissa, joilla vältetään ravinto- ja rehukasvipohjaisten biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden syrjäyttävä vaikutus paremmilla maatalouskäytännöillä sekä viljelemällä kasveja alueilla, joita ei aikaisemmin ole käytetty kasvien viljelyyn, ja jotka on tuotettu 29 artiklassa säädettyjen biopolttoaineita, bionesteitä ja biomassapolttoaineita koskevien kestävyyskriteerien mukaisesti;

38)

’polttoaineen toimittajalla’ tarkoitetaan polttoainetta markkinoille toimittavaa tahoa, joka on vastuussa siitä, että polttoaineesta maksetaan valmistevero, tai, jos kyse on sähköstä tai jos veroa ei ole maksettava tai asianmukaisesti perustellussa tapauksessa, muuta jäsenvaltion määrittelemää asianmukaista tahoa;

39)

’paljon tärkkelystä sisältävillä viljelykasveilla’ tarkoitetaan lähinnä viljakasveja, riippumatta siitä, käytetäänkö vain jyvät vai koko kasvi kuten rehumaissi, mukulakasveja ja juurikasveja, kuten peruna, maa-artisokka, bataatti, maniokki ja jamssi, ja varsimukulakasveja, kuten taaro ja kaakaotaaro;

40)

’ravinto- ja rehukasveilla’ tarkoitetaan paljon tärkkelystä sisältäviä viljelykasveja sekä sokeri- tai öljykasveja, joita tuotetaan maatalousmaalla pääviljelykasvina, pois lukien tähteet, jätteet ja lignoselluloosa, ja väliaikaista kasvustoa, kuten kerääjäkasveja ja maanpeitekasveja, edellyttäen että tällaisen väliaikaisen kasvuston käyttö ei lisää viljelymaan tarvetta;

41)

’lignoselluloosalla’ tarkoitetaan raaka-ainetta, joka koostuu ligniinistä, selluloosasta ja hemiselluloosasta, kuten biomassaa, jota saadaan metsistä, puumaisista energiakasveista ja puunjalostusteollisuuden tähteistä ja jätteistä;

42)

’muiden kuin ruokakasvien selluloosalla’ tarkoitetaan raaka-ainetta, joka koostuu pääasiassa selluloosasta ja hemiselluloosasta ja jonka ligniinipitoisuus on alhaisempi kuin lignoselluloosassa; se käsittää ravinto- ja rehukasvien tähteet, kuten olki, maissin varret, kuoret ja akanat, heinämäiset energiakasvit, joiden tärkkelyspitoisuus on alhainen, kuten raiheinä, lännenhirssi, Miscanthus, kaukasianjättiputki, ennen pääviljelykasveja ja niiden jälkeen käytettävät maanpeitekasvit, viljellyt nurmikasvit, teollisuustähteet, myös ravinto- ja rehukasveista peräisin olevat kasviöljyjen, sokerien, tärkkelysten ja proteiinin uuttamisen jälkeen, ja biojätteestä peräisin olevan raaka-aineen, jolloin nurmi- ja maanpeitekasveilla tarkoitetaan tilapäisesti ja lyhytaikaisesti kylvettyä laidunmaata, jolla kasvatetaan sekaisin heinä- ja palkokasveja, joiden tärkkelyspitoisuus on alhainen, karjan rehuksi sekä maaperän viljavuuden parantamiseksi, jotta pääpeltokasveista saataisiin suuremmat sadot;

43)

’tähteellä’ tarkoitetaan ainetta, joka ei ole lopputuote, joka tuotantoprosessissa pyritään suoraan tuottamaan; se ei ole tuotantoprosessin ensisijainen tavoite, eikä prosessia ole tarkoituksella muutettu sen tuottamiseksi;

44)

’maataloudesta, vesiviljelystä, kalastuksesta ja metsätaloudesta peräisin olevilla tähteillä’ tarkoitetaan tähteitä, joita syntyy suoraan maataloudessa, vesiviljelyssä, kalastuksessa ja metsätaloudessa; niihin eivät sisälly niihin liittyviltä teollisuudenaloilta tai jalostusteollisuudesta peräisin olevat tähteet;

▼M2

44 a)

’plantaasilla’ tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/1115 ( 10 ) 2 artiklan 11 alakohdassa määriteltyä plantaasia;

44 b)

’osmoottisella energialla’ tarkoitetaan energiaa, joka syntyy luonnostaan kahden nesteen, kuten makean ja suolaisen veden, suolaisuuseroista;

44 c)

’järjestelmän tehokkuudella’ tarkoitetaan energiatehokkaiden ratkaisujen valintaa, kun ne mahdollistavat myös kustannustehokkaan hiilestä irtautumisen kehityspolun, lisäjouston ja resurssien tehokkaan käytön;

44 d)

’samalla paikalla sijaitsevalla energiavarastolla’ tarkoitetaan energiavarastoa, joka on yhdistetty uusiutuvaa energiaa tuottavaan laitokseen ja liitetty samaan verkon liityntäpisteeseen;

44 e)

’aurinkosähköajoneuvolla’ tarkoitetaan moottoriajoneuvoa, joka on varustettu voimalinjalla, jossa on energianmuuntimena ainoastaan kiinteitä sähkömoottoreita sekä ulkoisesti ladattavissa oleva sähköenergiavarastojärjestelmä, ja johon on integroitu aurinkopaneeleja;

▼B

45)

’todellisella arvolla’ tarkoitetaan kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä joissakin tai kaikissa erityisen biopolttoaineen, bionesteen tai biomassapolttoaineen tuotannon vaiheissa laskettuna liitteessä V olevassa C osassa tai liitteessä VI olevassa B osassa tarkoitetun menetelmän mukaisesti;

46)

’tyypillisellä arvolla’ tarkoitetaan arviota unionin kulutusta edustavan tietyn biopolttoaineiden, bionesteiden tai biomassapolttoaineiden tuotantoketjun kasvihuonekaasupäästöistä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä;

47)

’oletusarvolla’ tarkoitetaan tyypillisestä arvosta ennalta määritettyjen tekijöiden avulla johdettua arvoa, jota voidaan tässä direktiivissä määritellyissä olosuhteissa käyttää todellisen arvon sijasta.

3 artikla Sitova unionin yleistavoite vuodelle 2030

4 artikla Tukijärjestelmät uusiutuvista energialähteistä peräisin olevalle sähkölle

5 artikla Uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tukijärjestelmien avaaminen

6 artikla Taloudellisen tuen vakaus

7 artikla Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuuden laskeminen

8 artikla Unionin uusiutuvien energialähteiden kehittämisfoorumi ja tilastolliset siirrot jäsenvaltioiden välillä

9 artikla Jäsenvaltioiden väliset yhteishankkeet

10 artikla Jäsenvaltioiden välisten yhteishankkeiden vaikutus

11 artikla Jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden väliset yhteishankkeet

12 artikla Jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisten yhteishankkeiden vaikutukset

13 artikla Yhteiset tukijärjestelmät

14 artikla Kapasiteetin lisäykset

14 artikla

Kapasiteetin lisäykset

Edellä 9 artiklan 2 kohtaa ja 11 artiklan 2 kohdan b alakohtaa sovellettaessa laitoksen kapasiteetin lisäyksen johdosta tuotetut uusiutuvista lähteistä peräisin olevat energiayksiköt katsotaan tuotetuiksi erillisessä laitoksessa, joka on otettu käyttöön kapasiteetin lisäysajankohtana.

15 artikla Hallinnolliset menettelyt, säännökset ja määräykset

15 a artikla Uusiutuvan energian käytön edistäminen rakennuksissa

15 b artikla Niiden alueiden kartoittaminen, joita tarvitaan kansallisissa panoksissa vuoden 2030 uusiutuvaa energiaa koskevan unionin yleistavoitteen saavuttamiseen

15 c artikla Uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueet

15 d artikla Yleisön osallistuminen

15 e artikla Alueet uusiutuvan energian sähköjärjestelmään integroimiseksi tarvittavaa verkko- ja varastointi-infrastruktuuria varten

16 artikla Lupamenettelyn organisointi ja pääperiaatteet

16 a artikla Lupamenettely uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueilla

16 b artikla Lupamenettely uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueiden ulkopuolella

16 c artikla Uusiutuvan energian hankkeiden päivittämistä koskevan lupamenettelyn nopeuttaminen

16 d artikla Aurinkoenergialaitteiden asentamista koskeva lupamenettely

16 e artikla Lämpöpumppujen asentamista koskeva lupamenettely

16 f artikla Erittäin tärkeä yleinen etu

16 f artikla

Erittäin tärkeä yleinen etu

Jäsenvaltioiden on viimeistään 21 päivänä helmikuuta 2024 ja kunnes ilmastoneutraalius on saavutettu varmistettava, että lupamenettelyssä uusiutuvan energian tuotantolaitosten suunnittelun, rakentamisen ja käytön, tällaisten laitosten verkkoon liittämisen ja asiaankuuluvan verkon itsensä sekä varastojen katsotaan olevan erittäin tärkeän yleisen edun mukaisia ja palvelevan kansanterveyttä ja turvallisuutta, kun oikeudellisia etuja punnitaan yksittäistapauksissa direktiivin 92/43/ETY 6 artiklan 4 kohdan ja 16 artiklan 1 kohdan c alakohdan, direktiivin 2000/60/EY 4 artiklan 7 kohdan ja direktiivin 2009/147/EY 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan soveltamiseksi. Jäsenvaltiot voivat asianmukaisesti perustelluissa ja erityisissä olosuhteissa rajoittaa tämän artiklan soveltamisen koskemaan alueensa tiettyjä osia sekä tietyn tyyppisiä teknologioita tai tiettyjä teknisiä ominaisuuksia käsittäviä hankkeita asetuksen (EU) 2018/1999 3 ja 14 artiklan mukaisesti toimitetuissa yhdennetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissaan esitettyjen painopisteiden mukaisesti. Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle tällaiset rajoitukset ja niiden perustelut.

17 artikla Verkkoon liittämistä koskeva yksinkertainen ilmoitusmenettely

18 artikla Tiedottaminen ja koulutus

19 artikla Uusiutuvien energialähteiden alkuperätakuut

20 artikla Pääsy sähköverkkoon ja verkkojen toiminta

20 a artikla Uusiutuvan sähkön järjestelmäintegroinnin helpottaminen

21 artikla Itse tuotettua uusiutuvaa energiaa käyttävät kuluttajat

22 artikla Uusiutuvan energian yhteisöt

22 a artikla Uusiutuvan energian käytön edistäminen teollisuudessa

22 b artikla Edellytykset muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden käyttöä koskevan tavoitteen alentamiselle teollisuudessa

23 artikla Uusiutuvan energian käyttöönoton edistäminen lämmityksessä ja jäähdytyksessä

24 artikla Kaukolämmitys ja -jäähdytys

25 artikla Liikennealan uusiutuvan energian käytön lisääminen ja kasvihuonekaasuintensiteetin vähentäminen

26 artikla Erityiset säännöt biopolttoaineille, bionesteille ja liikenteessä kulutetuille biomassapolttoaineille, jotka on tuotettu ravinto- tai rehukasveista

27 artikla Liikennealaa ja muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia polttoaineita niiden loppukäytöstä riippumatta koskevat laskentasäännöt

28 artikla Muut säännökset uusiutuvasta energiasta liikennealalla

29 artikla Biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden kestävyyskriteerit ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevat kriteerit

29 a artikla Muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden ja kierrätettyjen hiilipitoisten polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevat kriteerit

30 artikla Kestävyyskriteerien ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevien kriteerien noudattamisen todentaminen

31 artikla Biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden kasvihuonekaasuvaikutuksen laskeminen

31 a artikla Unionin tietokanta

32 artikla Täytäntöönpanosäädökset

32 artikla

Täytäntöönpanosäädökset

Tämän direktiivin 29 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa, 29 artiklan 8 kohdassa, 30 artiklan 5 kohdan ensimmäisessä alakohdassa, 30 artiklan 6 kohdan toisessa alakohdassa, 30 artiklan 8 kohdan ensimmäisessä alakohdassa, 31 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa ja 31 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanotoimenpiteiden yhteydessä otetaan täysimääräisesti huomioon kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiin liittyvät säännökset Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/70/EY ( 28 ) 7 a artiklan mukaisesti.

33 artikla Komission suorittama seuranta

34 artikla Komiteamenettely

35 artikla Siirretyn säädösvallan käyttäminen

36 artikla Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

37 artikla Kumoaminen

37 artikla

Kumoaminen

Kumotaan direktiivi 2009/28/EY, sellaisena kuin se on muutettuna liitteessä X olevassa A osassa mainituilla direktiiveillä, 1 päivästä heinäkuuta 2021, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioita velvoittavia, liitteessä X olevassa B osassa asetettuja määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava mainitut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2009/28/EY 3 artiklan 1 kohdassa säädettyjä ja liitteessä I olevassa A osassa jäsenvaltioille vuodeksi 2020 asetettuja velvoitteita.

Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä XI esitetyn vastaavuustaulukon mukaisesti.

38 artikla Voimaantulo

38 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

39 artikla Osoitus

39 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

LIITE I

UUSIUTUVISTA LÄHTEISTÄ PERÄISIN OLEVAN ENERGIAN OSUUS ENERGIAN KOKONAISLOPPUKULUTUKSESTA: VUODEKSI 2020 ASETETUT KANSALLISET KOKONAISTAVOITTEET ( 31 )

A. Kansalliset kokonaistavoitteet

	Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus energian kokonaisloppukulutuksesta 2005 (S2005)	Tavoite uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuudelle energian kokonaisloppukulutuksesta 2020 (S2020)
Belgia	2,2 %	13 %
Bulgaria	9,4 %	16 %
Tšekki	6,1 %	13 %
Tanska	17,0 %	30 %
Saksa	5,8 %	18 %
Viro	18,0 %	25 %
Irlanti	3,1 %	16 %
Kreikka	6,9 %	18 %
Espanja	8,7 %	20 %
Ranska	10,3 %	23 %
Kroatia	12,6 %	20 %
Italia	5,2 %	17 %
Kypros	2,9 %	13 %
Latvia	32,6 %	40 %
Liettua	15,0 %	23 %
Luxemburg	0,9 %	11 %
Unkari	4,3 %	13 %
Malta	0,0 %	10 %
Alankomaat	2,4 %	14 %
Itävalta	23,3 %	34 %
Puola	7,2 %	15 %
Portugali	20,5 %	31 %
Romania	17,8 %	24 %
Slovenia	16,0 %	25 %
Slovakia	6,7 %	14 %
Suomi	28,5 %	38 %
Ruotsi	39,8 %	49 %
▼M2 —————

LIITE I A KANSALLISET UUSIUTUVISTA LÄHTEISTÄ PERÄISIN OLEVAN LÄMMITYS- JA JÄÄHDYTYSENERGIAN OSUUDET ENERGIAN KOKONAISLOPPUKULUTUKSESTA VUOSINA 2020–2030

LIITE I A

KANSALLISET UUSIUTUVISTA LÄHTEISTÄ PERÄISIN OLEVAN LÄMMITYS- JA JÄÄHDYTYSENERGIAN OSUUDET ENERGIAN KOKONAISLOPPUKULUTUKSESTA VUOSINA 2020–2030

	23 artiklan 1 kohdan mukaiset täydentävät lisäykset (prosenttiyksikköinä) kaudella 2021–2025 (*1)	23 artiklan 1 kohdan mukaiset täydentävät lisäykset (prosenttiyksikköinä) kaudella 2026–2030 (*2)	Tulokseksi saadut osuudet, sis. täydentävät lisäykset mutta eivät hukkalämpöä ja -kylmää (prosenttiyksikköinä)
Belgia	1,0	0,7	1,8
Bulgaria	0,7	0,4	1,5
Tšekki	0,8	0,5	1,6
Tanska	1,2	1,1	1,6
Saksa	1,0	0,7	1,8
Viro	1,3	1,2	1,7
Irlanti	2,3	2,0	3,1
Kreikka	1,3	1,0	2,1
Espanja	0,9	0,6	1,7
Ranska	1,3	1,0	2,1
Kroatia	0,8	0,5	1,6
Italia	1,1	0,8	1,9
Kypros	0,8	0,5	1,6
Latvia	0,7	0,6	1,1
Liettua	1,7	1,6	2,1
Luxemburg	2,3	2,0	3,1
Unkari	0,9	0,6	1,7
Malta	0,8	0,5	1,6
Alankomaat	1,1	0,8	1,9
Itävalta	1,0	0,7	1,8
Puola	0,8	0,5	1,6
Portugali	0,7	0,4	1,5
Romania	0,8	0,5	1,6
Slovenia	0,8	0,5	1,6
Slovakia	0,8	0,5	1,6
Suomi	0,6	0,5	1,0
Ruotsi	0,7	0,7	0,7
(1) 23 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdassa säädetyt joustomahdollisuudet, jos ne otettiin huomioon täydentäviä lisäyksiä ja tulokseksi saatavia osuuksia laskettaessa. (2) 23 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdassa säädetyt joustomahdollisuudet, jos ne otettiin huomioon täydentäviä lisäyksiä ja tulokseksi saatavia osuuksia laskettaessa.

LIITE II

NORMALISOINTISÄÄNTÖ VESIVOIMALLA JA TUULIVOIMALLA TUOTETUN SÄHKÖN MÄÄRÄN LASKEMISEKSI

Tietyssä jäsenvaltiossa vesivoimalla tuotetun sähkön määrä lasketaan soveltamalla seuraavaa sääntöä:

►C1 ◄ jossa:

N	=	viitevuosi;
QN(norm)	=	jäsenvaltion kaikista vesivoimalaitoksista peräisin olevan sähkön normalisoitu määrä vuonna N laskentatarkoituksia varten;
Qi	=	jäsenvaltion kaikissa vesivoimalaitoksissa vuonna i tosiasiallisesti tuotetun sähkön määrä ilmaistuna gigawattitunteina (GWh); tähän ei lasketa mukaan aiemmin ylämäkeen pumpattua vettä käyttävien pumppuvoimalaitosten tuotantoa;
Ci	=	jäsenvaltion kaikkien vesivoimalaitosten kokonaiskapasiteetti ilman pumppuvoimaloita vuoden i lopussa mitattuna megawatteina (MW).

Tietyssä jäsenvaltiossa maatuulivoimalla tuotetun sähkön määrä lasketaan soveltamalla seuraavaa sääntöä:

►C1 ◄ jossa:

N	=	viitevuosi;
QN(norm)	=	jäsenvaltion kaikista maalla sijaitsevista tuulivoimalaitoksista peräisin olevan sähkön normalisoitu määrä vuonna N laskentatarkoituksia varten;
Qi	=	jäsenvaltion kaikissa maalla sijaitsevissa tuulivoimalaitoksissa vuonna i tosiasiallisesti tuotetun sähkön määrä ilmaistuna gigawattitunteina (GWh);
Cj	=	jäsenvaltion kaikkien maalla sijaitsevien tuulivoimalaitosten kokonaiskapasiteetti vuoden j lopussa mitattuna megawatteina (MW);
n	=	4 tai niiden vuotta N edeltävien vuosien lukumäärä, joiden osalta kyseisessä jäsenvaltiossa on saatavilla tietoja kapasiteetista ja tuotannosta, riippuen siitä, kumpi on pienempi.

Tietyssä jäsenvaltiossa merituulivoimalla tuotetun sähkön määrä lasketaan soveltamalla seuraavaa sääntöä:

►C1 ◄ jossa:

N	=	viitevuosi;
QN(norm)	=	jäsenvaltion kaikista merellä sijaitsevista tuulivoimalaitoksista peräisin olevan sähkön normalisoitu määrä vuonna N laskentatarkoituksia varten;
Qi	=	jäsenvaltion kaikissa merellä sijaitsevissa tuulivoimalaitoksissa vuonna i tosiasiallisesti tuotetun sähkön määrä ilmaistuna gigawattitunteina (GWh);
Cj	=	jäsenvaltion kaikkien merellä sijaitsevien tuulivoimalaitosten kokonaiskapasiteetti vuoden j lopussa mitattuna megawatteina (MW);
n	=	4 tai niiden vuotta N edeltävien vuosien lukumäärä, joiden osalta kyseisessä jäsenvaltiossa on saatavilla tietoja kapasiteetista ja tuotannosta, riippuen siitä, kumpi on pienempi.

LIITE III POLTTOAINEIDEN ENERGIASISÄLTÖ

LIITE III

POLTTOAINEIDEN ENERGIASISÄLTÖ

Polttoaine	Energiasisältö painon mukaan (alempi lämpöarvo, MJ/kg)	Energiasisältö tilavuuden mukaan (alempi lämpöarvo, MJ/l)
BIOMASSASTA SAADUT POLTTOAINEET JA/TAI BIOMASSAN PROSESSOINTITOIMINNOT
Biopropaani	46	24
Puhdas kasviöljy (öljy, joka on tuotettu öljykasveista puristamalla, uuttamalla tai vastaavalla menetelmällä ja joka voi olla jalostamatonta tai jalostettua mutta ei kemiallisesti muunneltua)	37	34
Biodiesel – rasvahappometyyliesteri (metyyliesteri, joka tuotetaan biomassasta peräisin olevasta öljystä)	37	33
Biodiesel – rasvahappoetyyliesteri (etyyliesteri, joka tuotetaan biomassasta peräisin olevasta öljystä)	38	34
Biokaasu, joka on puhdistettavissa laadultaan maakaasua vastaavaksi	50	–
Vetykäsitelty (lämpökemiallisesti vedyllä käsitelty) biomassasta peräisin oleva öljy, jota käytetään korvaamaan diesel	44	34
Vetykäsitelty (lämpökemiallisesti vedyllä käsitelty) biomassasta peräisin oleva öljy, jota käytetään korvaamaan bensiini	45	30
Vetykäsitelty (lämpökemiallisesti vedyllä käsitelty) biomassasta peräisin oleva öljy, jota käytetään korvaamaan lentopetroli	44	34
Vetykäsitelty (lämpökemiallisesti vedyllä käsitelty) biomassasta peräisin oleva öljy, jota käytetään korvaamaan nestekaasu	46	24
Yhteisesti käsitelty (käsitellään jalostamossa yhtä aikaa fossiilisten polttoaineiden kanssa) biomassasta tai pyrolysoidusta biomassasta peräisin oleva öljy, jota käytetään korvaamaan diesel	43	36
Yhteisesti käsitelty (käsitellään jalostamossa yhtä aikaa fossiilisten polttoaineiden kanssa) biomassasta tai pyrolysoidusta biomassasta peräisin oleva öljy, jota käytetään korvaamaan bensiini	44	32
Yhteisesti käsitelty (käsitellään jalostamossa yhtä aikaa fossiilisten polttoaineiden kanssa) biomassasta tai pyrolysoidusta biomassasta peräisin oleva öljy, jota käytetään korvaamaan lentopetroli	43	33
Yhteisesti käsitelty (käsitellään jalostamossa yhtä aikaa fossiilisten polttoaineiden kanssa) biomassasta tai pyrolysoidusta biomassasta peräisin oleva öljy, jota käytetään korvaamaan nestekaasu	46	23
UUSIUTUVAT POLTTOAINEET, JOITA VOIDAAN SAADA ERILAISISTA UUSIUTUVISTA LÄHTEISTÄ, MYÖS BIOMASSASTA
Metanoli uusiutuvista lähteistä	20	16
Etanoli uusiutuvista lähteistä	27	21
Propanoli uusiutuvista lähteistä	31	25
Butanoli uusiutuvista lähteistä	33	27
Fischer–Tropsch-diesel (synteettinen hiilivety tai synteettinen hiilivetyseos, jota käytetään korvaamaan diesel)	44	34
Fischer–Tropsch-bensiini (biomassasta valmistettu synteettinen hiilivety tai synteettinen hiilivetyseos, jota käytetään korvaamaan bensiini)	44	33
Fischer–Tropsch-lentopetroli (biomassasta valmistettu synteettinen hiilivety tai synteettinen hiilivetyseos, jota käytetään korvaamaan lentopetroli)	44	33
Fischer–Tropsch-nestekaasu (synteettinen hiilivety tai synteettinen hiilivetyseos, jota käytetään korvaamaan nestekaasu)	46	24
DME (dimetyylieetteri)	28	19
Uusiutuvista lähteistä tuotettu vety	120	–
ETBE (etyyli-tert-butyylieetteri, joka tuotetaan etanolin pohjalta)	36 (josta 33 % uusiutuvista lähteistä)	27 (josta 33 % uusiutuvista lähteistä)
MTBE (metyyli-tert-butyylieetteri, joka tuotetaan metanolin pohjalta)	35 (josta 22 % uusiutuvista lähteistä)	26 (josta 22 % uusiutuvista lähteistä)
TAEE (tert-amyylietyylieetteri, joka tuotetaan etanolin pohjalta)	38 (josta 29 % uusiutuvista lähteistä)	29 (josta 29 % uusiutuvista lähteistä)
TAME (tert-amyylimetyylieetteri, joka tuotetaan metanolin pohjalta)	36 (josta 18 % uusiutuvista lähteistä)	28 (josta 18 % uusiutuvista lähteistä)
THxEE (tert-heksyylietyylieetteri, joka tuotetaan etanolin pohjalta)	38 (josta 25 % uusiutuvista lähteistä)	30 (josta 25 % uusiutuvista lähteistä)
THxME (tert-heksyylimetyylieetteri, joka tuotetaan metanolin pohjalta)	38 (josta 14 % uusiutuvista lähteistä)	30 (josta 14 % uusiutuvista lähteistä)
UUSIUTUMATTOMAT POLTTOAINEET
Bensiini	43	32
Dieselöljy	43	36
Lentopetroli	43	34
Uusiutumattomista lähteistä tuotettu vety	120	–

LIITE IV

▼M2

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUOTANTOLAITOSTEN ASENTAJIEN JA SUUNNITTELIJOIDEN KOULUTUS JA SERTIFIOINTI

Tämän direktiivin 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen sertifiointijärjestelmien tai vastaavien hyväksymisjärjestelmien ja koulutusjärjestelmien on pohjauduttava seuraaviin perusteisiin:

1.

Sertifiointiprosessin tai vastaavan hyväksymisprosessin on oltava läpinäkyvä ja jäsenvaltion tai sen nimeämän hallintoelimen selkeästi määrittelemä.

1 a.

Sertifiointielinten myöntämien todistusten on oltava selkeästi määriteltyjä, ja sertifiointia hakevien työntekijöiden ja ammattihenkilöiden on voitava tunnistaa ne helposti.

1 b.

Sertifiointiprosessin on tarjottava asentajille mahdollisuus hankkia tarvittavat teoreettiset ja käytännön tiedot ja taattava, että heillä on tarvittavat taidot luotettavasti toimivien laadukkaiden laitteistojen asentamiseen.

2.

Biomassa-, lämpöpumppu-, aurinkosähkö- ja aurinkolämpöjärjestelmien, myös energiavarastojen, matalalta geotermistä lämpöä ottavien järjestelmien ja latauspisteiden asentajien sertifiointi tapahtuu akkreditoidussa koulutusohjelmassa tai akkreditoidun kouluttajan toimesta tai vastaavassa hyväksymisjärjestelmässä.

3.

Koulutusohjelman tai kouluttajan akkreditoinnista vastaavat jäsenvaltiot tai niiden nimeämät hallintoelimet. Akkreditoija varmistaa, että kouluttajan tarjoama koulutusohjelmat, täydennyskoulutus- ja uudelleenkoulutusohjelmat mukaan lukien, ovat osallistavia ja että ne ovat jatkuvia sekä alueellisesti tai valtakunnallisesti kattavia.

Kouluttajalla on oltava käytännön koulutukseen riittävät tekniset valmiudet, mukaan lukien riittävät laboratoriolaitteet tai vastaavat käytännön harjoituksissa tarvittavat valmiudet.

Kouluttajan on tarjottava peruskoulutuksen lisäksi lyhyempiä koulutusmoduuleina järjestettäviä kertaus- ja täydennyskoulutuskursseja, jotta asentajat ja suunnittelijat voivat hankkia uusia taitoja sekä laajentaa ja monipuolistaa osaamistaan niin, että se kattaa useita erityyppisiä teknologioita ja niiden yhdistelmiä. Kouluttajan on varmistettava, että koulutusta mukautetaan, kun käyttöön tulee uusiutuviin energialähteisiin liittyviä uusia teknologioita rakennuksissa, teollisuudessa ja maataloudessa. Kouluttajien on tunnustettava aiemmin hankitut asiaankuuluvat taidot.

Koulutusohjelmat ja -moduulit on suunniteltava siten, että ne mahdollistavat uusiutuvia energialähteitä käyttäviin laitteistoihin liittyvän elinikäisen oppimisen ja että ne soveltuvat työelämään astuvien sekä uudelleenkouluttautuvien tai uutta työpaikkaa hakevien aikuisten ammatilliseen koulutukseen.

Koulutusohjelmat on suunniteltava siten, että ne helpottavat erityyppisiä teknologioita ja ratkaisuja kattavien hyväksyntien saamista ja että niissä ei rajoituta tiettyyn tuotemerkkiin tai teknologiaan. Kouluttaja voi olla laitteen tai järjestelmän valmistaja, oppilaitos tai järjestö.

▼B

4.

Asentajan sertifiointiin tai hyväksymiseen johtavan koulutuksen on sisällettävä sekä teoreettisia että käytännön osioita. Koulutuksen päätyttyä asentajalla on oltava kyky asentaa tarvittavat laitteet ja järjestelmät asiakkaan suorituskyky- ja luotettavuusvaatimusten mukaisesti, hänen on oltava laadukkaaseen jälkeen pystyvä alansa ammattilainen ja hänen on kyettävä noudattamaan kaikkia kulloinkin sovellettavia määräyksiä ja standardeja, energia- ja ympäristömerkinnät mukaan lukien.

▼M2

5.

