+LIITE V
|
LIITE V
LIITE V
BIOPOLTTOAINEIDEN, BIONESTEIDEN JA NIIDEN FOSSIILISTEN VERTAILUKOHTIEN KASVIHUONEKAASUVAIKUTUKSEN LASKEMISTA KOSKEVAT SÄÄNNÖT
A. BIOPOLTTOAINEIDEN TYYPILLISET ARVOT JA OLETUSARVOT, JOS NIIDEN TUOTANNOSTA EI AIHEUDU MAANKÄYTÖN MUUTOKSISTA JOHTUVIA NETTOHIILIPÄÄSTÖJÄ
|
Biopolttoaineiden tuotantoketju
|
Kasvihuonekaasupäästöjen vähennys – tyypillinen arvo
|
Kasvihuonekaasupäästöjen vähennys – oletusarvo
|
|
etanoli sokerijuurikkaasta (ei biokaasua rankista, maakaasu prosessipolttoaineena tavanomaisessa kattilassa)
|
67 %
|
59 %
|
|
etanoli sokerijuurikkaasta (biokaasu rankista, maakaasu prosessipolttoaineena tavanomaisessa kattilassa)
|
77 %
|
73 %
|
|
etanoli sokerijuurikkaasta (ei biokaasua rankista, maakaasu prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*))
|
73 %
|
68 %
|
|
etanoli sokerijuurikkaasta (biokaasu rankista, maakaasu prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*))
|
79 %
|
76 %
|
|
etanoli sokerijuurikkaasta (ei biokaasua rankista, ruskohiili prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*))
|
58 %
|
47 %
|
|
etanoli sokerijuurikkaasta (biokaasu rankista, ruskohiili prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*))
|
71 %
|
64 %
|
|
etanoli maissista (maakaasu prosessipolttoaineena tavanomaisessa kattilassa)
|
48 %
|
40 %
|
|
etanoli maissista (maakaasu prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*))
|
55 %
|
48 %
|
|
etanoli maissista (ruskohiili prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*))
|
40 %
|
28 %
|
|
etanoli maissista (hakkuujäte prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*))
|
69 %
|
68 %
|
|
etanoli viljakasveista, ei kuitenkaan maissista (maakaasu prosessipolttoaineena tavanomaisessa kattilassa)
|
47 %
|
38 %
|
|
etanoli viljakasveista, ei kuitenkaan maissista (maakaasu prosessipolttoaineena yhteistuotantolaitoksessa (*))
|
53 %
|
46 %
|
|
etanoli viljakasveista, ei kuitenkaan maissista (ruskohiili prosessipolttoaineena yhteistuotantolaitoksessa (*))
|
37 %
|
24 %
|
|
etanoli viljakasveista, ei kuitenkaan maissista (hakkuujäte prosessipolttoaineena yhteistuotantolaitoksessa (*))
|
67 %
|
67 %
|
|
etanoli sokeriruo’osta
|
70 %
|
70 %
|
|
etyyli-tert-butyylieetterin (ETBE) uusiutuvista lähteistä peräisin oleva osuus
|
Yhtä suuri kuin käytetyssä etanolin tuotantoketjussa
|
|
tert-amyylietyylieetterin (TAEE) uusiutuvista lähteistä peräisin oleva osuus
|
Yhtä suuri kuin käytetyssä etanolin tuotantoketjussa
|
|
biodiesel rapsinsiemenistä
|
52 %
|
47 %
|
|
biodiesel auringonkukasta
|
57 %
|
52 %
|
|
biodiesel soijapavusta
|
55 %
|
50 %
|
|
▼C1
|
|
biodiesel palmuöljystä (avoin jätelieteallas)
|
33 %
|
20 %
|
|
▼B
|
|
biodiesel palmuöljystä (prosessi, jossa metaani otetaan talteen öljynpuristamolla)
|
51 %
|
45 %
|
|
biodiesel käytetystä ruokaöljystä
|
88 %
|
84 %
|
|
biodiesel renderöinnistä peräisin olevista eläinrasvoista (**)
|
84 %
|
78 %
|
|
vetykäsitelty kasviöljy rapsinsiemenistä
|
51 %
|
47 %
|
|
vetykäsitelty kasviöljy auringonkukasta
|
58 %
|
54 %
|
|
vetykäsitelty kasviöljy soijapavuista
|
55 %
|
51 %
|
|
vetykäsitelty kasviöljy palmuöljystä (avoin jätelieteallas)
|
34 %
|
22 %
|
|
vetykäsitelty kasviöljy palmuöljystä (prosessi, jossa metaani otetaan talteen öljynpuristamolla)
|
53 %
|
49 %
|
|
vetykäsitelty öljy käytetystä ruokaöljystä
|
87 %
|
83 %
|
|
vetykäsitelty öljy renderöinnistä peräisin olevista eläinrasvoista (**)
|
83 %
|
77 %
|
|
puhdas kasviöljy rapsinsiemenistä
|
59 %
|
57 %
|
|
puhdas kasviöljy auringonkukasta
|
65 %
|
64 %
|
|
puhdas kasviöljy soijapavuista
|
63 %
|
61 %
|
|
puhdas kasviöljy palmuöljystä (avoin jätelieteallas)
|
40 %
|
30 %
|
|
puhdas kasviöljy palmuöljystä (prosessi, jossa metaani otetaan talteen öljynpuristamolla)
|
59 %
|
57 %
|
|
puhdas öljy käytetystä ruokaöljystä
|
98 %
|
98 %
|
|
(*) Oletusarvot prosesseille, jotka käyttävät yhteistuotantoa, ovat voimassa vain, jos kaikki prosessilämpö saadaan yhteistuotannosta.
(**) Koskee vain asetuksen (EY) N:o 1069/2009 (1) mukaisesti luokkaan 1 ja 2 kuuluvaksi ainekseksi luokitelluista eläimistä saaduista sivutuotteista tuotettua biopolttoainetta, jonka osalta renderöinnin osana olevasta hygienisoinnista aiheutuvia päästöjä ei oteta huomioon.
|
(1)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1069/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta (sivutuoteasetus) (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 1).
|
B. ARVIOIDUT TYYPILLISET ARVOT JA OLETUSARVOT TULEVILLE BIOPOLTTOAINEILLE, JOITA EI OLLUT MARKKINOILLA TAI JOITA OLI AINOASTAAN VÄHÄISIÄ MÄÄRIÄ MARKKINOILLA VUONNA 2016, JOS NIIDEN TUOTANNOSTA EI AIHEUDU MAANKÄYTÖN MUUTOKSISTA JOHTUVIA NETTOHIILIPÄÄSTÖJÄ
|
Biopolttoaineiden tuotantoketju
|
Kasvihuonekaasu-päästöjen vähennys – tyypillinen arvo
|
Kasvihuonekaasu-päästöjen vähennys – oletusarvo
|
|
etanoli vehnän oljesta
|
85 %
|
83 %
|
|
▼C1
|
|
Fischer–Tropsch-diesel jätepuusta erillisessä laitoksessa
|
83 %
|
83 %
|
|
▼B
|
|
Fischer–Tropsch-diesel viljellystä puusta erillisessä laitoksessa
|
82 %
|
82 %
|
|
▼C1
|
|
Fischer–Tropsch-bensiini jätepuusta erillisessä laitoksessa
|
83 %
|
83 %
|
|
▼B
|
|
Fischer–Tropsch-bensiini viljellystä puusta erillisessä laitoksessa
|
82 %
|
82 %
|
|
▼C1
|
|
dimetyylieetteri (DME) jätepuusta erillisessä laitoksessa
|
84 %
|
84 %
|
|
▼B
|
|
DME viljellystä puusta erillisessä laitoksessa
|
83 %
|
83 %
|
|
▼C1
|
|
metanoli jätepuusta erillisessä laitoksessa
|
84 %
|
84 %
|
|
▼B
|
|
metanoli viljellystä puusta erillisessä laitoksessa
|
83 %
|
83 %
|
|
Fischer–Tropsch-diesel mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa
|
89 %
|
89 %
|
|
Fischer–Tropsch-bensiini mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa
|
89 %
|
89 %
|
|
dimetyylieetteri (DME) mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa
|
89 %
|
89 %
|
|
metanoli mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa
|
89 %
|
89 %
|
|
metyyli-tert-butyylieetterin (MTBE) uusiutuvista lähteistä peräisin oleva osuus
|
Yhtä suuri kuin käytetyssä metanolin tuotantoketjussa
|
C. MENETELMÄT
1. Liikenteen polttoaineiden, biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotannosta ja käytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt lasketaan seuraavasti:
a)
biopolttoaineiden tuotannosta ja käytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt lasketaan seuraavasti:
E = eec + el + ep + etd + eu – esca – eccs – eccr,
jossa
|
E
|
=
|
polttoaineen käytöstä aiheutuvat kokonaispäästöt;
|
|
eec
|
=
|
raaka-aineiden tuotannosta tai viljelystä aiheutuvat päästöt;
|
|
el
|
=
|
maankäytön muutoksista johtuvista hiilivarantojen muutoksista aiheutuvat annualisoidut päästöt;
|
|
ep
|
=
|
jalostuksesta aiheutuvat päästöt;
|
|
etd
|
=
|
kuljetuksesta ja jakelusta aiheutuvat päästöt;
|
|
eu
|
=
|
käytössä olevasta polttoaineesta aiheutuvat päästöt;
|
|
esca
|
=
|
paremmista maatalouskäytännöistä johtuvasta maaperän hiilikertymästä saatavat vähennykset päästöissä;
|
|
eccs
|
=
|
hiilidioksidin talteenotosta ja geologisesta varastoinnista saatavat vähennykset päästöissä; ja
|
|
eccr
|
=
|
hiilidioksidin talteenotosta ja korvaamisesta saatavat vähennykset päästöissä.
