EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2020/1503, annettu 7 päivänä lokakuuta 2020, yrityksille suunnatun joukkorahoituspalvelun eurooppalaisista tarjoajista sekä asetuksen (EU) 2017/1129 ja direktiivin (EU) 2019/1937 muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(1)

Joukkorahoitus on yhä vakiintuneempi vaihtoehtoisen rahoituksen muoto startup-yrityksille ja pienille ja keskisuurille yrityksille, jäljempänä 'pk-yritykset', jotka ovat yleensä riippuvaisia pienistä sijoituksista. Joukkorahoitus edustaa yhä tärkeämpää välitysmuotoa, jossa joukkorahoituspalvelun tarjoaja ylläpitää ilman omaa riskiä yleisölle avointa digitaalista alustaa saattaakseen yhteen mahdolliset sijoittajat tai lainanantajat ja rahoitusta etsivät yritykset tai helpottaakseen niiden yhteen saattamista. Tällainen rahoitus saattaa olla lainamuotoista taikka siirtokelpoisten arvopapereiden tai muiden joukkorahoitustarkoituksessa sallittujen välineiden hankintaa. Sen vuoksi on aiheellista sisällyttää tämän asetuksen soveltamisalaan sekä lainamuotoinen joukkorahoitus että sijoitusmuotoinen joukkorahoitus, sillä kyseiset joukkorahoitustyypit voidaan strukturoida vertailukelpoisiksi rahoitusvaihtoehtoiksi.

(2)

Joukkorahoituspalvelujen tarjoamisessa on yleensä mukana kolmenlaisia toimijoita: hankkeen toteuttaja, joka ehdottaa rahoitettavaa hanketta, sijoittajat, jotka rahoittavat ehdotettua hanketta, ja joukkorahoituspalvelun tarjoajan muodossa toimiva välittäjäorganisaatio, joka tuo verkkoalustan kautta yhteen hankkeen toteuttajat ja sijoittajat.

(3)

Joukkorahoituksella voidaan parantaa pk-yritysten rahoituksen saantia ja edistää pääomamarkkinaunionin toteuttamista. Pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksien puute on ongelma niissäkin jäsenvaltioissa, joissa pankkirahoituksen saanti on pysynyt vakaana myös finanssikriisin aikana. Joukkorahoitus on tullut vaihtoehtona esiin ja siitä on tullut luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden liiketoiminnan vakiintunut rahoituskäytäntö. Tällainen rahoitus toimii verkkoalustojen kautta; liiketoiminnan rahoittajina toimii tyypillisesti suuri joukko ihmisiä tai organisaatioita; ja yritykset, mukaan lukien startup-yritykset, keräävät suhteellisen pieniä rahamääriä.

(4)

Sen lisäksi, että joukkorahoitus tarjoaa vaihtoehtoisen rahoituslähteen, riskipääoma mukaan lukien, se voi tarjota muitakin etuja yrityksille. Joukkorahoitus voi validoida yritysten liiketoiminta-ajatuksen, antaa yrittäjille mahdollisuuden tutustua suureen määrään ihmisiä, joilta saa näkemyksiä ja tietoa, ja se voi toimia myös markkinointivälineenä.

(5)

Useat jäsenvaltiot ovat jo ottaneet käyttöön räätälöityjä kotimaisia joukkorahoitusjärjestelmiä. Kyseiset järjestelmät on suunniteltu paikallisten markkinoiden ja sijoittajien ominaispiirteiden ja tarpeiden mukaan. Tämän seurauksena kansalliset säännöt eroavat toisistaan eri puolilla unionia joukkorahoitusalustojen toimintaedellytysten, sallitun toiminnan laajuuden ja toimilupavaatimusten suhteen.

(6)

Olemassa olevien kansallisten sääntöjen erot haittaavat joukkorahoituspalvelujen rajatylittävää tarjoamista, ja niillä on näin ollen välitön vaikutus tällaisten palvelujen sisämarkkinoiden toimintaan. Erityisesti se, että lainsäädäntökehys on kansallisten rajojen mukaisesti eriytynyt, aiheuttaa merkittäviä juridisia kuluja vähittäissijoittajille, joilla on usein vaikeuksia pyrkiessään selvittämään rajatylittäviin joukkorahoituspalveluihin sovellettavia sääntöjä. Sen vuoksi tällaiset sijoittajat eivät useinkaan halua tehdä rajatylittäviä sijoituksia joukkorahoitusalustojen kautta. Samasta syystä tällaisilla alustoilla toimivilla joukkorahoituspalvelun tarjoajilla ei ole halua tarjota palvelujaan muissa jäsenvaltioissa kuin siinä jäsenvaltiossa, johon ne ovat sijoittautuneet. Tämän seurauksena joukkorahoituspalvelujen tarjoaminen on ollut tähän mennessä enimmäkseen yhden jäsenvaltion sisäistä, mikä on haitannut unionin laajuisia joukkorahoitusmarkkinoita ja estänyt näin yrityksiä saamasta joukkorahoituspalveluja erityisesti silloin, kun kyseiset yritykset toimivat pienemmillä kansallisilla markkinoilla.

(7)

Jotta voidaan edistää rajatylittäviä joukkorahoituspalveluja ja parantaa vapautta tarjota ja vastaanottaa tällaisia palveluja sisämarkkinoilla, on tarpeen puuttua olemassa oleviin tekijöihin, jotka estävät joukkorahoituspalvelujen sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan, ja varmistaa korkeatasoinen sijoittajansuoja vahvistamalla sääntelykehys unionin tasolla.

(8)

Tällä asetuksella puututaan joukkorahoituspalvelujen sisämarkkinoiden toiminnan esteisiin ja pyritään näin edistämään rajatylittävää yritysten rahoitusta. Sen vuoksi tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle olisi jätettävä joukkorahoituspalvelut, jotka liittyvät lainanantoon kuluttajille, sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/48/EY (3) 3 artiklan a alakohdassa.

(9)

Jotta vältetään eri maiden sääntelyerojen hyväksikäyttö ja varmistetaan joukkorahoituspalvelun tarjoajien toimiva valvonta, joukkorahoituspalvelun tarjoaja ei saisi ottaa vastaan talletuksia tai muita takaisin maksettavia varoja yleisöltä, jollei sillä ole luottolaitoksen toimilupaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU (4) 8 artiklan mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin varmistettava, että kansallisessa lainsäädännössä ei edellytetä luottolaitoksen toimiluvan tai muun yksittäisen toimiluvan, vapautuksen tai erivapauden myöntämistä hankkeen toteuttajille tai sijoittajille, jos ne hyväksyvät varoja tai myöntävät lainoja joukkorahoitushankkeiden tarjoamista tai niihin sijoittamista varten.

