LIITE VI Itsesääntelytoimenpiteitä koskevat kriteerit

Osallistumisen avoimuus

Itsesääntelytoimenpiteisiin osallistumisen on oltava mahdollista sekä valmistelu- että toteutusvaiheessa kaikille toimijoille, jotka saattavat markkinoille kyseisen itsesääntelytoimenpiteen kohteena olevia tuotteita, mukaan lukien pk-yritykset ja kolmansien maiden toimijat. Talouden toimijoiden, jotka aikovat ottaa käyttöön itsesääntelytoimenpiteen, olisi ilmoitettava aikomuksestaan julkisesti ennen toimenpiteen kehittämisprosessin aloittamista.

Kestävä kehitys ja lisäarvo

Itsesääntelytoimenpiteiden on vastattava tämän asetuksen politiikkatavoitteita, ja niiden on sovittava yhteen kestävän kehityksen taloudellisen ja sosiaalisen ulottuvuuden kanssa. Itsesääntelytoimenpiteissä on noudatettava yhtenäistä lähestymistapaa ympäristön, kuluttajien etujen, terveyden, elämänlaadun ja taloudellisten etujen suojaamiseen.

Edustavuus

Itsesääntelytoimenpiteeseen osallistuvan toimialan ja siihen liittyvien järjestöjen on edustettava asianomaisen talouden alan laajaa enemmistöä 21 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan mukaisesti. On huolehdittava siitä, että unionin kilpailuoikeutta ja erityisesti kilpailunvastaisia sopimuksia koskevaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklaa noudatetaan.

Määrälliset ja vaiheittaiset tavoitteet

Itsesääntelytoimenpiteiden allekirjoittajien toimenpiteille määrittämät tavoitteet on esitettävä selkeästi, määrällisesti ja yksiselitteisesti ja niiden lähtökohdaksi on otettava selkeästi määritelty perustaso. Mikäli itsesääntelytoimenpide kattaa pitkän ajanjakson, siihen on sisällytettävä välitavoitteita. Tavoitteiden ja välitavoitteiden saavuttamista on voitava seurata kohtuullisin kustannuksin ja uskottavasti käyttäen selkeitä ja luotettavia indikaattoreita.

Kansalaisyhteiskunnan osallistuminen

Avoimuuden varmistamiseksi itsesääntelytoimenpiteet on julkistettava muun muassa verkossa julkisella ja vapaasti käytettävissä olevalla verkkosivustolla ja käyttäen muita sähköisiä tiedonvälitysmenetelmiä.

Sidosryhmiä, kuten jäsenvaltioita, toimialaa, ympäristöalan valtiosta riippumattomia järjestöjä ja kuluttajajärjestöjä, on pyydettävä esittämään huomautuksia itsesääntelytoimenpiteestä.

Seuranta ja raportointi

On valittava ja nimettävä riippumaton tarkastaja valvomaan, että allekirjoittajat noudattavat itsesääntelytoimenpidettä. Itsesääntelytoimenpiteessä on annettava riippumattomalle tarkastajalle valtuudet todentaa sen vaatimusten noudattaminen. Itsesääntelytoimenpiteessä on myös vahvistettava menettely riippumattoman tarkastajan valitsemiseksi ja säännöt, joilla varmistetaan, että tarkastajalla ei ole eturistiriitoja ja että hänellä on tarvittavat taidot sen todentamiseksi, että itsesääntelytoimenpiteen vaatimuksia noudatetaan.

Jokaisen allekirjoittajan on raportoitava vuosittain kaikki tiedot, jotka riippumaton tarkastaja tarvitsee voidakseen luotettavasti todentaa, noudattaako allekirjoittaja itsesääntelytoimenpidettä.

Riippumattoman tarkastajan on laadittava vaatimustenmukaisuuskertomus kunkin yhden vuoden mittaisen raportointijakson lopussa.

Jos allekirjoittaja ei noudata itsesääntelytoimenpiteen vaatimuksia, sen on ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin. Riippumattoman tarkastajan on ilmoitettava muille itsesääntelytoimenpiteeseen osallistuville allekirjoittajille, että yksi allekirjoittaja ei noudata vaatimuksia, sekä korjaavista toimista, joita allekirjoittaja aikoo toteuttaa.

Riippumattoman tarkastajan on otettava huomioon markkinavalvontaviranomaisen suorittamien markkinavalvontatoimien tulokset erityisesti vaatimustenmukaisuuskertomuksessa, jos kyseisten toimien aikana on havaittu, että itsesääntelytoimenpiteen vaatimuksia ei noudateta, ja on toteutettava korjaavia toimia.

Itsesääntelytoimenpiteen hallinnoimisen kustannustehokkuus

Itsesääntelytoimenpiteen hallinnoinnista ja varsinkaan seurannasta aiheutuvat kustannukset eivät saa aiheuttaa kohtuutonta hallinnollista taakkaa, kun niitä verrataan sen tavoitteisiin ja muihin käytettävissä oleviin politiikan välineisiin.