|
Koneiden ja laitteiden valmistuksesta aiheutuvia päästöjä ei oteta huomioon.
b)
Bionesteiden tuotannosta ja käytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt lasketaan samoin kuin biopolttoaineiden (E) osalta, mutta mukaan luettuna energian muunto tuotetuksi sähköksi ja/tai lämmöksi tai kylmäksi, seuraavasti:
i)
Energialaitoksille, jotka tuottavat vain lämpöä:
ii)
Energialaitoksille, jotka tuottavat vain sähköä:
jossa
|
ECh,el
|
=
|
loppuenergiatuotteesta aiheutuvat kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt.
|
|
E
|
=
|
bionesteestä ennen loppumuuntoa aiheutuvat kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt.
|
|
ηel
|
=
|
sähköhyötysuhde määriteltynä jakamalla vuodessa tuotettu sähkö sen tuottamiseen vuodessa käytetyllä bionestemäärällä perustuen sen energiasisältöön.
|
|
ηh
|
=
|
lämpöhyötysuhde määriteltynä jakamalla vuotuinen hyötylämpöteho vuodessa käytetyllä bionestemäärällä perustuen sen energiasisältöön.
|
iii)
Hyötylämpöä yhdessä sähkön ja/tai mekaanisen energian kanssa toimittavista energialaitoksista tulevalle sähkölle tai mekaaniselle energialle:
iv)
Lämpöä ja sähköä ja/tai mekaanista energiaa toimittavista energialaitoksista tulevalle hyötylämmölle:
jossa
|
ECh,el
|
=
|
loppuenergiatuotteesta aiheutuvat kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt.
|
|
E
|
=
|
bionesteestä ennen loppumuuntoa aiheutuvat kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt.
|
|
ηel
|
=
|
sähköhyötysuhde määriteltynä jakamalla vuodessa tuotettu sähkö sen tuottamiseen vuodessa käytetyllä polttoainemäärällä perustuen sen energiasisältöön.
|
|
ηh
|
=
|
lämpöhyötysuhde määriteltynä jakamalla vuotuinen hyötylämpöteho vuodessa käytetyllä polttoainemäärällä perustuen sen energiasisältöön.
|
|
Cel
|
=
|
eksergian osuus sähkössä ja/tai mekaanisessa energiassa, arvona 100 prosenttia (Cel = 1).
|
|
Ch
|
=
|
Carnot-hyötysuhde (eksergian osuus hyötylämmöstä).
|
Carnot-hyötysuhde, Ch, hyötylämmölle eri lämpötiloissa määritellään seuraavasti:
jossa
|
Th
|
=
|
hyötylämmön absoluuttinen lämpötila (kelvineinä) jakelupisteessä.
|
|
T0
|
=
|
ympäristön lämpötila, asetettu 273,15 kelviniin (eli 0 °C)
|
Jos ylimääräinen lämpö viedään rakennusten lämmitykseen lämpötilassa, joka on alle 150 °C (423,15 kelviniä), Ch voidaan vaihtoehtoisesti määrittää seuraavasti:
|
Ch
|
=
|
150-celsiusasteisen (423,15 kelviniä) lämmön Carnot-hyötysuhde eli 0,3546
|
Tässä laskennassa tarkoitetaan
a)
’yhteistuotannolla’ lämpöenergian ja sähkö- ja/tai mekaanisen energian tuottamista samanaikaisesti samassa prosessissa;
b)
’hyötylämmöllä’ lämpöä, joka tuotetaan täyttämään taloudellisesti perusteltavissa oleva lämmönkysyntä lämmitystä tai jäähdytystä varten;
c)
’taloudellisesti perusteltavissa olevalla kysynnällä’ kysyntää, joka ei ylitä lämmön tai jäähdytyksen tarvetta ja joka muutoin tyydytettäisiin markkinaehtoisesti.
2. Biopolttoaineista ja bionesteistä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ilmaistaan seuraavasti:
a)
biopolttoaineista aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt, E, ilmaistaan hiilidioksidiekvivalenttigrammoina polttoaineen megajoulea kohti (gCO2ekv/MJ).
b)
bionesteistä peräisin olevat kasvihuonekaasupäästöt, EC, ilmaistaan hiilidioksidiekvivalenttigrammoina loppuenergiatuotteen (lämpö tai sähkö) megajoulea kohti (gCO2ekv/MJ).
Kun lämpöä ja kylmää yhteistuotetaan sähkön kanssa, päästöt jaetaan lämmön ja sähkön välillä (kuten 1 kohdan b alakohdassa) riippumatta siitä, käytetäänkö lämpö tosiasiallisesti lämmitykseen vaiko jäähdytykseen (
32
).
Jos raaka-aineiden eec tuotannosta tai viljelystä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ilmaistaan hiilidioksidiekvivalenttigrammoina raaka-aineen kuivatonnia kohti, muuntaminen hiilidioksidiekvivalenttigrammoiksi polttoaineen megajoulea kohti, gCO2ekv/MJ, lasketaan seuraavasti (
33
):
jossa
Päästöt raaka-aineen kuivatonnia kohti lasketaan seuraavasti:
3. Biopolttoaineista ja bionesteistä saatavat kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset lasketaan seuraavasti:
a)
biopolttoaineista saatavat kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset:
VÄHENNYS = (EF(t) – EB)/EF(t),
jossa
|
EB
|
=
|
biopolttoaineesta aiheutuvat kokonaispäästöt; ja
|
|
EF(t)
|
=
|
fossiilisesta vertailukohdasta aiheutuvat kokonaispäästöt liikenteessä
|
b)
bionesteistä tuotettavasta lämmöstä, kylmästä ja sähköstä saatavat kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset:
VÄHENNYS = (ECF(h&c,el,) – ECB(h&c,el)/ECF (h&c,el),
jossa
|
ECB(h&c,el)
|
=
|
lämmöstä tai sähköstä aiheutuvat kokonaispäästöt ja
|
|
ECF(h&c,el)
|
=
|
hyötylämmön tai sähkön fossiilisesta vertailukohdasta aiheutuvat kokonaispäästöt.
|
4. Kasvihuonekaasut, jotka otetaan huomioon 1 kohtaa sovellettaessa, ovat CO2, N2O ja CH4. Hiilidioksidiekvivalentin laskemista varten nämä kaasut painotetaan seuraavasti:
|
CO2
|
:
|
1
|
|
N2O
|
:
|
298
|
|
CH4
|
:
|
25
|
5. Raaka-aineiden, eec, tuotannosta tai viljelystä aiheutuvat päästöt sisältävät itse tuotanto- tai viljelyprosessista, raaka-aineiden korjuusta, kuivauksesta ja varastoinnista, jätteistä ja vuodoista sekä raaka-aineiden tuotannossa tai viljelyssä käytettävien kemikaalien tai tuotteiden tuotannosta aiheutuvat päästöt. Ne eivät sisällä hiilidioksidin talteenottoa raaka-aineiden viljelyssä. Vaihtoehtona tosiasiallisten arvojen käytölle maatalouden biomassan viljelystä aiheutuvien päästöjen arviot voidaan johtaa 31 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin kertomuksiin sisällytetyistä, viljelystä aiheutuvien päästöjen alueellisista keskiarvoista tai tähän liitteeseen sisällytetyistä, viljelystä aiheutuvien päästöjen eriteltyjä oletusarvoja koskevista tiedoista. Jos näissä kertomuksissa ei esitetä asiaan liittyviä tietoja, on sallittua vaihtoehtona tosiasiallisille arvoille laskea paikallisiin viljelykäytäntöihin perustuvat keskiarvot esimerkiksi jotakin maatilaryhmää koskevien tietojen perusteella.
▼M2
6. Paremmista maatalouskäytännöistä, joita ovat esimerkiksi maanmuokkauksen vähentäminen tai lopettaminen, paremmat viljelykasvit ja parantunut viljelykierto, maanpeitekasvien käyttö, myös viljelykasvien jätteistä huolehtiminen, ja orgaanisen maanparannusaineksen, kuten kompostin ja lannan käymismädätteen, käyttö, saatavat kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset (esca) otetaan huomioon 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa laskennassa vain, jos ne eivät ole vaarassa vaikuttaa biologiseen monimuotoisuuteen kielteisesti. Lisäksi on esitettävä vankkaa ja todennettavissa olevaa näyttöä siitä, että maaperän hiilikertymä on kasvanut tai sen voidaan kohtuudella olettaa kasvaneen asianomaisten raaka-aineiden viljelyn aikana samalla, kun otetaan huomioon päästöt, jos tällaiset käytännöt johtivat lannoitteiden ja torjunta-aineiden käytön lisääntymiseen (
34
).