Koulutuksen on päätyttävä loppukokeeseen, jonka läpäiseminen johtaa sertifiointiin tai hyväksymiseen. Kokeessa on käytännön tasolla arvioitava kykyä asentaa biomassakattiloita tai -uuneja, lämpöpumppuja, matalalta geotermistä lämpöä ottavia laitteistoja taikka aurinkosähkö- ja aurinkolämpölaitteistoja, myös energiavarastoja, tai latauspisteitä, jotka mahdollistavat kysyntäjouston.

▼B

6.

Edellä 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa sertifiointijärjestelmissä tai vastaavissa hyväksymisjärjestelmissä on otettava asianmukaisesti huomioon seuraavat suuntaviivat:

a)

Akkreditoituja koulutusohjelmia olisi tarjottava työkokemusta omaaville asentajille, joilla jo on seuraava koulutus tai jotka ovat parhaillaan suorittamassa sitä:

i)

biomassakattiloiden ja -uunien asentajat: putkimiehen, putkiasentajan, lämpöinsinöörin tai vesi-, lämpö- ja ilmastointiteknikon koulutus;

ii)

lämpöpumppuasentajat: putkimiehen tai kylmäkoneasentajan koulutus sekä perustaidot sähkö- ja putkiasennusten alalta (putken leikkaaminen, putkiliitosten juottaminen, putkiliitosten liimaaminen, eristäminen, liitosten tiivistäminen, vuototestaus sekä lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien asentaminen);

iii)

aurinkosähkö- tai aurinkolämpöasentaja: putkimiehen tai sähkömiehen koulutus sekä putkityö-, sähkötyö- tai katontekotaidot, joihin kuuluvat esimerkiksi putkiliitosten juottaminen, putkiliitosten liimaaminen, liitosten tiivistäminen, vuototestaus, valmiudet tehdä johtoliitoksia sekä peruskatemateriaalien ja pellitys- ja eristysmenetelmien tuntemus; tai

iv)

ammatillinen koulutusohjelma, jolla taataan asentajalle asianmukaiset taidot, jotka vastaavat kolmen vuoden koulutusta a, b tai c alakohdassa tarkoitetuissa taidoissa, ja joka sisältää sekä luokkaopetusta että työssäoppimista.

b)

Biomassakattiloiden ja -uunien asentajien koulutuksessa teoreettisen osion olisi annettava yleisnäkemys biomassan markkinatilanteesta, ja sen olisi katettava ekologiset näkökohdat, biomassapolttoaineet, logistiikka, palosuojaus, alan taloudelliset tukimuodot, polttotekniikat, sytytinjärjestelmät, optimaaliset hydrauliikkaratkaisut, kustannus- ja kannattavuusvertailut sekä biomassakattiloiden ja -uunien suunnittelu, asentaminen ja ylläpito. Koulutuksessa olisi annettava hyvät tiedot mahdollisista alan teknologian ja biomassapolttoaineiden, kuten pellettien, eurooppalaisista standardeista sekä biomassaan liittyvästä kansallisesta ja unionin lainsäädännöstä.

c)

▼M2

Lämpöpumppuasentajien koulutuksessa teoreettisen osion olisi annettava yleisnäkemys lämpöpumppujen markkinatilanteesta, ja sen olisi katettava geotermiset resurssit ja maaperän lämpötilat eri alueilla, maaperä- ja kalliotyypin tunnistaminen lämmönjohtavuutta silmällä pitäen, määräykset geotermisten energialähteiden käytöstä, mahdollisuudet käyttää lämpöpumppuja erityyppisissä rakennuksissa sekä sopivimman lämpöpumppujärjestelmän valinta ja tiedot sen teknisistä vaatimuksista, turvallisuudesta, ilmansuodatuksesta, liittämisestä lämmönlähteeseen ja järjestelmätason rakenteesta sekä energianvarastointiratkaisujen integroimisesta, myös yhdistettyinä aurinkoenergialaitteistoihin. Koulutuksessa olisi myös annettava hyvät tiedot mahdollisista lämpöpumppujen eurooppalaisista standardeista sekä alan kansallisesta ja unionin lainsäädännöstä. Asentajan olisi kyettävä osoittamaan omaavansa seuraavat keskeiset taidot:

▼B

i)

perustietämys lämpöpumpun rakenteen ja toiminnan periaatteista, mukaan lukien lämpöpumpun lämpökierron ominaispiirteet: lämmönluovutuskohteen alhaisten lämpötilojen, lämmönlähteen korkeiden lämpötilojen ja järjestelmän tehokkuuden väliset yhteydet, lämpökertoimen (COP) ja kausisuorituskykykertoimen (SPF) määrittäminen;

ii)

tietämys lämpöpumpun lämpökierron eri komponenteista ja niiden toiminnasta, mukaan lukien kompressori, paisuntaventtiili, höyrystin, lauhdutin, liitännät ja liitokset, voiteluöljy, kylmäaine, ylikuumeneminen ja alijäähtyminen sekä lämpöpumppujen jäähdytyskäyttö; ja

▼M2

iii)

kyky valita ja mitoittaa oikein komponentit tyypillisissä asennuskohteissa, mukaan lukien erilaisten rakennusten tyypillisten lämpökuormitusarvojen ja kuumavesitarpeen määrittely energiankulutuksen perusteella sekä lämpöpumpun kapasiteettitarpeen määrittely kuumavesituotannon lämpökuormituksen, rakennuksen lämpöä varastoivan massan ja keskeytymättömän virransaannin perusteella; määrittää ratkaisuja energian varastointiin, muun muassa hyödyntämällä paisuntasäiliön komponenttia ja sen kokoa ja yhdistämällä laitteistoon toinen lämmitysjärjestelmä;

iv)

toteutettavuus- ja suunnittelututkimusten tuntemus;

v)

perehtyneisyys poraamiseen, jota maalämpöpumpun asennus edellyttää.

d)

Aurinkosähkö- ja -lämpöasentajien koulutuksessa teoreettisen osion olisi annettava yleisnäkemys aurinkoenergiatuotteiden markkinatilanteesta sekä kustannus- ja kannattavuusvertailuista, ja sen olisi katettava ekologiset näkökohdat, aurinkoenergiajärjestelmien komponentit, ominaispiirteet ja mitoittaminen, oikean järjestelmän valinta ja sen komponenttien mitoittaminen, lämmöntarpeen määrittely, mahdollisuudet integroida järjestelmään energianvarastointiratkaisuja, palosuojaus, alan taloudelliset tukimuodot sekä aurinkosähkö- ja aurinkolämpölaitteistojen suunnittelu, asentaminen ja ylläpito. Koulutuksessa olisi myös annettava hyvät tiedot mahdollisista alan eurooppalaisista teknologiastandardeista ja sertifiointijärjestelmistä, kuten Solar Keymark, sekä asiaan liittyvästä kansallisesta ja unionin lainsäädännöstä. Asentajan olisi kyettävä osoittamaan omaavansa seuraavat keskeiset taidot:

▼B

i)

valmius työskennellä turvallisesti käyttäen asianmukaisia työkaluja ja laitteita, noudattaa turvallisuusmääräyksiä ja -normeja sekä tunnistaa aurinkoenergia-asennuksiin liittyvät putki- ja sähkötyöriskit sekä muut riskit;

▼M2

ii)

valmius tunnistaa aktiivisille ja passiivisille järjestelmille ominaiset järjestelmäratkaisut, komponentit ja mekaaniset rakenteet sekä määrittää komponenttien sijoitus, järjestelmärakenne ja järjestelmäkokoonpano sekä mahdollisuudet integroida järjestelmään energianvarastointiratkaisuja, myös latausasemiin yhdistämisen kautta;

▼B

iii)

valmius määrittää tarvittava aurinkosähköpaneelien ja aurinkolämpövedenlämmittimen asennusalue, asennussuunta ja kallistus ottaen huomioon varjostumat, aurinkoisuus, rakennekestävyys ja asennustavan soveltuvuus kyseiseen rakennukseen tai ilmastoon sekä tunnistaa eri kattotyypeille sopivat asennustavat ja asennuskohteen kannalta järkevä laitekokonaisuus; ja

iv)

erityisesti aurinkosähköjärjestelmien osalta valmius tehdä sähköjärjestelmään tarvittavat muutokset, mukaan lukien mitoitusvirtojen määrittely, oikeiden johdintyyppien ja sähköpiirien normiarvojen valinta, kaikkien tarvittavien laitteiden ja alijärjestelmien koon, arvojen ja sijainnin määrittely sekä sopivan yhteenliittämispisteen valinta.

e)

Sertifiointi olisi myönnettävä tietyksi ajaksi siten, että sertifioinnin jatkaminen edellyttää päivityskoulutusta.

LIITE V

BIOPOLTTOAINEIDEN, BIONESTEIDEN JA NIIDEN FOSSIILISTEN VERTAILUKOHTIEN KASVIHUONEKAASUVAIKUTUKSEN LASKEMISTA KOSKEVAT SÄÄNNÖT

A. BIOPOLTTOAINEIDEN TYYPILLISET ARVOT JA OLETUSARVOT, JOS NIIDEN TUOTANNOSTA EI AIHEUDU MAANKÄYTÖN MUUTOKSISTA JOHTUVIA NETTOHIILIPÄÄSTÖJÄ

Biopolttoaineiden tuotantoketju	Kasvihuonekaasupäästöjen vähennys – tyypillinen arvo	Kasvihuonekaasupäästöjen vähennys – oletusarvo
etanoli sokerijuurikkaasta (ei biokaasua rankista, maakaasu prosessipolttoaineena tavanomaisessa kattilassa)	67 %	59 %
etanoli sokerijuurikkaasta (biokaasu rankista, maakaasu prosessipolttoaineena tavanomaisessa kattilassa)	77 %	73 %
etanoli sokerijuurikkaasta (ei biokaasua rankista, maakaasu prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*))	73 %	68 %
etanoli sokerijuurikkaasta (biokaasu rankista, maakaasu prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*))	79 %	76 %
etanoli sokerijuurikkaasta (ei biokaasua rankista, ruskohiili prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*))	58 %	47 %
etanoli sokerijuurikkaasta (biokaasu rankista, ruskohiili prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*))	71 %	64 %
etanoli maissista (maakaasu prosessipolttoaineena tavanomaisessa kattilassa)	48 %	40 %
etanoli maissista (maakaasu prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*))	55 %	48 %
etanoli maissista (ruskohiili prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*))	40 %	28 %
etanoli maissista (hakkuujäte prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*))	69 %	68 %
etanoli viljakasveista, ei kuitenkaan maissista (maakaasu prosessipolttoaineena tavanomaisessa kattilassa)	47 %	38 %
etanoli viljakasveista, ei kuitenkaan maissista (maakaasu prosessipolttoaineena yhteistuotantolaitoksessa (*))	53 %	46 %
etanoli viljakasveista, ei kuitenkaan maissista (ruskohiili prosessipolttoaineena yhteistuotantolaitoksessa (*))	37 %	24 %
etanoli viljakasveista, ei kuitenkaan maissista (hakkuujäte prosessipolttoaineena yhteistuotantolaitoksessa (*))	67 %	67 %
etanoli sokeriruo’osta	70 %	70 %
etyyli-tert-butyylieetterin (ETBE) uusiutuvista lähteistä peräisin oleva osuus	Yhtä suuri kuin käytetyssä etanolin tuotantoketjussa
tert-amyylietyylieetterin (TAEE) uusiutuvista lähteistä peräisin oleva osuus	Yhtä suuri kuin käytetyssä etanolin tuotantoketjussa
biodiesel rapsinsiemenistä	52 %	47 %
biodiesel auringonkukasta	57 %	52 %
biodiesel soijapavusta	55 %	50 %
▼C1
biodiesel palmuöljystä (avoin jätelieteallas)	33 %	20 %
▼B
biodiesel palmuöljystä (prosessi, jossa metaani otetaan talteen öljynpuristamolla)	51 %	45 %
biodiesel käytetystä ruokaöljystä	88 %	84 %
biodiesel renderöinnistä peräisin olevista eläinrasvoista (**)	84 %	78 %
vetykäsitelty kasviöljy rapsinsiemenistä	51 %	47 %
vetykäsitelty kasviöljy auringonkukasta	58 %	54 %
vetykäsitelty kasviöljy soijapavuista	55 %	51 %
vetykäsitelty kasviöljy palmuöljystä (avoin jätelieteallas)	34 %	22 %
vetykäsitelty kasviöljy palmuöljystä (prosessi, jossa metaani otetaan talteen öljynpuristamolla)	53 %	49 %
vetykäsitelty öljy käytetystä ruokaöljystä	87 %	83 %
vetykäsitelty öljy renderöinnistä peräisin olevista eläinrasvoista (**)	83 %	77 %
puhdas kasviöljy rapsinsiemenistä	59 %	57 %
puhdas kasviöljy auringonkukasta	65 %	64 %
puhdas kasviöljy soijapavuista	63 %	61 %
puhdas kasviöljy palmuöljystä (avoin jätelieteallas)	40 %	30 %
puhdas kasviöljy palmuöljystä (prosessi, jossa metaani otetaan talteen öljynpuristamolla)	59 %	57 %
puhdas öljy käytetystä ruokaöljystä	98 %	98 %
() Oletusarvot prosesseille, jotka käyttävät yhteistuotantoa, ovat voimassa vain, jos kaikki prosessilämpö saadaan yhteistuotannosta. (*) Koskee vain asetuksen (EY) N:o 1069/2009 (1) mukaisesti luokkaan 1 ja 2 kuuluvaksi ainekseksi luokitelluista eläimistä saaduista sivutuotteista tuotettua biopolttoainetta, jonka osalta renderöinnin osana olevasta hygienisoinnista aiheutuvia päästöjä ei oteta huomioon.
(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1069/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta (sivutuoteasetus) (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 1).

B. ARVIOIDUT TYYPILLISET ARVOT JA OLETUSARVOT TULEVILLE BIOPOLTTOAINEILLE, JOITA EI OLLUT MARKKINOILLA TAI JOITA OLI AINOASTAAN VÄHÄISIÄ MÄÄRIÄ MARKKINOILLA VUONNA 2016, JOS NIIDEN TUOTANNOSTA EI AIHEUDU MAANKÄYTÖN MUUTOKSISTA JOHTUVIA NETTOHIILIPÄÄSTÖJÄ

Biopolttoaineiden tuotantoketju	Kasvihuonekaasu-päästöjen vähennys – tyypillinen arvo	Kasvihuonekaasu-päästöjen vähennys – oletusarvo
etanoli vehnän oljesta	85 %	83 %
▼C1
Fischer–Tropsch-diesel jätepuusta erillisessä laitoksessa	83 %	83 %
▼B
Fischer–Tropsch-diesel viljellystä puusta erillisessä laitoksessa	82 %	82 %
▼C1
Fischer–Tropsch-bensiini jätepuusta erillisessä laitoksessa	83 %	83 %
▼B
Fischer–Tropsch-bensiini viljellystä puusta erillisessä laitoksessa	82 %	82 %
▼C1
dimetyylieetteri (DME) jätepuusta erillisessä laitoksessa	84 %	84 %
▼B
DME viljellystä puusta erillisessä laitoksessa	83 %	83 %
▼C1
metanoli jätepuusta erillisessä laitoksessa	84 %	84 %
▼B
metanoli viljellystä puusta erillisessä laitoksessa	83 %	83 %
Fischer–Tropsch-diesel mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa	89 %	89 %
Fischer–Tropsch-bensiini mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa	89 %	89 %
dimetyylieetteri (DME) mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa	89 %	89 %
metanoli mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa	89 %	89 %
metyyli-tert-butyylieetterin (MTBE) uusiutuvista lähteistä peräisin oleva osuus	Yhtä suuri kuin käytetyssä metanolin tuotantoketjussa

C. MENETELMÄT

1. Liikenteen polttoaineiden, biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotannosta ja käytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt lasketaan seuraavasti:

a)

biopolttoaineiden tuotannosta ja käytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt lasketaan seuraavasti:

E = eec + el + ep + etd + eu – esca – eccs – eccr,

jossa

E	=	polttoaineen käytöstä aiheutuvat kokonaispäästöt;
eec	=	raaka-aineiden tuotannosta tai viljelystä aiheutuvat päästöt;
el	=	maankäytön muutoksista johtuvista hiilivarantojen muutoksista aiheutuvat annualisoidut päästöt;
ep	=	jalostuksesta aiheutuvat päästöt;
etd	=	kuljetuksesta ja jakelusta aiheutuvat päästöt;
eu	=	käytössä olevasta polttoaineesta aiheutuvat päästöt;
esca	=	paremmista maatalouskäytännöistä johtuvasta maaperän hiilikertymästä saatavat vähennykset päästöissä;
eccs	=	hiilidioksidin talteenotosta ja geologisesta varastoinnista saatavat vähennykset päästöissä; ja
eccr	=	hiilidioksidin talteenotosta ja korvaamisesta saatavat vähennykset päästöissä.

Koneiden ja laitteiden valmistuksesta aiheutuvia päästöjä ei oteta huomioon.

b)

Bionesteiden tuotannosta ja käytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt lasketaan samoin kuin biopolttoaineiden (E) osalta, mutta mukaan luettuna energian muunto tuotetuksi sähköksi ja/tai lämmöksi tai kylmäksi, seuraavasti:

i)

Energialaitoksille, jotka tuottavat vain lämpöä:

ii)

Energialaitoksille, jotka tuottavat vain sähköä:

jossa

ECh,el

=

loppuenergiatuotteesta aiheutuvat kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt.

E

=

bionesteestä ennen loppumuuntoa aiheutuvat kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt.

ηel

=

sähköhyötysuhde määriteltynä jakamalla vuodessa tuotettu sähkö sen tuottamiseen vuodessa käytetyllä bionestemäärällä perustuen sen energiasisältöön.

ηh

=

lämpöhyötysuhde määriteltynä jakamalla vuotuinen hyötylämpöteho vuodessa käytetyllä bionestemäärällä perustuen sen energiasisältöön.

iii)

Hyötylämpöä yhdessä sähkön ja/tai mekaanisen energian kanssa toimittavista energialaitoksista tulevalle sähkölle tai mekaaniselle energialle:

iv)

Lämpöä ja sähköä ja/tai mekaanista energiaa toimittavista energialaitoksista tulevalle hyötylämmölle:

jossa

ECh,el

=

loppuenergiatuotteesta aiheutuvat kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt.

E

=

bionesteestä ennen loppumuuntoa aiheutuvat kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt.

ηel

=

sähköhyötysuhde määriteltynä jakamalla vuodessa tuotettu sähkö sen tuottamiseen vuodessa käytetyllä polttoainemäärällä perustuen sen energiasisältöön.

ηh

=

lämpöhyötysuhde määriteltynä jakamalla vuotuinen hyötylämpöteho vuodessa käytetyllä polttoainemäärällä perustuen sen energiasisältöön.

Cel

=

eksergian osuus sähkössä ja/tai mekaanisessa energiassa, arvona 100 prosenttia (Cel = 1).

Ch

=

Carnot-hyötysuhde (eksergian osuus hyötylämmöstä).

Carnot-hyötysuhde, Ch, hyötylämmölle eri lämpötiloissa määritellään seuraavasti:

jossa

Th

=

hyötylämmön absoluuttinen lämpötila (kelvineinä) jakelupisteessä.

T0

=

ympäristön lämpötila, asetettu 273,15 kelviniin (eli 0 °C)

Jos ylimääräinen lämpö viedään rakennusten lämmitykseen lämpötilassa, joka on alle 150 °C (423,15 kelviniä), Ch voidaan vaihtoehtoisesti määrittää seuraavasti:

Ch

=

150-celsiusasteisen (423,15 kelviniä) lämmön Carnot-hyötysuhde eli 0,3546

Tässä laskennassa tarkoitetaan

a)

’yhteistuotannolla’ lämpöenergian ja sähkö- ja/tai mekaanisen energian tuottamista samanaikaisesti samassa prosessissa;

b)

’hyötylämmöllä’ lämpöä, joka tuotetaan täyttämään taloudellisesti perusteltavissa oleva lämmönkysyntä lämmitystä tai jäähdytystä varten;

c)

’taloudellisesti perusteltavissa olevalla kysynnällä’ kysyntää, joka ei ylitä lämmön tai jäähdytyksen tarvetta ja joka muutoin tyydytettäisiin markkinaehtoisesti.

2. Biopolttoaineista ja bionesteistä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ilmaistaan seuraavasti:

a)

biopolttoaineista aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt, E, ilmaistaan hiilidioksidiekvivalenttigrammoina polttoaineen megajoulea kohti (gCO2ekv/MJ).

b)

bionesteistä peräisin olevat kasvihuonekaasupäästöt, EC, ilmaistaan hiilidioksidiekvivalenttigrammoina loppuenergiatuotteen (lämpö tai sähkö) megajoulea kohti (gCO2ekv/MJ).

Kun lämpöä ja kylmää yhteistuotetaan sähkön kanssa, päästöt jaetaan lämmön ja sähkön välillä (kuten 1 kohdan b alakohdassa) riippumatta siitä, käytetäänkö lämpö tosiasiallisesti lämmitykseen vaiko jäähdytykseen ( 32 ).

Jos raaka-aineiden eec tuotannosta tai viljelystä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ilmaistaan hiilidioksidiekvivalenttigrammoina raaka-aineen kuivatonnia kohti, muuntaminen hiilidioksidiekvivalenttigrammoiksi polttoaineen megajoulea kohti, gCO2ekv/MJ, lasketaan seuraavasti ( 33 ):

jossa

Päästöt raaka-aineen kuivatonnia kohti lasketaan seuraavasti:

3. Biopolttoaineista ja bionesteistä saatavat kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset lasketaan seuraavasti:

a)

biopolttoaineista saatavat kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset:

VÄHENNYS = (EF(t) – EB)/EF(t),

jossa

EB	=	biopolttoaineesta aiheutuvat kokonaispäästöt; ja
EF(t)	=	fossiilisesta vertailukohdasta aiheutuvat kokonaispäästöt liikenteessä

b)

bionesteistä tuotettavasta lämmöstä, kylmästä ja sähköstä saatavat kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset:

VÄHENNYS = (ECF(h&c,el,) – ECB(h&c,el)/ECF (h&c,el),

jossa

ECB(h&c,el)

=

lämmöstä tai sähköstä aiheutuvat kokonaispäästöt ja

ECF(h&c,el)

=

hyötylämmön tai sähkön fossiilisesta vertailukohdasta aiheutuvat kokonaispäästöt.

4. Kasvihuonekaasut, jotka otetaan huomioon 1 kohtaa sovellettaessa, ovat CO2, N2O ja CH4. Hiilidioksidiekvivalentin laskemista varten nämä kaasut painotetaan seuraavasti:

CO2	:	1
N2O	:	298
CH4	:	25

5. Raaka-aineiden, eec, tuotannosta tai viljelystä aiheutuvat päästöt sisältävät itse tuotanto- tai viljelyprosessista, raaka-aineiden korjuusta, kuivauksesta ja varastoinnista, jätteistä ja vuodoista sekä raaka-aineiden tuotannossa tai viljelyssä käytettävien kemikaalien tai tuotteiden tuotannosta aiheutuvat päästöt. Ne eivät sisällä hiilidioksidin talteenottoa raaka-aineiden viljelyssä. Vaihtoehtona tosiasiallisten arvojen käytölle maatalouden biomassan viljelystä aiheutuvien päästöjen arviot voidaan johtaa 31 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin kertomuksiin sisällytetyistä, viljelystä aiheutuvien päästöjen alueellisista keskiarvoista tai tähän liitteeseen sisällytetyistä, viljelystä aiheutuvien päästöjen eriteltyjä oletusarvoja koskevista tiedoista. Jos näissä kertomuksissa ei esitetä asiaan liittyviä tietoja, on sallittua vaihtoehtona tosiasiallisille arvoille laskea paikallisiin viljelykäytäntöihin perustuvat keskiarvot esimerkiksi jotakin maatilaryhmää koskevien tietojen perusteella.

▼M2

6. Paremmista maatalouskäytännöistä, joita ovat esimerkiksi maanmuokkauksen vähentäminen tai lopettaminen, paremmat viljelykasvit ja parantunut viljelykierto, maanpeitekasvien käyttö, myös viljelykasvien jätteistä huolehtiminen, ja orgaanisen maanparannusaineksen, kuten kompostin ja lannan käymismädätteen, käyttö, saatavat kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset (esca) otetaan huomioon 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa laskennassa vain, jos ne eivät ole vaarassa vaikuttaa biologiseen monimuotoisuuteen kielteisesti. Lisäksi on esitettävä vankkaa ja todennettavissa olevaa näyttöä siitä, että maaperän hiilikertymä on kasvanut tai sen voidaan kohtuudella olettaa kasvaneen asianomaisten raaka-aineiden viljelyn aikana samalla, kun otetaan huomioon päästöt, jos tällaiset käytännöt johtivat lannoitteiden ja torjunta-aineiden käytön lisääntymiseen ( 34 ).

▼B

7. Maankäytön muutoksista johtuneista hiilivarantojen muutoksista aiheutuvat annualisoidut päästöt, el, lasketaan jakamalla kokonaispäästöt tasaisesti 20 vuodelle. Näiden päästöjen laskemisessa käytetään seuraavaa sääntöä:

el = (CSR – CSA) × 3,664 × 1/20 × 1/P – eB, ( 35 )

jossa

el	=	maankäytön muutoksista johtuvista hiilivarantojen muutoksista aiheutuvat annualisoidut kasvihuonekaasupäästöt (ilmaistuna hiilidioksidiekvivalenttimassana (grammoina) biopolttoaineen tai bionesteen energiayksikköä (megajoulea) kohti). ”Viljelymaa” (1) ja ”monivuotisten kasvien viljelymaa” (2) on katsottava yhdeksi maankäytöksi;
CSR	=	vertailumaankäyttötapaan liittyvä hiilivaranto pinta-alayksikköä kohti (ilmaistuna hiilimassana (tonneina) pinta-alayksikköä kohti, mukaan lukien sekä maaperä että kasvillisuus). Vertailun pohjana on maankäyttö tammikuussa 2008 tai 20 vuotta ennen raaka-aineen hankkimista, sen mukaan, kumpi ajankohdista on myöhäisempi;
CSA	=	tämänhetkiseen maankäyttöön liittyvä hiilivaranto pinta-alayksikköä kohti (ilmaistuna hiilimassana (tonneina) pinta-alayksikköä kohti, mukaan lukien sekä maaperä että kasvillisuus). Jos hiilivarantoa on kertynyt yli vuoden ajan, CSA:lle määritetty arvo on arvioitu varanto pinta-alayksikköä kohti 20 vuoden jälkeen tai sadon ollessa kypsä, sen mukaan, kumpi ajankohdista on aikaisempi;
P	=	viljelykasvin tuottavuus (ilmaistuna biopolttoaineen tai bionesteen energiana pinta-alayksikköä kohti vuodessa); ja
eB	=	hyvitys 29 gCO2ekv/MJ biopolttoaineesta tai bionesteestä, jos biomassa on saatu huonontuneesta ja sittemmin kunnostetusta maasta 8 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.
(1) IPCC:n määrittelemä viljelymaa. (2) Määritelmän mukaan monivuotiset viljelykasvit ovat kasveja, joiden varsia ei yleensä korjata joka vuosi, kuten lyhytkiertoinen energiapuu ja öljypalmu.

8. Hyvitys 29 gCO2ekv/MJ myönnetään, jos esitetään näyttöä siitä, että maa täyttää seuraavat edellytykset:

a)

se ei ollut maanviljelykäytössä tai muussa käytössä tammikuussa 2008; ja

b)

se on vakavasti huonontunutta maata, mukaan lukien aiemmin maanviljelykäytössä ollut maa.

Hyvitystä 29 gCO2ekv/MJ sovelletaan enintään 20 vuoden ajan siitä, kun maa on otettu maanviljelykäyttöön, edellyttäen, että hiilivarantojen säännöllinen kasvu ja eroosion merkittävä väheneminen varmistetaan b alakohdan soveltamisalaan kuuluvan maan osalta.

9. ’Vakavasti huonontuneella maalla’ tarkoitetaan maata, joka on merkittävän ajan ollut joko huomattavan suolaantunut tai jonka orgaanisen aineen pitoisuus on ollut huomattavan alhainen ja joka on eroosion pahoin kuluttamaa.

10. Komissio tarkastelee uudelleen 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä maaperän hiilivarantojen laskentaa koskevia ohjeita ( 36 ), jotka perustuvat asiakirjaan ”2006 IPCC Guidelines for National Greenhouse Gas Inventories – volume 4”, asetuksen (EU) N:o 525/2013 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/841 ( 37 ) mukaisesti. Komission ohjeita käytetään perustana laskettaessa maaperän hiilivarantoja tätä direktiiviä sovellettaessa.

11. Jalostuksesta aiheutuvat päästöt, ep, sisältävät itse jalostuksesta, jätteistä ja vuodoista sekä jalostuksessa käytettävien kemikaalien tai tuotteiden tuotannosta aiheutuvat päästöt, mukaan lukien hiilidioksidipäästöt, jotka aiheutuvat fossiilisten panosten sisältämästä hiilestä riippumatta siitä, onko niitä tosiasiallisesti käytetty polttoaineena prosessissa.

Muualla kuin polttoaineen tuotantolaitoksessa tuotetun sähkön kulutuksen laskemiseksi kyseisen sähkön tuotannon ja jakelun kasvihuonekaasupäästötason oletetaan olevan yhtä suuri kuin sähkön tuotannosta ja jakelusta aiheutuva keskimääräinen päästötaso tietyllä alueella. Tuottajat voivat tästä poiketen käyttää yksittäisen sähköntuotantolaitoksen keskiarvoa kyseisessä laitoksessa tuotetulle sähkölle, jos kyseistä laitosta ei ole liitetty sähköverkkoon.