(10)

Joukkorahoituspalvelujen tarjoamisella pyritään helpottamaan hankkeen rahoitusta hankkimalla pääomaa suurelta joukolta ihmisiä, joista kukin sijoittaa suhteellisen pienen määrän julkisesti saatavilla olevan internetpohjaisen tietojärjestelmän kautta. Joukkorahoituspalvelut ovat siten avoimia rajoittamattomalle joukolle sijoittajia, jotka saavat samanaikaisesti sijoitusehdotuksia ja joihin kuuluu varojen hankkiminen pääasiassa luonnollisilta henkilöiltä, myös niiltä, joiden nettovarallisuus ei ole suuri. Tätä asetusta olisi sovellettava sellaisiin joukkorahoituspalveluihin, joissa yhteisesti tarjotaan asiakkaiden toimeksiantojen vastaanottamista ja välittämistä sekä siirtokelpoisten arvopaperien tai joukkorahoituksessa sallittujen välineiden liikkeeseenlaskun järjestämistä ilman merkintätakausta julkisella alustalla, jolle sijoittajilla on rajoittamaton pääsy. Tällaisten palvelujen yhteinen tarjoaminen on joukkorahoituspalvelujen keskeinen piirre verrattuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU (5) nojalla tarjottuihin tiettyihin sijoituspalveluihin, vaikka yksittäin tarjottuina kyseiset palvelut vastaavatkin kyseisen direktiivin soveltamisalaan kuuluvia palveluja.

(11)

Lainamuotoisen joukkorahoituksen osalta tätä asetusta olisi sovellettava sellaisiin joukkorahoituspalveluihin, joissa helpotetaan lainojen myöntämistä, mukaan lukien sellaiset palvelut kuin joukkorahoitustarjousten esittely asiakkaille sekä hinnoittelu tai joukkorahoitushankkeiden taikka hankkeen toteuttajien luottoriskin arviointi. Joukkorahoituspalvelujen määritelmän olisi palveltava erilaisia liiketoimintamalleja, joilla mahdollistetaan se, että yksi tai useampi sijoittaja ja yksi tai useampi hankkeen toteuttaja tekevät lainasopimuksen joukkorahoitusalustan kautta. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien lainojen olisi oltava lainoja, joihin liittyy ehdoton velvoite maksaa sovittu rahamäärä takaisin sijoittajalle, jolloin lainamuotoiset joukkorahoitusalustat ainoastaan auttavat sijoittajia ja hankkeen toteuttajia tekemään lainasopimuksia, ilman että joukkorahoituspalvelun tarjoaja toimii missään vaiheessa hankkeen toteuttajan velkojana. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluva lainojen myöntämisen helpottaminen on erotettava sellaisen luottolaitoksen toiminnasta, joka myöntää luottoja omaan lukuunsa ja ottaa vastaan talletuksia tai muita takaisinmaksettavia varoja yleisöltä.

(12)

Palvelujensa tarjoamiseksi joukkorahoituspalvelun tarjoajat pitävät yllä julkisesti saatavilla olevia internetpohjaisia tietojärjestelmiä, mukaan lukien järjestelmät, jotka edellyttävät käyttäjän rekisteröitymistä.

(13)

Sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen osalta siirtokelpoisuus muodostaa sijoittajille tärkeän takeen siitä, että ne voivat irtautua sijoituksesta, koska se tarjoaa niille mahdollisuuden luopua osuudestaan pääomamarkkinoilla. Sen vuoksi tässä asetuksessa katetaan ja sallitaan siirtokelpoisiin arvopapereihin liittyvät joukkorahoituspalvelut. Tiettyjen, jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön mukaisesti perustettujen yksityisten osakeyhtiöiden osakkeet ovat myös vapaasti siirrettävissä pääomamarkkinoilla, eikä niitä siksi olisi estettävä kuulumasta tämän asetuksen soveltamisalaan.

(14)

Tiettyihin joukkorahoitustarkoituksessa sallittuihin välineisiin sovelletaan joissakin jäsenvaltioissa niiden siirrettävyyttä sääntelevää kansallista lainsäädäntöä, kuten vaatimusta, jonka mukaan notaarin on varmennettava siirto. Tätä asetusta olisi sovellettava rajoittamatta tällaisten välineiden siirtoa sääntelevän kansallisen lainsäädännön soveltamista.

(15)

Vaikka uuden virtuaalivaluutan liikkeeseenlaskuilla voidaan rahoittaa pk-yrityksiä ja innovatiivisia startup- ja scaleup-yrityksiä sekä nopeuttaa teknologian siirtoa, niiden ominaisuudet eroavat huomattavasti tässä asetuksessa säännellyistä joukkorahoituspalveluista.

(16)

Kun otetaan huomioon joukkorahoitussijoituksiin liittyvät riskit, tehokkaan sijoittajansuojan takaamiseksi ja markkinakurimekanismin tarjoamiseksi on aiheellista asettaa yksittäisen hankkeen toteuttajan tekemien joukkorahoitustarjousten yhteenlaskettuja vastikkeita koskeva raja-arvo. Raja-arvoksi olisi asetettava 5 000 000 euroa, joka on useimpien jäsenvaltioiden käyttämä raja-arvo, johon saakka arvopapereiden tarjoaminen yleisölle vapautetaan esitteen julkaisemisvelvollisuudesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1129 (6) mukaisesti.

(17)

Tämän asetuksen ja asetuksen (EU) 2017/1129 nojalla perustetut päällekkäiset sääntelykehykset saattavat 5 000 000 euron raja-arvosta johtuen lisätä eri maiden sääntelyerojen hyväksikäytön riskiä sekä häiritä rahoituksen saantia ja pääomamarkkinoiden kehitystä tietyissä jäsenvaltioissa. Lisäksi tähän mennessä vain muutamat jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön erityisen lainsäädäntökehyksen, jolla säännellään joukkorahoitusalustoja ja -palveluja. Kun otetaan huomioon, että jotkin jäsenvaltiot ovat asetuksen (EU) 2017/1129 täytäntöönpanon yhteydessä asettaneet kynnysarvoksi, jonka nojalla arvopapereiden tarjoaminen yleisölle vapautetaan esitteen julkistamisvelvollisuudesta, alle 5 000 000 euroa, ja että kyseiset jäsenvaltiot saattavat joutua toteuttamaan erityisiä toimia mukauttaakseen kansallisen lainsäädäntönsä ja varmistaakseen tämän asetuksen mukaisen yhtenäisen raja-arvon soveltamisen, tässä asetuksessa olisi säädettävä kertaluonteisesta väliaikaisesta poikkeuksesta, jotta kyseiset jäsenvaltiot voivat toteuttaa kyseiset merkittävät toimet. Kyseistä väliaikaista poikkeusta olisi sovellettava mahdollisimman lyhyen ajan, jotta sisämarkkinoiden toiminta häiriytyisi mahdollisimman vähän.

(18)

Jotta säilytettäisiin sijoittajansuojan korkea taso, vähennettäisiin joukkorahoitukseen liittyviä riskejä ja varmistettaisiin kaikkien asiakkaiden tasapuolinen kohtelu, joukkorahoituspalvelun tarjoajilla olisi oltava käytössä toimintaperiaatteet sen varmistamiseksi, että niiden alustoilla olevat hankkeet valitaan ja joukkorahoituspalveluja tarjotaan ammattimaisella, oikeudenmukaisella ja läpinäkyvällä tavalla.

(19)

Parantaakseen asiakkaille tarjottavia palveluja joukkorahoituspalvelun tarjoajien olisi voitava ehdottaa yksittäisille sijoittajille joukkorahoitushankkeita, jotka perustuvat yhteen tai useampaan erityiseen parametriin tai riski-indikaattoriin, kuten liiketoiminnan tyyppiin tai alaan tai luottoluokitukseen, jonka sijoittaja on ilmoittanut etukäteen joukkorahoituspalvelun tarjoajalle. Tämän asetuksen nojalla saatu toimilupa ei kuitenkaan saisi antaa joukkorahoituspalvelun tarjoajille oikeutta tarjota yksilöllisiä tai yhteisiä omaisuudenhoitopalveluja. Sen varmistamiseksi, että mahdollisille sijoittajille tarjotaan sijoitusmahdollisuuksia puolueettomasti, joukkorahoituspalvelun tarjoajat eivät saisi maksaa tai hyväksyä palkkioita, alennuksia tai muita kuin rahallisia etuja reitittääkseen sijoittajien toimeksiannot alustallaan tai kolmannen osapuolen alustalla olevaan tiettyyn tarjoukseen.