▼B
7. Maankäytön muutoksista johtuneista hiilivarantojen muutoksista aiheutuvat annualisoidut päästöt, el, lasketaan jakamalla kokonaispäästöt tasaisesti 20 vuodelle. Näiden päästöjen laskemisessa käytetään seuraavaa sääntöä:
el = (CSR – CSA) × 3,664 × 1/20 × 1/P – eB, (
35
)
jossa
|
el
|
=
|
maankäytön muutoksista johtuvista hiilivarantojen muutoksista aiheutuvat annualisoidut kasvihuonekaasupäästöt (ilmaistuna hiilidioksidiekvivalenttimassana (grammoina) biopolttoaineen tai bionesteen energiayksikköä (megajoulea) kohti). ”Viljelymaa” (1) ja ”monivuotisten kasvien viljelymaa” (2) on katsottava yhdeksi maankäytöksi;
|
|
CSR
|
=
|
vertailumaankäyttötapaan liittyvä hiilivaranto pinta-alayksikköä kohti (ilmaistuna hiilimassana (tonneina) pinta-alayksikköä kohti, mukaan lukien sekä maaperä että kasvillisuus). Vertailun pohjana on maankäyttö tammikuussa 2008 tai 20 vuotta ennen raaka-aineen hankkimista, sen mukaan, kumpi ajankohdista on myöhäisempi;
|
|
CSA
|
=
|
tämänhetkiseen maankäyttöön liittyvä hiilivaranto pinta-alayksikköä kohti (ilmaistuna hiilimassana (tonneina) pinta-alayksikköä kohti, mukaan lukien sekä maaperä että kasvillisuus). Jos hiilivarantoa on kertynyt yli vuoden ajan, CSA:lle määritetty arvo on arvioitu varanto pinta-alayksikköä kohti 20 vuoden jälkeen tai sadon ollessa kypsä, sen mukaan, kumpi ajankohdista on aikaisempi;
|
|
P
|
=
|
viljelykasvin tuottavuus (ilmaistuna biopolttoaineen tai bionesteen energiana pinta-alayksikköä kohti vuodessa); ja
|
|
eB
|
=
|
hyvitys 29 gCO2ekv/MJ biopolttoaineesta tai bionesteestä, jos biomassa on saatu huonontuneesta ja sittemmin kunnostetusta maasta 8 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.
|
(1)
IPCC:n määrittelemä viljelymaa.
(2)
Määritelmän mukaan monivuotiset viljelykasvit ovat kasveja, joiden varsia ei yleensä korjata joka vuosi, kuten lyhytkiertoinen energiapuu ja öljypalmu.
|
8. Hyvitys 29 gCO2ekv/MJ myönnetään, jos esitetään näyttöä siitä, että maa täyttää seuraavat edellytykset:
a)
se ei ollut maanviljelykäytössä tai muussa käytössä tammikuussa 2008; ja
b)
se on vakavasti huonontunutta maata, mukaan lukien aiemmin maanviljelykäytössä ollut maa.
Hyvitystä 29 gCO2ekv/MJ sovelletaan enintään 20 vuoden ajan siitä, kun maa on otettu maanviljelykäyttöön, edellyttäen, että hiilivarantojen säännöllinen kasvu ja eroosion merkittävä väheneminen varmistetaan b alakohdan soveltamisalaan kuuluvan maan osalta.
9. ’Vakavasti huonontuneella maalla’ tarkoitetaan maata, joka on merkittävän ajan ollut joko huomattavan suolaantunut tai jonka orgaanisen aineen pitoisuus on ollut huomattavan alhainen ja joka on eroosion pahoin kuluttamaa.
10. Komissio tarkastelee uudelleen 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä maaperän hiilivarantojen laskentaa koskevia ohjeita (
36
), jotka perustuvat asiakirjaan ”2006 IPCC Guidelines for National Greenhouse Gas Inventories – volume 4”, asetuksen (EU) N:o 525/2013 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/841 (
37
) mukaisesti. Komission ohjeita käytetään perustana laskettaessa maaperän hiilivarantoja tätä direktiiviä sovellettaessa.
11. Jalostuksesta aiheutuvat päästöt, ep, sisältävät itse jalostuksesta, jätteistä ja vuodoista sekä jalostuksessa käytettävien kemikaalien tai tuotteiden tuotannosta aiheutuvat päästöt, mukaan lukien hiilidioksidipäästöt, jotka aiheutuvat fossiilisten panosten sisältämästä hiilestä riippumatta siitä, onko niitä tosiasiallisesti käytetty polttoaineena prosessissa.
Muualla kuin polttoaineen tuotantolaitoksessa tuotetun sähkön kulutuksen laskemiseksi kyseisen sähkön tuotannon ja jakelun kasvihuonekaasupäästötason oletetaan olevan yhtä suuri kuin sähkön tuotannosta ja jakelusta aiheutuva keskimääräinen päästötaso tietyllä alueella. Tuottajat voivat tästä poiketen käyttää yksittäisen sähköntuotantolaitoksen keskiarvoa kyseisessä laitoksessa tuotetulle sähkölle, jos kyseistä laitosta ei ole liitetty sähköverkkoon.
Jalostuksesta aiheutuviin päästöihin sisällytetään tarpeen mukaan välituotteiden ja materiaalien kuivauksesta aiheutuvat päästöt.
12. Kuljetuksesta ja jakelusta aiheutuvat päästöt, etd, sisältävät raaka-aineiden ja puolivalmiiden tuotteiden kuljetuksista sekä valmiiden tuotteiden varastoinnista ja jakelusta aiheutuvat päästöt. Kuljetuksesta ja jakelusta aiheutuvat päästöt, jotka otetaan huomioon 5 kohdan nojalla, eivät kuulu tämän kohdan soveltamisalaan.
13. Käytössä olevasta polttoaineesta aiheutuvat päästöt, eu, katsotaan biopolttoaineiden ja bionesteiden osalta nollaksi.
Käytössä olevasta polttoaineesta aiheutuvat muiden kasvihuonekaasujen kuin hiilidioksidin (N2O ja CH4) päästöt sisällytetään bionesteiden kertoimeen eu.
14. Hiilidioksidin talteenotosta ja geologisesta varastoinnista saatavat päästövähennykset, eccs, joita ei ole jo sisällytetty kohtaan ep, rajoittuvat päästöihin, jotka vältetään ottamalla talteen ja varastoimalla hiilidioksidi, joka liittyy suoraan polttoaineen tuotantoon, kuljetukseen, jalostukseen ja jakeluun, jos hiilidioksidi varastoidaan hiilidioksidin geologisesta varastoinnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/31/EY (
38
) mukaisesti.
▼M2
15. Hiilidioksidin talteenotosta ja korvaamisesta saatavat päästövähennykset, eccr, liittyvät suoraan niiden biopolttoaineiden tai bionesteiden tuotantoon, joille ne on osoitettu, ja rajoittuvat päästöihin, jotka vältetään ottamalla talteen hiilidioksidi, jossa hiili on peräisin biomassasta ja joka korvaa fossiilisista polttoaineista peräisin olevan hiilidioksidin kaupallisten tuotteiden ja palvelujen tuotannossa ennen 1 päivää tammikuuta 2036.
▼B
16. Kun yhteistuotantoyksikkö – joka tuottaa lämpöä ja/tai sähköä siihen polttoaineen tuotantolaitokseen, jonka päästöjä lasketaan – tuottaa ylimääräistä sähköä ja/tai ylimääräistä hyötylämpöä, kasvihuonekaasupäästöt jaetaan sähkön ja hyötylämmön välillä lämpöenergian lämpötilan (joka ilmentää lämpöenergian hyödyllisyyttä) mukaan. Hyötylämmön osuus lämmöstä saadaan kertomalla sen energiasisältö Carnot-hyötysuhteella Ch, joka lasketaan seuraavasti:
jossa
|
Th
|
=
|
hyötylämmön absoluuttinen lämpötila (kelvineinä) jakelupisteessä.
|
|
T0
|
=
|
ympäristön lämpötila, asetettu 273,15 kelviniin (eli 0 °C)
|
Jos ylimääräinen lämpö viedään rakennusten lämmitykseen lämpötilassa, joka on alle 150 °C (423,15 kelviniä), Ch voidaan vaihtoehtoisesti määrittää seuraavasti:
|
Ch
|
=
|
150-celsiusasteisen (423,15 kelviniä) lämmön Carnot-hyötysuhde eli 0,3546
|
Kyseisessä laskennassa käytetään todellista hyötysuhdetta, joka määritetään jakamalla tuotettu vuotuinen mekaaninen energia, sähkö tai lämpö käytetyn vuotuisen energian määrällä.
Tässä laskennassa tarkoitetaan
a)
’yhteistuotannolla’ lämpöenergian ja sähkö- ja/tai mekaanisen energian tuottamista samanaikaisesti samassa prosessissa;
b)
’hyötylämmöllä’ lämpöä, joka tuotetaan täyttämään taloudellisesti perusteltavissa oleva kysyntä lämmitys- tai jäähdytystarkoituksiin;
c)
’taloudellisesti perusteltavissa olevalla kysynnällä’ kysyntää, joka ei ylitä lämmön tai jäähdytyksen tarvetta ja joka muutoin tyydytettäisiin markkinaehtoisesti.
17. Kun polttoaineen tuotantoprosessissa syntyy sekä polttoaine, jonka päästöt lasketaan, että yksi tai useampi muu tuote (”sivutuotteet”), kasvihuonekaasupäästöt jaetaan polttoaineen tai sen välituotteen sekä sivutuotteiden välillä suhteessa niiden energiasisältöön (joka määritetään alemman lämpöarvon perusteella, kun kyseessä ovat muut sivutuotteet kuin sähkö ja lämpö). Ylimääräisen hyötylämmön tai ylimääräisen sähkön kasvihuonekaasuintensiteetti on sama kuin polttoaineen tuotantoprosessiin toimitetun lämmön tai sähkön kasvihuonekaasuintensiteetti, ja se määritetään laskemalla se kasvihuonekaasuintensiteetti, joka on kaikilla panoksilla, mukaan lukien raaka-aine, jotka syötetään yhteistuotantoyksikköön, kattilaan tai muuhun laitteeseen, jolla toimitetaan lämpöä tai sähköä polttoaineen tuotantoprosessiin, sekä kaikilla päästöillä, mukaan lukien CH4- ja N2O-päästöt, jotka kyseinen yksikkö, kattila tai muu laite aiheuttaa. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa laskelma tehdään 16 kohdan mukaisesti.