Jalostuksesta aiheutuviin päästöihin sisällytetään tarpeen mukaan välituotteiden ja materiaalien kuivauksesta aiheutuvat päästöt.

12. Kuljetuksesta ja jakelusta aiheutuvat päästöt, etd, sisältävät raaka-aineiden ja puolivalmiiden tuotteiden kuljetuksista sekä valmiiden tuotteiden varastoinnista ja jakelusta aiheutuvat päästöt. Kuljetuksesta ja jakelusta aiheutuvat päästöt, jotka otetaan huomioon 5 kohdan nojalla, eivät kuulu tämän kohdan soveltamisalaan.

13. Käytössä olevasta polttoaineesta aiheutuvat päästöt, eu, katsotaan biopolttoaineiden ja bionesteiden osalta nollaksi.

Käytössä olevasta polttoaineesta aiheutuvat muiden kasvihuonekaasujen kuin hiilidioksidin (N2O ja CH4) päästöt sisällytetään bionesteiden kertoimeen eu.

14. Hiilidioksidin talteenotosta ja geologisesta varastoinnista saatavat päästövähennykset, eccs, joita ei ole jo sisällytetty kohtaan ep, rajoittuvat päästöihin, jotka vältetään ottamalla talteen ja varastoimalla hiilidioksidi, joka liittyy suoraan polttoaineen tuotantoon, kuljetukseen, jalostukseen ja jakeluun, jos hiilidioksidi varastoidaan hiilidioksidin geologisesta varastoinnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/31/EY ( 38 ) mukaisesti.

▼M2

15. Hiilidioksidin talteenotosta ja korvaamisesta saatavat päästövähennykset, eccr, liittyvät suoraan niiden biopolttoaineiden tai bionesteiden tuotantoon, joille ne on osoitettu, ja rajoittuvat päästöihin, jotka vältetään ottamalla talteen hiilidioksidi, jossa hiili on peräisin biomassasta ja joka korvaa fossiilisista polttoaineista peräisin olevan hiilidioksidin kaupallisten tuotteiden ja palvelujen tuotannossa ennen 1 päivää tammikuuta 2036.

▼B

16. Kun yhteistuotantoyksikkö – joka tuottaa lämpöä ja/tai sähköä siihen polttoaineen tuotantolaitokseen, jonka päästöjä lasketaan – tuottaa ylimääräistä sähköä ja/tai ylimääräistä hyötylämpöä, kasvihuonekaasupäästöt jaetaan sähkön ja hyötylämmön välillä lämpöenergian lämpötilan (joka ilmentää lämpöenergian hyödyllisyyttä) mukaan. Hyötylämmön osuus lämmöstä saadaan kertomalla sen energiasisältö Carnot-hyötysuhteella Ch, joka lasketaan seuraavasti:

jossa

Th

=

hyötylämmön absoluuttinen lämpötila (kelvineinä) jakelupisteessä.

T0

=

ympäristön lämpötila, asetettu 273,15 kelviniin (eli 0 °C)

Jos ylimääräinen lämpö viedään rakennusten lämmitykseen lämpötilassa, joka on alle 150 °C (423,15 kelviniä), Ch voidaan vaihtoehtoisesti määrittää seuraavasti:

Ch

=

150-celsiusasteisen (423,15 kelviniä) lämmön Carnot-hyötysuhde eli 0,3546

Kyseisessä laskennassa käytetään todellista hyötysuhdetta, joka määritetään jakamalla tuotettu vuotuinen mekaaninen energia, sähkö tai lämpö käytetyn vuotuisen energian määrällä.

Tässä laskennassa tarkoitetaan

a)

’yhteistuotannolla’ lämpöenergian ja sähkö- ja/tai mekaanisen energian tuottamista samanaikaisesti samassa prosessissa;

b)

’hyötylämmöllä’ lämpöä, joka tuotetaan täyttämään taloudellisesti perusteltavissa oleva kysyntä lämmitys- tai jäähdytystarkoituksiin;

c)

’taloudellisesti perusteltavissa olevalla kysynnällä’ kysyntää, joka ei ylitä lämmön tai jäähdytyksen tarvetta ja joka muutoin tyydytettäisiin markkinaehtoisesti.

17. Kun polttoaineen tuotantoprosessissa syntyy sekä polttoaine, jonka päästöt lasketaan, että yksi tai useampi muu tuote (”sivutuotteet”), kasvihuonekaasupäästöt jaetaan polttoaineen tai sen välituotteen sekä sivutuotteiden välillä suhteessa niiden energiasisältöön (joka määritetään alemman lämpöarvon perusteella, kun kyseessä ovat muut sivutuotteet kuin sähkö ja lämpö). Ylimääräisen hyötylämmön tai ylimääräisen sähkön kasvihuonekaasuintensiteetti on sama kuin polttoaineen tuotantoprosessiin toimitetun lämmön tai sähkön kasvihuonekaasuintensiteetti, ja se määritetään laskemalla se kasvihuonekaasuintensiteetti, joka on kaikilla panoksilla, mukaan lukien raaka-aine, jotka syötetään yhteistuotantoyksikköön, kattilaan tai muuhun laitteeseen, jolla toimitetaan lämpöä tai sähköä polttoaineen tuotantoprosessiin, sekä kaikilla päästöillä, mukaan lukien CH4- ja N2O-päästöt, jotka kyseinen yksikkö, kattila tai muu laite aiheuttaa. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa laskelma tehdään 16 kohdan mukaisesti.

▼M2

18. Edellä 17 kohdassa tarkoitettua laskentaa varten jaettavat päästöt ovat eec + el + esca + ne ep:n, etd:n, eccs:n ja eccr:n osat, jotka syntyvät sen prosessivaiheen loppuun mennessä, jossa sivutuote tuotetaan. Jos päästöjä on osoitettu sivutuotteille elinkaaren varhaisemmassa prosessivaiheessa, kyseisiin tarkoituksiin käytetään päästöjen kokonaismäärän sijasta kyseisten päästöjen osaa, joka on osoitettu viimeisessä tällaisessa prosessivaiheessa välituotepolttoaineelle. Biopolttoaineiden ja bionesteiden osalta laskentaa varten otetaan huomioon kaikki sivutuotteet, jotka eivät kuulu 17 kohdan soveltamisalaan.

Jos sivutuotteilla on negatiivinen energiasisältö, niiden energiasisältö katsotaan laskentaa suoritettaessa nollaksi.

Pääsääntöisesti jätteiden ja tähteiden, mukaan lukien kaikki liitteessä IX mainitut, ei katsota aiheuttavan elinkaarenaikaisia kasvihuonekaasupäästöjä ennen kyseisten materiaalien keräämistä riippumatta siitä, onko ne prosessoitu välituotteiksi ennen lopputuotteeksi jalostusta.

Jos biomassapolttoaine tuotetaan jalostamossa, joka ei ole jalostuslaitosten yhdistelmä, jossa jalostuslaitokselle tuotetaan lämpöä ja/tai sähköä kattilalla tai yhteistuotantoyksiköllä, analyysiyksikkö 17 kohdassa tarkoitettua laskentaa suoritettaessa on jalostamo.

▼B

19. Biopolttoaineiden osalta 3 kohdassa tarkoitettua laskentaa suoritettaessa fossiilisten polttoaineiden vertailukohta EF(t) on 94 gCO2ekv/MJ.

Sähköntuotannossa käytettyjen bionesteiden osalta 3 kohdassa tarkoitettua laskentaa suoritettaessa fossiilisten polttoaineiden vertailukohta ECF(e) on 183 gCO2ekv/MJ.

Jos bionesteitä käytetään hyötylämmön taikka lämmityksen ja/tai jäähdytyksen tuotannossa, 3 kohdassa tarkoitettua laskentaa suoritettaessa fossiilisten polttoaineiden vertailukohta ECF(h&c) on 80 gCO2ekv/MJ.

D. ERITELLYT OLETUSARVOT BIOPOLTTOAINEILLE JA BIONESTEILLE

Eritellyt oletusarvot viljelylle: ’eec ’, sellaisena kuin se on määritetty tässä liitteessä olevassa C osassa, myös maaperän N2O-päästöt

Biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotantoketju	Kasvihuonekaasujen päästöt – tyypillinen arvo (gCO2ekv/MJ)	Kasvihuonekaasujen päästöt – oletusarvo (gCO2ekv/MJ)
etanoli sokerijuurikkaasta	9,6	9,6
etanoli maissista	25,5	25,5
etanoli viljakasveista, ei kuitenkaan maissista	27,0	27,0
etanoli sokeriruo'osta	17,1	17,1
ETBE:n uusiutuvista lähteistä peräisin oleva osuus	Yhtä suuri kuin käytetyssä etanolin tuotantoketjussa
TAEE:n uusiutuvista lähteistä peräisin oleva osuus	Yhtä suuri kuin käytetyssä etanolin tuotantoketjussa
biodiesel rapsinsiemenistä	32,0	32,0
biodiesel auringonkukasta	26,1	26,1
biodiesel soijapavusta	21,2	21,2
▼C1
biodiesel palmuöljystä	26,0	26,0
▼B
biodiesel käytetystä ruokaöljystä	0	0
biodiesel renderöinnistä peräisin olevista eläinrasvoista (*1)	0	0
vetykäsitelty kasviöljy rapsinsiemenistä	33,4	33,4
vetykäsitelty kasviöljy auringonkukasta	26,9	26,9
vetykäsitelty kasviöljy soijapavuista	22,1	22,1
▼C1
vetykäsitelty kasviöljy palmuöljystä	27,3	27,3
▼B
vetykäsitelty öljy käytetystä ruokaöljystä	0	0
vetykäsitelty öljy renderöinnistä peräisin olevista eläinrasvoista (*1)	0	0
puhdas kasviöljy rapsinsiemenistä	33,4	33,4
puhdas kasviöljy auringonkukasta	27,2	27,2
puhdas kasviöljy soijapavuista	22,2	22,2
puhdas kasviöljy palmuöljystä	27,1	27,1
puhdas öljy käytetystä ruokaöljystä	0	0
(*1) Koskee vain asetuksen (EY) N:o 1069/2009 mukaisesti luokkaan 1 ja 2 kuuluvaksi ainekseksi luokitelluista, eläimistä saaduista sivutuotteista tuotettua biopolttoainetta, jonka osalta renderöinnin osana olevasta hygienisoinnista aiheutuvia päästöjä ei oteta huomioon.

Eritellyt oletusarvot viljelylle: ’eec ’ - ainoastaan maaperän N2O-päästöille (nämä sisältyvät jo viljelystä aiheutuvien päästöjen eriteltyihin oletusarvoihin taulukossa ’eec ’)

Biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotantoketju	Kasvihuonekaasujen päästöt – tyypillinen arvo (gCO2ekv/MJ)	Kasvihuonekaasujen päästöt – oletusarvo (gCO2ekv/MJ)
etanoli sokerijuurikkaasta	4,9	4,9
etanoli maissista	13,7	13,7
etanoli viljakasveista, ei kuitenkaan maissista	14,1	14,1
etanoli sokeriruo'osta	2,1	2,1
ETBE:n uusiutuvista lähteistä peräisin oleva osuus	Yhtä suuri kuin käytetyssä etanolin tuotantoketjussa
TAEE:n uusiutuvista lähteistä peräisin oleva osuus	Yhtä suuri kuin käytetyssä etanolin tuotantoketjussa
biodiesel rapsinsiemenistä	17,6	17,6
biodiesel auringonkukasta	12,2	12,2
biodiesel soijapavuista	13,4	13,4
biodiesel palmuöljystä	16,5	16,5
biodiesel käytetystä ruokaöljystä	0	0
biodiesel renderöinnistä peräisin olevista eläinrasvoista (*1)	0	0
vetykäsitelty kasviöljy rapsinsiemenistä	18,0	18,0
vetykäsitelty kasviöljy auringonkukasta	12,5	12,5
vetykäsitelty kasviöljy soijapavuista	13,7	13,7
vetykäsitelty kasviöljy palmuöljystä	16,9	16,9
vetykäsitelty öljy käytetystä ruokaöljystä	0	0
vetykäsitelty öljy renderöinnistä peräisin olevista eläinrasvoista (*1)	0	0
puhdas kasviöljy rapsinsiemenistä	17,6	17,6
puhdas kasviöljy auringonkukasta	12,2	12,2
puhdas kasviöljy soijapavuista	13,4	13,4
puhdas kasviöljy palmuöljystä	16,5	16,5
puhdas öljy käytetystä ruokaöljystä	0	0
(*1) Huom. Koskee asetuksen (EY) N:o 1069/2009 mukaisesti luokkaan 1 ja 2 kuuluvaksi ainekseksi luokitelluista, eläimistä saaduista sivutuotteista tuotettua biopolttoainetta, jonka osalta renderöinnin osana olevasta hygienisoinnista aiheutuvia päästöjä ei oteta huomioon.

Eritellyt oletusarvot jalostukselle: ’ep ’, sellaisena kuin se on määritetty tässä liitteessä olevassa C osassa

Biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotantoketju	Kasvihuonekaasujen päästöt – tyypillinen arvo (gCO2ekv/MJ)	Kasvihuonekaasujen päästöt – oletusarvo (gCO2ekv/MJ)
etanoli sokerijuurikkaasta (ei biokaasua rankista, maakaasu prosessipolttoaineena tavanomaisessa kattilassa)	18,8	26,3
etanoli sokerijuurikkaasta (biokaasu rankista, maakaasu prosessipolttoaineena tavanomaisessa kattilassa)	9,7	13,6
etanoli sokerijuurikkaasta (ei biokaasua rankista, maakaasu prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))	13,2	18,5
etanoli sokerijuurikkaasta (biokaasu rankista, maakaasu prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))	7,6	10,6
etanoli sokerijuurikkaasta (ei biokaasua rankista, ruskohiili prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))	27,4	38,3
etanoli sokerijuurikkaasta (biokaasu rankista, ruskohiili prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))	15,7	22,0
etanoli maissista (maakaasu prosessipolttoaineena tavanomaisessa kattilassa)	20,8	29,1
etanoli maissista, (maakaasu prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))	14,8	20,8
etanoli maissista (ruskohiili prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))	28,6	40,1
etanoli maissista (hakkuujäte prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))	1,8	2,6
etanoli viljakasveista, ei kuitenkaan maissista (maakaasu prosessipolttoaineena tavanomaisessa kattilassa)	21,0	29,3
etanoli viljakasveista, ei kuitenkaan maissista (maakaasu prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))	15,1	21,1
etanoli viljakasveista, ei kuitenkaan maissista (ruskohiili prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))	30,3	42,5
etanoli viljakasveista, ei kuitenkaan maissista (hakkuujäte prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))	1,5	2,2
etanoli sokeriruo'osta	1,3	1,8
ETBE:n uusiutuvista lähteistä peräisin oleva osuus	Yhtä suuri kuin käytetyssä etanolin tuotantoketjussa
TAEE:n uusiutuvista lähteistä peräisin oleva osuus	Yhtä suuri kuin käytetyssä etanolin tuotantoketjussa
biodiesel rapsinsiemenistä	11,7	16,3
biodiesel auringonkukasta	11,8	16,5
biodiesel soijapavusta	12,1	16,9
biodiesel palmuöljystä (avoin jätelieteallas)	30,4	42,6
biodiesel palmuöljystä (prosessi, jossa metaani otetaan talteen öljynpuristamolla)	13,2	18,5
biodiesel käytetystä ruokaöljystä	9,3	13,0
biodiesel renderöinnistä peräisin olevista eläinrasvoista (*2)	13,6	19,1
vetykäsitelty kasviöljy rapsinsiemenistä	10,7	15,0
vetykäsitelty kasviöljy auringonkukasta	10,5	14,7
vetykäsitelty kasviöljy soijapavuista	10,9	15,2
vetykäsitelty kasviöljy palmuöljystä (avoin jätelieteallas)	27,8	38,9
vetykäsitelty kasviöljy palmuöljystä (prosessi, jossa metaani otetaan talteen öljynpuristamolla)	9,7	13,6
vetykäsitelty öljy käytetystä ruokaöljystä	10,2	14,3
vetykäsitelty öljy renderöinnistä peräisin olevista eläinrasvoista (*2)	14,5	20,3
puhdas kasviöljy rapsinsiemenistä	3,7	5,2
puhdas kasviöljy auringonkukasta	3,8	5,4
puhdas kasviöljy soijapavuista	4,2	5,9
puhdas kasviöljy palmuöljystä (avoin jätelieteallas)	22,6	31,7
puhdas kasviöljy palmuöljystä (prosessi, jossa metaani otetaan talteen öljynpuristamolla)	4,7	6,5
puhdas öljy käytetystä ruokaöljystä	0,6	0,8
(1) Oletusarvot prosesseille, jotka käyttävät yhteistuotantoa, ovat voimassa vain, jos kaikki prosessilämpö saadaan yhteistuotannosta. (2) Huom. Koskee vain asetuksen (EY) N:o 1069/2009 mukaisesti luokkaan 1 ja 2 kuuluvaksi ainekseksi luokitelluista, eläimistä saaduista sivutuotteista tuotettua biopolttoainetta, jonka osalta renderöinnin osana olevasta hygienisoinnista aiheutuvia päästöjä ei oteta huomioon.

Eritellyt oletusarvot ainoastaan öljyn uuttamista varten (nämä sisältyvät jo jalostuksesta aiheutuvien päästöjen eriteltyihin oletusarvoihin taulukossa ’ep ’)

Biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotantoketju	Kasvihuonekaasujen päästöt – tyypillinen arvo (gCO2ekv/MJ)	Kasvihuonekaasujen päästöt – oletusarvo (gCO2ekv/MJ)
biodiesel rapsinsiemenistä	3,0	4,2
biodiesel auringonkukasta	2,9	4,0
biodiesel soijapavuista	3,2	4,4
biodiesel palmuöljystä (avoin jätelieteallas)	20,9	29,2
biodiesel palmuöljystä (prosessi, jossa metaani otetaan talteen öljynpuristamolla)	3,7	5,1
biodiesel käytetystä ruokaöljystä	0	0
biodiesel renderöinnistä peräisin olevista eläinrasvoista (*1)	4,3	6,1
vetykäsitelty kasviöljy rapsinsiemenistä	3,1	4,4
vetykäsitelty kasviöljy auringonkukasta	3,0	4,1
vetykäsitelty kasviöljy soijapavuista	3,3	4,6
vetykäsitelty kasviöljy palmuöljystä (avoin jätelieteallas)	21,9	30,7
vetykäsitelty kasviöljy palmuöljystä (prosessi, jossa metaani otetaan talteen öljynpuristamolla)	3,8	5,4
vetykäsitelty öljy käytetystä ruokaöljystä	0	0
vetykäsitelty öljy renderöinnistä peräisin olevista eläinrasvoista (*1)	4,3	6,0
puhdas kasviöljy rapsinsiemenistä	3,1	4,4
puhdas kasviöljy auringonkukasta	3,0	4,2
puhdas kasviöljy soijapavuista	3,4	4,7
puhdas kasviöljy palmuöljystä (avoin jätelieteallas)	21,8	30,5
puhdas kasviöljy palmuöljystä (prosessi, jossa metaani otetaan talteen öljynpuristamolla)	3,8	5,3
puhdas öljy käytetystä ruokaöljystä	0	0
(*1) Huom. Koskee vain asetuksen (EY) N:o 1069/2009 mukaisesti luokkaan 1 ja 2 kuuluvaksi ainekseksi luokitelluista, eläimistä saaduista sivutuotteista tuotettua biopolttoainetta, jonka osalta renderöinnin osana olevasta hygienisoinnista aiheutuvia päästöjä ei oteta huomioon.

Eritellyt oletusarvot kuljetukselle ja jakelulle: ’ep ’, sellaisena kuin se on määritetty tässä liitteessä olevassa C osassa

Biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotantoketju	Kasvihuonekaasujen päästöt – tyypillinen arvo (gCO2ekv/MJ)	Kasvihuonekaasujen päästöt – oletusarvo (gCO2ekv/MJ)
etanoli sokerijuurikkaasta (ei biokaasua rankista, maakaasu prosessipolttoaineena tavanomaisessa kattilassa)	2,3	2,3
etanoli sokerijuurikkaasta (biokaasu rankista, maakaasu prosessipolttoaineena tavanomaisessa kattilassa)	2,3	2,3
etanoli sokerijuurikkaasta (ei biokaasua rankista, maakaasu prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))	2,3	2,3
etanoli sokerijuurikkaasta (biokaasu rankista, maakaasu prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))	2,3	2,3
etanoli sokerijuurikkaasta (ei biokaasua rankista, ruskohiili prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))	2,3	2,3
etanoli sokerijuurikkaasta (biokaasu rankista, ruskohiili prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))	2,3	2,3
etanoli maissista (maakaasu prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))	2,2	2,2
etanoli maissista (maakaasu prosessipolttoaineena tavanomaisessa kattilassa)	2,2	2,2
etanoli maissista (ruskohiili prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))	2,2	2,2
etanoli maissista (hakkuujäte prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))	2,2	2,2
etanoli viljakasveista, ei kuitenkaan maissista (maakaasu prosessipolttoaineena tavanomaisessa kattilassa)	2,2	2,2
etanoli viljakasveista, ei kuitenkaan maissista (maakaasu prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))	2,2	2,2
etanoli viljakasveista, ei kuitenkaan maissista (ruskohiili prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))	2,2	2,2
etanoli viljakasveista, ei kuitenkaan maissista (hakkuujäte prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))	2,2	2,2
etanoli sokeriruo'osta	9,7	9,7
ETBE:n uusiutuvista lähteistä peräisin oleva osuus	Yhtä suuri kuin käytetyssä etanolin tuotantoketjussa
TAEE:n uusiutuvista lähteistä peräisin oleva osuus	Yhtä suuri kuin käytetyssä etanolin tuotantoketjussa
biodiesel rapsinsiemenistä	1,8	1,8
biodiesel auringonkukasta	2,1	2,1
biodiesel soijapavuista	8,9	8,9
biodiesel palmuöljystä (avoin jätelieteallas)	6,9	6,9
biodiesel palmuöljystä (prosessi, jossa metaani otetaan talteen öljynpuristamolla)	6,9	6,9
biodiesel käytetystä ruokaöljystä	1,9	1,9
▼C1
biodiesel renderöinnistä peräisin olevista eläinrasvoista (*2)	1,6	1,6
▼B
vetykäsitelty kasviöljy rapsinsiemenistä	1,7	1,7
vetykäsitelty kasviöljy auringonkukasta	2,0	2,0
vetykäsitelty kasviöljy soijapavuista	9,2	9,2
vetykäsitelty kasviöljy palmuöljystä (avoin jätelieteallas)	7,0	7,0
vetykäsitelty kasviöljy palmuöljystä (prosessi, jossa metaani otetaan talteen öljynpuristamolla)	7,0	7,0
vetykäsitelty öljy käytetystä ruokaöljystä	1,7	1,7
vetykäsitelty öljy renderöinnistä peräisin olevista eläinrasvoista (*2)	1,5	1,5
puhdas kasviöljy rapsinsiemenistä	1,4	1,4
puhdas kasviöljy auringonkukasta	1,7	1,7
puhdas kasviöljy soijapavuista	8,8	8,8
puhdas kasviöljy palmuöljystä (avoin jätelieteallas)	6,7	6,7
puhdas kasviöljy palmuöljystä (prosessi, jossa metaani otetaan talteen öljynpuristamolla)	6,7	6,7
puhdas öljy käytetystä ruokaöljystä	1,4	1,4
(1) Oletusarvot prosesseille, jotka käyttävät yhteistuotantoa, ovat voimassa vain, jos kaikki prosessilämpö saadaan yhteistuotannosta. (2) Huom. Koskee vain asetuksen (EY) N:o 1069/2009 mukaisesti luokkaan 1 ja 2 kuuluvaksi ainekseksi luokitelluista, eläimistä saaduista sivutuotteista tuotettua biopolttoainetta, jonka osalta renderöinnin osana olevasta hygienisoinnista aiheutuvia päästöjä ei oteta huomioon.

Eritellyt oletusarvot ainoastaan lopullisen polttoaineen kuljetukselle ja jakelulle. Nämä sisältyvät jo kuljetuksesta ja jakelusta aiheutuvia päästöjä koskevaan taulukkoon etd, sellaisena kuin se on määritetty tässä liitteessä olevassa C osassa, mutta seuraavat arvot ovat hyödyllisiä, jos talouden toimija haluaa ilmoittaa kuljetuksesta aiheutuvat tosiasialliset päästöt ainoastaan viljelykasvien tai öljyn kuljetuksen osalta.

Biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotantoketju	Kasvihuonekaasujen päästöt – tyypillinen arvo (gCO2ekv/MJ)	Kasvihuonekaasujen päästöt – oletusarvo (gCO2ekv/MJ)
etanoli sokerijuurikkaasta (ei biokaasua rankista, maakaasu prosessipolttoaineena tavanomaisessa kattilassa)	1,6	1,6
etanoli sokerijuurikkaasta (biokaasu rankista, maakaasu prosessipolttoaineena tavanomaisessa kattilassa)	1,6	1,6
etanoli sokerijuurikkaasta (ei biokaasua rankista, maakaasu prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))	1,6	1,6
etanoli sokerijuurikkaasta (biokaasu rankista, maakaasu prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))	1,6	1,6
etanoli sokerijuurikkaasta (ei biokaasua rankista, ruskohiili prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))	1,6	1,6
etanoli sokerijuurikkaasta (biokaasu rankista, ruskohiili prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))	1,6	1,6
etanoli maissista (maakaasu prosessipolttoaineena tavanomaisessa kattilassa)	1,6	1,6
etanoli maissista (maakaasu prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))	1,6	1,6
etanoli maissista (ruskohiili prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))	1,6	1,6
etanoli maissista (hakkuujäte prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))	1,6	1,6
etanoli viljakasveista, ei kuitenkaan maissista (maakaasu prosessipolttoaineena tavanomaisessa kattilassa)	1,6	1,6
etanoli viljakasveista, ei kuitenkaan maissista (maakaasu prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))	1,6	1,6
etanoli viljakasveista, ei kuitenkaan maissista (ruskohiili prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))	1,6	1,6
etanoli viljakasveista, ei kuitenkaan maissista (hakkuujäte prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))	1,6	1,6
etanoli sokeriruo'osta	6,0	6,0
etyyli-tert-butyylieetterin (ETBE) uusiutuvasta etanolista peräisin oleva osuus	Katsotaan olevan yhtä suuri kuin käytetyssä etanolin tuotantoketjussa
tert-amyylietyylieetterin (TAEE) uusiutuvasta etanolista peräisin oleva osuus	Katsotaan olevan yhtä suuri kuin käytetyssä etanolin tuotantoketjussa
biodiesel rapsinsiemenistä	1,3	1,3
biodiesel auringonkukasta	1,3	1,3
biodiesel soijapavuista	1,3	1,3
biodiesel palmuöljystä (avoin jätelieteallas)	1,3	1,3
biodiesel palmuöljystä (prosessi, jossa metaani otetaan talteen öljynpuristamolla)	1,3	1,3
biodiesel käytetystä ruokaöljystä	1,3	1,3
biodiesel renderöinnistä peräisin olevista eläinrasvoista (*2)	1,3	1,3
vetykäsitelty kasviöljy rapsinsiemenistä	1,2	1,2
vetykäsitelty kasviöljy auringonkukasta	1,2	1,2
vetykäsitelty kasviöljy soijapavuista	1,2	1,2
vetykäsitelty kasviöljy palmuöljystä (avoin jätelieteallas)	1,2	1,2
vetykäsitelty kasviöljy palmuöljystä (prosessi, jossa metaani otetaan talteen öljynpuristamolla)	1,2	1,2
vetykäsitelty öljy käytetystä ruokaöljystä	1,2	1,2
vetykäsitelty öljy renderöinnistä peräisin olevista eläinrasvoista (*2)	1,2	1,2
puhdas kasviöljy rapsinsiemenistä	0,8	0,8
puhdas kasviöljy auringonkukasta	0,8	0,8
puhdas kasviöljy soijapavuista	0,8	0,8
puhdas kasviöljy palmuöljystä (avoin jätelieteallas)	0,8	0,8
puhdas kasviöljy palmuöljystä (prosessi, jossa metaani otetaan talteen öljynpuristamolla)	0,8	0,8
puhdas öljy käytetystä ruokaöljystä	0,8	0,8
(1) Oletusarvot prosesseille, jotka käyttävät yhteistuotantoa, ovat voimassa vain, jos kaikki prosessilämpö saadaan yhteistuotannosta. (2) Huom. Koskee vain asetuksen (EY) N:o 1069/2009 mukaisesti luokkaan 1 ja 2 kuuluvaksi ainekseksi luokitelluista, eläimistä saaduista sivutuotteista tuotettua biopolttoainetta, jonka osalta renderöinnin osana olevasta hygienisoinnista aiheutuvia päästöjä ei oteta huomioon.