(20)

Automaattisia prosesseja käyttäviä liiketoimintamalleja, joissa joukkorahoituspalvelun tarjoaja kohdentaa varat automaattisesti joukkorahoitushankkeisiin sijoittajan ennalta määrittelemien parametrien ja riski-indikaattoreiden mukaisesti eli niin sanottua automaattista sijoittamista olisi pidettävä yksilöllisenä lainasalkunhoitona.

(21)

Tämän asetuksen mukaisella joukkorahoitusalustalla olevia suodatintyökaluja ei olisi pidettävä direktiivin 2014/65/EU mukaisena sijoitusneuvontana, kunhan kyseiset työkalut antavat asiakkaille tietoja neutraalilla tavalla, josta ei muodostu suositusta. Tällaisiin työkaluihin olisi kuuluttava ne, jotka näyttävät tuloksia puhtaasti objektiivisiin tuoteominaisuuksiin liittyvien kriteerien perusteella. Joukkorahoitusalustan yhteydessä objektiivisia tuoteominaisuuksia voisivat olla ennalta määritellyt hankekriteerit, kuten talouden ala, käytetty väline sekä korko tai riskiluokka, jos laskentamenetelmästä annetaan riittävästi tietoa. Myös keskeisiä taloudellisia lukuja, jotka on laskettu ilman harkinnanvaraisuutta, olisi pidettävä objektiivisina kriteereinä.

(22)

Tällä asetuksella on tarkoitus helpottaa suoria sijoituksia ja välttää se, että luotaisiin muiden unionin säädösten, etenkin omaisuudenhoitajia koskevien unionin säädösten, nojalla säännellyille rahoituksen välittäjille mahdollisuuksia käyttää hyväksi eri maiden sääntelyeroja. Oikeudellisten rakenteiden, mukaan lukien erillisyhtiöt, käyttöä joukkorahoitushankkeen ja sijoittajien välillä olisi sen vuoksi säänneltävä tiukasti, ja se olisi sallittava ainoastaan perustelluissa tapauksissa, jotta sijoittaja voi hankkia osuuden esimerkiksi epälikvidistä tai jakamattomasta omaisuudesta erillisyhtiön järjestämän siirtokelpoisten arvopapereiden liikkeeseenlaskun kautta.

(23)

Toimivan hallintojärjestelmän varmistaminen on olennaisen tärkeää asianmukaisen riskinhallinnan kannalta ja mahdollisten eturistiriitojen ehkäisemiseksi. Joukkorahoituspalvelun tarjoajilla olisi sen vuoksi oltava käytössään hallintojärjestelyt, joilla varmistetaan näiden joukkorahoituspalvelujen tarjoajien tehokas ja vakaa hoito. Joukkorahoituspalvelujen tarjoajien johtamisesta vastaavien luonnollisten henkilöiden olisi oltava hyvämaineisia, ja heillä olisi oltava riittävä osaaminen, taidot ja kokemus. Joukkorahoituspalvelun tarjoajien olisi myös perustettava menettelyt, joilla vastaanotetaan ja käsitellään asiakkailta saatuja valituksia.

(24)

Asiakkaisiin kohdistuu joukkorahoituspalvelun tarjoajiin liittyviä mahdollisia riskejä, erityisesti operatiivisia riskejä. Asiakkaiden suojaamiseksi tällaisilta riskeiltä joukkorahoituspalvelun tarjoajiin olisi sovellettava vakavaraisuusvaatimuksia.

(25)

Joukkorahoituspalvelun tarjoajia olisi vaadittava laatimaan liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelmia, joissa otetaan huomioon joukkorahoituspalvelun tarjoajan kaatumiseen liittyvät riskit. Tällaisiin liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelmiin olisi sisällyttävä määräyksiä kriittisten toimintojen hoitamisesta, joihin voisi joukkorahoituspalvelun tarjoajan liiketoimintamallista riippuen kuulua määräyksiä jäljellä olevien lainojen hoidon jatkamisesta, asiakasilmoituksista ja varojen säilytysjärjestelyjen siirtämisestä.

(26)

Joukkorahoituspalvelun tarjoajien olisi toimittava puolueettomina välittäjinä asiakkaidensa välillä joukkorahoitusalustallaan. Eturistiriitojen välttämiseksi olisi säädettävä tietyistä vaatimuksista, jotka koskevat joukkorahoituspalvelun tarjoajia, niiden osakkeenomistajia, johtoa ja työntekijöitä sekä niihin määräysvallan kautta läheisesti sidoksissa olevia muita luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä. Erityisesti joukkorahoituspalvelun tarjoajia olisi estettävä osallistumasta joukkorahoitustarjouksiin joukkorahoitusalustallaan. Pääosakkaat, johto ja työntekijät sekä heihin määräysvallan kautta läheisesti sidoksissa olevat luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt eivät saisi toimia hankkeen toteuttajina joukkorahoitusalustallaan tarjottavien joukkorahoituspalvelujen osalta. Kyseisiä pääosakkaita, johtoa, työntekijöitä ja luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä ei kuitenkaan saisi kieltää toimimasta sijoittajina joukkorahoitusalustallaan tarjotuissa hankkeissa edellyttäen, että käytössä on asianmukaiset suojatoimet eturistiriitojen varalta.

(27)

Joukkorahoituspalvelujen tehokkaan ja sujuvan tarjoamisen varmistamiseksi joukkorahoituspalvelun tarjoajilla olisi oltava mahdollisuus antaa operatiivisia toimintojaan kokonaan tai osittain kolmannen osapuolen hoidettavaksi, kunhan tällainen ulkoistaminen ei heikennä joukkorahoituspalvelun tarjoajien sisäisten tarkastusten laatua tai joukkorahoituspalvelun tarjoajien tehokasta valvontaa. Joukkorahoituspalvelun tarjoajien olisi kuitenkin oltava edelleen täysimääräisesti vastuussa tämän asetuksen noudattamisesta ulkoistetun toiminnan osalta.

(28)

Varojen säilyttämistä koskevat vaatimukset ovat ratkaisevan tärkeitä joukkorahoituspalveluja vastaanottavien sijoittajien suojelemiseksi. Direktiivin 2013/36/EU tai 2014/65/EU mukaisesti toimiluvan saaneen pätevän säilytysyhteisön olisi säilytettävä siirtokelpoiset arvopaperit tai joukkorahoitustarkoituksessa sallitut välineet, jotka voidaan rekisteröidä rahoitusvälinetilille tai fyysisesti toimittaa säilytysyhteisölle. Säilytettävien varojen tyypistä riippuen varat ovat joko säilytettävinä, kuten siirtokelpoiset arvopaperit, jotka voidaan kirjata rahoitusvälinetilille tai toimittaa fyysisesti, tai varojen omistajuus on varmennettava ja niistä on pidettävä kirjaa. Sellaisten siirtokelpoisten arvopapereiden tai joukkorahoitustarkoituksessa sallittujen välineiden säilyttäminen, jotka on kansallisen lainsäädännön mukaisesti rekisteröity ainoastaan hankkeen toteuttajalle tai tämän edustajalle, kuten sijoitukset listaamattomiin yhtiöihin, tai joita pidetään yksilöllisesti erotetulla tilillä, jonka asiakas voisi avata suoraan arvopaperikeskuksessa, katsotaan pätevien säilytysyhteisöjen varojen säilyttämistä vastaavaksi.