▼M2
18. Edellä 17 kohdassa tarkoitettua laskentaa varten jaettavat päästöt ovat eec + el + esca + ne ep:n, etd:n, eccs:n ja eccr:n osat, jotka syntyvät sen prosessivaiheen loppuun mennessä, jossa sivutuote tuotetaan. Jos päästöjä on osoitettu sivutuotteille elinkaaren varhaisemmassa prosessivaiheessa, kyseisiin tarkoituksiin käytetään päästöjen kokonaismäärän sijasta kyseisten päästöjen osaa, joka on osoitettu viimeisessä tällaisessa prosessivaiheessa välituotepolttoaineelle. Biopolttoaineiden ja bionesteiden osalta laskentaa varten otetaan huomioon kaikki sivutuotteet, jotka eivät kuulu 17 kohdan soveltamisalaan.
Jos sivutuotteilla on negatiivinen energiasisältö, niiden energiasisältö katsotaan laskentaa suoritettaessa nollaksi.
Pääsääntöisesti jätteiden ja tähteiden, mukaan lukien kaikki liitteessä IX mainitut, ei katsota aiheuttavan elinkaarenaikaisia kasvihuonekaasupäästöjä ennen kyseisten materiaalien keräämistä riippumatta siitä, onko ne prosessoitu välituotteiksi ennen lopputuotteeksi jalostusta.
Jos biomassapolttoaine tuotetaan jalostamossa, joka ei ole jalostuslaitosten yhdistelmä, jossa jalostuslaitokselle tuotetaan lämpöä ja/tai sähköä kattilalla tai yhteistuotantoyksiköllä, analyysiyksikkö 17 kohdassa tarkoitettua laskentaa suoritettaessa on jalostamo.
▼B
19. Biopolttoaineiden osalta 3 kohdassa tarkoitettua laskentaa suoritettaessa fossiilisten polttoaineiden vertailukohta EF(t) on 94 gCO2ekv/MJ.
Sähköntuotannossa käytettyjen bionesteiden osalta 3 kohdassa tarkoitettua laskentaa suoritettaessa fossiilisten polttoaineiden vertailukohta ECF(e) on 183 gCO2ekv/MJ.
Jos bionesteitä käytetään hyötylämmön taikka lämmityksen ja/tai jäähdytyksen tuotannossa, 3 kohdassa tarkoitettua laskentaa suoritettaessa fossiilisten polttoaineiden vertailukohta ECF(h&c) on 80 gCO2ekv/MJ.
D. ERITELLYT OLETUSARVOT BIOPOLTTOAINEILLE JA BIONESTEILLE
Eritellyt oletusarvot viljelylle: ’eec
’, sellaisena kuin se on määritetty tässä liitteessä olevassa C osassa, myös maaperän N2O-päästöt
|
Biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotantoketju
|
Kasvihuonekaasujen päästöt – tyypillinen arvo
(gCO2ekv/MJ)
|
Kasvihuonekaasujen päästöt – oletusarvo
(gCO2ekv/MJ)
|
|
etanoli sokerijuurikkaasta
|
9,6
|
9,6
|
|
etanoli maissista
|
25,5
|
25,5
|
|
etanoli viljakasveista, ei kuitenkaan maissista
|
27,0
|
27,0
|
|
etanoli sokeriruo'osta
|
17,1
|
17,1
|
|
ETBE:n uusiutuvista lähteistä peräisin oleva osuus
|
Yhtä suuri kuin käytetyssä etanolin tuotantoketjussa
|
|
TAEE:n uusiutuvista lähteistä peräisin oleva osuus
|
Yhtä suuri kuin käytetyssä etanolin tuotantoketjussa
|
|
biodiesel rapsinsiemenistä
|
32,0
|
32,0
|
|
biodiesel auringonkukasta
|
26,1
|
26,1
|
|
biodiesel soijapavusta
|
21,2
|
21,2
|
|
▼C1
|
|
biodiesel palmuöljystä
|
26,0
|
26,0
|
|
▼B
|
|
biodiesel käytetystä ruokaöljystä
|
0
|
0
|
|
biodiesel renderöinnistä peräisin olevista eläinrasvoista (*1)
|
0
|
0
|
|
vetykäsitelty kasviöljy rapsinsiemenistä
|
33,4
|
33,4
|
|
vetykäsitelty kasviöljy auringonkukasta
|
26,9
|
26,9
|
|
vetykäsitelty kasviöljy soijapavuista
|
22,1
|
22,1
|
|
▼C1
|
|
vetykäsitelty kasviöljy palmuöljystä
|
27,3
|
27,3
|
|
▼B
|
|
vetykäsitelty öljy käytetystä ruokaöljystä
|
0
|
0
|
|
vetykäsitelty öljy renderöinnistä peräisin olevista eläinrasvoista (*1)
|
0
|
0
|
|
puhdas kasviöljy rapsinsiemenistä
|
33,4
|
33,4
|
|
puhdas kasviöljy auringonkukasta
|
27,2
|
27,2
|
|
puhdas kasviöljy soijapavuista
|
22,2
|
22,2
|
|
puhdas kasviöljy palmuöljystä
|
27,1
|
27,1
|
|
puhdas öljy käytetystä ruokaöljystä
|
0
|
0
|
(*1)
Koskee vain asetuksen (EY) N:o 1069/2009 mukaisesti luokkaan 1 ja 2 kuuluvaksi ainekseksi luokitelluista, eläimistä saaduista sivutuotteista tuotettua biopolttoainetta, jonka osalta renderöinnin osana olevasta hygienisoinnista aiheutuvia päästöjä ei oteta huomioon.
|
Eritellyt oletusarvot viljelylle: ’eec
’ - ainoastaan maaperän N2O-päästöille (nämä sisältyvät jo viljelystä aiheutuvien päästöjen eriteltyihin oletusarvoihin taulukossa ’eec
’)
|
Biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotantoketju
|
Kasvihuonekaasujen päästöt – tyypillinen arvo
(gCO2ekv/MJ)
|
Kasvihuonekaasujen päästöt – oletusarvo
(gCO2ekv/MJ)
|
|
etanoli sokerijuurikkaasta
|
4,9
|
4,9
|
|
etanoli maissista
|
13,7
|
13,7
|
|
etanoli viljakasveista, ei kuitenkaan maissista
|
14,1
|
14,1
|
|
etanoli sokeriruo'osta
|
2,1
|
2,1
|
|
ETBE:n uusiutuvista lähteistä peräisin oleva osuus
|
Yhtä suuri kuin käytetyssä etanolin tuotantoketjussa
|
|
TAEE:n uusiutuvista lähteistä peräisin oleva osuus
|
Yhtä suuri kuin käytetyssä etanolin tuotantoketjussa
|
|
biodiesel rapsinsiemenistä
|
17,6
|
17,6
|
|
biodiesel auringonkukasta
|
12,2
|
12,2
|
|
biodiesel soijapavuista
|
13,4
|
13,4
|
|
biodiesel palmuöljystä
|
16,5
|
16,5
|
|
biodiesel käytetystä ruokaöljystä
|
0
|
0
|
|
biodiesel renderöinnistä peräisin olevista eläinrasvoista (*1)
|
0
|
0
|
|
vetykäsitelty kasviöljy rapsinsiemenistä
|
18,0
|
18,0
|
|
vetykäsitelty kasviöljy auringonkukasta
|
12,5
|
12,5
|
|
vetykäsitelty kasviöljy soijapavuista
|
13,7
|
13,7
|
|
vetykäsitelty kasviöljy palmuöljystä
|
16,9
|
16,9
|
|
vetykäsitelty öljy käytetystä ruokaöljystä
|
0
|
0
|
|
vetykäsitelty öljy renderöinnistä peräisin olevista eläinrasvoista (*1)
|
0
|
0
|
|
puhdas kasviöljy rapsinsiemenistä
|
17,6
|
17,6
|
|
puhdas kasviöljy auringonkukasta
|
12,2
|
12,2
|
|
puhdas kasviöljy soijapavuista
|
13,4
|
13,4
|
|
puhdas kasviöljy palmuöljystä
|
16,5
|
16,5
|
|
puhdas öljy käytetystä ruokaöljystä
|
0
|
0
|
(*1)
Huom. Koskee asetuksen (EY) N:o 1069/2009 mukaisesti luokkaan 1 ja 2 kuuluvaksi ainekseksi luokitelluista, eläimistä saaduista sivutuotteista tuotettua biopolttoainetta, jonka osalta renderöinnin osana olevasta hygienisoinnista aiheutuvia päästöjä ei oteta huomioon.