Viljely, jalostus, kuljetus ja jakelu yhteensä

Biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotantoketju	Kasvihuonekaasujen päästöt – tyypillinen arvo (gCO2ekv/MJ )	Kasvihuonekaasujen päästöt – oletusarvo (gCO2ekv/MJ)
etanoli sokerijuurikkaasta (ei biokaasua rankista, maakaasu prosessipolttoaineena tavanomaisessa kattilassa)	30,7	38,2
etanoli sokerijuurikkaasta (biokaasu rankista, maakaasu prosessipolttoaineena tavanomaisessa kattilassa)	21,6	25,5
etanoli sokerijuurikkaasta (ei biokaasua rankista, maakaasu prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))	25,1	30,4
etanoli sokerijuurikkaasta (biokaasu rankista, maakaasu prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))	19,5	22,5
etanoli sokerijuurikkaasta (ei biokaasua rankista, ruskohiili prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))	39,3	50,2
etanoli sokerijuurikkaasta (biokaasu rankista, ruskohiili prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))	27,6	33,9
etanoli maissista (maakaasu prosessipolttoaineena tavanomaisessa kattilassa)	48,5	56,8
etanoli maissista, (maakaasu prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))	42,5	48,5
etanoli maissista (ruskohiili prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))	56,3	67,8
etanoli maissista (hakkuujäte prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))	29,5	30,3
etanoli viljakasveista, ei kuitenkaan maissista (maakaasu prosessipolttoaineena tavanomaisessa kattilassa)	50,2	58,5
etanoli viljakasveista, ei kuitenkaan maissista (maakaasu prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))	44,3	50,3
etanoli viljakasveista, ei kuitenkaan maissista (ruskohiili prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))	59,5	71,7
etanoli viljakasveista, ei kuitenkaan maissista (hakkuujäte prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))	30,7	31,4
etanoli sokeriruo'osta	28,1	28,6
ETBE:n uusiutuvista lähteistä peräisin oleva osuus	Yhtä suuri kuin käytetyssä etanolin tuotantoketjussa
TAEE:n uusiutuvista lähteistä peräisin oleva osuus	Yhtä suuri kuin käytetyssä etanolin tuotantoketjussa
biodiesel rapsinsiemenistä	45,5	50,1
biodiesel auringonkukasta	40,0	44,7
biodiesel soijapavuista	42,2	47,0
▼C1
biodiesel palmuöljystä (avoin jätelieteallas)	63,3	75,5
biodiesel palmuöljystä (prosessi, jossa metaani otetaan talteen öljynpuristamolla)	46,1	51,4
▼B
biodiesel käytetystä ruokaöljystä	11,2	14,9
▼C1
biodiesel renderöinnistä peräisin olevista eläinrasvoista (*2)	15,2	20,7
▼B
vetykäsitelty kasviöljy rapsinsiemenistä	45,8	50,1
vetykäsitelty kasviöljy auringonkukasta	39,4	43,6
vetykäsitelty kasviöljy soijapavuista	42,2	46,5
▼C1
vetykäsitelty kasviöljy palmuöljystä (avoin jätelieteallas)	62,1	73,2
vetykäsitelty kasviöljy palmuöljystä (prosessi, jossa metaani otetaan talteen öljynpuristamolla)	44,0	47,9
▼B
vetykäsitelty öljy käytetystä ruokaöljystä	11,9	16,0
vetykäsitelty öljy renderöinnistä peräisin olevista eläinrasvoista (*2)	16,0	21,8
puhdas kasviöljy rapsinsiemenistä	38,5	40,0
puhdas kasviöljy auringonkukasta	32,7	34,3
puhdas kasviöljy soijapavuista	35,2	36,9
▼C1
puhdas kasviöljy palmuöljystä (avoin jätelieteallas)	56,4	65,5
puhdas kasviöljy palmuöljystä (prosessi, jossa metaani otetaan talteen öljynpuristamolla)	38,5	40,3
▼B
puhdas öljy käytetystä ruokaöljystä	2,0	2,2
(1) Oletusarvot prosesseille, jotka käyttävät sähkön ja lämmön yhteistuotantoa, ovat voimassa vain, jos kaikki prosessilämpö saadaan yhteistuotannosta. (2) Huom. Koskee vain asetuksen (EY) N:o 1069/2009 mukaisesti luokkaan 1 ja 2 kuuluvaksi ainekseksi luokitelluista, eläimistä saaduista sivutuotteista tuotettua biopolttoainetta, jonka osalta renderöinnin osana olevasta hygienisoinnista aiheutuvia päästöjä ei oteta huomioon.

E. ARVIOIDUT ERITELLYT OLETUSARVOT TULEVILLE BIOPOLTTOAINEILLE JA BIONESTEILLE, JOTKA EIVÄT OLLEET MARKKINOILLA TAI JOITA OLI AINOASTAAN VÄHÄISIÄ MÄÄRIÄ MARKKINOILLA VUONNA 2016

Eritellyt oletusarvot viljelylle: ’eec ’, sellaisena kuin se on määritetty tässä liitteessä olevassa C osassa, myös maaperän N2O-päästöt (mukaan lukien jätepuun tai viljellyn puun hake)

Biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotantoketju	Kasvihuonekaasujen päästöt – tyypillinen arvo (gCO2ekv/MJ)	Kasvihuonekaasujen päästöt – oletusarvo (gCO2ekv/MJ)
etanoli vehnän oljesta	1,8	1,8
Fischer–Tropsch-diesel jätepuusta erillisessä laitoksessa	3,3	3,3
Fischer–Tropsch-diesel viljellystä puusta erillisessä laitoksessa	8,2	8,2
▼C1
Fischer–Tropsch-bensiini jätepuusta erillisessä laitoksessa	3,3	3,3
Fischer–Tropsch-bensiini viljellystä puusta erillisessä laitoksessa	8,2	8,2
▼B
dimetyylieetteri (DME) jätepuusta erillisessä laitoksessa	3,1	3,1
dimetyylieetteri (DME) viljellystä puusta erillisessä laitoksessa	7,6	7,6
metanoli jätepuusta erillisessä laitoksessa	3,1	3,1
metanoli viljellystä puusta erillisessä laitoksessa	7,6	7,6
Fischer–Tropsch-diesel mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa	2,5	2,5
Fischer–Tropsch-bensiini mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa	2,5	2,5
dimetyylieetteri (DME) mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa	2,5	2,5
metanoli mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa	2,5	2,5
MTBE:n uusiutuvista lähteistä peräisin oleva osuus	Yhtä suuri kuin käytetyssä metanolin tuotantoketjussa

Eritellyt oletusarvot maaperän N2O-päästöille (nämä sisältyvät jo viljelystä aiheutuvien päästöjen eriteltyihin oletusarvoihin taulukossa ’eec ’)

Biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotantoketju	Kasvihuonekaasujen päästöt – tyypillinen arvo (gCO2ekv/MJ)	Kasvihuonekaasujen päästöt – oletusarvo (gCO2ekv/MJ)
etanoli vehnän oljesta	0	0
Fischer–Tropsch-diesel jätepuusta erillisessä laitoksessa	0	0
Fischer–Tropsch-diesel viljellystä puusta erillisessä laitoksessa	4,4	4,4
Fischer–Tropsch-bensiini jätepuusta erillisessä laitoksessa	0	0
Fischer–Tropsch-bensiini viljellystä puusta erillisessä laitoksessa	4,4	4,4
dimetyylieetteri (DME) jätepuusta erillisessä laitoksessa	0	0
dimetyylieetteri (DME) viljellystä puusta erillisessä laitoksessa	4,1	4,1
metanoli jätepuusta erillisessä laitoksessa	0	0
metanoli viljellystä puusta erillisessä laitoksessa	4,1	4,1
Fischer–Tropsch-diesel mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa	0	0
Fischer–Tropsch-bensiini mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa	0	0
dimetyylieetteri (DME) mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa	0	0
metanoli mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa	0	0
MTBE:n uusiutuvista lähteistä peräisin oleva osuus	Yhtä suuri kuin käytetyssä metanolin tuotantoketjussa

Eritellyt oletusarvot jalostukselle: ’ep ’, sellaisena kuin se on määritetty tässä liitteessä olevassa C osassa

Biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotantoketju	Kasvihuonekaasujen päästöt – tyypillinen arvo (gCO2ekv/MJ)	Kasvihuonekaasujen päästöt – oletusarvo (gCO2ekv/MJ)
etanoli vehnän oljesta	4,8	6,8
Fischer–Tropsch-diesel jätepuusta erillisessä laitoksessa	0,1	0,1
Fischer–Tropsch-diesel viljellystä puusta erillisessä laitoksessa	0,1	0,1
Fischer–Tropsch-bensiini jätepuusta erillisessä laitoksessa	0,1	0,1
Fischer–Tropsch-bensiini viljellystä puusta erillisessä laitoksessa	0,1	0,1
dimetyylieetteri (DME) jätepuusta erillisessä laitoksessa	0	0
dimetyylieetteri (DME) viljellystä puusta erillisessä laitoksessa	0	0
metanoli jätepuusta erillisessä laitoksessa	0	0
metanoli viljellystä puusta erillisessä laitoksessa	0	0
Fischer–Tropsch-diesel mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa	0	0
Fischer–Tropsch-bensiini mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa	0	0
dimetyylieetteri (DME) mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa	0	0
metanoli mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa	0	0
MTBE:n uusiutuvista lähteistä peräisin oleva osuus	Yhtä suuri kuin käytetyssä metanolin tuotantoketjussa

Eritellyt oletusarvot kuljetukselle ja jakelulle: ’etd ’, sellaisena kuin se on määritetty tässä liitteessä olevassa C osassa

Biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotantoketju	Kasvihuonekaasujen päästöt – tyypillinen arvo (gCO2ekv/MJ)	Kasvihuonekaasujen päästöt – oletusarvo (gCO2ekv/MJ)
etanoli vehnän oljesta	7,1	7,1
▼C1
Fischer–Tropsch-diesel jätepuusta erillisessä laitoksessa	12,2	12,2
▼B
Fischer–Tropsch-diesel viljellystä puusta erillisessä laitoksessa	8,4	8,4
▼C1
Fischer–Tropsch-bensiini jätepuusta erillisessä laitoksessa	12,2	12,2
▼B
Fischer–Tropsch-bensiini viljellystä puusta erillisessä laitoksessa	8,4	8,4
▼C1
dimetyylieetteri (DME) jätepuusta erillisessä laitoksessa	12,1	12,1
▼B
dimetyylieetteri (DME) viljellystä puusta erillisessä laitoksessa	8,6	8,6
▼C1
metanoli jätepuusta erillisessä laitoksessa	12,1	12,1
▼B
metanoli viljellystä puusta erillisessä laitoksessa	8,6	8,6
Fischer–Tropsch-diesel mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa	7,7	7,7
Fischer–Tropsch-bensiini mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa	7,9	7,9
dimetyylieetteri (DME) mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa	7,7	7,7
metanoli mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa	7,9	7,9
MTBE:n uusiutuvista lähteistä peräisin oleva osuus	Yhtä suuri kuin käytetyssä metanolin tuotantoketjussa

Eritellyt oletusarvot ainoastaan lopullisen polttoaineen kuljetukselle ja jakelulle. Nämä sisältyvät jo kuljetuksesta ja jakelusta aiheutuvia päästöjä koskevaan taulukkoon etd, sellaisena kuin se on määritetty tässä liitteessä olevassa C osassa, mutta seuraavat arvot ovat hyödyllisiä, jos talouden toimija haluaa ilmoittaa kuljetuksesta aiheutuvat tosiasialliset päästöt ainoastaan raaka-aineiden kuljetuksen osalta.

Biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotantoketju	Kasvihuonekaasujen päästöt – tyypillinen arvo (gCO2ekv/MJ)	Kasvihuonekaasujen päästöt – oletusarvo (gCO2ekv/MJ)
etanoli vehnän oljesta	1,6	1,6
Fischer–Tropsch-diesel jätepuusta erillisessä laitoksessa	1,2	1,2
Fischer–Tropsch-diesel viljellystä puusta erillisessä laitoksessa	1,2	1,2
Fischer–Tropsch-bensiini jätepuusta erillisessä laitoksessa	1,2	1,2
Fischer–Tropsch-bensiini viljellystä puusta erillisessä laitoksessa	1,2	1,2
dimetyylieetteri (DME) jätepuusta erillisessä laitoksessa	2,0	2,0
dimetyylieetteri (DME) viljellystä puusta erillisessä laitoksessa	2,0	2,0
metanoli jätepuusta erillisessä laitoksessa	2,0	2,0
metanoli viljellystä puusta erillisessä laitoksessa	2,0	2,0
Fischer–Tropsch-diesel mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa	2,0	2,0
Fischer–Tropsch-bensiini mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa	2,0	2,0
dimetyylieetteri (DME) mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa	2,0	2,0
metanoli mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa	2,0	2,0
MTBE:n uusiutuvista lähteistä peräisin oleva osuus	Yhtä suuri kuin käytetyssä metanolin tuotantoketjussa

Viljely, jalostus, kuljetus ja jakelu yhteensä

Biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotantoketju	Kasvihuonekaasujen päästöt – tyypillinen arvo (gCO2ekv/MJ)	Kasvihuonekaasujen päästöt – oletusarvo (gCO2ekv/MJ)
etanoli vehnän oljesta	13,7	15,7
▼C1
Fischer–Tropsch-diesel jätepuusta erillisessä laitoksessa	15,6	15,6
▼B
Fischer–Tropsch-diesel viljellystä puusta erillisessä laitoksessa	16,7	16,7
▼C1
Fischer–Tropsch-bensiini jätepuusta erillisessä laitoksessa	15,6	15,6
▼B
Fischer–Tropsch-bensiini viljellystä puusta erillisessä laitoksessa	16,7	16,7
▼C1
dimetyylieetteri (DME) jätepuusta erillisessä laitoksessa	15,2	15,2
▼B
dimetyylieetteri (DME) viljellystä puusta erillisessä laitoksessa	16,2	16,2
▼C1
metanoli jätepuusta erillisessä laitoksessa	15,2	15,2
▼B
metanoli viljellystä puusta erillisessä laitoksessa	16,2	16,2
Fischer–Tropsch-diesel mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa	10,2	10,2
Fischer–Tropsch-bensiini mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa	10,4	10,4
dimetyylieetteri (DME) mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa	10,2	10,2
metanoli mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa	10,4	10,4
MTBE:n uusiutuvista lähteistä peräisin oleva osuus	Yhtä suuri kuin käytetyssä metanolin tuotantoketjussa

LIITE VI

BIOMASSAPOLTTOAINEIDEN JA NIIDEN FOSSIILISTEN VERTAILUKOHTIEN KASVIHUONEKAASUVAIKUTUKSEN LASKEMISTA KOSKEVAT SÄÄNNÖT

A. Biomassapolttoaineisiin liittyvien kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten tyypilliset arvot ja oletusarvot, jos biomassapolttoaineiden tuotannosta ei aiheudu maankäytön muutoksista johtuvia nettohiilipäästöjä

PUUHAKE
Biomassapolttoaineen tuotantojärjestelmä	Kuljetusmatka	Kasvihuonekaasu-päästöjen vähennykset – tyypillinen arvo		Kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset – oletusarvo
Biomassapolttoaineen tuotantojärjestelmä	Kuljetusmatka	Lämmöntuotanto	Sähköntuotanto	Lämmöntuotanto	Sähköntuotanto
Puuhake metsätaloudesta peräisin olevista tähteistä	1–500 km	93 %	89 %	91 %	87 %
	500–2 500 km	89 %	84 %	87 %	81 %
	2 500 –10 000 km	82 %	73 %	78 %	67 %
	Yli 10 000 km	67 %	51 %	60 %	41 %
Puuhake lyhytkiertoisesta energiapuusta (eukalyptus)	2 500 –10 000 km	77 %	65 %	73 %	60 %
Puuhake lyhytkiertoisesta energiapuusta (poppeli – lannoitettu)	1–500 km	89 %	83 %	87 %	81 %
	500–2 500 km	85 %	78 %	84 %	76 %
	2 500 –10 000 km	78 %	67 %	74 %	62 %
	Yli 10 000 km	63 %	45 %	57 %	35 %
Puuhake lyhytkiertoisesta energiapuusta (poppeli – ei lannoitettu)	1–500 km	91 %	87 %	90 %	85 %
	500–2 500 km	88 %	82 %	86 %	79 %
	2 500 –10 000 km	80 %	70 %	77 %	65 %
	Yli 10 000 km	65 %	48 %	59 %	39 %
Puuhake runkopuusta	1–500 km	93 %	89 %	92 %	88 %
	500–2 500 km	90 %	85 %	88 %	82 %
	2 500 –10 000 km	82 %	73 %	79 %	68 %
	Yli 10 000 km	67 %	51 %	61 %	42 %
Puuhake teollisuudesta peräisin olevista tähteistä	1–500 km	94 %	92 %	93 %	90 %
	500–2 500 km	91 %	87 %	90 %	85 %
	2 500 –10 000 km	83 %	75 %	80 %	71 %
	Yli 10 000 km	69 %	54 %	63 %	44 %

PUUPELLETIT (*1)
Biomassapolttoaineen tuotantojärjestelmä		Kuljetusmatka	Kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset – tyypillinen arvo		Kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset – oletusarvo
Biomassapolttoaineen tuotantojärjestelmä		Kuljetusmatka	Lämmöntuotanto	Sähköntuotanto	Lämmöntuotanto	Sähköntuotanto
Puubriketit tai -pelletit metsätaloudesta peräisin olevista tähteistä	Tapaus 1	1–500 km	58 %	37 %	49 %	24 %
		500–2 500 km	58 %	37 %	49 %	25 %
		2 500 –10 000 km	55 %	34 %	47 %	21 %
		Yli 10 000 km	50 %	26 %	40 %	11 %
	Tapaus 2a	1–500 km	77 %	66 %	72 %	59 %
		500–2 500 km	77 %	66 %	72 %	59 %
		2 500 –10 000 km	75 %	62 %	70 %	55 %
		Yli 10 000 km	69 %	54 %	63 %	45 %
	Tapaus 3a	1–500 km	92 %	88 %	90 %	85 %
		500–2 500 km	92 %	88 %	90 %	86 %
		2 500 –10 000 km	90 %	85 %	88 %	81 %
		Yli 10 000 km	84 %	76 %	81 %	72 %
Puubriketit tai -pelletit lyhytkiertoisesta energiapuusta (eukalyptus)	Tapaus 1	2 500 –10 000 km	52 %	28 %	43 %	15 %
	Tapaus 2a	2 500 –10 000 km	70 %	56 %	66 %	49 %
	Tapaus 3a	2 500 –10 000 km	85 %	78 %	83 %	75 %
Puubriketit tai -pelletit lyhytkiertoisesta energiapuusta (poppeli – lannoitettu)	Tapaus 1	1–500 km	54 %	32 %	46 %	20 %
		500–10 000 km	52 %	29 %	44 %	16 %
		Yli 10 000 km	47 %	21 %	37 %	7 %
	Tapaus 2a	1–500 km	73 %	60 %	69 %	54 %
		500–10 000 km	71 %	57 %	67 %	50 %
		Yli 10 000 km	66 %	49 %	60 %	41 %
	Tapaus 3a	1–500 km	88 %	82 %	87 %	81 %
		500–10 000 km	86 %	79 %	84 %	77 %
		Yli 10 000 km	80 %	71 %	78 %	67 %
Puubriketit tai -pelletit lyhytkiertoisesta energiapuusta (poppeli – ei lannoitettu)	Tapaus 1	1–500 km	56 %	35 %	48 %	23 %
		500–10 000 km	54 %	32 %	46 %	20 %
		Yli 10 000 km	49 %	24 %	40 %	10 %
	Tapaus 2a	1–500 km	76 %	64 %	72 %	58 %
		500–10 000 km	74 %	61 %	69 %	54 %
		Yli 10 000 km	68 %	53 %	63 %	45 %
	Tapaus 3a	1–500 km	91 %	86 %	90 %	85 %
		500–10 000 km	89 %	83 %	87 %	81 %
		Yli 10 000 km	83 %	75 %	81 %	71 %
Runkopuu	Tapaus 1	1–500 km	57 %	37 %	49 %	24 %
		500–2 500 km	58 %	37 %	49 %	25 %
		2 500 –10 000 km	55 %	34 %	47 %	21 %
		Yli 10 000 km	50 %	26 %	40 %	11 %
	Tapaus 2a	1–500 km	77 %	66 %	73 %	60 %
		500–2 500 km	77 %	66 %	73 %	60 %
		2 500 –10 000 km	75 %	63 %	70 %	56 %
		Yli 10 000 km	70 %	55 %	64 %	46 %
	Tapaus 3a	1–500 km	92 %	88 %	91 %	86 %
		500–2 500 km	92 %	88 %	91 %	87 %
		2 500 –10 000 km	90 %	85 %	88 %	83 %
		Yli 10 000 km	84 %	77 %	82 %	73 %
Puubriketit tai -pelletit metsäteollisuudesta peräisin olevista tähteistä	Tapaus 1	1–500 km	75 %	62 %	69 %	55 %
		500–2 500 km	75 %	62 %	70 %	55 %
		2 500 –10 000 km	72 %	59 %	67 %	51 %
		Yli 10 000 km	67 %	51 %	61 %	42 %
	Tapaus 2a	1–500 km	87 %	80 %	84 %	76 %
		500–2 500 km	87 %	80 %	84 %	77 %
		2 500 –10 000 km	85 %	77 %	82 %	73 %
		Yli 10 000 km	79 %	69 %	75 %	63 %
	Tapaus 3a	1–500 km	95 %	93 %	94 %	91 %
		500–2 500 km	95 %	93 %	94 %	92 %
		2 500 –10 000 km	93 %	90 %	92 %	88 %
		Yli 10 000 km	88 %	82 %	85 %	78 %
(*1) Tapaus 1 viittaa prosesseihin, joissa maakaasukattilalla tuotetaan prosessilämpöä pelletöintikoneelle. Pelletöintikoneen sähkö saadaan sähköverkosta. Tapaus 2a viittaa prosesseihin, joissa esikuivatulla hakkeella toimivalla hakekattilalla tuotetaan prosessilämpöä. Pelletöintikoneen sähkö saadaan sähköverkosta. Tapaus 3a viittaa prosesseihin, joissa esikuivatulla hakkeella toimivalla sähkön ja lämmön yhteistuotantokoneella tuotetaan sähköä ja lämpöä pelletöintikoneelle.

MAATALOUDEN KETJUT
Biomassa-polttoaineen tuotantojärjestelmä	Kuljetus-matka	Kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset – tyypillinen arvo		Kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset – oletusarvo
Biomassa-polttoaineen tuotantojärjestelmä	Kuljetus-matka	Lämmön-tuotanto	Sähkön-tuotanto	Lämmön-tuotanto	Sähkön-tuotanto
Maataloudesta peräisin olevat tähteet, joiden tiheys on < 0,2 t/m3 (*1)	1–500 km	95 %	92 %	93 %	90 %
	500–2 500 km	89 %	83 %	86 %	80 %
	2 500 –10 000 km	77 %	66 %	73 %	60 %
	Yli 10 000 km	57 %	36 %	48 %	23 %
Maataloudesta peräisin olevat tähteet, joiden tiheys on > 0,2 t/m3 (*2)	1–500 km	95 %	92 %	93 %	90 %
	500–2 500 km	93 %	89 %	92 %	87 %
	2 500 –10 000 km	88 %	82 %	85 %	78 %
	Yli 10 000 km	78 %	68 %	74 %	61 %
Olkipelletti	1–500 km	88 %	82 %	85 %	78 %
	500–10 000 km	86 %	79 %	83 %	74 %
	Yli 10 000 km	80 %	70 %	76 %	64 %
Sokeriruokojätteestä tehdyt briketit	500–10 000 km	93 %	89 %	91 %	87 %
Sokeriruokojätteestä tehdyt briketit	Yli 10 000 km	87 %	81 %	85 %	77 %
Palmuydinrouhe	Yli 10 000 km	20 %	– 18 %	11 %	– 33 %
Palmuydinrouhe (ei CH4-päästöjä öljynpuristamolta)	Yli 10 000 km	46 %	20 %	42 %	14 %
(1) Tämä materiaaliryhmä sisältää maataloudesta peräisin olevat tähteet, joiden irtotiheys on alhainen, ja kattaa olkipaalien, kaurankuorten, riisinkuorten ja sokeriruokojätepaalien kaltaiset materiaalit (luettelo ei ole tyhjentävä). (2) Maataloudesta peräisin olevien korkeamman irtotiheyden tähteiden ryhmä sisältää maissintähkien, pähkinänkuorten, soijapavun kuorten ja öljypalmunpähkinänkuorten kaltaiset materiaalit (luettelo ei ole tyhjentävä).

BIOKAASU SÄHKÖNTUOTANTOA VARTEN (*1)
Biokaasun tuotantojärjestelmä		Teknologinen vaihtoehto	Kasvihuonekaasu-päästöjen vähennykset – tyypillinen arvo	Kasvihuonekaasu-päästöjen vähennykset – oletusarvo
Liete-lanta (1)	Tapaus 1	Avoin mädätyssäiliö (2)	146 %	94 %
	Tapaus 1	Suljettu mädätyssäiliö (3)	246 %	240 %
	Tapaus 2	Avoin mädätyssäiliö	136 %	85 %
	Tapaus 2	Suljettu mädätyssäiliö	227 %	219 %
	Tapaus 3	Avoin mädätyssäiliö	142 %	86 %
	Tapaus 3	Suljettu mädätyssäiliö	243 %	235 %
Maissi (kaikki kasvin-osat) (4)	Tapaus 1	Avoin mädätyssäiliö	36 %	21 %
	Tapaus 1	Suljettu mädätyssäiliö	59 %	53 %
	Tapaus 2	Avoin mädätyssäiliö	34 %	18 %
	Tapaus 2	Suljettu mädätyssäiliö	55 %	47 %
	Tapaus 3	Avoin mädätyssäiliö	28 %	10 %
	Tapaus 3	Suljettu mädätyssäiliö	52 %	43 %
Biojäte	Tapaus 1	Avoin mädätyssäiliö	47 %	26 %
	Tapaus 1	Suljettu mädätyssäiliö	84 %	78 %
	Tapaus 2	Avoin mädätyssäiliö	43 %	21 %
	Tapaus 2	Suljettu mädätyssäiliö	77 %	68 %
	Tapaus 3	Avoin mädätyssäiliö	38 %	14 %
	Tapaus 3	Suljettu mädätyssäiliö	76 %	66 %
(*1) Tapauksella 1 tarkoitetaan ketjuja, joissa prosessissa tarvitun sähkön ja lämmön tuottaa yhteistuotantokone itse. Tapauksella 2 tarkoitetaan ketjuja, joissa prosessissa tarvittu sähkö otetaan sähköverkosta ja prosessilämmön tuottaa yhteistuotantokone itse. Joissakin jäsenvaltioissa toimijat eivät saa ilmoittaa kokonaistuotantoa tukien hakua varten, ja tapaus 1 on todennäköisempi järjestelmäkokoonpano. Tapauksella 3 tarkoitetaan ketjuja, joissa prosessissa tarvittu sähkö otetaan sähköverkosta ja prosessilämmön tuottaa biokaasukattila. Tämä tapaus koskee joitakin laitoksia, joissa yhteistuotantokone ei sijaitse itse laitoksessa ja biokaasu myydään (mutta sitä ei jalosteta biometaaniksi). (1) Lannasta tuotettavan biokaasun arvot sisältävät negatiiviset päästöt, jotka johtuvat vähennyksistä raa'an lannan käsittelyssä muutoin aiheutuvista päästöistä. Huomioon otettu escan arvo on – 45 gCO2ekv/anaerobisessa mädätyksessä käytetyn lannan megajoule. (2) Avoin mädätyssäiliö aiheuttaa metaanin ja N2O:n lisäpäästöjä. Näiden päästöjen suuruusluokka vaihtelee ympäristöolosuhteiden, substraatin tyypin ja mädätystehokkuuden mukaan. (3) Suljetulla säiliöllä tarkoitetaan, että mädätysprosessin tuottama mädäte varastoidaan kaasutiiviiseen säiliöön, ja varastoinnin aikana vapautuva biokaasu katsotaan otetun talteen sähkön tai biometaanin lisätuotantoa varten. Kyseiseen prosessiin ei sisälly kasvihuonekaasupäästöjä. (4) ’Maissilla (kaikki kasvinosat)’ tarkoitetaan rehuksi korjattua ja säilörehuksi valmistettua maissia.

BIOKAASU SÄHKÖNTUOTANTOA VARTEN – LANNAN JA MAISSIN SEOKSET
Biokaasun tuotantojärjestelmä		Teknologinen vaihtoehto	Kasvihuonekaasu-päästöjen vähennykset – tyypillinen arvo	Kasvihuonekaasu-päästöjen vähennykset – oletusarvo
Lanta – maissi 80 %–20 %	Tapaus 1	Avoin mädätyssäiliö	72 %	45 %
	Tapaus 1	Suljettu mädätyssäiliö	120 %	114 %
	Tapaus 2	Avoin mädätyssäiliö	67 %	40 %
	Tapaus 2	Suljettu mädätyssäiliö	111 %	103 %
	Tapaus 3	Avoin mädätyssäiliö	65 %	35 %
	Tapaus 3	Suljettu mädätyssäiliö	114 %	106 %
Lanta – maissi 70 %–30 %	Tapaus 1	Avoin mädätyssäiliö	60 %	37 %
	Tapaus 1	Suljettu mädätyssäiliö	100 %	94 %
	Tapaus 2	Avoin mädätyssäiliö	57 %	32 %
	Tapaus 2	Suljettu mädätyssäiliö	93 %	85 %
	Tapaus 3	Avoin mädätyssäiliö	53 %	27 %
	Tapaus 3	Suljettu mädätyssäiliö	94 %	85 %
Lanta – maissi 60 %–40 %	Tapaus 1	Avoin mädätyssäiliö	53 %	32 %
	Tapaus 1	Suljettu mädätyssäiliö	88 %	82 %
	Tapaus 2	Avoin mädätyssäiliö	50 %	28 %
	Tapaus 2	Suljettu mädätyssäiliö	82 %	73 %
	Tapaus 3	Avoin mädätyssäiliö	46 %	22 %
	Tapaus 3	Suljettu mädätyssäiliö	81 %	72 %

BIOMETAANI LIIKENNETTÄ VARTEN (*1)
Biometaanin tuotantojärjestelmä	Teknologiset vaihtoehdot	Kasvihuonekaasu-päästöjen vähennykset – tyypillinen arvo	Kasvihuonekaasu-päästöjen vähennykset – oletusarvo
Lietelanta	Avoin mädätyssäiliö, ei poistokaasun polttoa	117 %	72 %
	Avoin mädätyssäiliö, poistokaasun poltto	133 %	94 %
	Suljettu mädätyssäiliö, ei poistokaasun polttoa	190 %	179 %
	Suljettu mädätyssäiliö, poistokaasun poltto	206 %	202 %
Maissi (kaikki kasvinosat)	Avoin mädätyssäiliö, ei poistokaasun polttoa	35 %	17 %
	Avoin mädätyssäiliö, poistokaasun poltto	51 %	39 %
	Suljettu mädätyssäiliö, ei poistokaasun polttoa	52 %	41 %
	Suljettu mädätyssäiliö, poistokaasun poltto	68 %	63 %
Biojäte	Avoin mädätyssäiliö, ei poistokaasun polttoa	43 %	20 %
	Avoin mädätyssäiliö, poistokaasun poltto	59 %	42 %
	Suljettu mädätyssäiliö, ei poistokaasun polttoa	70 %	58 %
	Suljettu mädätyssäiliö, poistokaasun poltto	86 %	80 %
(*1) Biometaanin osalta kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksillä viitataan ainoastaan paineistettuun biometaaniin suhteessa liikenteen fossiiliseen vertailukohtaan, joka on 94 gCO2ekv/MJ.