(29)

Koska ainoastaan maksupalveluntarjoajat saavat tarjota Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2015/2366 (7) määriteltyjä maksupalveluja, joukkorahoituspalvelujen tarjoamista varten myönnetty toimilupa ei tarkoita lupaa tarjota myös maksupalveluja. Sen vuoksi on aiheellista selventää, että jos joukkorahoituspalvelun tarjoaja tarjoaa tällaisia maksupalveluja joukkorahoituspalvelujensa yhteydessä, sen on oltava myös direktiivissä (EU) 2015/2366 määritelty maksupalveluntarjoaja. Tämä vaatimus ei vaikuta direktiivin 2014/65/EU nojalla toimiluvan saaneisiin yhteisöihin, jotka harjoittavat direktiivin (EU) 2015/2366 3 artiklassa tarkoitettua toimintaa ja joita direktiivin (EU) 2015/2366 37 artiklassa säädetty ilmoitusvelvollisuus myös koskee. Jotta varmistetaan tällaisen toiminnan asianmukainen valvonta, joukkorahoituspalvelun tarjoajan olisi ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille, aikooko se tarjota maksupalveluja itse asianmukaisen toimiluvan nojalla vai ulkoistetaanko tällaiset palvelut toimiluvan saaneelle kolmannelle osapuolelle.

(30)

Rajatylittävien joukkorahoituspalvelujen kasvu ja sujuva toiminta edellyttävät kyseisten palvelujen riittävää laajuutta ja yleisön luottamusta niihin. Sen vuoksi on tarpeen säätää yhdenmukaisista, oikeasuhteisista ja suoraan sovellettavista joukkorahoituspalvelujen tarjoajien toimilupavaatimuksista. Joukkorahoituspalveluja koskevien vaatimusten olisi näin ollen helpotettava näiden palvelujen rajatylittävää tarjoamista, vähennettävä operatiivisia riskejä ja varmistettava läpinäkyvyyden ja sijoittajansuojan korkea taso.

(31)

Joukkorahoituspalvelun tarjoajien tehokkaan valvonnan varmistamiseksi ainoastaan sellaisten oikeushenkilöiden, jotka ovat sijoittautuneet tosiasiallisesti ja vakituisesti unioniin, mukaan lukien siltä osin, että niillä on tarvittavat resurssit, olisi voitava hakea joukkorahoituspalvelun tarjoajan toimilupaa tämän asetuksen nojalla.

(32)

Joukkorahoituspalvelut voivat olla alttiina rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskeille, kuten tuodaan esiin komission Euroopan parlamentille ja neuvostolle 26 päivänä kesäkuuta 2017 antamassa kertomuksessa sisämarkkinoihin vaikuttavia ja rajat ylittäviin toimiin liittyviä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskejä koskevasta arvioinnista. Sen vuoksi olisi säädettävä suojatoimista vahvistettaessa joukkorahoituspalvelun tarjoajien toimilupaa ja niiden johtotehtävistä vastaavien luonnollisten henkilöiden hyvän maineen arviointia koskevia edellytyksiä sekä rajoittamalla maksupalvelujen tarjoaminen toimiluvan saaneille yhteisöille, joihin sovelletaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastaisia vaatimuksia. Varmistaakseen paremmin markkinoiden luotettavuuden ehkäisemällä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskejä ja ottaen huomioon niiden varojen määrän, joita joukkorahoitustarjouksella voidaan kerätä tämän asetuksen mukaisesti, komission olisi arvioitava, onko tarpeen ja oikeasuhteista velvoittaa joukkorahoituspalvelun tarjoajat noudattamaan kansallisia lakeja, joilla pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849 (8) rahanpesun tai terrorismin rahoituksen osalta, ja lisätä tällaiset joukkorahoituspalvelun tarjoajat mainitussa direktiivissä tarkoitettuun ilmoitusvelvollisten luetteloon.

(33)

Jotta joukkorahoituspalvelun tarjoajat voisivat toimia valtioiden rajojen yli kohtaamatta erilaisia sääntöjä ja jotta näin helpotettaisiin eri jäsenvaltioista tulevien sijoittajien harjoittamaa hankkeiden rahoitusta kaikkialla unionissa, jäsenvaltioilla ei olisi oltava mahdollisuutta asettaa lisävaatimuksia niille joukkorahoituspalvelun tarjoajille, jotka ovat saaneet toimiluvan tämän asetuksen nojalla.

(34)

Toimilupamenettelyn olisi mahdollistettava se, että toimivaltaiset viranomaiset saavat tietoa palveluista, joita mahdolliset joukkorahoituspalvelun tarjoajat aikovat tarjota, mukaan lukien joukkorahoitusalustat, joita nämä aikovat ylläpitää, pystyvät arvioimaan mahdollisten joukkorahoituspalvelun tarjoajien johdon laatua ja pystyvät arvioimaan niiden sisäistä organisaatiota ja menettelyjä, jotka on otettu käyttöön tämän asetuksen noudattamisen varmistamiseksi.

(35)

Jotta voidaan varmistaa asianmukainen valvonta ja välttää suhteeton hallinnollinen rasitus, yhteisöillä, joille on myönnetty toimilupa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/110/EY (9) tai direktiivin 2013/36/EU, 2014/65/EU tai (EU) 2015/2366 nojalla ja jotka aikovat tarjota joukkorahoituspalveluja, olisi oltava mahdollisuus saada toimilupa sekä yhden edellä mainitun direktiivin että tämän asetuksen nojalla. Tällaisessa tapauksessa olisi sovellettava yksinkertaistettua menettelyä eivätkä toimivaltaiset viranomaiset saisi vaatia sellaisten asiakirjojen tai näyttöjen toimittamista, jotka ovat jo niiden käytettävissä.

(36)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1095/2010 (10) perustetun Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen, jäljempänä ’arvopaperimarkkinaviranomainen’, olisi perustettava julkinen ja ajantasainen rekisteri kaikista tämän asetuksen mukaisesti toimiluvan saaneista joukkorahoituspalvelun tarjoajista, jotta joukkorahoituspalvelujen tarjoamisen läpinäkyvyyttä sijoittajien kannalta voitaisiin lisätä. Kyseiseen rekisteriin olisi sisällyttävä tiedot kaikista unionissa toimivista joukkorahoitusalustoista.