|
Eritellyt oletusarvot jalostukselle: ’ep
’, sellaisena kuin se on määritetty tässä liitteessä olevassa C osassa
|
Biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotantoketju
|
Kasvihuonekaasujen päästöt – tyypillinen arvo
(gCO2ekv/MJ)
|
Kasvihuonekaasujen päästöt – oletusarvo
(gCO2ekv/MJ)
|
|
etanoli sokerijuurikkaasta (ei biokaasua rankista, maakaasu prosessipolttoaineena tavanomaisessa kattilassa)
|
18,8
|
26,3
|
|
etanoli sokerijuurikkaasta (biokaasu rankista, maakaasu prosessipolttoaineena tavanomaisessa kattilassa)
|
9,7
|
13,6
|
|
etanoli sokerijuurikkaasta (ei biokaasua rankista, maakaasu prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))
|
13,2
|
18,5
|
|
etanoli sokerijuurikkaasta (biokaasu rankista, maakaasu prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))
|
7,6
|
10,6
|
|
etanoli sokerijuurikkaasta (ei biokaasua rankista, ruskohiili prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))
|
27,4
|
38,3
|
|
etanoli sokerijuurikkaasta (biokaasu rankista, ruskohiili prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))
|
15,7
|
22,0
|
|
etanoli maissista (maakaasu prosessipolttoaineena tavanomaisessa kattilassa)
|
20,8
|
29,1
|
|
etanoli maissista, (maakaasu prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))
|
14,8
|
20,8
|
|
etanoli maissista (ruskohiili prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))
|
28,6
|
40,1
|
|
etanoli maissista (hakkuujäte prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))
|
1,8
|
2,6
|
|
etanoli viljakasveista, ei kuitenkaan maissista (maakaasu prosessipolttoaineena tavanomaisessa kattilassa)
|
21,0
|
29,3
|
|
etanoli viljakasveista, ei kuitenkaan maissista (maakaasu prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))
|
15,1
|
21,1
|
|
etanoli viljakasveista, ei kuitenkaan maissista (ruskohiili prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))
|
30,3
|
42,5
|
|
etanoli viljakasveista, ei kuitenkaan maissista (hakkuujäte prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))
|
1,5
|
2,2
|
|
etanoli sokeriruo'osta
|
1,3
|
1,8
|
|
ETBE:n uusiutuvista lähteistä peräisin oleva osuus
|
Yhtä suuri kuin käytetyssä etanolin tuotantoketjussa
|
|
TAEE:n uusiutuvista lähteistä peräisin oleva osuus
|
Yhtä suuri kuin käytetyssä etanolin tuotantoketjussa
|
|
biodiesel rapsinsiemenistä
|
11,7
|
16,3
|
|
biodiesel auringonkukasta
|
11,8
|
16,5
|
|
biodiesel soijapavusta
|
12,1
|
16,9
|
|
biodiesel palmuöljystä (avoin jätelieteallas)
|
30,4
|
42,6
|
|
biodiesel palmuöljystä (prosessi, jossa metaani otetaan talteen öljynpuristamolla)
|
13,2
|
18,5
|
|
biodiesel käytetystä ruokaöljystä
|
9,3
|
13,0
|
|
biodiesel renderöinnistä peräisin olevista eläinrasvoista (*2)
|
13,6
|
19,1
|
|
vetykäsitelty kasviöljy rapsinsiemenistä
|
10,7
|
15,0
|
|
vetykäsitelty kasviöljy auringonkukasta
|
10,5
|
14,7
|
|
vetykäsitelty kasviöljy soijapavuista
|
10,9
|
15,2
|
|
vetykäsitelty kasviöljy palmuöljystä (avoin jätelieteallas)
|
27,8
|
38,9
|
|
vetykäsitelty kasviöljy palmuöljystä (prosessi, jossa metaani otetaan talteen öljynpuristamolla)
|
9,7
|
13,6
|
|
vetykäsitelty öljy käytetystä ruokaöljystä
|
10,2
|
14,3
|
|
vetykäsitelty öljy renderöinnistä peräisin olevista eläinrasvoista (*2)
|
14,5
|
20,3
|
|
puhdas kasviöljy rapsinsiemenistä
|
3,7
|
5,2
|
|
puhdas kasviöljy auringonkukasta
|
3,8
|
5,4
|
|
puhdas kasviöljy soijapavuista
|
4,2
|
5,9
|
|
puhdas kasviöljy palmuöljystä (avoin jätelieteallas)
|
22,6
|
31,7
|
|
puhdas kasviöljy palmuöljystä (prosessi, jossa metaani otetaan talteen öljynpuristamolla)
|
4,7
|
6,5
|
|
puhdas öljy käytetystä ruokaöljystä
|
0,6
|
0,8
|
(*1)
Oletusarvot prosesseille, jotka käyttävät yhteistuotantoa, ovat voimassa vain, jos kaikki prosessilämpö saadaan yhteistuotannosta.
(*2)
Huom. Koskee vain asetuksen (EY) N:o 1069/2009 mukaisesti luokkaan 1 ja 2 kuuluvaksi ainekseksi luokitelluista, eläimistä saaduista sivutuotteista tuotettua biopolttoainetta, jonka osalta renderöinnin osana olevasta hygienisoinnista aiheutuvia päästöjä ei oteta huomioon.
|
Eritellyt oletusarvot ainoastaan öljyn uuttamista varten (nämä sisältyvät jo jalostuksesta aiheutuvien päästöjen eriteltyihin oletusarvoihin taulukossa ’ep
’)
|
Biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotantoketju
|
Kasvihuonekaasujen päästöt – tyypillinen arvo
(gCO2ekv/MJ)
|
Kasvihuonekaasujen päästöt – oletusarvo
(gCO2ekv/MJ)
|
|
biodiesel rapsinsiemenistä
|
3,0
|
4,2
|
|
biodiesel auringonkukasta
|
2,9
|
4,0
|
|
biodiesel soijapavuista
|
3,2
|
4,4
|
|
biodiesel palmuöljystä (avoin jätelieteallas)
|
20,9
|
29,2
|
|
biodiesel palmuöljystä (prosessi, jossa metaani otetaan talteen öljynpuristamolla)
|
3,7
|
5,1
|
|
biodiesel käytetystä ruokaöljystä
|
0
|
0
|
|
biodiesel renderöinnistä peräisin olevista eläinrasvoista (*1)
|
4,3
|
6,1
|
|
vetykäsitelty kasviöljy rapsinsiemenistä
|
3,1
|
4,4
|
|
vetykäsitelty kasviöljy auringonkukasta
|
3,0
|
4,1
|
|
vetykäsitelty kasviöljy soijapavuista
|
3,3
|
4,6
|
|
vetykäsitelty kasviöljy palmuöljystä (avoin jätelieteallas)
|
21,9
|
30,7
|
|
vetykäsitelty kasviöljy palmuöljystä (prosessi, jossa metaani otetaan talteen öljynpuristamolla)
|
3,8
|
5,4
|
|
vetykäsitelty öljy käytetystä ruokaöljystä
|
0
|
0
|
|
vetykäsitelty öljy renderöinnistä peräisin olevista eläinrasvoista (*1)
|
4,3
|
6,0
|
|
puhdas kasviöljy rapsinsiemenistä
|
3,1
|
4,4
|
|
puhdas kasviöljy auringonkukasta
|
3,0
|
4,2
|
|
puhdas kasviöljy soijapavuista
|
3,4
|
4,7
|
|
puhdas kasviöljy palmuöljystä (avoin jätelieteallas)
|
21,8
|
30,5
|
|
puhdas kasviöljy palmuöljystä (prosessi, jossa metaani otetaan talteen öljynpuristamolla)
|
3,8
|
5,3
|
|
puhdas öljy käytetystä ruokaöljystä
|
0
|
0
|
(*1)
Huom. Koskee vain asetuksen (EY) N:o 1069/2009 mukaisesti luokkaan 1 ja 2 kuuluvaksi ainekseksi luokitelluista, eläimistä saaduista sivutuotteista tuotettua biopolttoainetta, jonka osalta renderöinnin osana olevasta hygienisoinnista aiheutuvia päästöjä ei oteta huomioon.