BIOMETAANI – LANNAN JA MAISSIN SEOKSET (*1)
Biometaanin tuotanto-järjestelmä	Teknologiset vaihtoehdot	Kasvihuonekaasu-päästöjen vähennykset – tyypillinen arvo	Kasvihuonekaasu-päästöjen vähennykset – oletusarvo
Lanta – maissi 80 %–20 %	Avoin mädätyssäiliö, ei poistokaasun polttoa (1)	62 %	35 %
	Avoin mädätyssäiliö, poistokaasun poltto (2)	78 %	57 %
	Suljettu mädätyssäiliö, ei poistokaasun polttoa	97 %	86 %
	Suljettu mädätyssäiliö, poistokaasun poltto	113 %	108 %
Lanta – maissi 70 %–30 %	Avoin mädätyssäiliö, ei poistokaasun polttoa	53 %	29 %
	Avoin mädätyssäiliö, poistokaasun poltto	69 %	51 %
	Suljettu mädätyssäiliö, ei poistokaasun polttoa	83 %	71 %
	Suljettu mädätyssäiliö, poistokaasun poltto	99 %	94 %
Lanta – maissi 60 %–40 %	Avoin mädätyssäiliö, ei poistokaasun polttoa	48 %	25 %
	Avoin mädätyssäiliö, poistokaasun poltto	64 %	48 %
	Suljettu mädätyssäiliö, ei poistokaasun polttoa	74 %	62 %
	Suljettu mädätyssäiliö, poistokaasun poltto	90 %	84 %
(*1) Biometaanin osalta kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksillä viitataan ainoastaan paineistettuun biometaaniin suhteessa liikenteen fossiiliseen vertailukohtaan, joka on 94 gCO2ekv/MJ. (1) Tämä luokka sisältää seuraavat teknologialuokat biokaasun jalostamiseksi biometaaniksi: fysikaalinen adsorptio aktiivihiileen (Pressure Swing Adsorption, PSA), fysikaalinen absorptio vesipesulla (Pressure Water Scrubbing, PWS), membraanijalostus (Membranes), kryojalostus (Cryogenic) ja fysikaalinen absorptio orgaaniseen liuottimeen (Organic Physical Scrubbing, OPS). Se sisältää päästön, joka on 0,03 MJ CH4 / MJ biometaania poistokaasujen metaanipäästöstä. (2) Tämä luokka sisältää seuraavat teknologialuokat biokaasun jalostamiseksi biometaaniksi: fysikaalinen absorptio vesipesulla (Pressure Water Scrubbing, PWS), kun vettä kierrätetään, fysikaalinen adsorptio aktiivihiileen (Pressure Swing Adsorption, PSA), absorptio kemikaaleihin (Chemical Scrubbing), fysikaalinen absorptio orgaaniseen liuottimeen (Organic Physical Scrubbing, OPS), membraanijalostus ja kryojalostus. Tässä luokassa ei oteta huomioon metaanipäästöjä (mahdollinen poistokaasun metaani palaa).

B. MENETELMÄT

1. Biomassapolttoaineiden tuotannosta ja käytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt lasketaan seuraavasti:

a)

Biomassapolttoaineiden tuotannosta ja käytöstä ennen muuntamista sähköksi, lämmöksi tai kylmäksi aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt lasketaan seuraavasti:

E = eec + el + ep + etd + eu – esca – eccs – eccr,

jossa

E

=

polttoaineen tuotannosta aiheutuvat kokonaispäästöt ennen energianmuuntoa;

eec

=

raaka-aineiden tuotannosta tai viljelystä aiheutuvat päästöt;

el

=

maankäytön muutoksista johtuvista hiilivarantojen muutoksista aiheutuvat annualisoidut päästöt;

ep

=

jalostuksesta aiheutuvat päästöt;

etd

=

kuljetuksesta ja jakelusta aiheutuvat päästöt;

eu

=

käytössä olevasta polttoaineesta aiheutuvat päästöt;

esca

=

paremmista maatalouskäytännöistä johtuvasta maaperän hiilikertymästä saatavat vähennykset päästöissä;

eccs

=

hiilidioksidin talteenotosta ja geologisesta varastoinnista saatavat vähennykset päästöissä; ja

eccr

=

hiilidioksidin talteenotosta ja korvaamisesta saatavat päästösäästöt.

Koneiden ja laitteiden valmistuksesta aiheutuvia päästöjä ei oteta huomioon.

b)

Jos kyseessä on eri substraattien yhteismädätys biokaasulaitoksessa biokaasun tai biometaanin tuottamiseksi, kasvihuonekaasupäästöjen tyypilliset arvot ja oletusarvot lasketaan seuraavasti:

▼B

jossa

E

=

kasvihuonekaasupäästöt määritettyä substraattien seosta yhteismädättämällä tuotetun biokaasun tai biometaanin megajoulea kohti

Sn

=

raaka-aineen n osuus energiasisällöstä

En

=

päästö, joka ilmaistaan gCO2/MJ, ketjussa n tämän liitteen D osan mukaisesti (*)

▼B

jossa

Pn

=

energiatuotanto [MJ] kohti kilogrammaa syötettyä märkää raaka-ainetta n (**)

Wn

=

substraatin n painokerroin määriteltynä seuraavasti:

jossa

In

=

mädätyssäiliöön vuosittain syötettävän substraatin n määrä [tonnia tuoretta materiaalia]

AMn

=

substraatin n vuotuinen keskimääräinen kosteus [kg vettä / kg tuoretta materiaalia]

SMn

=

substraatin n vakiokosteuspitoisuus (***).

(*) Jos substraattina on eläinten lantaa, lisätään hyvitys 45 gCO2ekv / lannan megajoule (– 54 kgCO2ekv / t tuoretta materiaalia) paremmista maatalouskäytännöistä ja lannan paremmasta käsittelystä.

(**) Tyypillisten arvojen ja oletusarvojen laskennassa käytetään seuraavia Pn:n arvoja:

P(maissi): 4,16 [MJbiokaasua / kgmärkää maissia 65 %:n kosteuspitoisuudella]

P(lanta): 0,50 [MJbiokaasua / kgmärkää lantaa 90 %:n kosteuspitoisuudella]

P(biojäte) 3,41 [MJbiokaasua / kgmärkää biojätettä 76 %:n kosteuspitoisuudella]

(***) Käytetään seuraavia substraatin SMn vakiokosteuspitoisuuden arvoja:

SM(maissi): 0,65 [kg vettä / kg tuoretta materiaalia]

SM(lanta): 0,90 [kg vettä / kg tuoretta materiaalia]

SM(biojäte): 0,76 [kg vettä / kg tuoretta materiaalia]

c)

Jos kyseessä on substraattien n yhteismädätys biokaasulaitoksessa sähkön tai biometaanin tuottamiseksi, biokaasun ja biometaanin tosiasialliset kasvihuonekaasupäästöt lasketaan seuraavasti:

jossa

E

=

biokaasun tai biometaanin tuotannosta aiheutuvat kokonaispäästöt ennen energianmuuntoa

Sn

=

raaka-aineen n osuus, osuutena mädätyssäiliöön syötettävästä määrästä

eec,n

=

raaka-aineen n tuotannosta tai viljelystä aiheutuvat päästöt

etd,raaka-aine,n

=

raaka-aineen n kuljetuksesta mädätyssäiliöön aiheutuvat päästöt

el,n

=

maankäytön muutoksista johtuvista hiilivarantojen muutoksista aiheutuvat annualisoidut päästöt raaka-aineen n osalta

esca

=

raaka-aineeseen n liittyvistä paremmista maatalouskäytännöistä saatavat vähennykset päästöissä (*);

ep

=

jalostuksesta aiheutuvat päästöt;

etd,tuote

=

biokaasun ja/tai biometaanin kuljetuksesta ja jakelusta aiheutuvat päästöt;

eu

=

polttoaineen käytönaikaiset päästöt, ts. poltettaessa syntyneet kasvihuonekaasupäästöt;

eccs

=

hiilidioksidin talteenotosta ja geologisesta varastoinnista saatavat vähennykset päästöissä; ja

eccr

=

hiilidioksidin talteenotosta ja korvaamisesta saatavat vähennykset päästöissä.

(*) Arvon esca a osalta lisätään hyvitys 45 gCO2ekv/ lannan megajoule paremmista maatalouskäytännöistä ja lannan paremmasta käsittelystä, jos biokaasun ja biometaanin tuotannossa käytetään substraattina eläinten lantaa.

d)

Kasvihuonekaasupäästöt, jotka ovat peräisin sähkön, lämmön ja kylmän tuotannossa käytetyistä biomassapolttoaineista, mukaan luettuna energian muunto tuotetuksi sähköksi ja/tai lämmöksi tai kylmäksi, lasketaan seuraavasti:

i)

Energialaitoksille, jotka tuottavat vain lämpöä:

ii)

Energialaitoksille, jotka tuottavat vain sähköä:

jossa

ECh,el

=

loppuenergiatuotteesta aiheutuvat kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt

E

=

polttoaineesta aiheutuvat kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ennen loppumuuntoa

ηel

=

sähköhyötysuhde määriteltynä jakamalla vuodessa tuotettu sähkö sen tuottamiseen vuodessa käytetyllä polttoainemäärällä perustuen polttoaineen energiasisältöön

ηh

=

lämpöhyötysuhde määriteltynä jakamalla vuotuinen hyötylämpöteho lämmön tuottamiseen vuodessa käytetyllä polttoainemäärällä perustuen polttoaineen energiasisältöön.

iii)

Hyötylämpöä yhdessä sähkön ja/tai mekaanisen energian kanssa toimittavista energialaitoksista tulevalle sähkölle tai mekaaniselle energialle:

iv)

Lämpöä ja sähköä ja/tai mekaanista energiaa toimittavista energialaitoksista tulevalle hyötylämmölle:

jossa

ECh,el

=

loppuenergiatuotteesta aiheutuvat kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt

E

=

polttoaineesta aiheutuvat kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ennen loppumuuntoa

ηel

=

sähköhyötysuhde määriteltynä jakamalla vuodessa tuotettu sähkö sen tuottamiseen vuodessa käytetyn energian määrällä perustuen energiasisältöön

ηh

=

lämpöhyötysuhde määriteltynä jakamalla vuotuinen hyötylämpöteho lämmön tuottamiseen vuodessa käytetyllä energiamäärällä perustuen energiasisältöön

Cel

=

eksergian osuus sähkössä ja/tai mekaanisessa energiassa, arvona 100 prosenttia (Cel = 1)

Ch

=

Carnot-hyötysuhde (eksergian osuus hyötylämmöstä).

Carnot-hyötysuhde, Ch, hyötylämmölle eri lämpötiloissa määritellään seuraavasti:

jossa

Th

=

hyötylämmön absoluuttinen lämpötila (kelvineinä) jakelupisteessä

T0

=

ympäristön lämpötila, asetettu 273,15 kelviniin (eli 0 °C)

Jos ylimääräinen lämpö viedään rakennusten lämmitykseen lämpötilassa, joka on alle 150 °C (423,15 kelviniä), Ch voidaan vaihtoehtoisesti määrittää seuraavasti:

Ch

=

150-celsiusasteisen (423,15 kelviniä) lämmön Carnot-hyötysuhde eli 0,3546

Tässä laskennassa tarkoitetaan

i)

’yhteistuotannolla’ lämpöenergian ja sähkö- ja/tai mekaanisen energian tuottamista samanaikaisesti samassa prosessissa;

ii)

’hyötylämmöllä’ lämpöä, joka tuotetaan täyttämään taloudellisesti perusteltavissa oleva kysyntä lämmitys- tai jäähdytystarkoituksiin;

iii)

’taloudellisesti perusteltavissa olevalla kysynnällä’ kysyntää, joka ei ylitä lämmön tai jäähdytyksen tarvetta ja joka muutoin tyydytettäisiin markkinaehtoisesti.

2. Biomassapolttoaineista peräisin olevat kasvihuonekaasupäästöt ilmaistaan seuraavasti:

a)

biomassapolttoaineista aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt, E, ilmaistaan hiilidioksidiekvivalenttigrammoina biomassapolttoaineen megajoulea kohti (gCO2ekv/MJ).

b)

biomassapolttoaineista tuotetun lämmön tai sähkön kasvihuonekaasupäästöt, EC, ilmaistaan hiilidioksidiekvivalenttigrammoina loppuenergiatuotteen (lämpö tai sähkö) megajoulea kohti (gCO2ekv/MJ).

Kun lämpöä ja kylmää yhteistuotetaan sähkön kanssa, päästöt jaetaan lämmön ja sähkön välillä (1 kohdan d alakohdan mukaisesti) riippumatta siitä, käytetäänkö lämpö tosiasiallisesti lämmitykseen vaiko jäähdytykseen. ( 39 )

Jos raaka-aineiden tuotannosta tai viljelystä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt eec ilmaistaan hiilidioksidiekvivalenttigrammoina raaka-aineen kuivatonnia kohti, muuntaminen hiilidioksidiekvivalenttigrammoiksi polttoaineen megajoulea kohti, gCO2ekv/MJ, lasketaan seuraavasti ( 40 );

jossa

Päästöt raaka-aineen kuivatonnia kohti lasketaan seuraavasti:

3. Biomassapolttoaineista saatavat kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset lasketaan seuraavasti:

a)

liikenteen polttoaineina käytetyistä biomassapolttoaineista saatavat kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset:

VÄHENNYS = (EF(t) – EB)/EF(t)

jossa

EB

=

liikenteen polttoaineina käytettävistä biomassapolttoaineista aiheutuvat kokonaispäästöt; ja

EF(t)

=

liikenteen fossiilisesta vertailukohdasta aiheutuvat kokonaispäästöt

b)

biomassapolttoaineista tuotettavasta lämmöstä, kylmästä ja sähköstä saatavat kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset:

VÄHENNYS = (ECF(h&c,el,) – ECB(h&c,el)/ECF (h&c,el),

jossa

ECB(h&c,el)

=

lämmöstä tai sähköstä aiheutuvat kokonaispäästöt

ECF(h&c,el)

=

hyötylämmön tai sähkön fossiilisesta vertailukohdasta aiheutuvat kokonaispäästöt.

4. Kasvihuonekaasut, jotka otetaan huomioon 1 kohtaa sovellettaessa, ovat CO2, N2O ja CH4. Hiilidioksidiekvivalentin laskemista varten nämä kaasut painotetaan seuraavasti:

CO2: 1

N2O: 298

CH4: 25

5. Raaka-aineiden tuotannosta, korjuusta tai viljelystä aiheutuvat päästöt, eec, sisältävät itse tuotanto-, korjuu- tai viljelyprosessista, raaka-aineiden keruusta, kuivauksesta ja varastoinnista, jätteistä ja vuodoista sekä tuotannossa tai viljelyssä käytettävien kemikaalien tai tuotteiden tuotannosta aiheutuvat päästöt. Ne eivät sisällä hiilidioksidin talteenottoa raaka-aineiden viljelyssä. Maatalousbiomassan viljelystä aiheutuvia päästöjä koskevat arviot voidaan todellisten arvojen sijaan johtaa tämän direktiivin 31 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin kertomuksiin sisällytetyistä, viljelystä aiheutuvien päästöjen alueellisista keskiarvoista tai tähän liitteeseen sisällytetyistä, viljelystä aiheutuvien päästöjen eriteltyjä oletusarvoja koskevista tiedoista. Jos edellä mainituissa kertomuksissa ei esitetä asiaan liittyviä tietoja, on sallittua todellisten arvojen sijaan laskea paikallisiin viljelykäytäntöihin perustuvat keskiarvot esimerkiksi jotakin maatilaryhmää koskevien tietojen perusteella.

Metsäbiomassan viljelystä tai korjuusta aiheutuneiden päästöjen arviot voidaan todellisten arvojen sijaan johtaa keskiarvoista, jotka on laskettu kansallisen tason maantieteellisille alueille.

▼M2

6. Paremmista maatalouskäytännöistä, joita ovat esimerkiksi maanmuokkauksen vähentäminen tai lopettaminen, paremmat viljelykasvit ja parantunut viljelykierto, maanpeitekasvien käyttö, myös viljelykasvien jätteistä huolehtiminen, ja orgaanisen maanparannusaineksen, kuten kompostin ja lannan käymismädätteen, käyttö, saatavat kasvihuonekaasupäästövähennykset (esca) otetaan huomioon 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa laskennassa vain, jos ne eivät ole vaarassa vaikuttaa biologiseen monimuotoisuuteen kielteisesti. Lisäksi on esitettävä vankkaa ja todennettavissa olevaa näyttöä siitä, että maaperän hiilikertymä on kasvanut tai sen voidaan kohtuudella olettaa kasvaneen asianomaisten raaka-aineiden viljelyn aikana samalla, kun otetaan huomioon päästöt, jos tällaiset käytännöt johtivat lannoitteiden ja torjunta-aineiden käytön lisääntymiseen ( 41 ).

▼B

7. Maankäytön muutoksista johtuneista hiilivarantojen muutoksista aiheutuvat annualisoidut päästöt, el, lasketaan jakamalla kokonaispäästöt tasaisesti 20 vuodelle. Näiden päästöjen laskemisessa käytetään seuraavaa sääntöä:

el = (CSR – CSA) × 3,664 × 1/20 × 1/P – eB ( 42 ) ,

jossa

el

=

maankäytön muutoksista johtuvista hiilivarantojen muutoksista aiheutuvat annualisoidut kasvihuonekaasupäästöt (ilmaistuna hiilidioksidiekvivalenttimassana biomassapolttoaineen energiayksikköä kohti). ”Viljelymaa” ( 43 ) ja ”monivuotisten kasvien viljelymaa” ( 44 ) on katsottava yhdeksi maankäytöksi;

CSR

=

vertailumaankäyttötapaan liittyvä hiilivaranto pinta-alayksikköä kohti (ilmaistuna hiilimassana (tonneina) pinta-alayksikköä kohti, mukaan lukien sekä maaperä että kasvillisuus). Vertailun pohjana on maankäyttö tammikuussa 2008 tai 20 vuotta ennen raaka-aineen hankkimista, sen mukaan, kumpi ajankohdista on myöhäisempi;

CSA

=

tämänhetkiseen maankäyttöön liittyvä hiilivaranto pinta-alayksikköä kohti (ilmaistuna hiilimassana (tonneina) pinta-alayksikköä kohti, mukaan lukien sekä maaperä että kasvillisuus). Jos hiilivarantoa on kertynyt yli vuoden ajan, CSA:lle määritetty arvo on arvioitu varanto pinta-alayksikköä kohti 20 vuoden jälkeen tai sadon ollessa kypsä, sen mukaan, kumpi ajankohdista on aikaisempi;

P

=

viljelykasvin tuottavuus (ilmaistuna biomassapolttoaineen energiana pinta-alayksikköä kohti vuodessa); ja

eB

=

hyvitys 29 gCO2ekv /MJ biomassapolttoaineesta, jos biomassa on saatu huonontuneesta ja sittemmin kunnostetusta maasta 8 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

8. Hyvitys 29 gCO2ekv /MJ myönnetään, jos esitetään näyttöä siitä, että maa täyttää seuraavat edellytykset:

a)

se ei ollut maanviljelykäytössä tai missään muussa käytössä tammikuussa 2008; ja

b)

se on vakavasti huonontunutta maata, mukaan lukien aiemmin maanviljelykäytössä ollut maa.

Hyvitystä 29 gCO2ekv /MJ sovelletaan enintään 20 vuoden ajan siitä, kun maa on otettu maanviljelykäyttöön, edellyttäen, että hiilivarantojen säännöllinen kasvu ja eroosion merkittävä väheneminen varmistetaan b alakohdan soveltamisalaan kuuluvan maan osalta.

9. ’Vakavasti huonontuneella maalla’ tarkoitetaan maata, joka on merkittävän ajan ollut joko huomattavan suolaantunut tai jonka orgaanisen aineen pitoisuus on ollut huomattavan alhainen ja joka on eroosion pahoin kuluttamaa.

10. Laskettaessa maaperän hiilivarantoja käytetään tämän direktiivin liitteessä V olevan C osan 10 kohdan mukaisesti komission päätöstä 2010/335/EU ( 45 ), jossa annetaan maaperän hiilivarantojen laskentaa koskevia ohjeita, jotka on hyväksytty tämän direktiivin suhteen ja jotka perustuvat asiakirjaan ”2006 IPCC Guidelines for National Greenhouse Gas Inventories – volume 4”, asetusten (EU) N:o 525/2013 ja (EU) 2018/841mukaisesti.

11. Jalostuksesta aiheutuvat päästöt, ep, sisältävät itse jalostuksesta, jätteistä ja vuodoista sekä jalostuksessa käytettävien kemikaalien tai tuotteiden tuotannosta aiheutuvat päästöt, mukaan lukien hiilidioksidipäästöt, jotka aiheutuvat fossiilisten panosten sisältämästä hiilestä riippumatta siitä, onko niitä tosiasiallisesti käytetty polttoaineena prosessissa.

Muualla kuin kiinteän tai kaasumaisen biomassapolttoaineen tuotantolaitoksessa tuotetun sähkön kulutuksen laskemiseksi kyseisen sähkön tuotannon ja jakelun kasvihuonekaasupäästötason oletetaan olevan yhtä suuri kuin sähkön tuotannosta ja jakelusta aiheutuva keskimääräinen päästötaso tietyllä alueella. Tuottajat voivat tästä säännöstä poiketen käyttää yksittäisen sähköntuotantolaitoksen keskiarvoa kyseisessä laitoksessa tuotetulle sähkölle, jos kyseistä laitosta ei ole liitetty sähköverkkoon.

Jalostuksesta aiheutuviin päästöihin sisällytetään tarpeen mukaan välituotteiden ja materiaalien kuivauksesta aiheutuvat päästöt.

12. Kuljetuksesta ja jakelusta aiheutuvat päästöt, etd, sisältävät raaka-aineiden ja puolivalmiiden tuotteiden kuljetuksista sekä valmiiden tuotteiden varastoinnista ja jakelusta aiheutuvat päästöt. Kuljetuksesta ja jakelusta aiheutuvat päästöt, jotka otetaan huomioon 5 kohdan nojalla, eivät kuulu tämän kohdan soveltamisalaan.

13. Käytössä olevasta polttoaineesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt, eu, katsotaan biomassapolttoaineiden osalta nollaksi. Käytössä olevasta polttoaineesta aiheutuvat muiden kasvihuonekaasujen kuin hiilidioksidin (CH4 ja N2O) päästöt sisällytetään kertoimeen eu.

14. Hiilidioksidin talteenotosta ja geologisesta varastoinnista saatavat päästövähennykset, eccs, joita ei ole jo sisällytetty kohtaan ep, rajoittuvat päästöihin, jotka vältetään ottamalla talteen ja varastoimalla hiilidioksidi, joka liittyy suoraan biomassapolttoaineen tuotantoon, kuljetukseen, jalostukseen ja jakeluun, jos hiilidioksidi varastoidaan direktiivin 2009/31/EY mukaisesti.

▼M2

15. Hiilidioksidin talteenotosta ja korvaamisesta saatavat päästövähennykset, eccr, liittyvät suoraan sen biomassapolttoaineen tuotantoon, jolle ne on osoitettu, ja rajoittuvat päästöihin, jotka vältetään ottamalla talteen hiilidioksidi, jossa hiili on peräisin biomassasta ja joka korvaa fossiilisista polttoaineista peräisin olevan hiilidioksidin kaupallisten tuotteiden ja palvelujen tuotannossa ennen 1 päivää tammikuuta 2036.

▼B

16. Kun yhteistuotantoyksikkö – joka tuottaa lämpöä ja/tai sähköä siihen biomassapolttoaineen tuotantolaitokseen, jonka päästöjä lasketaan – tuottaa ylimääräistä sähköä ja/tai ylimääräistä hyötylämpöä, kasvihuonekaasupäästöt jaetaan sähkön ja hyötylämmön välillä lämpöenergian lämpötilan (joka ilmentää lämpöenergian hyödyllisyyttä) mukaan. Hyötylämmön osuus lämmöstä saadaan kertomalla sen energiasisältö Carnot-hyötysuhteella, Ch, joka lasketaan seuraavasti:

jossa

Th

=

hyötylämmön lämpötila (kelvineinä) jakelupisteessä

T0

=

ympäristön lämpötila, asetettu 273,15 kelviniin (eli 0 °C)

Jos ylimääräinen lämpö viedään rakennusten lämmitykseen lämpötilassa, joka on alle 150 °C (423,15 kelviniä), Ch voidaan vaihtoehtoisesti määrittää seuraavasti:

Ch

=

150-celsiusasteisen (423,15 kelviniä) lämmön Carnot-hyötysuhde eli 0,3546

Kyseisessä laskennassa käytetään todellista hyötysuhdetta, joka määritetään jakamalla tuotettu vuotuinen mekaaninen energia, sähkö tai lämpö käytetyn vuotuisen energian määrällä.

Tässä laskennassa tarkoitetaan

a)

’yhteistuotannolla’ lämpöenergian ja sähkö- ja/tai mekaanisen energian tuottamista samanaikaisesti samassa prosessissa;

b)

’hyötylämmöllä’ lämpöä, joka tuotetaan täyttämään taloudellisesti perusteltavissa oleva kysyntä lämmitys- tai jäähdytystarkoituksiin;

c)

’taloudellisesti perusteltavissa olevalla kysynnällä’ kysyntää, joka ei ylitä lämmön- tai jäähdytyksen tarvetta ja joka muutoin tyydytettäisiin markkinaehtoisesti.

17. Kun biomassapolttoaineen tuotantoprosessissa syntyy sekä polttoaine, jonka päästöt lasketaan, että yksi tai useampi muu tuote (”sivutuotteet”), kasvihuonekaasupäästöt jaetaan polttoaineen tai sen välituotteen sekä sivutuotteiden välillä suhteessa niiden energiasisältöön (joka määritetään alemman lämpöarvon perusteella, kun kyseessä ovat muut sivutuotteet kuin sähkö ja lämpö). Ylimääräisen hyötylämmön tai ylimääräisen sähkön kasvihuonekaasuintensiteetti on sama kuin biomassapolttoaineen tuotantoprosessiin toimitetun lämmön tai sähkön kasvihuonekaasuintensiteetti, ja se määritetään laskemalla se kasvihuonekaasuintensiteetti, joka on kaikilla panoksilla, mukaan lukien raaka-aine, jotka syötetään yhteistuotantoyksikköön, kattilaan tai muuhun laitteeseen, jolla toimitetaan lämpöä tai sähköä biomassapolttoaineen tuotantoprosessiin, sekä kaikilla päästöillä, mukaan lukien CH4- ja N2O -päästöt, jotka kyseinen yksikkö, kattila tai muu laite aiheuttaa. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa laskelma tehdään 16 kohdan mukaisesti.

▼M2

18. Edellä 17 kohdassa tarkoitettua laskentaa varten jaettavat päästöt ovat eec + el + esca + ne ep:n, etd:n, eccs:n ja eccr:n osat, jotka syntyvät sen prosessivaiheen loppuun mennessä, jossa sivutuote tuotetaan. Jos päästöjä on osoitettu sivutuotteille elinkaaren varhaisemmassa prosessivaiheessa, kyseisiin tarkoituksiin käytetään päästöjen kokonaismäärän sijasta kyseisten päästöjen osaa, joka on osoitettu viimeisessä tällaisessa prosessivaiheessa välituotepolttoaineelle.

Biokaasun ja biometaanin osalta laskentaa varten otetaan huomioon kaikki sivutuotteet, jotka eivät kuulu 17 kohdan soveltamisalaan. Jos sivutuotteilla on negatiivinen energiasisältö, niiden energiasisältö katsotaan laskentaa suoritettaessa nollaksi.

Pääsääntöisesti jätteiden ja tähteiden, mukaan lukien kaikki liitteessä IX mainitut, ei katsota aiheuttavan elinkaarenaikaisia kasvihuonekaasupäästöjä ennen kyseisten materiaalien keräämistä riippumatta siitä, onko ne prosessoitu välituotteiksi ennen lopputuotteeksi jalostusta.

Jos biomassapolttoaine tuotetaan jalostamossa, joka ei ole jalostuslaitosten yhdistelmä, jossa jalostuslaitokselle tuotetaan lämpöä ja/tai sähköä kattilalla tai yhteistuotantoyksiköllä, analyysiyksikkö 17 kohdassa tarkoitettua laskentaa suoritettaessa on jalostamo.

▼B

19. Jos biomassapolttoaineita käytetään sähköntuotannossa, 3 kohdassa tarkoitettua laskentaa suoritettaessa fossiilinen vertailukohta ECF(el) on 183 gCO2ekv / sähkön megajoule tai 212 gCO2ekv / sähkön megajoule syrjäisimmillä alueilla.

Jos biomassapolttoaineita käytetään hyötylämmön tuotannossa sekä lämmön ja/tai kylmän tuotannossa, 3 kohdassa tarkoitettua laskentaa suoritettaessa fossiilinen vertailukohta ECF(h) on 80 gCO2ekv / lämmön megajoule.

Jos biomassapolttoaineita käytetään hyötylämmön tuotannossa, jossa voidaan osoittaa hiilen suora fyysinen korvaaminen, 3 kohdassa tarkoitettua laskentaa suoritettaessa fossiilinen vertailukohta ECF(h) on 124 gCO2ekv / lämmön megajoule.

Jos biomassapolttoaineita käytetään liikenteen polttoaineina, 3 kohdassa tarkoitettua laskentaa suoritettaessa fossiilinen vertailukohta EF(t) on 94 gCO2ekv/MJ.

C. ERITELLYT OLETUSARVOT BIOMASSAPOLTTOAINEILLE

Puubriketit tai -pelletit

Biomassapolttoaineen tuotantojärjestelmä	Kuljetusmatka	Kasvihuonekaasujen päästöt – tyypillinen arvo (gCO2 ekv/MJ)				Kasvihuonekaasujen päästöt – oletusarvo (gCO2 ekv/MJ)
Biomassapolttoaineen tuotantojärjestelmä	Kuljetusmatka	Viljely	Jalostus	Kuljetus	Käytössä olevasta polttoaineesta aiheutuvat muut kuin hiilidioksidipäästöt	Viljely	Jalostus	Kuljetus	Käytössä olevasta polttoaineesta aiheutuvat muut kuin hiilidioksidipäästöt
Puuhake metsätaloudesta peräisin olevista tähteistä	1–500 km	0,0	1,6	3,0	0,4	0,0	1,9	3,6	0,5
	500–2 500 km	0,0	1,6	5,2	0,4	0,0	1,9	6,2	0,5
	2 500 –10 000 km	0,0	1,6	10,5	0,4	0,0	1,9	12,6	0,5
	Yli 10 000 km	0,0	1,6	20,5	0,4	0,0	1,9	24,6	0,5
Puuhake lyhytkiertoviljelmiltä (eukalyptus)	2 500 –10 000 km	4,4	0,0	11,0	0,4	4,4	0,0	13,2	0,5
Puuhake lyhytkiertoviljelmiltä (poppeli – lannoitettu)	1–500 km	3,9	0,0	3,5	0,4	3,9	0,0	4,2	0,5
	500–2 500 km	3,9	0,0	5,6	0,4	3,9	0,0	6,8	0,5
	2 500 –10 000 km	3,9	0,0	11,0	0,4	3,9	0,0	13,2	0,5
	Yli 10 000 km	3,9	0,0	21,0	0,4	3,9	0,0	25,2	0,5
Puuhake lyhytkiertoviljelmiltä (poppeli – ei lannoitettu)	1–500 km	2,2	0,0	3,5	0,4	2,2	0,0	4,2	0,5
	500–2 500 km	2,2	0,0	5,6	0,4	2,2	0,0	6,8	0,5
	2 500 –10 000 km	2,2	0,0	11,0	0,4	2,2	0,0	13,2	0,5
	Yli 10 000 km	2,2	0,0	21,0	0,4	2,2	0,0	25,2	0,5
Puuhake runkopuusta	1–500 km	1,1	0,3	3,0	0,4	1,1	0,4	3,6	0,5
	500–2 500 km	1,1	0,3	5,2	0,4	1,1	0,4	6,2	0,5
	2 500 –10 000 km	1,1	0,3	10,5	0,4	1,1	0,4	12,6	0,5
	Yli 10 000 km	1,1	0,3	20,5	0,4	1,1	0,4	24,6	0,5
Puuhake metsäteollisuudesta peräisin olevista tähteistä	1–500 km	0,0	0,3	3,0	0,4	0,0	0,4	3,6	0,5
	500–2 500 km	0,0	0,3	5,2	0,4	0,0	0,4	6,2	0,5
	2 500 –10 000 km	0,0	0,3	10,5	0,4	0,0	0,4	12,6	0,5
	Yli 10 000 km	0,0	0,3	20,5	0,4	0,0	0,4	24,6	0,5

Puubriketit tai -pelletit

Biomassapolttoaineen tuotantojärjestelmä	Kuljetusmatka	Kasvihuonekaasujen päästöt – tyypillinen arvo (gCO2ekv/MJ)				Kasvihuonekaasujen päästöt – oletusarvo (gCO2ekv/MJ)
		Viljely	Jalostus	Kuljetus ja jakelu	Käytössä olevasta polttoaineesta aiheutuvat muut kuin hiilidioksidipäästöt	Viljely	Jalostus	Kuljetus ja jakelu	Käytössä olevasta polttoaineesta aiheutuvat muut kuin hiilidioksidipäästöt
Puubriketit tai -pelletit metsätaloudesta peräisin olevista tähteistä (tapaus 1)	1–500 km	0,0	25,8	2,9	0,3	0,0	30,9	3,5	0,3
	500–2 500 km	0,0	25,8	2,8	0,3	0,0	30,9	3,3	0,3
	2 500 –10 000 km	0,0	25,8	4,3	0,3	0,0	30,9	5,2	0,3
	Yli 10 000 km	0,0	25,8	7,9	0,3	0,0	30,9	9,5	0,3
Puubriketit tai -pelletit metsätaloudesta peräisin olevista tähteistä (tapaus 2a)	1–500 km	0,0	12,5	3,0	0,3	0,0	15,0	3,6	0,3
	500–2 500 km	0,0	12,5	2,9	0,3	0,0	15,0	3,5	0,3
	2 500 –10 000 km	0,0	12,5	4,4	0,3	0,0	15,0	5,3	0,3
	Yli 10 000 km	0,0	12,5	8,1	0,3	0,0	15,0	9,8	0,3
Puubriketit tai -pelletit metsätaloudesta peräisin olevista tähteistä (tapaus 3a)	1–500 km	0,0	2,4	3,0	0,3	0,0	2,8	3,6	0,3
	500–2 500 km	0,0	2,4	2,9	0,3	0,0	2,8	3,5	0,3
	2 500 –10 000 km	0,0	2,4	4,4	0,3	0,0	2,8	5,3	0,3
	Yli 10 000 km	0,0	2,4	8,2	0,3	0,0	2,8	9,8	0,3
Puubriketit lyhytkiertoisesta energiapuusta (Eukalyptus – tapaus 1)	2 500 –10 000 km	3,9	24,5	4,3	0,3	3,9	29,4	5,2	0,3
Puubriketit lyhytkiertoisesta energiapuusta (Eukalyptus – tapaus 2a)	2 500 –10 000 km	5,0	10,6	4,4	0,3	5,0	12,7	5,3	0,3
Puubriketit lyhytkiertoisesta energiapuusta (Eukalyptus – tapaus 3a)	2 500 –10 000 km	5,3	0,3	4,4	0,3	5,3	0,4	5,3	0,3
Puubriketit lyhytkiertoisesta energiapuusta (Poppeli – lannoitettu – tapaus 1)	1–500 km	3,4	24,5	2,9	0,3	3,4	29,4	3,5	0,3
	500–10 000 km	3,4	24,5	4,3	0,3	3,4	29,4	5,2	0,3
	Yli 10 000 km	3,4	24,5	7,9	0,3	3,4	29,4	9,5	0,3
Puubriketit lyhytkiertoisesta energiapuusta (Poppeli – lannoitettu – tapaus 2a)	1–500 km	4,4	10,6	3,0	0,3	4,4	12,7	3,6	0,3
	500–10 000 km	4,4	10,6	4,4	0,3	4,4	12,7	5,3	0,3
	Yli 10 000 km	4,4	10,6	8,1	0,3	4,4	12,7	9,8	0,3
Puubriketit lyhytkiertoisesta energiapuusta (Poppeli – lannoitettu – tapaus 3a)	1–500 km	4,6	0,3	3,0	0,3	4,6	0,4	3,6	0,3
	500–10 000 km	4,6	0,3	4,4	0,3	4,6	0,4	5,3	0,3
	Yli 10 000 km	4,6	0,3	8,2	0,3	4,6	0,4	9,8	0,3
Puubriketit lyhytkiertoisesta energiapuusta (Poppeli – ei lannoitettu – tapaus 1)	1–500 km	2,0	24,5	2,9	0,3	2,0	29,4	3,5	0,3
	500–2 500 km	2,0	24,5	4,3	0,3	2,0	29,4	5,2	0,3
	2 500 –10 000 km	2,0	24,5	7,9	0,3	2,0	29,4	9,5	0,3
Puubriketit lyhytkiertoisesta energiapuusta (Poppeli – ei lannoitettu – tapaus 2a)	1–500 km	2,5	10,6	3,0	0,3	2,5	12,7	3,6	0,3
	500–10 000 km	2,5	10,6	4,4	0,3	2,5	12,7	5,3	0,3
	Yli 10 000 km	2,5	10,6	8,1	0,3	2,5	12,7	9,8	0,3
Puubriketit lyhytkiertoisesta energiapuusta (Poppeli – ei lannoitettu – tapaus 3a)	1–500 km	2,6	0,3	3,0	0,3	2,6	0,4	3,6	0,3
	500–10 000 km	2,6	0,3	4,4	0,3	2,6	0,4	5,3	0,3
	Yli 10 000 km	2,6	0,3	8,2	0,3	2,6	0,4	9,8	0,3
Puubriketit tai -pelletit runkopuusta (tapaus 1)	1–500 km	1,1	24,8	2,9	0,3	1,1	29,8	3,5	0,3
	500–2 500 km	1,1	24,8	2,8	0,3	1,1	29,8	3,3	0,3
	2 500 –10 000 km	1,1	24,8	4,3	0,3	1,1	29,8	5,2	0,3
	Yli 10 000 km	1,1	24,8	7,9	0,3	1,1	29,8	9,5	0,3
Puubriketit tai -pelletit runkopuusta (tapaus 2a)	1–500 km	1,4	11,0	3,0	0,3	1,4	13,2	3,6	0,3
	500–2 500 km	1,4	11,0	2,9	0,3	1,4	13,2	3,5	0,3
	2 500 –10 000 km	1,4	11,0	4,4	0,3	1,4	13,2	5,3	0,3
	Yli 10 000 km	1,4	11,0	8,1	0,3	1,4	13,2	9,8	0,3
Puubriketit tai -pelletit runkopuusta (tapaus 3a)	1–500 km	1,4	0,8	3,0	0,3	1,4	0,9	3,6	0,3
	500–2 500 km	1,4	0,8	2,9	0,3	1,4	0,9	3,5	0,3
	2 500 –10 000 km	1,4	0,8	4,4	0,3	1,4	0,9	5,3	0,3
	Yli 10 000 km	1,4	0,8	8,2	0,3	1,4	0,9	9,8	0,3
Puubriketit tai -pelletit metsäteollisuudesta peräisin olevista tähteistä (tapaus 1)	1–500 km	0,0	14,3	2,8	0,3	0,0	17,2	3,3	0,3
	500–2 500 km	0,0	14,3	2,7	0,3	0,0	17,2	3,2	0,3
	2 500 –10 000 km	0,0	14,3	4,2	0,3	0,0	17,2	5,0	0,3
	Yli 10 000 km	0,0	14,3	7,7	0,3	0,0	17,2	9,2	0,3
Puubriketit tai -pelletit metsäteollisuudesta peräisin olevista tähteistä (tapaus 2a)	1–500 km	0,0	6,0	2,8	0,3	0,0	7,2	3,4	0,3
	500–2 500 km	0,0	6,0	2,7	0,3	0,0	7,2	3,3	0,3
	2 500 –10 000 km	0,0	6,0	4,2	0,3	0,0	7,2	5,1	0,3
	Yli 10 000 km	0,0	6,0	7,8	0,3	0,0	7,2	9,3	0,3
Puubriketit tai -pelletit metsäteollisuudesta peräisin olevista tähteistä (tapaus 3a)	1–500 km	0,0	0,2	2,8	0,3	0,0	0,3	3,4	0,3
	500–2 500 km	0,0	0,2	2,7	0,3	0,0	0,3	3,3	0,3
	2 500 –10 000 km	0,0	0,2	4,2	0,3	0,0	0,3	5,1	0,3
	Yli 10 000 km	0,0	0,2	7,8	0,3	0,0	0,3	9,3	0,3

Maatalouden ketjut

Biomassapolttoaineen tuotantojärjestelmä	Kuljetusmatka	Kasvihuonekaasujen päästöt – tyypillinen arvo (gCO2ekv/MJ)				Kasvihuonekaasujen päästöt – oletusarvo (gCO2ekv/MJ)
		Viljely	Jalostus	Kuljetus ja jakelu	Käytössä olevasta polttoaineesta aiheutuvat muut kuin hiilidioksidipäästöt	Viljely	Jalostus	Kuljetus ja jakelu	Käytössä olevasta polttoaineesta aiheutuvat muut kuin hiilidioksidipäästöt
Maataloudesta peräisin olevat tähteet, joiden tiheys on < 0,2 t/m3	1–500 km	0,0	0,9	2,6	0,2	0,0	1,1	3,1	0,3
	500–2 500 km	0,0	0,9	6,5	0,2	0,0	1,1	7,8	0,3
	2 500 –10 000 km	0,0	0,9	14,2	0,2	0,0	1,1	17,0	0,3
	Yli 10 000 km	0,0	0,9	28,3	0,2	0,0	1,1	34,0	0,3
Maataloudesta peräisin olevat tähteet, joiden tiheys on > 0,2 t/m3	1–500 km	0,0	0,9	2,6	0,2	0,0	1,1	3,1	0,3
	500–2 500 km	0,0	0,9	3,6	0,2	0,0	1,1	4,4	0,3
	2 500 –10 000 km	0,0	0,9	7,1	0,2	0,0	1,1	8,5	0,3
	Yli 10 000 km	0,0	0,9	13,6	0,2	0,0	1,1	16,3	0,3
Olkipelletti	1–500 km	0,0	5,0	3,0	0,2	0,0	6,0	3,6	0,3
	500–10 000 km	0,0	5,0	4,6	0,2	0,0	6,0	5,5	0,3
	Yli 10 000 km	0,0	5,0	8,3	0,2	0,0	6,0	10,0	0,3
Sokeriruokojätteestä tehdyt briketit	500–10 000 km	0,0	0,3	4,3	0,4	0,0	0,4	5,2	0,5
Sokeriruokojätteestä tehdyt briketit	Yli 10 000 km	0,0	0,3	8,0	0,4	0,0	0,4	9,5	0,5
Palmuydinrouhe	Yli 10 000 km	21,6	21,1	11,2	0,2	21,6	25,4	13,5	0,3
Palmuydinrouhe (ei CH4-päästöjä öljynpuristamolta)	Yli 10 000 km	21,6	3,5	11,2	0,2	21,6	4,2	13,5	0,3

Eritellyt oletusarvot sähköntuotantoon tarkoitetulle biokaasulle

Biomassapolttoaineen tuotantojärjestelmä		Teknologia	TYYPILLINEN ARVO [gCO2ekv/MJ]					OLETUSARVO [gCO2ekv/MJ]
Biomassapolttoaineen tuotantojärjestelmä		Teknologia	Viljely	Jalostus	Käytössä olevasta polttoaineesta aiheutuvat muut kuin hiilidioksidi-päästöt	Kuljetus	Lannasta tehtävät hyvitykset	Viljely	Jalostus	Käytössä olevasta polttoaineesta aiheutuvat muut kuin hiilidioksidi-päästöt	Kuljetus	Lannasta tehtävät hyvitykset
Lietelanta (1)	tapaus 1	Avoin mädätyssäiliö	0,0	69,6	8,9	0,8	– 107,3	0,0	97,4	12,5	0,8	– 107,3
	tapaus 1	Suljettu mädätyssäiliö	0,0	0,0	8,9	0,8	– 97,6	0,0	0,0	12,5	0,8	– 97,6
	tapaus 2	Avoin mädätyssäiliö	0,0	74,1	8,9	0,8	– 107,3	0,0	103,7	12,5	0,8	– 107,3
	tapaus 2	Suljettu mädätyssäiliö	0,0	4,2	8,9	0,8	– 97,6	0,0	5,9	12,5	0,8	– 97,6
	tapaus 3	Avoin mädätyssäiliö	0,0	83,2	8,9	0,9	– 120,7	0,0	116,4	12,5	0,9	– 120,7
	tapaus 3	Suljettu mädätyssäiliö	0,0	4,6	8,9	0,8	– 108,5	0,0	6,4	12,5	0,8	– 108,5
Maissi (kaikki kasvin-osat) (2)	tapaus 1	Avoin mädätyssäiliö	15,6	13,5	8,9	0,0 (3)	—	15,6	18,9	12,5	0,0	—
	tapaus 1	Suljettu mädätyssäiliö	15,2	0,0	8,9	0,0	—	15,2	0,0	12,5	0,0	—
	tapaus 2	Avoin mädätyssäiliö	15,6	18,8	8,9	0,0	—	15,6	26,3	12,5	0,0	—
	tapaus 2	Suljettu mädätyssäiliö	15,2	5,2	8,9	0,0	—	15,2	7,2	12,5	0,0	—
	tapaus 3	Avoin mädätyssäiliö	17,5	21,0	8,9	0,0	—	17,5	29,3	12,5	0,0	—
	tapaus 3	Suljettu mädätyssäiliö	17,1	5,7	8,9	0,0	—	17,1	7,9	12,5	0,0	—
Biojäte	tapaus 1	Avoin mädätyssäiliö	0,0	21,8	8,9	0,5	—	0,0	30,6	12,5	0,5	—
	tapaus 1	Suljettu mädätyssäiliö	0,0	0,0	8,9	0,5	—	0,0	0,0	12,5	0,5	—
	tapaus 2	Avoin mädätyssäiliö	0,0	27,9	8,9	0,5	—	0,0	39,0	12,5	0,5	—
	tapaus 2	Suljettu mädätyssäiliö	0,0	5,9	8,9	0,5	—	0,0	8,3	12,5	0,5	—
	tapaus 3	Avoin mädätyssäiliö	0,0	31,2	8,9	0,5	—	0,0	43,7	12,5	0,5	—
	tapaus 3	Suljettu mädätyssäiliö	0,0	6,5	8,9	0,5	—	0,0	9,1	12,5	0,5	—
(1) Lannasta tuotettavan biokaasun arvot sisältävät negatiiviset päästöt, jotka johtuvat raa'an lannan käsittelyssä muutoin aiheutuvien päästöjen vähennyksistä. Huomioon otettu escan arvo on – 45 gCO2ekv / anaerobisessa mädätyksessä käytetyn lannan megajoule. (2) ’Maissilla (kaikki kasvinosat)’ tarkoitetaan rehuksi korjattua ja säilörehuksi valmistettua maissia. (3) Maatalouden raaka-aineiden kuljetus muuntolaitokseen on komission 25 päivänä helmikuuta 2010 antamassa kertomuksessa kestävyyteen liittyvistä vaatimuksista kiinteiden ja kaasumaisten biomassalähteiden käytössä sähköntuotannossa, lämmityksessä ja jäähdytyksessä esitettyjen menetelmien mukaisesti sisällytetty 'viljelyarvoon'. Maissisäilörehun kuljetusarvo on 0,4 gCO2ekv / biokaasun megajoule.

Eritellyt oletusarvot biometaanille

Bio-metaanin tuotanto-järjestelmä	Teknologinen vaihtoehto		TYYPILLINEN ARVO [gCO2ekv/MJ]						OLETUSARVO [gCO2ekv/MJ]
Bio-metaanin tuotanto-järjestelmä	Teknologinen vaihtoehto		Viljely	Prosessointi	Jalostus	Kuljetus	Paineistaminen huolto-asemalla	Lannasta tehtävät hyvitykset	Viljely	Prosessointi	Jalostus	Kuljetus	Paineistaminen huolto-asemalla	Lannasta tehtävät hyvitykset
Lietelanta	Avoin mädätys-säiliö	ei poistokaasun polttoa	0,0	84,2	19,5	1,0	3,3	– 124,4	0,0	117,9	27,3	1,0	4,6	– 124,4
	Avoin mädätys-säiliö	poistokaasun poltto	0,0	84,2	4,5	1,0	3,3	– 124,4	0,0	117,9	6,3	1,0	4,6	– 124,4
	Suljettu mädätys-säiliö	ei poistokaasun polttoa	0,0	3,2	19,5	0,9	3,3	– 111,9	0,0	4,4	27,3	0,9	4,6	– 111,9
	Suljettu mädätys-säiliö	poistokaasun poltto	0,0	3,2	4,5	0,9	3,3	– 111,9	0,0	4,4	6,3	0,9	4,6	– 111,9
Maissi (kaikki kasvinosat)	Avoin mädätys-säiliö	ei poistokaasun polttoa	18,1	20,1	19,5	0,0	3,3	—	18,1	28,1	27,3	0,0	4,6	—
	Avoin mädätys-säiliö	poistokaasun poltto	18,1	20,1	4,5	0,0	3,3	—	18,1	28,1	6,3	0,0	4,6	—
	Suljettu mädätys-säiliö	ei poistokaasun polttoa	17,6	4,3	19,5	0,0	3,3	—	17,6	6,0	27,3	0,0	4,6	—
	Suljettu mädätys-säiliö	poistokaasun poltto	17,6	4,3	4,5	0,0	3,3	—	17,6	6,0	6,3	0,0	4,6	—
Biojäte	Avoin mädätys-säiliö	ei poistokaasun polttoa	0,0	30,6	19,5	0,6	3,3	—	0,0	42,8	27,3	0,6	4,6	—
	Avoin mädätys-säiliö	poistokaasun poltto	0,0	30,6	4,5	0,6	3,3	—	0,0	42,8	6,3	0,6	4,6	—
	Suljettu mädätys-säiliö	ei poistokaasun polttoa	0,0	5,1	19,5	0,5	3,3	—	0,0	7,2	27,3	0,5	4,6	—
	Suljettu mädätys-säiliö	poistokaasun poltto	0,0	5,1	4,5	0,5	3,3	—	0,0	7,2	6,3	0,5	4,6	—

D. KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN TYYPILLISET ARVOT JA OLETUSARVOT (KOKONAISARVOT) BIOMASSAPOLTTOAINEIDEN KETJUISSA

Biomassapolttoaineen tuotantojärjestelmä	Kuljetusmatka	Kasvihuone-kaasujen päästöt – tyypillinen arvo (gCO2ekv/MJ)	Kasvihuone-kaasujen päästöt – oletusarvo (gCO2ekv/MJ)
Puuhake metsätaloudesta peräisin olevista tähteistä	1–500 km	5	6
	500–2 500 km	7	9
	2 500 –10 000 km	12	15
	Yli 10 000 km	22	27
Puuhake lyhytkiertoisesta energiapuusta (eukalyptus)	2 500 –10 000 km	16	18
Puuhake lyhytkiertoisesta energiapuusta (poppeli – lannoitettu)	1–500 km	8	9
	500–2 500 km	10	11
	2 500 –10 000 km	15	18
	Yli 10 000 km	25	30
Puuhake lyhytkiertoisesta energiapuusta (poppeli – ei lannoitettu)	1–500 km	6	7
	500–2 500 km	8	10
	2 500 –10 000 km	14	16
	Yli 10 000 km	24	28
Puuhake runkopuusta	1–500 km	5	6
	500–2 500 km	7	8
	2 500 –10 000 km	12	15
	Yli 10 000 km	22	27
Puuhake teollisuudesta peräisin olevista tähteistä	1–500 km	4	5
	500–2 500 km	6	7
	2 500 –10 000 km	11	13
	Yli 10 000 km	21	25
Puubriketit tai -pelletit metsätaloudesta peräisin olevista tähteistä (tapaus 1)	1–500 km	29	35
	500–2 500 km	29	35
	2 500 –10 000 km	30	36
	Yli 10 000 km	34	41
Puubriketit tai -pelletit metsätaloudesta peräisin olevista tähteistä (tapaus 2a)	1–500 km	16	19
	500–2 500 km	16	19
	2 500 –10 000 km	17	21
	Yli 10 000 km	21	25
Puubriketit tai -pelletit metsätaloudesta peräisin olevista tähteistä (tapaus 3a)	1–500 km	6	7
	500–2 500 km	6	7
	2 500 –10 000 km	7	8
	Yli 10 000 km	11	13
Puubriketit tai -pelletit lyhytkiertoisesta energiapuusta (eukalyptus – tapaus 1)	2 500 –10 000 km	33	39
Puubriketit tai -pelletit lyhytkiertoisesta energiapuusta (eukalyptus – tapaus 2a)	2 500 –10 000 km	20	23
Puubriketit tai -pelletit lyhytkiertoisesta energiapuusta (eukalyptus – tapaus 3a)	2 500 –10 000 km	10	11
Puubriketit tai -pelletit lyhytkiertoisesta energiapuusta (poppeli – lannoitettu – tapaus 1)	1–500 km	31	37
	500–10 000 km	32	38
	Yli 10 000 km	36	43
Puubriketit tai -pelletit lyhytkiertoisesta energiapuusta (poppeli – lannoitettu – tapaus 2a)	1–500 km	18	21
	500–10 000 km	20	23
	Yli 10 000 km	23	27
Puubriketit tai -pelletit lyhytkiertoisesta energiapuusta (poppeli – lannoitettu – tapaus 3a)	1–500 km	8	9
	500–10 000 km	10	11
	Yli 10 000 km	13	15
Puubriketit tai -pelletit lyhytkiertoisesta energiapuusta (poppeli – ei lannoitettu – tapaus 1)	1–500 km	30	35
	500–10 000 km	31	37
	Yli 10 000 km	35	41
Puubriketit tai -pelletit lyhytkiertoisesta energiapuusta (poppeli – ei lannoitettu – tapaus 2a)	1–500 km	16	19
	500–10 000 km	18	21
	Yli 10 000 km	21	25
Puubriketit tai -pelletit lyhytkiertoisesta energiapuusta (poppeli – ei lannoitettu – tapaus 3a)	1–500 km	6	7
	500–10 000 km	8	9
	Yli 10 000 km	11	13
Puubriketit tai -pelletit runkopuusta (tapaus 1)	1–500 km	29	35
	500–2 500 km	29	34
	2 500 –10 000 km	30	36
	Yli 10 000 km	34	41
Puubriketit tai -pelletit runkopuusta (tapaus 2a)	1–500 km	16	18
	500–2 500 km	15	18
	2 500 –10 000 km	17	20
	Yli 10 000 km	21	25
Puubriketit tai -pelletit runkopuusta (tapaus 3a)	1–500 km	5	6
	500–2 500 km	5	6
	2 500 –10 000 km	7	8
	Yli 10 000 km	11	12
Puubriketit tai -pelletit metsäteollisuudesta peräisin olevista tähteistä (tapaus 1)	1–500 km	17	21
	500–2 500 km	17	21
	2 500 –10 000 km	19	23
	Yli 10 000 km	22	27
Puubriketit tai -pelletit metsäteollisuudesta peräisin olevista tähteistä (tapaus 2a)	1–500 km	9	11
	500–2 500 km	9	11
	2 500 –10 000 km	10	13
	Yli 10 000 km	14	17
Puubriketit tai -pelletit metsäteollisuudesta peräisin olevista tähteistä (tapaus 3a)	1–500 km	3	4
	500–2 500 km	3	4
	2 500 –10 000 km	5	6
	Yli 10 000 km	8	10

Tapaus 1 viittaa prosesseihin, joissa maakaasukattilalla tuotetaan prosessilämpöä pelletöintikoneelle. Prosessisähkö ostetaan sähköverkosta.

Tapaus 2a viittaa prosesseihin, joissa hakekattilalla tuotetaan prosessilämpöä pelletöintikoneelle. Prosessisähkö ostetaan sähköverkosta.

Tapaus 3a viittaa prosesseihin, joissa hakkeella toimivalla sähkön ja lämmön yhteistuotantokoneella tuotetaan lämpöä ja sähköä pelletöintikoneelle.

Biomassapolttoaineen tuotantojärjestelmä	Kuljetusmatka	Kasvihuonekaasujen päästöt – tyypillinen arvo (gCO2ekv/MJ)	Kasvihuonekaasujen päästöt – oletusarvo (gCO2ekv/MJ)
Maataloudesta peräisin olevat tähteet, joiden tiheys on < 0,2 t/m3 (1)	1–500 km	4	4
	500–2 500 km	8	9
	2 500 –10 000 km	15	18
	Yli 10 000 km	29	35
Maataloudesta peräisin olevat tähteet, joiden tiheys on > 0,2 t/m3 (2)	1–500 km	4	4
	500–2 500 km	5	6
	2 500 –10 000 km	8	10
	Yli 10 000 km	15	18
Olkipelletti	1–500 km	8	10
	500–10 000 km	10	12
	Yli 10 000 km	14	16
Sokeriruokojätteestä tehdyt briketit	500–10 000 km	5	6
Sokeriruokojätteestä tehdyt briketit	Yli 10 000 km	9	10
Palmuydinrouhe	Yli 10 000 km	54	61
Palmuydinrouhe (ei CH4-päästöjä öljynpuristamolta)	Yli 10 000 km	37	40
(1) Tämä materiaaliryhmä sisältää maataloudesta peräisin olevat tähteet, joiden irtotiheys on alhainen, ja kattaa olkipaalien, kaurankuorten, riisinkuorten ja sokeriruokojätepaalien kaltaiset materiaalit (luettelo ei ole tyhjentävä). (2) Maataloudesta peräisin olevien korkeamman irtotiheyden tähteiden ryhmä sisältää maissintähkien, pähkinänkuorten, soijapavun kuorten ja öljypalmunpähkinänkuorten kaltaiset materiaalit (luettelo ei ole tyhjentävä).

Tyypilliset arvot ja oletusarvot – biokaasu sähköntuotantoa varten

Biokaasun tuotanto-järjestelmä	Teknologinen vaihtoehto		Tyypillinen arvo	Oletusarvo
Biokaasun tuotanto-järjestelmä	Teknologinen vaihtoehto		Kasvihuonekaasu-päästöt (gCO2ekv/MJ)	Kasvihuonekaasu-päästöt (gCO2ekv/MJ)
Lietelannasta valmistettu biokaasu sähköntuotantoa varten	Tapaus 1	Avoin mädätyssäiliö (1)	– 28	3
	Tapaus 1	Suljettu mädätyssäiliö (2)	– 88	– 84
	Tapaus 2	Avoin mädätyssäiliö	– 23	10
	Tapaus 2	Suljettu mädätyssäiliö	– 84	– 78
	Tapaus 3	Avoin mädätyssäiliö	– 28	9
	Tapaus 3	Suljettu mädätyssäiliö	– 94	– 89
Maissista (kaikki kasvinosat) valmistettu biokaasu sähköntuotantoa varten	Tapaus 1	Avoin mädätyssäiliö	38	47
	Tapaus 1	Suljettu mädätyssäiliö	24	28
	Tapaus 2	Avoin mädätyssäiliö	43	54
	Tapaus 2	Suljettu mädätyssäiliö	29	35
	Tapaus 3	Avoin mädätyssäiliö	47	59
	Tapaus 3	Suljettu mädätyssäiliö	32	38
Biojätteestä valmistettu biokaasu sähköntuotantoa varten	Tapaus 1	Avoin mädätyssäiliö	31	44
	Tapaus 1	Suljettu mädätyssäiliö	9	13
	Tapaus 2	Avoin mädätyssäiliö	37	52
	Tapaus 2	Suljettu mädätyssäiliö	15	21
	Tapaus 3	Avoin mädätyssäiliö	41	57
	Tapaus 3	Suljettu mädätyssäiliö	16	22
(1) Avoin mädätyssäiliö aiheuttaa metaanin lisäpäästöjä, jotka vaihtelevat sään, substraatin ja mädätystehokkuuden mukaan. Näissä laskelmissa määrien katsotaan olevan 0,05 MJ CH4 / MJ biokaasua lannan osalta, 0,035 MJ CH4 / MJ biokaasua maissin osalta ja 0,01 MJ CH4 / MJ biokaasua biojätteen osalta. (2) Suljetulla säiliöllä tarkoitetaan, että mädätysprosessin tuottama mädäte varastoidaan kaasutiiviiseen säiliöön, ja varastoinnin aikana vapautuva biokaasu katsotaan otetun talteen sähkön tai biometaanin lisätuotantoa varten.

Tyypilliset arvot ja oletusarvot biometaanille

Biometaanin tuotanto-järjestelmä	Teknologinen vaihtoehto	Kasvihuone-kaasujen päästöt – tyypillinen arvo (gCO2ekv/MJ)	Kasvihuone-kaasujen päästöt – oletusarvo (gCO2ekv/MJ)
Lietelannasta valmistettu biometaani	Avoin mädätyssäiliö, ei poistokaasun polttoa (1)	– 20	22
	Avoin mädätyssäiliö, poistokaasun poltto (2)	– 35	1
	Suljettu mädätyssäiliö, ei poistokaasun polttoa	– 88	– 79
	Suljettu mädätyssäiliö, poistokaasun poltto	– 103	– 100
Maissista (kaikki kasvinosat) valmistettu biometaani	Avoin mädätyssäiliö, ei poistokaasun polttoa	58	73
	Avoin mädätyssäiliö, poistokaasun poltto	43	52
	Suljettu mädätyssäiliö, ei poistokaasun polttoa	41	51
	Suljettu mädätyssäiliö, poistokaasun poltto	26	30
Biojätteestä valmistettu biometaani	Avoin mädätyssäiliö, ei poistokaasun polttoa	51	71
	Avoin mädätyssäiliö, poistokaasun poltto	36	50
	Suljettu mädätyssäiliö, ei poistokaasun polttoa	25	35
	Suljettu mädätyssäiliö, poistokaasun poltto	10	14
(1) Tämä luokka sisältää seuraavat teknologialuokat biokaasun jalostamiseksi biometaaniksi: fysikaalinen adsorptio aktiivihiileen (Pressure Swing Adsorption, PSA), fysikaalinen absorptio vesipesulla (Pressure Water Scrubbing, PWS), membraanijalostus (Membranes), kryojalostus (Cryogenic) ja fysikaalinen absorptio orgaaniseen liuottimeen (Organic Physical Scrubbing, OPS). Se sisältää päästön, joka on 0,03 MJ CH4 /MJ biometaania, poistokaasujen metaanipäästöstä. (2) Tämä luokka sisältää seuraavat teknologialuokat biokaasun jalostamiseksi biometaaniksi: fysikaalinen absorptio vesipesulla (Pressure Water Scrubbing, PWS), kun vettä kierrätetään, fysikaalinen adsorptio aktiivihiileen (Pressure Swing Adsorption, PSA), absorptio kemikaaleihin (Chemical Scrubbing), fysikaalinen absorptio orgaaniseen liuottimeen (Organic Physical Scrubbing, OPS), membraanijalostus ja kryojalostus. Tässä luokassa ei oteta huomioon metaanipäästöjä (mahdollinen poistokaasun metaani palaa).

Tyypilliset arvot ja oletusarvot – biokaasu sähköntuotantoa varten – lannan ja maissin seokset: kasvihuonekaasujen päästöt – osuudet tuoremassan perusteella

Biokaasun tuotantojärjestelmä		Teknologiset vaihtoehdot	Kasvihuone-kaasujen päästöt – tyypillinen arvo (gCO2ekv/MJ)	Kasvihuone-kaasujen päästöt – oletusarvo (gCO2ekv/MJ)
Lanta – maissi 80 %–20 %	Tapaus 1	Avoin mädätyssäiliö	17	33
	Tapaus 1	Suljettu mädätyssäiliö	– 12	– 9
	Tapaus 2	Avoin mädätyssäiliö	22	40
	Tapaus 2	Suljettu mädätyssäiliö	– 7	– 2
	Tapaus 3	Avoin mädätyssäiliö	23	43
	Tapaus 3	Suljettu mädätyssäiliö	– 9	– 4
Lanta – maissi 70 %–30 %	Tapaus 1	Avoin mädätyssäiliö	24	37
	Tapaus 1	Suljettu mädätyssäiliö	0	3
	Tapaus 2	Avoin mädätyssäiliö	29	45
	Tapaus 2	Suljettu mädätyssäiliö	4	10
	Tapaus 3	Avoin mädätyssäiliö	31	48
	Tapaus 3	Suljettu mädätyssäiliö	4	10
Lanta – maissi 60 %–40 %	Tapaus 1	Avoin mädätyssäiliö	28	40
	Tapaus 1	Suljettu mädätyssäiliö	7	11
	Tapaus 2	Avoin mädätyssäiliö	33	47
	Tapaus 2	Suljettu mädätyssäiliö	12	18
	Tapaus 3	Avoin mädätyssäiliö	36	52
	Tapaus 3	Suljettu mädätyssäiliö	12	18

Huomautukset:

Tapauksella 1 tarkoitetaan ketjuja, joissa prosessissa tarvitun sähkön ja lämmön tuottaa yhteistuotantokone itse.

Tapauksella 2 tarkoitetaan ketjuja, joissa prosessissa tarvittu sähkö otetaan sähköverkosta ja prosessilämmön tuottaa yhteistuotantokone itse. Joissakin jäsenvaltioissa toimijat eivät saa ilmoittaa kokonaistuotantoa tukien hakua varten, ja tapaus 1 on todennäköisempi järjestelmäkokoonpano.

Tapauksella 3 tarkoitetaan ketjuja, joissa prosessissa tarvittu sähkö otetaan sähköverkosta ja prosessilämmön tuottaa biokaasukattila. Tämä tapaus koskee joitakin laitoksia, joissa yhteistuotantokone ei sijaitse itse laitoksessa ja biokaasu myydään (mutta sitä ei jalosteta biometaaniksi).

Tyypilliset arvot ja oletusarvot – biometaani – lannan ja maissin seokset: kasvihuonekaasujen päästöt – osuudet tuoremassan perusteella

Biometaanin tuotanto-järjestelmä	Teknologiset vaihtoehdot	Tyypillinen arvo	Oletusarvo
Biometaanin tuotanto-järjestelmä	Teknologiset vaihtoehdot	(gCO2ekv/MJ)	(gCO2ekv/MJ)
Lanta – maissi 80 %–20 %	Avoin mädätyssäiliö, ei poistokaasun polttoa	32	57
	Avoin mädätyssäiliö, poistokaasun poltto	17	36
	Suljettu mädätyssäiliö, ei poistokaasun polttoa	– 1	9
	Suljettu mädätyssäiliö, poistokaasun poltto	– 16	– 12
Lanta – maissi 70 %–30 %	Avoin mädätyssäiliö, ei poistokaasun polttoa	41	62
	Avoin mädätyssäiliö, poistokaasun poltto	26	41
	Suljettu mädätyssäiliö, ei poistokaasun polttoa	13	22
	Suljettu mädätyssäiliö, poistokaasun poltto	– 2	1
Lanta – maissi 60 %–40 %	Avoin mädätyssäiliö, ei poistokaasun polttoa	46	66
	Avoin mädätyssäiliö, poistokaasun poltto	31	45
	Suljettu mädätyssäiliö, ei poistokaasun polttoa	22	31
	Suljettu mädätyssäiliö, poistokaasun poltto	7	10

Jos biometaania käytetään paineistettuna biometaanina liikenteen polttoaineena, tyypillisiin arvoihin lisätään 3,3 gCO2ekv / biometaanin megajoule ja oletusarvoihin lisätään 4,6 gCO2ekv / biometaanin megajoule.

LIITE VII LÄMMITYKSESSÄ JA JÄÄHDYTYKSESSÄ KÄYTETYN UUSIUTUVAN ENERGIAN LASKENTA

LIITE VII

LÄMMITYKSESSÄ JA JÄÄHDYTYKSESSÄ KÄYTETYN UUSIUTUVAN ENERGIAN LASKENTA

A OSA: LÄMMITYKSESSÄ KÄYTETYN LÄMPÖPUMPPUJEN TUOTTAMAN UUSIUTUVAN ENERGIAN LASKENTA

Lämpöpumppujen keräämän ilmalämpöenergian, geotermisen energian tai hydrotermisen energian määrä, jota tätä direktiiviä sovellettaessa pidetään uusiutuvista lähteistä peräisin olevana energiana, ERES, lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti:

ERES = Qusable * (1–1/SPF)

jossa

–	Qusable	=	arvioitu käytettävissä oleva kokonaislämpö, jonka ►M2 7 artiklan 3 kohtaan ◄ vaatimukset täyttävät lämpöpumput tuottavat, sovellettuna seuraavasti: huomioon otetaan ainoastaan ne lämpöpumput, joiden osalta SPF > 1,15 * 1/η;
–	SPF	=	arvioitu keskimääräinen kausisuorituskykykerroin kyseisten lämpöpumppujen osalta;
–	η	=	sähkön kokonaistuotannon ja sähköntuotannon primäärienergiakulutuksen suhde, joka lasketaan Eurostatin tilastoihin perustuvana EU:n keskiarvona.

B OSA: JÄÄHDYTYKSESSÄ KÄYTETYN UUSIUTUVAN ENERGIAN LASKENTA

1. MÄÄRITELMÄT

Jäähdytyksessä käytetyn uusiutuvan energian laskennassa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1)

’jäähdytyksellä’ tarkoitetaan lämmön talteenottoa suljetusta tilasta tai sisätilasta (viihtyvyyssovellus) tai prosessista tilan tai prosessin lämpötilan alentamiseksi määrättyyn lämpötilaan tai säilyttämiseksi siinä (asetusarvo); jäähdytysjärjestelmissä talteen otettu lämpö poistetaan ja absorboidaan ympäröivään ilmaan, ympäröivään veteen tai maaperään, jolloin ympäristö (ilma, maa ja vesi) muodostaa talteenotetun lämmön nielun ja toimii näin kylmänlähteenä;

2)

’jäähdytysjärjestelmällä’ tarkoitetaan komponenttien kokoonpanoa, joka koostuu lämmöntalteenottojärjestelmästä, yhdestä tai useammasta jäähdytyslaitteesta ja lämmönpoistojärjestelmästä ja jota aktiivisen jäähdytyksen tapauksessa täydennetään nestemäisellä jäähdytysaineella, ja jossa nämä komponentit toimivat yhdessä määrätyn lämmönsiirron aikaansaamiseksi ja varmistavat siten vaaditun lämpötilan;

a)

tilajäähdytyksessä jäähdytysjärjestelmä voi olla joko vapaajäähdytysjärjestelmä tai jäähdytysjärjestelmä, johon sisältyy jäähdytysyksikkö, ja jäähdytys on yksi sen päätoiminnoista;

b)

prosessijäähdytyksessä jäähdytysjärjestelmä sisältää jäähdytysyksikön ja jäähdytys on yksi sen päätoiminnoista;

3)

’vapaajäähdytyksellä’ tarkoitetaan jäähdytysjärjestelmää, jossa käytetään luonnollista kylmänlähdettä lämmön poistamiseen jäähdytettävästä tilasta tai prosessista pumpuilla kierrätettävän nesteen (nesteiden) ja/tai puhaltim(i)en avulla ja joka ei edellytä jäähdytysyksikön käyttöä;

4)

’jäähdytysyksiköllä’ tarkoitetaan jäähdytysjärjestelmän osaa, joka tuottaa lämpötilaeron, joka mahdollistaa lämmön talteenottamisen jäähdytettävästä tilasta tai prosessista höyryn puristuskiertoa, sorptiokiertoa tai muuta termodynaamista prosessia käyttäen; sitä käytetään, kun kylmänlähdettä ei ole saatavilla tai se on riittämätön;

5)

’aktiivisella jäähdytyksellä’ tarkoitetaan sellaista lämmön poistamista tilasta tai prosessista, johon tarvitaan energiapanos jäähdytystarpeen tyydyttämiseksi ja jota käytetään, kun luonnollista energiavirtaa ei ole saatavilla tai se on riittämätön, ja joka voi tapahtua jäähdytysyksikön kanssa tai ilman sitä;

6)

’passiivisella jäähdytyksellä’ tarkoitetaan lämmön poistamista luonnollisen energiavirran avulla johtumisen, konvektion, säteilyn tai aineensiirron kautta ilman, että jäähdytysnestettä on tarpeen siirtää lämmön talteenottoa ja poistamista varten tai alhaisemman lämpötilan tuottamiseksi jäähdytysyksikön avulla, mukaan lukien jäähdytystarpeen vähentäminen rakennusten rakenneominaisuuksilla, kuten rakennuksen eristyksellä, viherkatolla, kasviseinällä, varjostamisella tai rakennuksen massan kasvattamisella, tai ilmanvaihdon tai huonetuulettimien avulla;

7)

’ilmanvaihdolla’ tarkoitetaan painovoimaista tai koneellista ilman liikettä, joka tuo ulkoilmaa sisätilaan sisäilman asianmukaisen laadun varmistamiseksi, lämpötila mukaan luettuna;

8)

’huonetuulettimella’ tarkoitetaan tuotetta, joka sisältää puhaltimesta ja sähkömoottorista koostuvan kokoonpanon, joka liikuttaa ilmaa ja parantaa viihtyvyyttä kesäisin nopeuttamalla ilmavirtaa ihmiskehon ympärillä, mikä luo viileyden tunteen;

9)

’jäähdytyksen uusiutuvan energian määrällä’ tarkoitetaan määritellyllä energiatehokkuudella tuotettua jäähdytystä, jolloin energiatehokkuus ilmaistaan primäärienergiana lasketulla kausisuorituskykykertoimella;

10)

’lämpönielulla’ tai ”kylmänlähteellä” tarkoitetaan ulkoista luonnollista nielua, johon tilasta tai prosessista talteenotettu lämpö siirretään; niitä voivat olla ulkoilma, luonnolliset tai keinotekoiset vesimuodostumat ja kiinteän maaperän pinnan alla olevat geotermiset muodostumat;

11)

’lämmöntalteenottojärjestelmällä’ tarkoitetaan laitetta, joka poistaa lämpöä jäähdytettävästä tilasta tai prosessista, kuten höyrystintä höyryn puristuskierrossa;

12)

’jäähdytyslaitteella’ tarkoitetaan laitetta, joka on suunniteltu suorittamaan aktiivista jäähdytystä;

13)

’lämmönpoistojärjestelmällä’ tarkoitetaan laitetta, jossa lopullinen lämmönsiirto jäähdytysaineesta lämpönieluun tapahtuu, kuten ilma-kylmäaine-lauhdutinta ilmajäähdytteisessä höyryn puristuskierrossa;

14)

’energiapanoksella’ tarkoitetaan nesteen siirtämiseen tarvittavaa energiaa (vapaajäähdytys) tai nesteen siirtämiseen ja jäähdytysyksikön käyttämiseen tarvittavaa energiaa (aktiivinen jäähdytys jäähdytysyksikön avulla);

15)

’kaukojäähdytyksellä’ tarkoitetaan termisen energian jakelua jäähdytetyn nesteen muodossa keskitetyistä tai hajautetuista tuotantolähteistä verkoston välityksellä useisiin rakennuksiin tai kohteisiin käytettäväksi jäähdytykseen sisätiloissa tai prosesseissa;

16)

’primäärikausisuorituskykykertoimella’ tarkoitetaan muuttujaa, joka mittaa jäähdytysjärjestelmän primäärienergian muuntohyötysuhdetta;

17)

’täyden kuorman ekvivalentilla käyttötuntimäärällä’ tarkoitetaan tuntimäärää, jonka ajan jäähdytysjärjestelmän olisi toimittava täydellä kuormalla tuottaakseen sen jäähdytyksen määrän, jonka se todellisuudessa tuottaa vuoden aikana mutta vaihtelevalla kuormituksella;

18)

’jäähdytystarveluvulla’ tarkoitetaan 18 °C:n perusteella laskettuja ilmastoarvoja, joita käytetään syöttötietona täyden kuorman ekvivalentin käyttötuntimäärän määrittämisessä.

2. SOVELTAMISALA

1.

Jäsenvaltioiden on jäähdytyksessä käytetyn uusiutuvan energian määrää laskettaessa otettava huomioon aktiivinen jäähdytys, mukaan lukien kaukojäähdytys, riippumatta siitä, onko kyseessä vapaajäähdytys vai käytetäänkö jäähdytysyksikköä.

2.

Jäsenvaltiot eivät saa ottaa huomioon

a)

passiivista jäähdytystä, mutta jos ilmanvaihtoilmaa käytetään jäähdytyksen lämmönsiirtoaineena, vastaava jäähdytys, joka voidaan tuottaa joko jäähdytysyksikön tai vapaajäähdytyksen avulla, otetaan huomioon uusiutuvaa jäähdytystä koskevassa laskelmassa;

b)

seuraavia jäähdytystekniikoita tai -prosesseja:

i)

liikennevälineissä tapahtuva jäähdytys ( 46 );

ii)

jäähdytysjärjestelmät, joiden ensisijaisena toimintona on pilaantuvien materiaalien valmistaminen tai varastoiminen määrätyissä lämpötiloissa (jäähdytys ja jäädytys);

iii)

jäähdytysjärjestelmät, joissa tila- tai prosessijäähdytyksen lämpötilan asetusarvo on alle 2 °C;

iv)

jäähdytysjärjestelmät, joissa tila- tai prosessijäähdytyksen lämpötilan asetusarvo on yli 30 °C;

v)

energiantuotannosta, teollisuusprosesseista ja palvelualalta peräisin olevan hukkalämmön jäähdyttäminen ( 47 ).

c)

energiaa, jota käytetään jäähdytykseen voimalaitoksissa, sementin, raudan ja teräksen valmistuksessa, jätevedenpuhdistamoissa, tietotekniikkalaitoksissa (kuten datakeskuksissa) sähkönsiirto- ja -jakelulaitoksissa sekä liikenneinfrastruktuureissa.

Jäsenvaltiot voivat jättää jäähdytyksessä käytetyn uusiutuvan energian laskennan ulkopuolelle muita jäähdytysjärjestelmien luokkia luonnollisten kylmänlähteiden säilyttämiseksi tietyillä maantieteellisillä alueilla ympäristönsuojeluun liittyvistä syistä. Esimerkkinä voidaan mainita jokien tai järvien suojeleminen liiallisen lämpenemisen riskiltä.

3. MENETELMÄ UUSIUTUVAN ENERGIAN MÄÄRÄN LASKEMISEKSI KÄYTTÄJÄKOHTAISESSA JÄÄHDYTYKSESSÄ JA KAUKOJÄÄHDYTYKSESSÄ

Ainoastaan jäähdytysjärjestelmien, jotka toimivat 3.2 kohdan toisessa alakohdassa primäärikausisuorituskykykertoimena (SPFp) ilmaistua vähimmäisvaatimusta paremmalla tehokkuudella, katsotaan tuottavan uusiutuvaa energiaa.

3.1 Uusiutuvan energian määrä jäähdytyksessä

Uusiutuvan energian määrä jäähdytyksessä (ERES-C) lasketaan seuraavalla kaavalla:

jossa

on jäähdytysjärjestelmän ympäröivään ilmaan, ympäröivään veteen tai maaperään vapauttaman lämmön määrä ( 48 );

EINPUT on jäähdytysjärjestelmän energiankulutus, mukaan lukien mitattujen järjestelmien, kuten kaukojäähdytyksen, lisäjärjestelmien energiankulutus;

on jäähdytysjärjestelmän tuottama jäähdytysenergia ( 49 );

määritellään jäähdytysjärjestelmän tasolla siksi osuudeksi jäähdytyksen tuotosta, joka voidaan katsoa uusiutuvaksi SPF-vaatimusten mukaisesti, prosentteina ilmaistuna. SPF:ää määritettäessä ei oteta huomioon jakeluhäviöitä. Kaukojäähdytyksen osalta tämä tarkoittaa, että SPF määritetään jäähdytysyksikkökohtaisesti tai vapaajäähdytysjärjestelmän tasolla. Sellaisten jäähdytysjärjestelmien osalta, joihin voidaan soveltaa SPF:n vakioarvoja, komission asetuksen (EU) 2016/2281 ( 50 ) ja aiheeseen liittyvän komission tiedonannon ( 51 ) mukaisia kertoimia F(1) ja F(2) ei käytetä korjauskertoimina.

Sataprosenttisesti uusiutuvaa lämpöä käyttävän jäähdytyksen (absorptio ja adsorptio) osalta tuotettu jäähdytys olisi katsottava täysin uusiutuvaksi.

Muuttujille ja tarvittavat laskentavaiheet selitetään kohdissa 3.2–3.4.

3.2 Sen kausisuorituskykykertoimen osuuden laskeminen, joka katsotaan uusiutuvaksi energiaksi –

SSPF on se osuus jäähdytyksen tuotosta, joka voidaan laskea uusiutuvaksi. kasvaa SPFp-arvojen kasvaessa. SPFp ( 52 ) määritellään siten kuin se on kuvattu komission asetuksessa (EU) 2016/2281 ja komission asetuksessa (EU) N:o 206/2012 ( 53 ) sillä erotuksella, että primäärienergiakertoimen oletusarvo on sähkön osalta päivitetty arvoon 2,1 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2012/27/EU (sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä (EU) 2018/2002) ( 54 ). Standardin EN14511 mukaisia rajaehtoja on käytettävä.

Primäärikausisuorituskykykertoimena ilmaistu jäähdytysjärjestelmän vähimmäistehokkuusvaatimus on vähintään 1,4 (SPFpLOW ). Jotta olisi 100 %, jäähdytysjärjestelmän vähimmäistehokkuusvaatimuksen on oltava vähintään 6 (SPFpHIGH ). Kaikkiin muihin jäähdytysjärjestelmiin sovelletaan seuraavaa kaavaa:

SPFP on primäärikausisuorituskykykertoimena ilmaistu jäähdytysjärjestelmän tehokkuus;

on primäärienergiana ilmaistu vähimmäiskausisuorituskykykerroin, joka perustuu tavanomaisten jäähdytysjärjestelmien tehokkuuteen (ekologista suunnittelua koskevat vähimmäisvaatimukset);

on primäärienergiana ilmaistu kausisuorituskykykertoimen ylempi kynnysarvo, joka perustuu kaukojäähdytyksessä käytettävään vapaajäähdytykseen sovellettaviin parhaisiin käytäntöihin ( 55 ).

3.3 Jäähdytyksen uusiutuvan energian määrän laskenta käyttäen SPFp:n vakioarvoja ja mitattuja arvoja

SPF:n vakioarvot ja mitatut arvot

Vakioidut SPF-arvot ovat saatavilla sähkökäyttöisille höyry-puristusjäähdytysyksiköille ja polttomoottorikäyttöisille höyry-puristusjäähdytysyksiköille asetuksissa (EU) N:o 206/2012 ja (EU) 2016/2281 säädettyjen ekosuunnitteluvaatimusten ansiosta. Näille jäähdytysyksiköille on saatavilla arvot enintään 2 MW:iin saakka tilajäähdytyksen osalta ja enintään 1,5 MW:iin saakka prosessijäähdytyksen osalta. Muita tekniikoita ja tehotasoja koskevia vakioarvoja ei ole saatavilla. Kaukojäähdytykselle ei ole saatavilla vakioarvoja, mutta mittauksia käytetään ja niitä on saatavilla; niiden avulla voidaan laskea SPF-arvot vähintään kerran vuodessa.

Uusiutuvan jäähdytyksen määrän laskennassa voidaan käyttää SPF:n vakioarvoja, jos ne ovat saatavilla. Jos vakioarvoja ei ole saatavilla tai mittaaminen on vakiokäytäntö, on käytettävä mitattuja SPF-arvoja, jotka on eroteltu jäähdytystehon kynnysarvojen mukaan. Jäähdytysyksiköissä, joiden jäähdytysteho on alle 1,5 MW, voidaan käyttää SPF-vakioarvoja, kun taas mitattuja SPF-arvoja on käytettävä kaukojäähdytyksessä, jäähdytysyksiköissä, joiden jäähdytysteho on 1,5 MW tai sitä suurempi, ja jäähdytysyksiköissä, joille ei ole saatavilla vakioarvoja.

Lisäksi kaikille jäähdytysjärjestelmille, joille ei ole saatavilla SPF-vakioarvoja, mihin sisältyvät kaikki vapaajäähdytysratkaisut ja lämpöaktivoituvat jäähdytysyksiköt, on määritettävä mitattu SPF-arvo, jotta uusiutuvan jäähdytyksen laskentamenetelmää voidaan hyödyntää.

SPF:n vakioarvojen määrittely

SPF-arvot ilmaistaan primäärienergiatehokkuutena, joka lasketaan käyttämällä asetuksen (EU) 2016/2281 mukaisia primäärienergiakertoimia erityyppisten jäähdytysyksiköiden tilajäähdytyksen tehokkuuden määrittämiseksi ( 56 ). Asetuksen (EU) 2016/2281 mukainen primäärienergiakerroin lasketaan kaavalla 1/η, jossa η on sähkön kokonaistuotannon ja sähköntuotannon primäärienergiankulutuksen keskimääräinen suhde koko EU:ssa. Koska on muutettu sähkön primäärienergiakertoimen oletusarvoa, jota kutsutaan oletuskertoimeksi direktiivin (EU) 2018/2002 liitteessä olevassa 1 kohdassa, jolla muutetaan direktiivin 2012/27/EU liitteessä IV olevaa alaviitettä 3, asetuksen (EU) 2016/2281 mukainen primäärienergiakerroin 2,5 korvataan SPF-arvoja laskettaessa kertoimella 2,1.

Kun primäärienergian kantajia, kuten lämpöä tai kaasua, käytetään energiapanoksena jäähdytysyksikön käyttämiseen, primäärienergiakertoimen (1/η) oletusarvo on 1, mikä kuvaa sitä, että energiaa ei muunneta (η = 1).

Tavanomaiset käyttöolosuhteet ja muut SPF-arvojen määrittämisessä tarvittavat parametrit määritellään asetuksessa (EU) 2016/2281 ja asetuksessa (EU) N:o 206/2012 jäähdytysyksikköluokan mukaan. Rajaehdot määritellään standardissa EN14511.

Vaihtosuuntaisille jäähdytysyksiköille (kaksitoimisille lämpöpumpuille), jotka eivät kuulu asetuksen (EU) 2016/2281 soveltamisalaan, koska niiden lämmitystoiminto kuuluu tilalämmittimien ja yhdistelmälämmittimien ekosuunnitteluvaatimuksista annetun komission asetuksen (EU) N:o 813/2013 ( 57 ) soveltamisalaan, on käytettävä samaa SPF-laskelmaa, joka määritellään vastaaville ei-vaihtosuuntaisille jäähdytysyksiköille asetuksessa (EU) 2016/2281.

Esimerkiksi sähkökäyttöisillä höyry-puristusjäähdytysyksiköillä SPFp määritellään seuraavasti (alaindeksillä p selvennetään, että SPF määritellään primäärienergian perusteella):

—

Tilajäähdytys:

—

Prosessijäähdytys:

jossa:

—

SEER ja SEPR ovat asetuksen (EU) 2016/2281 ja asetuksen (EU) N:o 206/2012 mukaisesti loppuenergiana määritellyt kausisuorituskykykertoimet ( 58 ) (SEER tarkoittaa vuotuista kylmäkerrointa ja SEPR vuotuista energiatehokkuuskerrointa);

—

η on sähkön kokonaistuotannon ja sähköntuotannon primäärienergiankulutuksen keskimääräinen suhde EU:ssa (η = 0,475 ja 1/η = 2,1).

F(1) ja F (2) ovat asetuksen (EU) 2016/2281 ja aiheeseen liittyvän komission tiedonannon mukaisia korjauskertoimia. Näitä kertoimia ei sovelleta prosessijäähdytykseen asetuksessa (EU) 2016/2281, koska SEPR perustuu suoraan loppuenergian mittaamiseen. Jos mukautettuja arvoja ei ole, SEPR:n muuntamisessa käytetään samoja arvoja kuin SEER:n muuntamisessa.

SPF:n rajaehdot

Jäähdytysyksikön SPF-arvoa määritettäessä on käytettävä asetuksessa (EU) 2016/2281 ja asetuksessa (EU) N:o 206/2012 määriteltyjä SPF:n rajaehtoja. Vesi-ilma- ja vesi-vesi-jäähdytysyksiköiden tapauksessa energiapanos, joka tarvitaan kylmän lähteen käyttöön saattamiseen, otetaan huomioon korjauskertoimella F(2). SPF:n rajaehdot esitetään kuvassa 1. Näitä rajaehtoja sovelletaan kaikkiin jäähdytysjärjestelmiin, niin vapaajäähdytysjärjestelmiin kuin järjestelmiin, joihin sisältyy jäähdytysyksiköitä.

Nämä rajaehdot vastaavat komission päätöksessä 2013/114/EU ( 59 ) vahvistettuja (lämmitystilassa käytettävien) lämpöpumppujen rajaehtoja. Erona on se, että lämpöpumppujen osalta lisäsähkökulutusta (termostaatti pois päältä -tila, valmiustila, pois päältä -tila ja kampikammion lämmitys -tila) vastaavaa sähkönkulutusta ei oteta huomioon SPF:n arvioinnissa. Koska jäähdytyksen osalta käytetään sekä SPF-vakioarvoja että mitattuja SPF-arvoja, ja koska mitatussa SPF-arvossa otetaan huomioon lisäkulutus, lisäsähkönkulutus on tarpeen ottaa huomioon molemmissa tapauksissa.

Kaukojäähdytyksen osalta jakelun kylmähävikkiä ja jakelupumpun sähkönkulutusta jäähdytyslaitoksen ja asiakkaan aliaseman välillä ei oteta huomioon SPF:n arvioinnissa.

Jos ilmakiertoisessa jäähdytysjärjestelmässä on myös ilmanvaihtotoiminto, ilmanvaihdon ilmavirrasta johtuvaa jäähdytyksen tuottoa ei oteta huomioon. Ilmanvaihtoon tarvittava puhallinteho on myös jätettävä huomioimatta suhteessa, joka vastaa ilmanvaihdon ilmavirran ja jäähdytyksen ilmavirran välistä suhdetta.

Kuva 1. SPF:n rajaehdot jäähdytysyksikölle, jossa käytetään SPF-vakioarvoja, ja kaukojäähdytykselle (ja muille suurille jäähdytysjärjestelmille, joissa käytetään mitattuja SPF-arvoja). EINPUT_AUX on puhaltimeen ja/tai pumppuun syötetty energia ja EINPUT_CG jäähdytysyksikköön syötetty energia.

Jos ilmakiertoisessa jäähdytysjärjestelmässä on sisäinen kylmäntalteenotto, kylmäntalteenotosta johtuvaa jäähdytyksen tuottoa ei oteta huomioon. Lämmönvaihtimella tapahtuvaan kylmätalteenottoon tarvittava puhallinteho on jätettävä huomioimatta suhteessa, joka vastaa kylmäntalteenotossa käytetystä lämmönvaihtimesta johtuvien painehäviöiden ja ilmakiertoisen jäähdytysjärjestelmän kokonaispainehäviöiden välistä suhdetta.

3.4 Laskenta käyttäen vakioarvoja

Käyttäjäkohtaisille jäähdytysjärjestelmille, joiden teho on alle 1,5 MW ja joille on saatavilla SPF-vakioarvo, voidaan käyttää yksinkertaistettua menetelmää tuotetun jäähdytysenergian kokonaismäärän arvioimiseksi.

Yksinkertaistetussa menetelmässä jäähdytysjärjestelmän tuottama jäähdytysenergia (QCsupply) on nimellisjäähdytysteho (PC) kerrottuna täyden kuorman ekvivalentilla käyttötuntimäärällä (EFLH). Yhtä jäähdytystarveluvun (CDD) arvoa voidaan käyttää koko maan osalta tai eri ilmastovyöhykkeille voidaan käyttää eri arvoja edellyttäen, että nimellistehot ja SPF-arvot ovat saatavilla näille ilmastovyöhykkeille.

EFLH:n laskennassa voidaan käyttää seuraavia oletusmenetelmiä:

—

tilajäähdytys asuntosektorilla: EFLH = 96 + 0,85 * CDD

—

tilajäähdytys palvelusektorilla: EFLH = 475 + 0,49 * CDD

—

prosessijäähdytys: EFLH = τs * (7300 + 0,32 * CDD)

jossa:

τs on aktiivisuuskerroin, jolla otetaan huomioon eri prosessien käyttöaika (esim. ympäri vuoden, τs = 1; vain arkisin, τs = 5/7). Oletusarvoa ei ole.

3.4.1 Laskenta käyttäen mitattuja arvoja

Järjestelmien, joille ei ole olemassa vakioarvoja, sekä teholtaan yli 1,5 MW:n jäähdytysjärjestelmien ja kaukojäähdytysjärjestelmien uusiutuvaan energiaan perustuva jäähdytys on laskettava seuraavien mittausten perusteella:

Mitattu energiapanos: Mitattuun energiapanokseen sisältyvät jäähdytysjärjestelmän, mukaan lukien mahdollinen jäähdytysyksikkö, kaikki energialähteet eli sähkö, kaasu, lämpö jne. Siihen sisältyvät myös jäähdytysjärjestelmässä käytetyt apupumput ja -tuulettimet, mutta eivät vastaavat apulaitteet jäähdytyksen jakamiseksi rakennukseen tai prosessiin. Jos ilmakiertoisessa jäähdytyksessä on myös ilmanvaihtotoiminto, jäähdytysjärjestelmän energiapanoksessa otetaan huomioon ainoastaan jäähdytyksestä johtuva lisäenergiapanos.

Mitattu jäähdytysenergian tuotto: Jäähdytysenergian tuotto mitataan jäähdytysjärjestelmän tuotoksena ja siitä vähennetään mahdolliset kylmähäviöt, jotta voidaan arvioida jäähdytyksen nettoenergiantuotto jäähdytyksen loppukäyttäjänä toimivaan rakennukseen tai prosessiin. Kylmähäviöihin sisältyvät kaukojäähdytysjärjestelmässä sekä rakennuksessa tai teollisuuslaitoksessa olevassa jäähdytyksen jakelujärjestelmässä syntyvät häviöt. Jos ilmakiertoisessa jäähdytyksessä on myös ilmanvaihtotoiminto, jäähdytysenergian tuotosta on vähennettävä ilmanvaihtoon tarkoitetun raittiin ilman tuonnin vaikutus.

Mittaukset on tehtävä koko raportoitavalta vuodelta eli koko vuoden aikana käytetystä energiapanoksesta ja tuotetusta jäähdytysenergiasta.

3.4.2 Kaukojäähdytys: lisävaatimukset

Kaukojäähdytysjärjestelmien osalta jäähdytyksen nettotuottoa (QC_Supply_net ) määritettäessä on otettava huomioon jäähdytyksen nettotuotto asiakkaan tasolla. Jakeluverkossa syntyvät lämpöhäviöt (QC_LOSS ) vähennetään jäähdytyksen bruttotuotosta (QC_Supply_gross ) seuraavasti:

QC_Supply_net = QC_Supply_gross – QC_LOSS

3.4.2.1 Jako osajärjestelmiin

Kaukojäähdytysjärjestelmät voidaan jakaa osajärjestelmiin, joihin kuuluu vähintään yksi jäähdytysyksikkö tai vapaajäähdytysjärjestelmä. Tämä edellyttää kunkin osajärjestelmän jäähdytysenergian tuoton ja energiapanoksen mittaamista sekä kylmähäviöiden jakamista osajärjestelmien kesken seuraavasti:

3.4.2.2 Apulaitteet

Kun jäähdytysjärjestelmä jaetaan osajärjestelmiin, jäähdytysyksiköiden ja/tai vapaajäähdytysjärjestelmien apulaitteet (esim. hallintalaitteet, pumput ja puhaltimet) on sisällytettävä niihin osajärjestelmiin, joihin ne kuuluvat. Lisäenergiaa, joka liittyy jäähdytyksen jakeluun rakennuksen sisällä, kuten lisäpumppuja ja pääteyksiköitä (esim. puhallinkonvektorit, ilmankäsittelylaitteiden puhaltimet), ei oteta huomioon.

Sellaisten apulaitteiden osalta, joita ei voida osoittaa tiettyyn osajärjestelmään, kuten kaukojäähdytysverkon pumput, jotka toimittavat kaikkien jäähdytysyksiköiden tuottaman jäähdytysenergian, primäärienergian kulutus on jaettava jäähdytyksen osajärjestelmien kesken samalla tavoin kuin verkossa tapahtuvat kylmähäviöt eli suhteessa kuhunkin osajärjestelmään kuuluvien jäähdytysyksiköiden ja/tai vapaajäähdytysjärjestelmien tuottamaan jäähdytysenergiaan seuraavasti:

jossa:

EINPUT_AUX1_i on osajärjestelmän ”i” lisäenergiankulutus;

EINPUT_AUX2 on koko jäähdytysjärjestelmän lisäenergiankulutus, jota ei voida osoittaa tiettyyn jäähdytyksen osajärjestelmään.

3.5 Jäähdytyksen uusiutuvan energian määrän laskeminen uusiutuvan energian kokonaisosuuksille sekä uusiutuvan energian osuuksille lämmityksessä ja jäähdytyksessä

Uusiutuvan energian kokonaisosuuksien laskemiseksi jäähdytyksessä käytetyn uusiutuvan energian määrä lisätään sekä osoittajaan ”uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian kokonaisloppukulutus” että nimittäjään ”energian kokonaisloppukulutus”.

Uusiutuvan energian osuuksien laskemiseksi lämmityksessä ja jäähdytyksessä jäähdytykseen käytetyn uusiutuvan energian määrä lisätään sekä osoittajaan ”uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian kokonaisloppukulutus lämmityksessä ja jäähdytyksessä” että nimittäjään ”energian kokonaisloppukulutus lämmityksessä ja jäähdytyksessä”.

3.6 Ohjeita tarkempia menetelmiä ja laskelmia varten

Tarkoituksena on, että jäsenvaltiot laatisivat omat arvionsa SPF- ja EFLH-arvoista, ja niitä kannustetaan tekemään näin. Tällaisten kansallisten tai alueellisten lähestymistapojen olisi perustuttava paikkansa pitäviin oletuksiin ja riittävän suuriin edustaviin otoksiin ja niiden tuloksena olisi saatava merkittävästi tarkempi arvio uusiutuvan energian määrästä kuin mitä tässä delegoidussa säädöksessä esitetyllä menetelmällä voidaan saavuttaa. Tällaiset parannetut menetelmät voivat perustua teknisiin tietoihin pohjautuviin yksityiskohtaisiin laskelmiin, joissa otetaan huomioon muun muassa asennusvuosi, asennuksen laatu, kompressorityyppi ja koneen koko, toimintatila, jakelujärjestelmä, yksikköjen kaskadikäyttö ja alueelliset ilmasto-olosuhteet. Kun jäsenvaltiot käyttävät vaihtoehtoisia menetelmiä ja/tai arvoja, niiden on toimitettava ne komissiolle, samoin kuin raportti, jossa kuvataan käytetty menetelmä ja tiedot. Tarvittaessa komissio kääntää asiakirjat ja julkaisee ne avoimuusfoorumilla.

LIITE VIII

A OSA. BIOPOLTTOAINEIDEN, BIONESTEIDEN JA BIOMASSAPOLTTOAINEIDEN RAAKA-AINEISIIN LIITTYVÄSTÄ EPÄSUORASTA MAANKÄYTÖN MUUTOKSESTA AIHEUTUVAT ALUSTAVAT ARVIOIDUT PÄÄSTÖT (gCO2ekv/MJ) ( 60 )

Raaka-aineryhmä	Keskiarvo (1)	Herkkyysanalyysillä määritetty persentiilien välinen vaihteluväli (2)
Viljakasvit ja muut paljon tärkkelystä sisältävät viljelykasvit	12	8–16
Sokerikasvit	13	4–17
Öljykasvit	55	33–66
(1) Tähän sisällytetyt keskiarvot edustavat yksilöllisesti mallinnettujen raaka-aineiden arvojen painotettua keskiarvoa. (2) Tähän sisällytetty vaihteluväli kuvaa 90:ää prosenttia tuloksista käytettäessä analyysiin perustuvia 5- ja 95-persentiilin arvoja. 5-persentiiliä viittaa arvoon, jonka alapuolella tehtiin 5 prosenttia havainnoista (eli 5 prosentissa kaikista käytetyistä tiedoista tulokset olivat alle 8, 4 ja 33 gCO2ekv/MJ). 95-persentiiliä viittaa arvoon, jonka alapuolella tehtiin 95 prosenttia havainnoista (eli 5 prosentissa kaikista käytetyistä tiedoista tulokset olivat yli 16, 17 ja 66 gCO2ekv/MJ).

B OSA. BIOPOLTTOAINEET, BIONESTEET JA BIOMASSAPOLTTOAINEET, JOIDEN EPÄSUORASTA MAANKÄYTÖN MUUTOKSESTA AIHEUTUVIEN ARVIOITUJEN PÄÄSTÖJEN KATSOTAAN OLEVAN NOLLA

Seuraavista raaka-aineryhmistä tuotettuihin biopolttoaineisiin, bionesteisiin ja biomassapolttoaineisiin liittyvien epäsuorasta maankäytön muutoksesta aiheutuvien arvioitujen päästöjen katsotaan olevan nolla:

1)

raaka-aineet, jotka eivät sisälly tämän liitteen A osaan;

2)

raaka-aineet, joiden tuotanto on johtanut suoraan maankäytön muutokseen, eli muutokseen IPCC:n maankäyttöluokista metsämaa, ruohikkoalueet, kosteikot, rakennetut alueet tai muut maa-alueet luokkiin viljelymaa tai monivuotisten kasvien viljelymaa ( 61 ). Tällaisessa tapauksessa suorasta maankäytön muutoksesta aiheutuvien päästöjen arvo (el) olisi laskettava liitteessä V olevan C osan 7 kohdan mukaisesti.

LIITE IX

A osa. ►M2 Liikenteessä käytettävän biokaasun ja kehittyneiden biopolttoaineiden tuotantoon tarkoitetut raaka-aineet ◄

a)

Levät, jos ne on tuotettu maalla lammikoissa tai valoreaktoreissa;

b)

Sekalaisen yhdyskuntajätteen biomassaosuus, mutta ei lajiteltu kotitalousjäte, johon sovelletaan direktiivin 2008/98/EY 11 artiklan 2 kohdan a alakohdassa asetettuja kierrätystavoitteita;

c)

Kotitalouksista peräisin oleva biojäte, sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 4 alakohdassa ja jota koskee mainitun direktiivin 3 artiklan 11 alakohdassa määritelty erilliskeräys;

d)

Teollisuusjätteen biomassaosuus, joka ei sovellu käytettäväksi elintarvike- tai rehuketjussa, mukaan lukien raaka-aineet, jotka ovat peräisin vähittäis- ja tukkukaupasta sekä elintarvike- ja rehuteollisuudesta ja kalastus- ja vesiviljelyalalta, lukuun ottamatta tämän liitteen B osassa lueteltuja raaka-aineita;

e)

Olki;

f)

Eläinten lanta ja jätevesiliete;

g)

Palmuöljypuristamoiden jäteliete ja tyhjät palmuhedelmätertut;

h)

Mäntypiki;

i)

Raaka glyseroli;

j)

Sokeriruokojäte;

k)

Rypäleiden puristejäännökset ja viinisakka;

l)

Pähkinänkuoret;

m)

Kuoret;

n)

Tähkät, joista on poistettu maissinjyvät;

o)

Metsätalouden ja siihen perustuvan teollisuuden jätteistä ja tähteistä saatava biomassaosuus, kuten puunkuori, oksat, esikaupalliset harvennukset, lehdet, neulaset, latvukset, sahanpuru, kutterilastut, mustalipeä, ruskealipeä, kuituliete, ligniini ja mäntyöljy;

p)

Muu muiden kuin ruokakasvien selluloosa;

q)

Muu lignoselluloosa, lukuun ottamatta sahatukkeja ja vaneritukkeja;

▼M3

r)

Alkoholin valmistuksessa muodostuvat sikunaöljyt;

s)

Puumassan tuotannosta sulfaattiselluprosessissa syntyvä raakametanoli;

t)

Sellaiset välikasvit, kuten kerääjäkasvit ja peitekasvit, joita kasvatetaan alueilla, joilla lyhyen kasvukauden vuoksi ravinto- ja rehukasvien tuotanto on rajoitettu yhteen satoon, ja edellyttäen, ettei niiden käyttö lisää viljelymaan tarvetta ja että maaperän orgaanisen aineksen pitoisuus säilytetään, siltä osin kuin kyseisiä välikasveja käytetään ilmailualan biopolttoaineiden tuotantoon;

u)

Vakavasti huonontuneella maalla kasvatettavat viljelykasvit, ravinto- ja rehukasveja lukuun ottamatta, siltä osin kuin kyseisiä viljelykasveja käytetään ilmailualan biopolttoaineiden tuotantoon;

v)

Syanobakteerit.

▼B

B osa. ►M2 Biopolttoaineiden ja liikenteessä käytettävän biokaasun tuotantoon tarkoitetut raaka-aineet, joiden panos 25 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseen on rajattu ◄

a)

Käytetty ruokaöljy;

b)

Eläinrasvat, jotka on luokiteltu asetuksen (EY) N:o 1069/2009 mukaisesti luokkiin 1 ja 2;

▼M3

c)

Vahingoittuneet viljelykasvit, jotka eivät sovellu käytettäviksi elintarvike- tai rehuketjussa, pois lukien aineet, joita on muutettu tai jotka on pilattu tarkoituksellisesti, jotta ne olisivat tämän määritelmän mukaisia;

d)

Yhdyskuntajätevedet ja niiden johdannaiset, pois lukien jätevesiliete;

e)

Vakavasti huonontuneella maalla kasvatettavat viljelykasvit, ravinto- ja rehukasveja ja tämän liitteen A osassa lueteltuja raaka-aineita lukuun ottamatta, siltä osin kuin kyseisiä viljelykasveja ei käytetä ilmailualan biopolttoaineiden tuotantoon;

f)

Sellaiset välikasvit, kuten kerääjäkasvit ja peitekasvit tämän liitteen A osassa lueteltuja raaka-aineita lukuun ottamatta, joita kasvatetaan alueilla, joilla lyhyen kasvukauden vuoksi ravinto- ja rehukasvien tuotanto on rajoitettu yhteen satoon, ja edellyttäen, ettei niiden käyttö lisää viljelymaan tarvetta ja että maaperän orgaanisen aineksen pitoisuus säilytetään, siltä osin kuin kyseisiä välikasveja ei käytetä ilmailualan biopolttoaineiden tuotantoon.

▼B

LIITE X

A OSA

Kumottu direktiivi ja sen muutokset (kuten 37 artiklassa tarkoitetaan)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/28/EY

(EUVL L 140, 5.6.2009, s. 16)

Neuvoston direktiivi 2013/18/EU

(EUVL L 158, 10.6.2013, s. 230)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/1513

(EUVL L 239, 15.9.2015, s. 1)

Ainoastaan 2 artikla

B OSA

Määräajat kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiselle

(kuten 36 artiklassa tarkoitetaan)

Direktiivi	Määräaika saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä
2009/28/EY	25. kesäkuuta 2009
2013/18/EU	1. heinäkuuta 2013
(EU) 2015/1513	10. syyskuuta 2017

LIITE XI

Vastaavuustaulukko

Direktiivi 2009/28/EY	Tämä direktiivi
1 artikla	1 artikla
2 artiklan ensimmäinen alakohta	2 artiklan ensimmäinen alakohta
2 artiklan toisen alakohdan johdantolause	2 artiklan toisen alakohdan johdantolause
2 artiklan toisen alakohdan a alakohta	2 artiklan toisen alakohdan 1 alakohta
2 artiklan toisen alakohdan b alakohta	—
—	2 artiklan toisen alakohdan 2 alakohta
2 artiklan toisen alakohdan c alakohta	2 artiklan toisen alakohdan 3 alakohta
2 artiklan toisen alakohdan d alakohta	—
2 artiklan toisen alakohdan e, f, g, h, i, j, k, l, m, n, o, p, q, r, s, t, u, v ja w alakohta	2 artiklan toisen alakohdan 24, 4, 19, 32, 33, 12, 5, 6, 45, 46, 47, 23, 39, 41, 42, 43, 36, 44 ja 37 alakohta
—	2 artiklan toisen alakohdan 7, 8, 9, 10, 11, 13, 14, 15, 16, 17, 18, 20, 21, 22, 25, 26, 27, 28, 29, 30, 31, 34, 35, 38 ja 40 alakohta
3 artikla	—
—	3 artikla
4 artikla	—
—	4 artikla
—	5 artikla
—	6 artikla
5 artiklan 1 kohta	7 artiklan 1 kohta
5 artiklan 2 kohta	—
5 artiklan 3 kohta	7 artiklan 2 kohta
5 artiklan 4 kohdan ensimmäinen, toinen, kolmas ja neljäs alakohta	7 artiklan 3 kohdan ensimmäinen, toinen, kolmas ja neljäs alakohta
—	7 artiklan 3 kohdan viides ja kuudes alakohta
—	7 artiklan 4 kohta
5 artiklan 5 kohta	27 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohta
5 artiklan 6 ja 7 kohta	7 artiklan 5 ja 6 kohta
6 artiklan 1 kohta	8 artiklan 1 kohta
—	8 artiklan 2 ja 3 kohta
6 artiklan 2 ja 3 kohta	8 artiklan 4 ja 5 kohta
7 artiklan 1, 2, 3, 4 ja 5 kohta	9 artiklan 1, 2, 3, 4 ja 5 kohta
—	9 artiklan 6 kohta
8 artikla	10 artikla
9 artiklan 1 kohta	11 artiklan 1 kohta
9 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohta	11 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohta
—	11 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohta
10 artikla	12 artikla
11 artiklan 1, 2 ja 3 kohta	13 artiklan 1, 2 ja 3 kohta
—	13 artiklan 4 kohta
12 artikla	14 artikla
13 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta	15 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta
13 artiklan 1 kohdan toinen alakohta	15 artiklan 1 kohdan toinen alakohta
13 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan a ja b alakohta	—
13 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan c, d, e ja f alakohta	15 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan a, b, c ja d alakohta
13 artiklan 2, 3, 4 ja 5 kohta	15 artiklan 2, 3, 4 ja 5 kohta
13 artiklan 6 kohdan ensimmäinen alakohta	15 artiklan 6 kohdan ensimmäinen alakohta
13 artiklan 6 kohdan toinen, kolmas, neljäs ja viides alakohta	—
—	15 artiklan 7 ja 8 kohta
—	16 artikla
—	17 artikla
14 artikla	18 artikla
15 artiklan 1 kohta	19 artiklan 1 kohta
15 artiklan 2 kohdan ensimmäinen, toinen ja kolmas alakohta	19 artiklan 2 kohdan ensimmäinen, toinen ja kolmas alakohta
—	19 artiklan 2 kohdan neljäs ja viides alakohta
15 artiklan 2 kohdan neljäs alakohta	19 artiklan 2 kohdan kuudes alakohta
15 artiklan 3 kohta	—
—	19 artiklan 3 ja 4 kohta
15 artiklan 4 ja 5 kohta	19 artiklan 5 ja 6 kohta
15 artiklan 6 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohta	19 artiklan 7 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohta
15 artiklan 6 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan i alakohta	19 artiklan 7 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan i alakohta
—	19 artiklan 7 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan ii alakohta
15 artiklan 6 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan ii alakohta	19 artiklan 7 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan iii alakohta
15 artiklan 6 kohdan ensimmäisen alakohdan c, d, e ja f alakohta	19 artiklan 7 kohdan ensimmäisen alakohdan c, d, e ja f alakohta
—	19 artiklan 7 kohdan toinen alakohta
15 artiklan 7 kohta	19 artiklan 8 kohta
15 artiklan 8 kohta	—
15 artiklan 9 ja 10 kohta	19 artiklan 9 ja 10 kohta
—	19 artiklan 11 kohta
15 artiklan 11 kohta	19 artiklan 12 kohta
15 artiklan 12 kohta	—
—	19 artiklan 13 kohta
16 artiklan 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7 ja 8 kohta	—
16 artiklan 9, 10 ja 11 kohta	20 artiklan 1, 2 ja 3 kohta
—	21 artikla
—	22 artikla
—	23 artikla
—	24 artikla
—	25 artikla
—	26 artikla
—	27 artikla
—	28 artikla
17 artiklan 1 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta	29 artiklan 1 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta
—	29 artiklan 1 kohdan kolmas, neljäs ja viides alakohta
—	29 artiklan 2 kohta
17 artiklan 2 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta	—
17 artiklan 2 kohdan kolmas alakohta	29 artiklan 10 kohdan kolmas alakohta
17 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohta	29 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohta
—	29 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohta
17 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan b ja c alakohta	29 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan c ja d alakohta
—	29 artiklan 3 kohdan toinen alakohta
17 artiklan 4 kohta	29 artiklan 4 kohta
17 artiklan 5 kohta	29 artiklan 5 kohta
17 artiklan 6 ja 7 kohta	—
—	29 artiklan 6, 7, 8, 9, 10 ja 11 kohta
17 artiklan 8 kohta	29 artiklan 12 kohta
17 artiklan 9 kohta	—
—	29 artiklan 13 ja 14 kohta
18 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta	30 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta
18 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohta	30 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a, c ja d alakohta
—	30 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohta
—	30 artiklan 1 kohdan toinen alakohta
18 artiklan 2 kohta	—
—	30 artiklan 2 kohta
18 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta	30 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta
18 artiklan 3 kohdan toinen ja kolmas alakohta	—
18 artiklan 3 kohdan neljäs ja viides alakohta	30 artiklan 3 kohdan toinen ja kolmas alakohta
18 artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta	—
18 artiklan 4 kohdan toinen ja kolmas alakohta	30 artiklan 4 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta
18 artiklan 4 kohdan neljäs alakohta	—
18 artiklan 5 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta	30 artiklan 7 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta
18 artiklan 5 kohdan kolmas alakohta	30 artiklan 8 alakohdan ensimmäinen ja toinen alakohta
18 artiklan 5 kohdan neljäs alakohta	30 artiklan 5 kohdan kolmas alakohta
—	30 artiklan 6 kohdan ensimmäinen alakohta
18 artiklan 5 kohdan viides alakohta	30 artiklan 6 kohdan toinen alakohta
18 artiklan 6 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta	30 artiklan 5 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta
18 artiklan 6 kohdan kolmas alakohta	—
18 artiklan 6 kohdan neljäs alakohta	30 artiklan 6 kohdan kolmas alakohta
—	30 artiklan 6 kohdan neljäs alakohta
18 artiklan 6 kohdan viides alakohta	30 artiklan 6 kohdan viides alakohta
18 artiklan 7 kohta	30 artiklan 9 kohdan ensimmäinen alakohta
—	30 artiklan 9 kohdan toinen alakohta
18 artiklan 8 ja 9 kohta	—
—	30 artiklan 10 kohta
19 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta	31 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta
19 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohta	31 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohta
—	31 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohta
19 artiklan 2, 3 ja 4 kohta	31 artiklan 2, 3 ja 4 kohta
19 artiklan 5 kohta	—
19 artiklan 7 kohdan ensimmäinen alakohta	31 artiklan 5 kohdan ensimmäinen alakohta
19 artiklan 7 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäinen, toinen, kolmas ja neljäs luetelmakohta	—
19 artiklan 7 kohdan toinen ja kolmas alakohta	31 artiklan 5 kohdan toinen ja kolmas alakohta
19 artiklan 8 kohta	31 artiklan 6 kohta
20 artikla	32 artikla
22 artikla	—
23 artiklan 1 ja 2 kohta	33 artiklan 1 ja 2 kohta
23 artiklan 3, 4, 5, 6, 7 ja 8 kohta	—
23 artiklan 9 kohta	33 artiklan 3 kohta
23 artiklan 10 kohta	33 artiklan 4 kohta
24 artikla	—
25 artiklan 1 kohta	34 artiklan 1 kohta
25 artiklan 2 kohta	34 artiklan 2 kohta
25 artiklan 3 kohta	34 artiklan 3 kohta
25 a artiklan 1 kohta	35 artiklan 1 kohta
25 a artiklan 2 kohta	35 artiklan 2 ja 3 kohta
25 a artiklan 3 kohta	35 artiklan 4 kohta
—	35 artiklan 5 kohta
25 a artiklan 4 ja 5 kohta	35 artiklan 6 ja 7 kohta
26 artikla	—
27 artikla	36 artikla
—	37 artikla
28 artikla	38 artikla
29 artikla	39 artikla
Liite I	Liite I
Liite II	Liite II
Liite III	Liite III
Liite IV	Liite IV
Liite V	Liite V
Liite VI	—
—	Liite VI
Liite VII	Liite VII
Liite VIII	Liite VIII
Liite IX	Liite IX
—	Liite X
—	Liite XI

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uudelleenlaadittu) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

1. Yleiskatsaus

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

3. Liittyvät standardit