(37)

Tämän asetuksen mukaisesti myönnetty toimilupa olisi peruutettava, jos joukkorahoituspalvelun tarjoaja ei enää täytä toimiluvan myöntämisedellytyksiä. Toimivaltaisilla viranomaisilla olisi myös oltava valtuudet peruuttaa tämän asetuksen mukainen toimilupa, jos joukkorahoituspalvelun tarjoaja tai sen puolesta toimiva kolmas osapuoli on menettänyt toimilupansa, joka mahdollistaa maksupalvelujen tarjoamisen direktiivin (EU) 2015/2366 mukaisesti tai sijoituspalvelujen tarjoamisen direktiivin 2014/65/EU mukaisesti, tai jos joukkorahoituspalvelun tarjoajan, joka on myös maksupalveluntarjoaja, tai sen johdon, työntekijöiden tai sen puolesta toimivan kolmannen osapuolen on todettu rikkovan direktiivin (EU) 2015/849 täytäntöönpanemiseksi annettuja kansallisia lakeja.

(38)

Voidakseen tarjota asiakkailleen laajan valikoiman palveluja tämän asetuksen nojalla toimiluvan saaneen joukkorahoituspalvelun tarjoajan olisi voitava harjoittaa muutakin toimintaa kuin tämän asetuksen nojalla myönnetyn toimiluvan piiriin kuuluvaa joukkorahoituspalvelujen tarjoamista.

(39)

Jotta joukkorahoituspalvelujen luonteesta sekä tällaisiin palveluihin liittyvistä riskeistä, kustannuksista ja maksuista saisi mahdollisimman selvän käsityksen, joukkorahoituspalvelun tarjoajien olisi tarjottava asiakkailleen tietoja, jotka ovat tasapuolisia, selkeitä ja jotka eivät ole harhaanjohtavia.

(40)

Joukkorahoituspalvelun tarjoajien, jotka tarjoavat lainojen myöntämisen helpottamisesta koostuvia joukkorahoituspalveluja, olisi asetettava kaikkien asiakkaiden saataville tietyt merkitykselliset tiedot, kuten lainojen maksukyvyttömyysasteet.

(41)

Joukkorahoituspalvelun tarjoajien, jotka soveltavat luottopisteytyksiä joukkorahoitushankkeisiin tai ehdottavat joukkorahoitusalustallaan tehtyjen joukkorahoitustarjousten hinnoittelua, olisi ilmoitettava menetelmiensä keskeiset osat. Luottopisteiden laskemiseen taikka hintojen tai koron määrittämiseen käytettävien menetelmien ilmoittamista koskevan vaatimuksen ei saisi tulkita edellyttävän arkaluonteisten liiketoimintatietojen paljastamista, eikä sitä saisi tulkita tavalla, joka haittaa innovointia.

(42)

Jotta voidaan varmistaa joukkorahoitushankkeisiin osallistuvien eri sijoittajaryhmien riittävä sijoittajansuoja ja samalla helpottaa sijoitusvirtoja, tässä asetuksessa tehdään ero valveutuneiden ja ei-valveutuneiden sijoittajien välillä ja otetaan käyttöön kullekin kyseisistä sijoittajaryhmistä soveltuvia sijoittajansuojaa koskevien takeiden eri tasoja. Valveutuneiden ja ei-valveutuneiden sijoittajien välisen eron olisi perustuttava direktiivissä 2014/65/EU vahvistettuun ammattimaisten asiakkaiden ja yksityisasiakkaiden väliseen eroon. Kyseisessä erossa olisi kuitenkin myös otettava huomioon joukkorahoitusmarkkinoiden ominaispiirteet. Erityisesti tässä asetuksessa valveutuneiden ja ei-valveutuneiden sijoittajien välillä tehtävässä erossa olisi otettava huomioon myös mahdollisten sijoittajien kokemus ja tietämys joukkorahoituksesta, ja tätä olisi arvioitava uudelleen kahden vuoden välein.

(43)

Joukkorahoitusalustoilla markkinoidut rahoitustuotteet eivät ole samoja kuin perinteiset sijoitus- tai säästötuotteet, eikä niitä olisi markkinoitava sellaisina. Kuitenkin sen varmistamiseksi, että mahdolliset ei-valveutuneet sijoittajat ymmärtävät joukkorahoitussijoituksiin liittyvien riskien tason, joukkorahoituspalvelun tarjoajia olisi vaadittava tekemään mahdollisille ei-valveutuneille sijoittajille sijoitustietämystä kartoittava testi, jotta vahvistetaan heidän tai niiden tällaisiin sijoituksiin liittyvä ymmärrys. Joukkorahoituspalvelun tarjoajien olisi nimenomaisesti varoitettava mahdollisia ei-valveutuneita sijoittajia, joilla on riittämättömät tiedot, taidot ja kokemus, että tarjotut joukkorahoituspalvelut saattavat olla heille tai niille soveltumattomia.

(44)

Kun otetaan huomioon, että valveutuneet sijoittajat ovat lähtökohtaisesti tietoisia joukkorahoitushankkeisiin tehtäviin sijoituksiin liittyvistä riskeistä, niihin ei ole syytä soveltaa sijoitustietämystä kartoittavaa testiä. Vastaavasti joukkorahoituspalvelun tarjoajia ei olisi vaadittava antamaan riskivaroituksia valveutuneille sijoittajille.

(45)

Jotta voidaan varmistaa, että ei-valveutuneet sijoittajat ovat lukeneet ja ymmärtäneet joukkorahoituspalvelun tarjoajan heille tai niille antamat nimenomaiset riskivaroitukset, heidän tai niiden olisi nimenomaisesti vahvistettava riskit, joita he tai ne ottavat sijoittaessaan joukkorahoitushankkeeseen. Korkeatasoisen sijoittajansuojan ylläpitämiseksi ja koska tällaisen vahvistuksen puuttuminen viittaa siihen, että asiaan liittyviä riskejä ei mahdollisesti ymmärretä, joukkorahoituspalvelun tarjoajien olisi hyväksyttävä sijoituksia ei-valveutuneilta sijoittajilta vasta sen jälkeen, kun nämä ovat nimenomaisesti vahvistaneet saaneensa ja ymmärtäneensä kyseiset varoitukset.

(46)

Kun otetaan huomioon joukkorahoitushankkeisiin liittyvät riskit, ei-ammattimaisten sijoittajien olisi vältettävä ottamasta liikaa vastuita näissä hankkeissa. On olemassa huomattava riski siitä, että suuria määriä alun perin sijoitetuista rahamääristä menetetään tai että sijoitus menetetään jopa kokonaisuudessaan. Sen vuoksi on aiheellista säätää enimmäismäärästä, jonka ei-valveutuneet sijoittajat voivat ilman muita suojatoimia sijoittaa yksittäiseen hankkeeseen. Sitä vastoin tällaista enimmäismäärää ei olisi sovellettava valveutuneisiin sijoittajiin, joilla on tarvittava kokemus, tietämys tai taloudellinen kapasiteetti tai niiden yhdistelmä.

(47)

Ei-valveutuneiden sijoittajien suojan vahvistamiseksi on tarpeen säätää harkinta-ajasta, jonka kuluessa mahdollinen ei-valveutunut sijoittaja voi peruuttaa tarjouksensa sijoittaa tai kiinnostuksenilmaisunsa johonkin joukkorahoitustarjoukseen ilman perusteluvelvoitetta ja ilman seuraamuksia. Tämä on tarpeen sellaisen tilanteen välttämiseksi, jossa mahdollinen ei-valveutunut sijoittaja hyväksymällä joukkorahoitustarjouksen samalla hyväksyy myös sitoutuvansa oikeudellisesti sitovaan sopimukseen ilman mahdollisuutta vetäytyä siitä riittävän pitkän ajan kuluessa. Harkinta-aika ei ole tarpeen, jos mahdollinen ei-valveutunut sijoittaja voi ilmaista kiinnostuksensa tiettyyn joukkorahoitustarjoukseen sitomatta itseään näin myös sopimukseen, paitsi silloin, jos tällainen tarjous sijoittaa tehdään tai tällainen kiinnostuksenilmaisu ilmaistaan ajankohtana, joka on lähellä tarjouksen suunniteltua päättymispäivää tai rahoitustavoitteen saavuttamispäivää. Joukkorahoituspalvelujen tarjoajien olisi varmistettava, että sijoittajalta ei kerätä varoja eikä varoja siirretä hankkeen toteuttajalle ennen harkinta-ajan päättymistä.