|
Eritellyt oletusarvot kuljetukselle ja jakelulle: ’ep
’, sellaisena kuin se on määritetty tässä liitteessä olevassa C osassa
|
Biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotantoketju
|
Kasvihuonekaasujen päästöt – tyypillinen arvo
(gCO2ekv/MJ)
|
Kasvihuonekaasujen päästöt – oletusarvo
(gCO2ekv/MJ)
|
|
etanoli sokerijuurikkaasta (ei biokaasua rankista, maakaasu prosessipolttoaineena tavanomaisessa kattilassa)
|
2,3
|
2,3
|
|
etanoli sokerijuurikkaasta (biokaasu rankista, maakaasu prosessipolttoaineena tavanomaisessa kattilassa)
|
2,3
|
2,3
|
|
etanoli sokerijuurikkaasta (ei biokaasua rankista, maakaasu prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))
|
2,3
|
2,3
|
|
etanoli sokerijuurikkaasta (biokaasu rankista, maakaasu prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))
|
2,3
|
2,3
|
|
etanoli sokerijuurikkaasta (ei biokaasua rankista, ruskohiili prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))
|
2,3
|
2,3
|
|
etanoli sokerijuurikkaasta (biokaasu rankista, ruskohiili prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))
|
2,3
|
2,3
|
|
etanoli maissista (maakaasu prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))
|
2,2
|
2,2
|
|
etanoli maissista (maakaasu prosessipolttoaineena tavanomaisessa kattilassa)
|
2,2
|
2,2
|
|
etanoli maissista (ruskohiili prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))
|
2,2
|
2,2
|
|
etanoli maissista (hakkuujäte prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))
|
2,2
|
2,2
|
|
etanoli viljakasveista, ei kuitenkaan maissista (maakaasu prosessipolttoaineena tavanomaisessa kattilassa)
|
2,2
|
2,2
|
|
etanoli viljakasveista, ei kuitenkaan maissista (maakaasu prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))
|
2,2
|
2,2
|
|
etanoli viljakasveista, ei kuitenkaan maissista (ruskohiili prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))
|
2,2
|
2,2
|
|
etanoli viljakasveista, ei kuitenkaan maissista (hakkuujäte prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))
|
2,2
|
2,2
|
|
etanoli sokeriruo'osta
|
9,7
|
9,7
|
|
ETBE:n uusiutuvista lähteistä peräisin oleva osuus
|
Yhtä suuri kuin käytetyssä etanolin tuotantoketjussa
|
|
TAEE:n uusiutuvista lähteistä peräisin oleva osuus
|
Yhtä suuri kuin käytetyssä etanolin tuotantoketjussa
|
|
biodiesel rapsinsiemenistä
|
1,8
|
1,8
|
|
biodiesel auringonkukasta
|
2,1
|
2,1
|
|
biodiesel soijapavuista
|
8,9
|
8,9
|
|
biodiesel palmuöljystä (avoin jätelieteallas)
|
6,9
|
6,9
|
|
biodiesel palmuöljystä (prosessi, jossa metaani otetaan talteen öljynpuristamolla)
|
6,9
|
6,9
|
|
biodiesel käytetystä ruokaöljystä
|
1,9
|
1,9
|
|
▼C1
|
|
biodiesel renderöinnistä peräisin olevista eläinrasvoista (*2)
|
1,6
|
1,6
|
|
▼B
|
|
vetykäsitelty kasviöljy rapsinsiemenistä
|
1,7
|
1,7
|
|
vetykäsitelty kasviöljy auringonkukasta
|
2,0
|
2,0
|
|
vetykäsitelty kasviöljy soijapavuista
|
9,2
|
9,2
|
|
vetykäsitelty kasviöljy palmuöljystä (avoin jätelieteallas)
|
7,0
|
7,0
|
|
vetykäsitelty kasviöljy palmuöljystä (prosessi, jossa metaani otetaan talteen öljynpuristamolla)
|
7,0
|
7,0
|
|
vetykäsitelty öljy käytetystä ruokaöljystä
|
1,7
|
1,7
|
|
vetykäsitelty öljy renderöinnistä peräisin olevista eläinrasvoista (*2)
|
1,5
|
1,5
|
|
puhdas kasviöljy rapsinsiemenistä
|
1,4
|
1,4
|
|
puhdas kasviöljy auringonkukasta
|
1,7
|
1,7
|
|
puhdas kasviöljy soijapavuista
|
8,8
|
8,8
|
|
puhdas kasviöljy palmuöljystä (avoin jätelieteallas)
|
6,7
|
6,7
|
|
puhdas kasviöljy palmuöljystä (prosessi, jossa metaani otetaan talteen öljynpuristamolla)
|
6,7
|
6,7
|
|
puhdas öljy käytetystä ruokaöljystä
|
1,4
|
1,4
|
(*1)
Oletusarvot prosesseille, jotka käyttävät yhteistuotantoa, ovat voimassa vain, jos kaikki prosessilämpö saadaan yhteistuotannosta.
(*2)
Huom. Koskee vain asetuksen (EY) N:o 1069/2009 mukaisesti luokkaan 1 ja 2 kuuluvaksi ainekseksi luokitelluista, eläimistä saaduista sivutuotteista tuotettua biopolttoainetta, jonka osalta renderöinnin osana olevasta hygienisoinnista aiheutuvia päästöjä ei oteta huomioon.
|
Eritellyt oletusarvot ainoastaan lopullisen polttoaineen kuljetukselle ja jakelulle. Nämä sisältyvät jo kuljetuksesta ja jakelusta aiheutuvia päästöjä koskevaan taulukkoon etd, sellaisena kuin se on määritetty tässä liitteessä olevassa C osassa, mutta seuraavat arvot ovat hyödyllisiä, jos talouden toimija haluaa ilmoittaa kuljetuksesta aiheutuvat tosiasialliset päästöt ainoastaan viljelykasvien tai öljyn kuljetuksen osalta.
|
Biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotantoketju
|
Kasvihuonekaasujen päästöt – tyypillinen arvo
(gCO2ekv/MJ)
|
Kasvihuonekaasujen päästöt – oletusarvo
(gCO2ekv/MJ)
|
|
etanoli sokerijuurikkaasta (ei biokaasua rankista, maakaasu prosessipolttoaineena tavanomaisessa kattilassa)
|
1,6
|
1,6
|
|
etanoli sokerijuurikkaasta (biokaasu rankista, maakaasu prosessipolttoaineena tavanomaisessa kattilassa)
|
1,6
|
1,6
|
|
etanoli sokerijuurikkaasta (ei biokaasua rankista, maakaasu prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))
|
1,6
|
1,6
|
|
etanoli sokerijuurikkaasta (biokaasu rankista, maakaasu prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))
|
1,6
|
1,6
|
|
etanoli sokerijuurikkaasta (ei biokaasua rankista, ruskohiili prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))
|
1,6
|
1,6
|
|
etanoli sokerijuurikkaasta (biokaasu rankista, ruskohiili prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))
|
1,6
|
1,6
|
|
etanoli maissista (maakaasu prosessipolttoaineena tavanomaisessa kattilassa)
|
1,6
|
1,6
|
|
etanoli maissista (maakaasu prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))
|
1,6
|
1,6
|
|
etanoli maissista (ruskohiili prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))
|
1,6
|
1,6
|
|
etanoli maissista (hakkuujäte prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))
|
1,6
|
1,6
|
|
etanoli viljakasveista, ei kuitenkaan maissista (maakaasu prosessipolttoaineena tavanomaisessa kattilassa)
|
1,6
|
1,6
|
|
etanoli viljakasveista, ei kuitenkaan maissista (maakaasu prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))
|
1,6
|
1,6
|
|
etanoli viljakasveista, ei kuitenkaan maissista (ruskohiili prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))
|
1,6
|
1,6
|
|
etanoli viljakasveista, ei kuitenkaan maissista (hakkuujäte prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))
|
1,6
|
1,6
|
|
etanoli sokeriruo'osta
|
6,0
|
6,0
|
|
etyyli-tert-butyylieetterin (ETBE) uusiutuvasta etanolista peräisin oleva osuus
|
Katsotaan olevan yhtä suuri kuin käytetyssä etanolin tuotantoketjussa
|
|
tert-amyylietyylieetterin (TAEE) uusiutuvasta etanolista peräisin oleva osuus
|
Katsotaan olevan yhtä suuri kuin käytetyssä etanolin tuotantoketjussa
|
|
biodiesel rapsinsiemenistä
|
1,3
|
1,3
|
|
biodiesel auringonkukasta
|
1,3
|
1,3
|
|
biodiesel soijapavuista
|
1,3
|
1,3
|
|
biodiesel palmuöljystä (avoin jätelieteallas)
|
1,3
|
1,3
|
|
biodiesel palmuöljystä (prosessi, jossa metaani otetaan talteen öljynpuristamolla)
|
1,3
|
1,3
|
|
biodiesel käytetystä ruokaöljystä
|
1,3
|
1,3
|
|
biodiesel renderöinnistä peräisin olevista eläinrasvoista (*2)
|
1,3
|
1,3
|
|
vetykäsitelty kasviöljy rapsinsiemenistä
|
1,2
|
1,2
|
|
vetykäsitelty kasviöljy auringonkukasta
|
1,2
|
1,2
|
|
vetykäsitelty kasviöljy soijapavuista
|
1,2
|
1,2
|
|
vetykäsitelty kasviöljy palmuöljystä (avoin jätelieteallas)
|
1,2
|
1,2
|
|
vetykäsitelty kasviöljy palmuöljystä (prosessi, jossa metaani otetaan talteen öljynpuristamolla)
|
1,2
|
1,2
|
|
vetykäsitelty öljy käytetystä ruokaöljystä
|
1,2
|
1,2
|
|
vetykäsitelty öljy renderöinnistä peräisin olevista eläinrasvoista (*2)
|
1,2
|
1,2
|
|
puhdas kasviöljy rapsinsiemenistä
|
0,8
|
0,8
|
|
puhdas kasviöljy auringonkukasta
|
0,8
|
0,8
|
|
puhdas kasviöljy soijapavuista
|
0,8
|
0,8
|
|
puhdas kasviöljy palmuöljystä (avoin jätelieteallas)
|
0,8
|
0,8
|
|
puhdas kasviöljy palmuöljystä (prosessi, jossa metaani otetaan talteen öljynpuristamolla)
|
0,8
|
0,8
|
|
puhdas öljy käytetystä ruokaöljystä
|
0,8
|
0,8
|
(*1)
Oletusarvot prosesseille, jotka käyttävät yhteistuotantoa, ovat voimassa vain, jos kaikki prosessilämpö saadaan yhteistuotannosta.