(48)

Kun otetaan huomioon harkinta-aikana tapahtuvan oikeuden vetäytyä tarjouksesta sijoittaa tai kiinnostuksenilmaisusta mahdolliset vaikutukset pääoman hankkimisesta joukkorahoitusalustojen kautta aiheutuviin kustannuksiin, komission olisi arvioitava osana tämän asetuksen mukaista kertomustaan, olisiko harkinta-aikaa lyhennettävä, jotta pääoman hankintaa voitaisiin tehostaa sijoittajansuojaa kuitenkaan vahingoittamatta.

(49)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/9/EY (11) kattaa saatavat, jotka johtuvat siitä, että sijoituspalveluyritys ei pysty maksamaan sijoittajille takaisin varoja, jotka se on sijoittajille velkaa tai jotka kuuluvat sijoittajille ja joita säilytetään niiden lukuun sijoitustoimien yhteydessä, tai palauttamaan sijoittajille niille kuuluvia ja niiden lukuun sijoitustoimien yhteydessä säilytettäviä, hallinnoitavia tai hoidettavia rahoitusmarkkinavälineitä. Kun otetaan huomioon, että sijoituspalveluyrityksen, jolle on myönnetty toimilupa myös direktiivin 2014/65/EU nojalla, tarjoamiin joukkorahoituspalveluihin liittyvien varojen säilyttämiseen ei liity kyseisen direktiivin 4 artiklan 1 kohdan 2 alakohdassa tarkoitettua sijoituspalvelujen tarjoamista, ei-valveutuneille sijoittajille olisi ilmoitettava sijoitusta koskevassa avaintietoasiakirjassa, että sijoittajien korvausjärjestelmän suojaa ei sovelleta niiden joukkorahoitusalustan kautta hankittuihin siirtokelpoisiin arvopapereihin tai joukkorahoitustarkoituksessa sallittuihin välineisiin. Joukkorahoituspalvelun tarjoajan tarjoamaa joukkorahoituspalvelua ei myöskään olisi katsottava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/49/EU (12) 2 artiklan 1 kohdan 3 alakohdassa tarkoitetuksi talletusten vastaanottamiseksi.

(50)

Tässä asetuksessa säädetään mahdollisille sijoittajille jokaisen joukkorahoitustarjouksen osalta annettavan sijoitusta koskevan avaintietoasiakirjan sisällöstä, jotta mahdolliset sijoittajat pystyisivät tekemään tietoon perustuvan sijoituspäätöksen. Sijoitusta koskevassa avaintietoasiakirjassa olisi varoitettava mahdollisia sijoittajia siitä, että heidän tai niiden valitsemaan sijoitusympäristöön liittyy riskejä joihin ei sovelleta direktiivin 2014/49/EU mukaisesti perustettuja talletussuojajärjestelmiä eikä direktiivin 97/9/EY mukaisesti perustettuja sijoittajien korvausjärjestelmiä.

(51)

Sijoitusta koskevassa avaintietoasiakirjassa olisi otettava huomioon laina- ja sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen erityispiirteet. Tätä varten olisi vaadittava erityisiä ja merkitseviä indikaattoreita. Sijoitusta koskevassa avaintietoasiakirjassa olisi myös otettava huomioon hankkeen toteuttajiin liittyvät erityispiirteet ja -riskit, jos ne ovat saatavilla, ja keskityttävä olennaisiin tietoihin hankkeen toteuttajista, sijoittajien oikeuksista ja maksuista sekä siitä, minkä tyyppisiä siirtokelpoisia arvopapereita, joukkorahoitustarkoituksessa sallittuja välineitä ja lainoja tarjotaan. Hankkeen toteuttajien olisi laadittava sijoitusta koskeva avaintietoasiakirja, koska hankkeen toteuttajilla on parhaat mahdollisuudet tarjota siihen sisällytettävät tiedot. Joukkorahoituspalvelun tarjoajat ovat kuitenkin vastuussa sijoitusta koskevan avaintietoasiakirjan antamisesta mahdollisille sijoittajille, joten joukkorahoituspalvelun tarjoajien olisi varmistettava, että sijoitusta koskevaan avaintietoasiakirjaan sisältyvät tiedot ovat selkeitä, oikeita ja täydellisiä.

(52)

Joukkorahoituspalvelujen tarjoajien olisi voitava esittää enemmän tietoja kuin hankkeen toteuttajan laatimassa sijoitusta koskevassa avaintietoasiakirjassa edellytetään. Tällaisten tietojen olisi kuitenkin oltava täydentäviä ja johdonmukaisia sijoitusta koskevassa avaintietoasiakirjassa annettujen muiden tietojen kanssa.

(53)

Jos joukkorahoituspalvelun tarjoaja havaitsee sijoitusta koskevassa avaintietoasiakirjassa puutteen, asiavirheen tai epätarkkuuden, jolla saattaa olla olennainen vaikutus sijoituksen odotettuun tuottoon, kyseisen joukkorahoituspalvelun tarjoajan olisi ilmoitettava tällaisesta puutteesta, asiavirheestä tai epätarkkuudesta viipymättä hankkeen toteuttajalle, jonka olisi täydennettävä tai oikaistava kyseisiä tietoja. Jos tällaista täydennystä tai oikaisua ei tehdä, joukkorahoituspalvelun tarjoajan olisi tietyin edellytyksin keskeytettävä tai jopa peruutettava joukkorahoitustarjous.

(54)

Jotta varmistetaan startup-yritysten ja pk-yritysten saumaton ja nopea pääsy pääomamarkkinoille, vähennetään niiden rahoituskustannuksia ja vältetään joukkorahoituspalvelun tarjoajiin kohdistuvat viiveet ja kustannukset, sijoitusta koskevalle avaintietoasiakirjalle ei olisi vaadittava toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntää.

(55)

Joukkorahoituspalvelun tarjoajan olisi voitava siirtää sijoitusmuotoisen joukkorahoitushankkeen osakkeiden omistajuus päivittämällä tietojärjestelmäänsä, jos se on kansallisen lainsäädännön mukaan sallittua. Joukkorahoituspalvelun tarjoajan olisi avoimuuden ja tiedonkulun vuoksi voitava myös sallia, että asiakkaat, jotka ovat tehneet sijoituksia joukkorahoituspalvelun tarjoajan joukkorahoitusalustan kautta, voivat ilmoittaa sen joukkorahoitusalustalla olevalla ilmoitustaululla kiinnostuksestaan ostaa tai myydä lainoja, siirtokelpoisia arvopapereita tai joukkorahoitustarkoituksessa sallittuja välineitä, joita tarjottiin alun perin kyseisellä joukkorahoitusalustalla, edellyttäen, ettei ilmoitustaulu saata yhteen useiden kolmansien osapuolten osto- ja myynti-intressejä tavalla, joka johtaa tällaisiin ilmoituksiin liittyvään sopimukseen. Joukkorahoituspalvelun tarjoajan tarjoaman ilmoitustaulun ei näin ollen olisi muodostuttava sisäisestä täsmäytysjärjestelmästä, jossa toteutetaan asiakastoimeksiantoja monenvälisesti, paitsi jos joukkorahoituspalvelun tarjoajalla on siirtokelpoisten arvopapereiden osalta myös erillinen toimilupa toimia sijoituspalveluyrityksenä direktiivin 2014/65/EU 5 artiklan mukaisesti tai säänneltynä markkinana mainitun direktiivin 44 artiklan mukaisesti. Joukkorahoituspalvelun tarjoajien, joilla ei ole tällaista siirtokelpoisiin arvopapereihin liittyvää toimilupaa, olisi ilmoitettava sijoittajille selkeästi, että ne eivät hyväksy toimeksiantojen vastaanottamista joukkorahoitusalustalla alun perin tehtyihin sijoituksiin liittyvien osto- tai myyntisopimusten tekemiseksi, että niiden joukkorahoitusalustalla mahdollisesti tapahtuva osto- ja myyntitoiminta on sijoittajan harkintavallassa ja vastuulla ja että ne eivät pidä yllä kauppapaikkaa direktiivin 2014/65/EU mukaisesti.

(56)

Läpinäkyvyyden parantamiseksi ja asiakasviestinnän asianmukaisen dokumentaation varmistamiseksi joukkorahoituspalvelun tarjoajien olisi säilytettävä kaikki palveluihinsa ja liiketoimiinsa liittyvät asiaankuuluvat asiakirjat.

(57)

Asiakkaiden tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun varmistamiseksi joukkorahoituspalvelun tarjoajien, jotka tuovat palvelujaan esiin markkinointiviestinnän kautta, olisi annettava tasapuolisia ja selkeitä tietoja, jotka eivät ole harhaanjohtavia.

(58)

Jotta lisättäisiin eri puolilla unionia toimivien joukkorahoituspalvelun tarjoajien oikeusvarmuutta ja varmistettaisiin niiden helpompi pääsy markkinoille, jäsenvaltioissa sovellettavat kansalliset lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset, joilla säännellään erityisesti joukkorahoituspalvelun tarjoajien harjoittamaa markkinointiviestintää, olisi julkaistava sähköisesti sekä niiden tiivistelmät olisi julkaistava kansainvälisellä rahoitusalalla yleisesti käytetyllä kielellä. Tätä varten arvopaperimarkkinaviranomaisen ja toimivaltaisten viranomaisten olisi pidettävä ajan tasalla verkkosivustonsa.

(59)

Jotta saataisiin parempi kuva sääntelyerojen laajuudesta jäsenvaltioiden välillä markkinointiviestintään sovellettavien vaatimusten osalta, toimivaltaisten viranomaisten olisi toimitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle vuosittain yksityiskohtainen raportti kyseistä alaa koskevista täytäntöönpanotoimistaan.

(60)

Joukkorahoituspalvelujen rajatylittävään tarjoamiseen liittyvien tarpeettomien kustannusten ja hallinnollisen rasitteen välttämiseksi markkinointiviestintään ei olisi sovellettava käännösvaatimuksia, jos sitä tarjotaan vähintään yhdellä sen jäsenvaltion virallisista kielistä, jossa markkinointiviestintää levitetään, tai kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten hyväksymällä kielellä.

(61)

Tehokkaan valvonta- ja toimilupamenettelyn varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi määriteltävä ne velvollisuudet ja tehtävät, jotka toimivaltaisten viranomaisten on tämän asetuksen nojalla suoritettava. Tehokkaan rajatylittävän hallinnollisen yhteistyön helpottamiseksi kunkin jäsenvaltion olisi nimettävä keskitetty yhteyspiste hallinnoimaan viestintää arvopaperimarkkinaviranomaisen ja toimivaltaisten viranomaisten kanssa kaikkialla unionissa.

(62)

Koska toimivaltaisten viranomaisten käytössä olevat tehokkaat keinot, valtuudet ja resurssit takaavat valvonnan tehokkuuden, tässä asetuksessa olisi säädettävä toimivaltaisille viranomaisille kansallisen lain mukaisesti annettavista valvontaa ja tutkintaa koskevista vähimmäisvaltuuksista. Kyseisiä valtuuksia olisi käytettävä, kun kansallinen laki sitä edellyttää, toimivaltaisilta oikeusviranomaisilta haetun luvan perusteella. Käyttäessään valtuuksiaan tämän asetuksen nojalla arvopaperimarkkinaviranomaisen ja toimivaltaisten viranomaisten olisi toimittava objektiivisesti ja puolueettomasti sekä tehtävä päätöksensä riippumattomasti.

(63)

Tutkittaessa tämän asetuksen rikkomisia toimivaltaisille viranomaisille on välttämätöntä sallia pääsy muihin tiloihin kuin luonnollisten henkilöiden yksityisasuntoihin asiakirjojen takavarikoimiseksi. Pääsy tällaisiin tiloihin on välttämätöntä, kun voidaan perustellusti epäillä, että tarkastuksen tai tutkimuksen kohteena olevaan asiaan liittyviä asiakirjoja tai muuta tietoa on olemassa ja sillä saattaa olla merkitystä osoitettaessa tämän asetuksen rikkominen. Pääsy tällaisiin tiloihin on välttämätöntä myös silloin, kun luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jolle on jo esitetty tietopyyntö, laiminlyö sen noudattamisen tai kun on perusteltu syy epäillä, ettei esitettävää pyyntöä noudatettaisi tai tietopyynnön kohteena olevat asiakirjat tai tiedot siirrettäisiin pois, niitä muutettaisiin tai ne tuhottaisiin.

(64)

Tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi on tärkeää, että jäsenvaltiot toteuttavat tarvittavat toimet varmistaakseen, että tämän asetuksen rikkomisesta määrätään asianmukaiset hallinnolliset seuraamukset ja muut hallinnolliset toimenpiteet. Kyseisten seuraamusten ja toimenpiteiden olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia, ja niillä olisi varmistettava jäsenvaltioiden yhteinen lähestymistapa ja pelotevaikutus. Tällä asetuksella ei olisi rajoitettava jäsenvaltioiden oikeutta säätää ankarammista hallinnollisista seuraamuksista.

(65)

Jotta toimivaltaisten viranomaisten tekemien hallinnollisia seuraamuksia tai muita hallinnollisia toimenpiteitä koskevien päätösten pelotevaikutus kohdistuisi suureen yleisöön, ne olisi julkaistava, paitsi jos toimivaltainen viranomainen katsoo tarpeelliseksi julkaista päätökset nimiä mainitsematta, viivyttää niiden julkaisemista tai olla julkaisematta niitä.