(*2)
Huom. Koskee vain asetuksen (EY) N:o 1069/2009 mukaisesti luokkaan 1 ja 2 kuuluvaksi ainekseksi luokitelluista, eläimistä saaduista sivutuotteista tuotettua biopolttoainetta, jonka osalta renderöinnin osana olevasta hygienisoinnista aiheutuvia päästöjä ei oteta huomioon.
|
Viljely, jalostus, kuljetus ja jakelu yhteensä
|
Biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotantoketju
|
Kasvihuonekaasujen päästöt – tyypillinen arvo
(gCO2ekv/MJ )
|
Kasvihuonekaasujen päästöt – oletusarvo
(gCO2ekv/MJ)
|
|
etanoli sokerijuurikkaasta (ei biokaasua rankista, maakaasu prosessipolttoaineena tavanomaisessa kattilassa)
|
30,7
|
38,2
|
|
etanoli sokerijuurikkaasta (biokaasu rankista, maakaasu prosessipolttoaineena tavanomaisessa kattilassa)
|
21,6
|
25,5
|
|
etanoli sokerijuurikkaasta (ei biokaasua rankista, maakaasu prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))
|
25,1
|
30,4
|
|
etanoli sokerijuurikkaasta (biokaasu rankista, maakaasu prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))
|
19,5
|
22,5
|
|
etanoli sokerijuurikkaasta (ei biokaasua rankista, ruskohiili prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))
|
39,3
|
50,2
|
|
etanoli sokerijuurikkaasta (biokaasu rankista, ruskohiili prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))
|
27,6
|
33,9
|
|
etanoli maissista (maakaasu prosessipolttoaineena tavanomaisessa kattilassa)
|
48,5
|
56,8
|
|
etanoli maissista, (maakaasu prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))
|
42,5
|
48,5
|
|
etanoli maissista (ruskohiili prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))
|
56,3
|
67,8
|
|
etanoli maissista (hakkuujäte prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))
|
29,5
|
30,3
|
|
etanoli viljakasveista, ei kuitenkaan maissista (maakaasu prosessipolttoaineena tavanomaisessa kattilassa)
|
50,2
|
58,5
|
|
etanoli viljakasveista, ei kuitenkaan maissista (maakaasu prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))
|
44,3
|
50,3
|
|
etanoli viljakasveista, ei kuitenkaan maissista (ruskohiili prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))
|
59,5
|
71,7
|
|
etanoli viljakasveista, ei kuitenkaan maissista (hakkuujäte prosessipolttoaineena sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa (*1))
|
30,7
|
31,4
|
|
etanoli sokeriruo'osta
|
28,1
|
28,6
|
|
ETBE:n uusiutuvista lähteistä peräisin oleva osuus
|
Yhtä suuri kuin käytetyssä etanolin tuotantoketjussa
|
|
TAEE:n uusiutuvista lähteistä peräisin oleva osuus
|
Yhtä suuri kuin käytetyssä etanolin tuotantoketjussa
|
|
biodiesel rapsinsiemenistä
|
45,5
|
50,1
|
|
biodiesel auringonkukasta
|
40,0
|
44,7
|
|
biodiesel soijapavuista
|
42,2
|
47,0
|
|
▼C1
|
|
biodiesel palmuöljystä (avoin jätelieteallas)
|
63,3
|
75,5
|
|
biodiesel palmuöljystä (prosessi, jossa metaani otetaan talteen öljynpuristamolla)
|
46,1
|
51,4
|
|
▼B
|
|
biodiesel käytetystä ruokaöljystä
|
11,2
|
14,9
|
|
▼C1
|
|
biodiesel renderöinnistä peräisin olevista eläinrasvoista (*2)
|
15,2
|
20,7
|
|
▼B
|
|
vetykäsitelty kasviöljy rapsinsiemenistä
|
45,8
|
50,1
|
|
vetykäsitelty kasviöljy auringonkukasta
|
39,4
|
43,6
|
|
vetykäsitelty kasviöljy soijapavuista
|
42,2
|
46,5
|
|
▼C1
|
|
vetykäsitelty kasviöljy palmuöljystä (avoin jätelieteallas)
|
62,1
|
73,2
|
|
vetykäsitelty kasviöljy palmuöljystä (prosessi, jossa metaani otetaan talteen öljynpuristamolla)
|
44,0
|
47,9
|
|
▼B
|
|
vetykäsitelty öljy käytetystä ruokaöljystä
|
11,9
|
16,0
|
|
vetykäsitelty öljy renderöinnistä peräisin olevista eläinrasvoista (*2)
|
16,0
|
21,8
|
|
puhdas kasviöljy rapsinsiemenistä
|
38,5
|
40,0
|
|
puhdas kasviöljy auringonkukasta
|
32,7
|
34,3
|
|
puhdas kasviöljy soijapavuista
|
35,2
|
36,9
|
|
▼C1
|
|
puhdas kasviöljy palmuöljystä (avoin jätelieteallas)
|
56,4
|
65,5
|
|
puhdas kasviöljy palmuöljystä (prosessi, jossa metaani otetaan talteen öljynpuristamolla)
|
38,5
|
40,3
|
|
▼B
|
|
puhdas öljy käytetystä ruokaöljystä
|
2,0
|
2,2
|
(*1)
Oletusarvot prosesseille, jotka käyttävät sähkön ja lämmön yhteistuotantoa, ovat voimassa vain, jos kaikki prosessilämpö saadaan yhteistuotannosta.
(*2)
Huom. Koskee vain asetuksen (EY) N:o 1069/2009 mukaisesti luokkaan 1 ja 2 kuuluvaksi ainekseksi luokitelluista, eläimistä saaduista sivutuotteista tuotettua biopolttoainetta, jonka osalta renderöinnin osana olevasta hygienisoinnista aiheutuvia päästöjä ei oteta huomioon.
|
E. ARVIOIDUT ERITELLYT OLETUSARVOT TULEVILLE BIOPOLTTOAINEILLE JA BIONESTEILLE, JOTKA EIVÄT OLLEET MARKKINOILLA TAI JOITA OLI AINOASTAAN VÄHÄISIÄ MÄÄRIÄ MARKKINOILLA VUONNA 2016
Eritellyt oletusarvot viljelylle: ’eec
’, sellaisena kuin se on määritetty tässä liitteessä olevassa C osassa, myös maaperän N2O-päästöt (mukaan lukien jätepuun tai viljellyn puun hake)
|
Biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotantoketju
|
Kasvihuonekaasujen päästöt – tyypillinen arvo
(gCO2ekv/MJ)
|
Kasvihuonekaasujen päästöt – oletusarvo
(gCO2ekv/MJ)
|
|
etanoli vehnän oljesta
|
1,8
|
1,8
|
|
Fischer–Tropsch-diesel jätepuusta erillisessä laitoksessa
|
3,3
|
3,3
|
|
Fischer–Tropsch-diesel viljellystä puusta erillisessä laitoksessa
|
8,2
|
8,2
|
|
▼C1
|
|
Fischer–Tropsch-bensiini jätepuusta erillisessä laitoksessa
|
3,3
|
3,3
|
|
Fischer–Tropsch-bensiini viljellystä puusta erillisessä laitoksessa
|
8,2
|
8,2
|
|
▼B
|
|
dimetyylieetteri (DME) jätepuusta erillisessä laitoksessa
|
3,1
|
3,1
|
|
dimetyylieetteri (DME) viljellystä puusta erillisessä laitoksessa
|
7,6
|
7,6
|
|
metanoli jätepuusta erillisessä laitoksessa
|
3,1
|
3,1
|
|
metanoli viljellystä puusta erillisessä laitoksessa
|
7,6
|
7,6
|
|
Fischer–Tropsch-diesel mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa
|
2,5
|
2,5
|
|
Fischer–Tropsch-bensiini mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa
|
2,5
|
2,5
|
|
dimetyylieetteri (DME) mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa
|
2,5
|
2,5
|
|
metanoli mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa
|
2,5
|
2,5
|
|
MTBE:n uusiutuvista lähteistä peräisin oleva osuus
|
Yhtä suuri kuin käytetyssä metanolin tuotantoketjussa
|
Eritellyt oletusarvot maaperän N2O-päästöille (nämä sisältyvät jo viljelystä aiheutuvien päästöjen eriteltyihin oletusarvoihin taulukossa ’eec
’)
|
Biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotantoketju
|
Kasvihuonekaasujen päästöt – tyypillinen arvo
(gCO2ekv/MJ)
|
Kasvihuonekaasujen päästöt – oletusarvo
(gCO2ekv/MJ)
|
|
etanoli vehnän oljesta
|
0
|
0
|
|
Fischer–Tropsch-diesel jätepuusta erillisessä laitoksessa
|
0
|
0
|
|
Fischer–Tropsch-diesel viljellystä puusta erillisessä laitoksessa
|
4,4
|
4,4
|
|
Fischer–Tropsch-bensiini jätepuusta erillisessä laitoksessa
|
0
|
0
|
|
Fischer–Tropsch-bensiini viljellystä puusta erillisessä laitoksessa
|
4,4
|
4,4
|
|
dimetyylieetteri (DME) jätepuusta erillisessä laitoksessa
|
0
|
0
|
|
dimetyylieetteri (DME) viljellystä puusta erillisessä laitoksessa
|
4,1
|
4,1
|
|
metanoli jätepuusta erillisessä laitoksessa
|
0
|
0
|
|
metanoli viljellystä puusta erillisessä laitoksessa
|
4,1
|
4,1
|
|
Fischer–Tropsch-diesel mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa
|
0
|
0
|
|
Fischer–Tropsch-bensiini mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa
|
0
|
0
|
|
dimetyylieetteri (DME) mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa
|
0
|
0
|
|
metanoli mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa
|
0
|
0
|
|
MTBE:n uusiutuvista lähteistä peräisin oleva osuus
|
Yhtä suuri kuin käytetyssä metanolin tuotantoketjussa
|
Eritellyt oletusarvot jalostukselle: ’ep
’, sellaisena kuin se on määritetty tässä liitteessä olevassa C osassa
|
Biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotantoketju
|
Kasvihuonekaasujen päästöt – tyypillinen arvo
(gCO2ekv/MJ)
|
Kasvihuonekaasujen päästöt – oletusarvo
(gCO2ekv/MJ)
|
|
etanoli vehnän oljesta
|
4,8
|
6,8
|
|
Fischer–Tropsch-diesel jätepuusta erillisessä laitoksessa
|
0,1
|
0,1
|
|
Fischer–Tropsch-diesel viljellystä puusta erillisessä laitoksessa
|
0,1
|
0,1
|
|
Fischer–Tropsch-bensiini jätepuusta erillisessä laitoksessa
|
0,1
|
0,1
|
|
Fischer–Tropsch-bensiini viljellystä puusta erillisessä laitoksessa
|
0,1
|
0,1
|
|
dimetyylieetteri (DME) jätepuusta erillisessä laitoksessa
|
0
|
0
|
|
dimetyylieetteri (DME) viljellystä puusta erillisessä laitoksessa
|
0
|
0
|
|
metanoli jätepuusta erillisessä laitoksessa
|
0
|
0
|
|
metanoli viljellystä puusta erillisessä laitoksessa
|
0
|
0
|
|
Fischer–Tropsch-diesel mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa
|
0
|
0
|
|
Fischer–Tropsch-bensiini mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa
|
0
|
0
|
|
dimetyylieetteri (DME) mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa
|
0
|
0
|
|
metanoli mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa
|
0
|
0
|
|
MTBE:n uusiutuvista lähteistä peräisin oleva osuus
|
Yhtä suuri kuin käytetyssä metanolin tuotantoketjussa
|
Eritellyt oletusarvot kuljetukselle ja jakelulle: ’etd
’, sellaisena kuin se on määritetty tässä liitteessä olevassa C osassa
|
Biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotantoketju
|
Kasvihuonekaasujen päästöt – tyypillinen arvo
(gCO2ekv/MJ)
|
Kasvihuonekaasujen päästöt – oletusarvo
(gCO2ekv/MJ)
|
|
etanoli vehnän oljesta
|
7,1
|
7,1
|
|
▼C1
|
|
Fischer–Tropsch-diesel jätepuusta erillisessä laitoksessa
|
12,2
|
12,2
|
|
▼B
|
|
Fischer–Tropsch-diesel viljellystä puusta erillisessä laitoksessa
|
8,4
|
8,4
|
|
▼C1
|
|
Fischer–Tropsch-bensiini jätepuusta erillisessä laitoksessa
|
12,2
|
12,2
|
|
▼B
|
|
Fischer–Tropsch-bensiini viljellystä puusta erillisessä laitoksessa
|
8,4
|
8,4
|
|
▼C1
|
|
dimetyylieetteri (DME) jätepuusta erillisessä laitoksessa
|
12,1
|
12,1
|
|
▼B
|
|
dimetyylieetteri (DME) viljellystä puusta erillisessä laitoksessa
|
8,6
|
8,6
|
|
▼C1
|
|
metanoli jätepuusta erillisessä laitoksessa
|
12,1
|
12,1
|
|
▼B
|
|
metanoli viljellystä puusta erillisessä laitoksessa
|
8,6
|
8,6
|
|
Fischer–Tropsch-diesel mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa
|
7,7
|
7,7
|
|
Fischer–Tropsch-bensiini mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa
|
7,9
|
7,9
|
|
dimetyylieetteri (DME) mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa
|
7,7
|
7,7
|
|
metanoli mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa
|
7,9
|
7,9
|
|
MTBE:n uusiutuvista lähteistä peräisin oleva osuus
|
Yhtä suuri kuin käytetyssä metanolin tuotantoketjussa
|
Eritellyt oletusarvot ainoastaan lopullisen polttoaineen kuljetukselle ja jakelulle. Nämä sisältyvät jo kuljetuksesta ja jakelusta aiheutuvia päästöjä koskevaan taulukkoon etd, sellaisena kuin se on määritetty tässä liitteessä olevassa C osassa, mutta seuraavat arvot ovat hyödyllisiä, jos talouden toimija haluaa ilmoittaa kuljetuksesta aiheutuvat tosiasialliset päästöt ainoastaan raaka-aineiden kuljetuksen osalta.
|
Biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotantoketju
|
Kasvihuonekaasujen päästöt – tyypillinen arvo
(gCO2ekv/MJ)
|
Kasvihuonekaasujen päästöt – oletusarvo
(gCO2ekv/MJ)
|
|
etanoli vehnän oljesta
|
1,6
|
1,6
|
|
Fischer–Tropsch-diesel jätepuusta erillisessä laitoksessa
|
1,2
|
1,2
|
|
Fischer–Tropsch-diesel viljellystä puusta erillisessä laitoksessa
|
1,2
|
1,2
|
|
Fischer–Tropsch-bensiini jätepuusta erillisessä laitoksessa
|
1,2
|
1,2
|
|
Fischer–Tropsch-bensiini viljellystä puusta erillisessä laitoksessa
|
1,2
|
1,2
|
|
dimetyylieetteri (DME) jätepuusta erillisessä laitoksessa
|
2,0
|
2,0
|
|
dimetyylieetteri (DME) viljellystä puusta erillisessä laitoksessa
|
2,0
|
2,0
|
|
metanoli jätepuusta erillisessä laitoksessa
|
2,0
|
2,0
|
|
metanoli viljellystä puusta erillisessä laitoksessa
|
2,0
|
2,0
|
|
Fischer–Tropsch-diesel mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa
|
2,0
|
2,0
|
|
Fischer–Tropsch-bensiini mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa
|
2,0
|
2,0
|
|
dimetyylieetteri (DME) mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa
|
2,0
|
2,0
|
|
metanoli mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa
|
2,0
|
2,0
|
|
MTBE:n uusiutuvista lähteistä peräisin oleva osuus
|
Yhtä suuri kuin käytetyssä metanolin tuotantoketjussa
|
Viljely, jalostus, kuljetus ja jakelu yhteensä
|
Biopolttoaineiden ja bionesteiden tuotantoketju
|
Kasvihuonekaasujen päästöt – tyypillinen arvo
(gCO2ekv/MJ)
|
Kasvihuonekaasujen päästöt – oletusarvo
(gCO2ekv/MJ)
|
|
etanoli vehnän oljesta
|
13,7
|
15,7
|
|
▼C1
|
|
Fischer–Tropsch-diesel jätepuusta erillisessä laitoksessa
|
15,6
|
15,6
|
|
▼B
|
|
Fischer–Tropsch-diesel viljellystä puusta erillisessä laitoksessa
|
16,7
|
16,7
|
|
▼C1
|
|
Fischer–Tropsch-bensiini jätepuusta erillisessä laitoksessa
|
15,6
|
15,6
|
|
▼B
|
|
Fischer–Tropsch-bensiini viljellystä puusta erillisessä laitoksessa
|
16,7
|
16,7
|
|
▼C1
|
|
dimetyylieetteri (DME) jätepuusta erillisessä laitoksessa
|
15,2
|
15,2
|
|
▼B
|
|
dimetyylieetteri (DME) viljellystä puusta erillisessä laitoksessa
|
16,2
|
16,2
|
|
▼C1
|
|
metanoli jätepuusta erillisessä laitoksessa
|
15,2
|
15,2
|
|
▼B
|
|
metanoli viljellystä puusta erillisessä laitoksessa
|
16,2
|
16,2
|
|
Fischer–Tropsch-diesel mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa
|
10,2
|
10,2
|
|
Fischer–Tropsch-bensiini mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa
|
10,4
|
10,4
|
|
dimetyylieetteri (DME) mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa
|
10,2
|
10,2
|
|
metanoli mustalipeän kaasutuksesta sellutehtaassa
|
10,4
|
10,4
|
|
MTBE:n uusiutuvista lähteistä peräisin oleva osuus
|
Yhtä suuri kuin käytetyssä metanolin tuotantoketjussa
|
1. Yleiskatsaus
1.1 Viittaukset
1.2 Tunnistetut vaatimukset
1.3 Liittyvät standardit
2. Tunnistetut vaatimukset
Vaatimukset
| Lähde |
Vaatimus |
3. Liittyvät standardit
Standardit
| Lähde |
Vaatimus |
- Builddate: 16.07.2024 00:00:00 -Doknr: CELEX:32018L2001
- EULAW -
EN: Legal acts of the European Union from EUR-Lex, https://eur-lex.europa.eu/. © European Union. Re-use is authorised by Decision 2011/833/EU, provided the source is acknowledged; the consolidated texts are licensed under CC BY 4.0 (EUR-Lex legal notice). Divided into sections and converted into the GRCA format, the wording unchanged. Only the legislation published in the Official Journal of the European Union is deemed authentic.
DE: Rechtsakte der Europäischen Union aus EUR-Lex, https://eur-lex.europa.eu/. © Europäische Union. Weiterverwendung nach Beschluss 2011/833/EU mit Quellenangabe gestattet; die konsolidierten Fassungen stehen unter CC BY 4.0 (Rechtlicher Hinweis von EUR-Lex). In Abschnitte aufgeteilt und in das GRCA-Format umgewandelt, der Wortlaut unverändert. Verbindlich sind allein die im Amtsblatt der Europäischen Union veröffentlichten Rechtsakte.
|