(66)

Vaikka jäsenvaltiot voivat antaa hallinnollisia ja rikosoikeudellisia seuraamuksia koskevia sääntöjä samojen rikkomisten osalta, jäsenvaltioiden ei olisi edellytettävä antavan hallinnollisia seuraamuksia koskevia sääntöjä sellaisten tähän asetukseen kohdistuvien rikkomisten osalta, joihin sovelletaan kansallista rikosoikeutta. Tämän asetuksen rikkomisesta aiheutuvien rikosoikeudellisten seuraamusten säilyttäminen hallinnollisten seuraamusten sijaan ei kuitenkaan saisi vähentää toimivaltaisten viranomaisten mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä, tutustua tietoihin ja vaihtaa tietoja oikea-aikaisesti muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa tätä asetusta sovellettaessa eikä muullakaan tavoin vaikuttaa näihin mahdollisuuksiin senkään jälkeen, kun asianomaiset rikkomiset on saatettu toimivaltaisten oikeusviranomaisten käsiteltäviksi syytetoimia varten.

(67)

Koska sijoitusta koskevat avaintietoasiakirjat on suunniteltu räätälöitäviksi joukkorahoitustarjouksen erityispiirteisiin ja sijoittajien tiedonsaantitarpeisiin, tämän asetuksen mukaiset joukkorahoitustarjoukset olisi vapautettava asetuksen (EU) 2017/1129 mukaisesta esitteen julkistamisvelvoitteesta ja kyseistä asetusta olisi muutettava vastaavasti.

(68)

Väärinkäytösten paljastajat voivat esittää toimivaltaisille viranomaisille uusia tietoja, jotka auttavat kyseisiä viranomaisia tämän asetuksen rikkomisten havaitsemisessa ja seuraamusten määräämisessä. Sen vuoksi tällä asetuksella olisi varmistettava, että käytössä on asianmukaiset järjestelyt, joilla mahdollistetaan, että väärinkäytösten paljastajat voivat ilmoittaa toimivaltaisille viranomaisille tämän asetuksen tosiasiallisista tai mahdollisista rikkomisista, ja joilla suojataan väärinkäytösten paljastajia vastatoimilta. Tämä olisi toteutettava muuttamalla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (EU) 2019/1937 (13) siten, että sitä sovelletaan tämän asetuksen rikkomisiin.

(69)

Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti tarjottavia joukkorahoituspalveluja koskevan siirtymäajan pidentämistä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (14) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(70)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen soveltaminen, mukaan lukien sijoittajien ja kuluttajien riittävä suoja kaikkialla unionissa, olisi laadittava teknisiä standardeja. Koska arvopaperimarkkinaviranomaisella ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1093/2010 (15) perustetulla Euroopan valvontaviranomaisella (Euroopan pankkiviranomainen) on pitkälle menevää erityisasiantuntemusta, olisi tehokasta ja asianmukaista antaa niiden tehtäväksi laatia komissiolle toimitettavat luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joihin ei liity poliittisia valintoja.

(71)

Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä arvopaperimarkkinaviranomaisen ja pankkiviranomaisen laatimat tekniset sääntelystandardit, jotka koskevat yksilöllistä lainasalkunhoitoa, valitusten käsittelyä, eturistiriitoja, joukkorahoituspalvelun tarjoajien toimiluvan myöntämistä, asiakkaille annettavia tietoja, maksukyvyttömyysasteen julkistamista, sijoitustietämystä kartoittavaa testiä ja tappionsietokyvyn simulointia, sijoitusta koskevaa avaintietoasiakirjaa ja toimivaltaisten viranomaisten välistä yhteistyötä. Komission olisi hyväksyttävä kyseiset tekniset sääntelystandardit delegoiduilla säädöksillä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan nojalla ja asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

(72)

Komissiolle olisi myös siirrettävä valta hyväksyä arvopaperimarkkinaviranomaisen laatimia teknisiä täytäntöönpanostandardeja, jotka koskevat joukkorahoituspalvelun tarjoajien raportointia, markkinointivaatimuksia koskevien kansallisten säännösten julkaisemista sekä toimivaltaisten viranomaisten ja arvopaperimarkkinaviranomaisen välistä yhteistyötä. Komission olisi hyväksyttävä kyseiset tekniset täytäntöönpanostandardit täytäntöönpanosäädöksillä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artiklan nojalla ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

(73)

Tämän asetuksen yhteydessä harjoitettavan henkilötietojen käsittelyn, kuten toimivaltaisten viranomaisten välisen henkilötietojen vaihdon tai siirron, olisi tapahduttava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (16) mukaisesti, ja arvopaperimarkkinaviranomaisen suorittaman tietojen vaihdon tai siirron olisi tapahduttava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (17) mukaisesti.

(74)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli puuttua joukkorahoituspalveluihin sovellettavien lainsäädäntöpuitteiden hajanaisuuteen, jotta varmistettaisiin tällaisten palveluiden sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta ja parannettaisiin samalla sijoittajansuojaa ja markkinoiden tehokkuutta ja edistettäisiin pääomamarkkinaunionin perustamista, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(75)

Tämän asetuksen soveltamispäivää olisi lykättävä sen sovittamiseksi yhteen niiden kansallisten sääntöjen soveltamispäivän kanssa, joilla pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2020/1504 (18), jolla vapautetaan tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat joukkorahoituspalvelun tarjoajat direktiivin 2014/65/EU soveltamisesta.

(76)

Oikeusvarmuuden vuoksi ja kansallisten sääntöjen korvaamiseksi tämän asetuksen säännöillä siltä osin kuin on kyse sellaisista joukkorahoituspalvelujen tyypeistä, jotka kuuluvat nyt tämän asetuksen soveltamisalaan, on aiheellista tehdä siirtymäjärjestelyjä, joiden avulla tällaisia joukkorahoituspalveluja tätä asetusta edeltävän kansallisen lainsäädännön mukaisesti tarjoavat henkilöt voivat sopeuttaa liiketoimintansa tähän asetukseen ja jotta heillä on riittävästi aikaa hakea tämän asetuksen mukaista toimilupaa. Tällaisten henkilöiden olisikin näin ollen voitava jatkaa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien joukkorahoituspalvelujen tarjoamista sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti 10 päivään marraskuuta 2022. Jäsenvaltiot voivat ottaa kyseisen siirtymäkauden aikana käyttöön erityismenettelyjä, joiden avulla oikeushenkilöt, joille on kansallisen lainsäädännön mukaisesti myönnetty toimilupa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien joukkorahoituspalvelujen tarjoamista varten, voivat muuntaa kansalliset toimilupansa tämän asetuksen mukaisiksi toimiluviksi edellyttäen, että joukkorahoituspalvelun tarjoajat täyttävät tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset.

(77)

Joukkorahoituspalvelun tarjoajat, jotka eivät ole saaneet toimilupaa tämän asetuksen mukaisesti viimeistään 10 päivänä marraskuuta 2022, eivät saisi enää kyseisen päivän jälkeen tehdä uusia joukkorahoitustarjouksia. Jotta vältetään tilanne, jossa tiettyyn joukkorahoitushankkeeseen liittyvää tavoitepääomaa ei saada hankittua viimeistään 10 päivänä marraskuuta 2022, rahoituspyynnöt olisi päätettävä viimeistään kyseisenä päivänä. Voimassa olevien sopimusten hoitamista, mukaan lukien saatavien kerääminen ja siirtäminen, varojen säilytyspalvelujen tarjoaminen tai yhtiötapahtumien käsittely, voidaan kuitenkin 10 päivän marraskuuta 2022 jälkeen jatkaa sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

(78)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. Tätä asetusta olisi näin ollen tulkittava ja sovellettava kyseisten oikeuksien ja periaatteiden mukaisesti.

(79)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EU) 2018/1725 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti,