EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2026/1030, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2026, kuljetuspalvelujen kasvihuonekaasupäästöjen laskennasta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(1)

Unionin liikennejärjestelmän kestävyyden ja tehokkuuden parantamiseen tähtäävien toimien tukeminen on edellytys vakaalle etenemiselle kohti ilmastoneutraaliutta viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Samalla on otettava asianmukaisesti huomioon tarve varmistaa oikeudenmukainen ja osallistava siirtymä, ylläpitää jatkuvaa kasvua ja vahvistaa Euroopan teollisuuden kilpailukykyä.

(2)

Kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa käytetään eri talouden aloilla – myös kuljetusalalla – tietyistä julkisten elinten, yritysten ja kuluttajien toiminnoista aiheutuvien kasvihuonekaasupäästötietojen kvantifioinnissa. Kuljetuspalvelujen suorituskyvystä saatavilla paremmilla tiedoilla voidaan tehokkaasti luoda liikenteen käyttäjille asianmukaisia kannustimia, jotka ohjaavat tekemään kestävämpiä valintoja, vaikuttaa liikenteenharjoittajien, kuljetuspalvelujen järjestäjien ja liikenteen solmukohdista vastaavien toimijoiden liiketoimintapäätöksiin sekä pienentää hankintasopimuksia toteuttavien yhteisöjen kasvihuonekaasupäästöjä. Vertailukelpoiset ja luotettavat kasvihuonekaasupäästötiedot ovat edellytys näiden kannustimien luomiselle ja siten julkisten elinten, yritysten ja kuluttajien käyttäytymisen muutoksen kannustamiselle, jotta voidaan edistää komission Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta 11 päivänä joulukuuta 2019 antaman tiedonannon tavoitteita liikenteen osalta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1119 (4) tavoitteita. Tämä asetus on yksi vihreää siirtymää koskevista unionin toimista muiden unionin säädösten tai aloitteiden ohella, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/825 (5).

(3)

Kuljetusalan sidosryhmien kasvavasta kiinnostuksesta huolimatta kuljetuspalvelujen kasvihuonekaasupäästöjen laskenta on edelleen vähäistä. Useimmiten liikenteen käyttäjät eivät saa tarkkaa tietoa kuljetuspalvelujen suorituskyvystä, minkä lisäksi liikenteenharjoittajat, kuljetuspalvelujen järjestäjät ja liikenteen solmukohdista vastaavat toimijat eivät laske eivätkä julkista päästötietojaan. Kasvihuonekaasupäästöjen laskenta on erityisen vähäistä varsinkin mikroyrityksissä ja pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, jäljempänä ’pk-yritykset’, jotka muodostavat valtaosan kuljetuspalveluja sisämarkkinoilla tarjoavista yrityksistä. Tosiasiassa kuljetuspalvelujen kasvihuonekaasupäästöjen laskennasta aiheutuu pk-yrityksille suhteessa huomattavasti muita yrityksiä suurempi taloudellinen ja hallinnollinen taakka.

(4)

Komissio esitti 28 päivänä maaliskuuta 2011 antamassaan valkoisessa kirjassa ”Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää” vision unionin liikennejärjestelmän tulevaisuudesta ja määritteli toimintapoliittisen ohjelman, jolla vastataan liikenteen tuleviin haasteisiin, erityisesti tarpeeseen ylläpitää ja kehittää liikkumista sekä pienentää merkittävästi liikenteen ja logistiikkatoiminnan kasvihuonekaasupäästöjä.

(5)

Komissio viittasi 9 päivänä joulukuuta 2020 antamassaan tiedonannossa ”Kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategia – Euroopan liikenne tulevaisuuden raiteelle” kannustimiin, jotka ohjaavat valitsemaan kestävimmät kuljetusvaihtoehdot eri liikennemuotojen sisällä ja välillä. Näihin kannustimiin kuuluu liikenteen ja logistiikan kasvihuonekaasupäästöjen yhdenmukaista mittausta koskevan eurooppalaisen kehyksen laatiminen maailmanlaajuisesti hyväksyttyjen normien pohjalta. Kehyksen avulla yritykset ja loppukäyttäjät voisivat arvioida valintojensa hiilijalanjälkeä, ja se voisi lisätä kestävämpien kuljetus- ja liikenneratkaisujen kysyntää loppukäyttäjien ja kuluttajien keskuudessa samalla, kun vältetään viherpesua.

(6)

Liikenteeseen ja logistiikkaan liittyviä kasvihuonekaasupäästöjä syntyy ajoneuvojen käytöstä, liikenteen ja logistiikan solmukohtien toiminnasta, asianomaisten energiankantajien tuotannosta, ajoneuvojen valmistuksen ja käyttöiän päättymisen yhteydessä sekä liikenneinfrastruktuurin rakentamisen ja ylläpidon aikana.

(7)

On siis tarpeen laatia tavara- ja henkilökuljetuspalvelujen kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa koskevat yhdenmukaiset säännöt, jotta saadaan vertailukelpoisia lukuja kuljetuspalvelujen kasvihuonekaasupäästöistä ja vältetään palveluiden suorituskykyä koskevat harhaanjohtavat tiedot, joita syntyisi mahdollisuudesta valita eri päästölaskentamenetelmien ja syöttödatan välillä. Tällaisilla yhdenmukaisilla säännöillä on tarkoitus varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset niin unionin kuin kolmansien maiden kuljetusalalla toimivien ja solmukohdista vastaavien tahojen sekä eri liikennemuotojen, segmenttien ja kansallisten liikenneverkkojen välillä. Yhdenmukaisten sääntöjen laatimisen pitäisi myös auttaa luomaan kannustimia, joilla julkisten elinten, yritysten ja kuluttajien käyttäytymistä ohjataan kohti kuljetuspalvelujen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä käyttämällä vertailukelpoisia ja luotettavia tietoja kasvihuonekaasupäästöistä.

(8)

Tässä asetuksessa olisi säädettävä viitekehyksestä kasvihuonekaasupäästöjen laskennalle ja päästötietojen julkistamiselle sopimusperusteiselta tai vapaaehtoiselta pohjalta kaupallisiin tarkoituksiin tai tilanteissa, joissa sovellettavassa unionin tai kansallisessa lainsäädännössä edellytetään tällaista laskentaa ja julkistamista. Kyseisen viitekehyksen ansiosta viranomaisten ja alan toimijoiden olisi helpompi toteuttaa muita mahdollisia päästövähennystoimenpiteitä, mukaan lukien kasvihuonekaasuja koskevien avoimuuslausekkeiden sisällyttäminen kuljetussopimuksiin, tietojen antaminen matkustajille tai asiakkaille eri kuljetuspalvelujen kasvihuonekaasupäästöistä sekä ilmastoon liittyvien kriteerien asettaminen ympäristöä säästäville hankintamenettelyille.

(9)

Vaikka kuljetuspalvelujen suorituskyvyn läpinäkyvyyttä on hyödyllistä lisätä, olisi kohtuutonta vaatia tämän asetuksen soveltamista kaikilta kuljetusalalla toimivilta ja solmukohdista vastaavilta tahoilta, jotka tarjoavat kuljetuspalveluja sisämarkkinoilla, sillä se johtaisi liian suuriin kustannuksiin ja taakkaan. Sen vuoksi tätä asetusta olisi sovellettava ainoastaan niihin tahoihin, jotka päättävät tai joilla on muun lainsäädännöllisen tai muun järjestelmän perusteella velvollisuus laskea unionin alueelta alkavien tai sinne päättyvien tavara- tai henkilökuljetuspalvelujen kasvihuonekaasupäästöt ja julkistaa päästötiedot. Näin ollen tähän sisältyvät palvelut, joiden lähtöpaikka tai määränpää sijaitsee kolmannessa maassa. Jotta voidaan varmistaa, että kaikki asiaankuuluvat kuljetuspalvelut otetaan huomioon, ja taata tasapuoliset toimintaedellytykset unionin ja kolmansien maiden kuljetusalalla toimivien ja solmukohdista vastaavien tahojen välillä, tätä asetusta olisi sovellettava niihin kuljetuspalveluihin, jotka alkavat unionin alueen ulkopuolelta ja päättyvät sinne ja pysähtyvät unionin alueella matkustajien kyytiin nousemista tai kyydistä poistumista taikka rahdin lastaamista tai purkamista varten.

(10)

Tätä asetusta olisi sovellettava kuljetuspalvelujen kasvihuonekaasupäästöjä laskeviin ja julkistaviin tahoihin, erityisesti kuljetuspalvelun järjestäjiin, liikenteenharjoittajiin ja liikenteen solmukohdista vastaaviin toimijoihin sekä rahdinantajiin, jotka edustavat tiettyä liikenteen käyttäjäluokkaa, jotka tilaavat kuljetuspalveluja rahtinsa siirtämiseksi määrättyyn paikkaan tai määrätystä paikasta ja jotka voivat tilanteesta riippuen toimia myös kuljetuspalvelun järjestäjänä, liikenteenharjoittajana tai datan välittäjänä. Ulkoisten laskentavälineiden kehittäjille, kolmansien osapuolten tietokantojen kehittäjille ja vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksille, jotka tarjoavat tukipalveluja kuljetuspalvelujen kasvihuonekaasupäästötietojen laskentaa tai todentamista varten, olisi asetettava sitovat säännöt, jotka liittyvät ulkoisten laskentavälineiden sertifiointiin, kasvihuonekaasuintensiteettien oletusarvojen tekniseen laaduntarkastukseen sekä todentamistoimiin ja akkreditointimenettelyihin. Tätä asetusta olisi sovellettava myös niihin datan välittäjiin, jotka laskevat ja julkistavat tietoja kuljetuspalvelujen kasvihuonekaasupäästöistä. Kun datan välittäjät ainoastaan vastaanottavat ja koostavat kasvihuonekaasupäästöjä koskevaa tuotosdataa ja sen jälkeen julkistavat tällaista tuotosdataa, niihin olisi sovellettava ainoastaan asiaankuuluvia sääntöjä, jotka liittyvät julkistetuista kasvihuonekaasupäästötiedoista viestimiseen ja tietojen läpinäkyvyyteen, jotta varmistetaan kyseisen tuotosdatan vertailukelpoisuus markkinoilla.

(11)

Tämän asetuksen mukainen kasvihuonekaasupäästöjen laskenta ja julkistaminen olisi suoritettava eritellysti kuljetuspalvelujen tasolla tässä asetuksessa tarkoitetun kuljetuspalvelujen kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmän mukaisesti. Näin ollen tätä asetusta ei olisi sovellettava silloin, kun kasvihuonekaasupäästöjen laskenta ja julkistaminen tapahtuvat kootusti. Tämä koskee myös tilanteita, joissa ympäristöä koskevien tietojen pakollinen julkistaminen kestävyysraportointia varten ja ympäristötilinpidon laatiminen tilastointia varten perustuu muihin unionin säädöksiin, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 691/2011 (6) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2022/2464 (7) määriteltyjä tilanteita. Sen sijaan tämän asetuksen perusteella saatuja tietoja olisi voitava käyttää muun sovellettavan unionin lainsäädännön edellyttämien konsolidoitujen päästöselvitysten laatimiseen edellyttäen, että kyseiset menetelmät ja kerätyt tiedot ovat riittävän yhteensopivia.

(12)

Yksi tällä asetuksella vahvistetun unionin yhdenmukaisen kehyksen keskeisistä näkökohdista on kuljetuspalvelujen kasvihuonekaasupäästöjen asianmukainen laskentamenetelmä. Tällä menetelmällä olisi varmistettava, että koko kuljetusketjun kattavat päästölaskelmat tuottavat yhtenäisiä menetelmävaiheita noudattamalla vertailukelpoisia ja tarkkoja tietoja kasvihuonekaasupäästöistä. Menetelmässä olisi myös otettava asianmukaisesti huomioon kuljetusmarkkinoiden tarpeet, jotta vältetään tarpeeton monimutkaisuus sekä kohtuuton taakka ja kohtuuttomat kustannukset erityisesti pk-yrityksille, ja sen olisi oltava toimiva sidosryhmien kannalta.

(13)

Euroopan standardointikomitean julkaisi huhtikuussa 2023 standardin EN ISO 14083:2023 ”Greenhouse gases – Quantification and reporting of greenhouse gas emissions arising from transport chain operations”, jäljempänä ’EN ISO -standardi’. Kyseisen standardin olisi oltava tämän asetuksen mukainen yhteinen menetelmä kuljetuspalvelujen kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa varten. Edistämällä menetelmän soveltamista unionissa lisätään kasvihuonekaasupäästöjen laskennan kansainvälistä yhteensopivuutta ja helpotetaan sovellettujen menetelmien yhdenmukaistamista maailmanlaajuisesti. Komission suorittamassa analyysissä havaittiin, että EN ISO -standardi on tarkoituksenmukaisin ja oikeasuhteisin standardi tämän asetuksen tavoitteiden, mukaan lukien lisääntynyt käyttöönotto markkinoilla ja kasvihuonekaasupäästötietojen vertailukelpoisuus, saavuttamisen kannalta. Kasvihuonekaasupäästöt lasketaan koko polttoaineketjun osalta, joten siihen sisältyvät kasvihuonekaasupäästöt, jotka aiheutuvat energialähteistä ja ajoneuvojen käytöstä sekä kuljetustoiminnan että liikenteen solmukohtien toiminnan aikana.

(14)

Komissio on yhteistyössä Euroopan standardointikomitean ja jäsenvaltioiden kansallisten standardointielinten kanssa sitoutunut varmistamaan tämän asetuksen täyden saatavuuden.

(15)

Elinkaaren aikaisten päästöjen katsotaan yleensä sisältävän koko polttoaineketjun kasvihuonekaasupäästöt, ajoneuvon tuotannosta, huollosta ja käytöstäpoistosta syntyvät sekä liikenneinfrastruktuuriin liittyvät päästöt siinä määrin kuin ne ovat merkityksellisiä komission suosituksen (EU) 2021/2279 (8) mukaisesti. Elinkaariarviointi voi kuitenkin johtaa korkeisiin täytäntöönpanokustannuksiin ja tehdä kuljetusalalla toimivien ja solmukohdista vastaavien tahojen kirjanpidosta monimutkaista erityisesti liikenneinfrastruktuuriin liittyvien päästöjen osalta. Oikeasuhteisuuden ja soveltamisalan vuoksi tässä asetuksessa ei olisi edellytettävä elinkaariarvioinnin käyttämistä ilman komission suorittamaa arviointia. Lisäksi tätä asetusta koskevassa komission arvioinnissa olisi osana kyseistä arviointia raportoitava Kansainvälisessä standardisoimisjärjestössä saavutetusta edistymisestä, jotta tätä asetusta sovellettaessa voitaisiin säilyttää viittaus maailmanlaajuisesti tunnustettuihin standardeihin.

(16)

Olisi kiinnitettävä huomiota siihen, ettei poiketa EN ISO -standardin menetelmävalinnoista, jotta vältetään epäjohdonmukaisuudet markkinoilla olevien kuljetuspalvelujen kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa erityisesti kansainvälisten kuljetusketjujen yhteydessä. Komission on kuitenkin aiheellista arvioida tarvetta mukauttaa EN ISO -standardia unionin toimintapolitiikan ja myös tulevan lainsäädännön näkökulmasta. Jos komission arvioinnissa todetaan, että standardin tai sen osatekijän muuttaminen aiheuttaa ilmeisen riskin yhteensopimattomuudesta tämän asetuksen tavoitteiden tai muun sovellettavan unionin lainsäädännön, erityisesti asetuksen (EU) 2021/1119, tavoitteiden kanssa, komission olisi hyväksyttävä tarvittavat delegoidut säädökset kyseisen muutoksen soveltamisen kieltämiseksi. Jos kyseisessä arvioinnissa tulee esiin riski siitä, että standardin tai sen osatekijän muuttaminen voisi aiheuttaa perusteettomia eroja kuljetuspalvelujen kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa tietyillä markkinasegmenteillä tai johtaa eroavaisuuksiin kyseisen standardin ja tämän asetuksen tai muun sovellettavan unionin lainsäädännön tavoitteiden välillä, komission olisi voitava hyväksyä tarvittavat täytäntöönpanosäädökset, jotta Euroopan standardointikomiteaa pyydetään tarkistamaan standardia vastaavasti.

(17)

Jotta vältettäisiin virheellisten tietojen leviäminen markkinoilla, voi olla tarpeen selventää yhteistä menetelmää ennen palvelun tarjoamista tapahtuvassa kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa käytettyjen, kasvihuonekaasupäästöjen kannalta merkityksellisten parametrien ja oletusten osalta. Sama koskee muita asiaankuuluvia teknisiä parametreja, jotka liittyvät kasvihuonekaasupäästöjen jakamiseen tai dataelementtien koostamiseen, jos näiden parametrien käyttöä ei ole nimenomaisesti selvennetty kyseisessä yhteisessä menetelmässä.

(18)

Kuljetuspalvelujen kasvihuonekaasupäästöjen laskemiseen voidaan käyttää monenlaista syöttödataa, mukaan lukien primääri- ja sekundaaridata. Primääridatan käytöllä saadaan luotettavimmat ja tarkimmat tulokset, ja siksi se olisi asetettava etusijalle niin, että kyseinen primääridata voidaan ottaa asteittain käyttöön kasvihuonekaasupäästöjen laskentaprosesseissa. Primääridataa ei välttämättä ole saatavilla tai sen hankinta on kohtuuttoman kallista tietyille sidosryhmille, erityisesti pk-yrityksille. Sen vuoksi sekundaaridatan käyttö olisi sallittava tietyin selkein edellytyksin. Täsmällisemmän kasvihuonekaasupäästölaskelman saamiseksi jäsenvaltion olisi voitava kuitenkin säätää, että primääridatan käyttö on pakollista sen alueella tapahtuvissa sellaisten kuljetusalalla toimivien ja solmukohdista vastaavien tahojen suorittamissa kuljetuksissa, joiden työntekijöiden määrä ylittää tietyn kansallisessa lainsäädännössä asetetun kynnysarvon, kun kuljetuspalvelu alkaa sen alueelta ja päättyy sen alueelle. Jäsenvaltioiden ei olisi sovellettava tällaista vaatimusta rajatylittäviin kuljetuksiin, myöskään sen alueen kautta kulkeviin kuljetuksiin, eikä pk-yrityksiin, jottei aiheuteta haittaa kansainvälisille kuljetuspalveluille ja pk-yritysten kehitykselle.

(19)

Jäsenvaltioiden olisi voitava ottaa käyttöön hallinnollisia, taloudellisia tai toiminnallisia kannustimia primääridatan käytön edistämiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta valtiontukisääntöjen soveltamista.

(20)

Sekundaaridatan osalta kuljetuspalvelun kasvihuonekaasupäästöt voidaan laskea käyttämällä oletusarvoja tai mallinnusdataa. Oletusarvot olisi asetettava ja mallinnusdataa kehitettävä ja päivitettävä puolueettomasti ja objektiivisesti luotettavien lähteiden ja asianmukaisten parametrien perusteella. Tietokantojen ei pitäisi sisältää oletusarvoja, joiden perusteella kasvihuonekaasupäästöt arvioidaan järjestelmällisesti pienemmiksi kuin tiedossa olevat vertailukelpoisten palvelujen todelliset ajonaikaiset arvot. Tällaisissa tapauksissa kolmansien osapuolten tietokannoille ei olisi annettava myönteistä arviota teknisen laaduntarkastuksen jälkeen.

(21)

Olisi perustettava kasvihuonekaasuintensiteettien oletusarvojen unionin perustietokanta, jäljempänä ’unionin perustietokanta’, jotta voidaan parantaa tämän asetuksen soveltamisen yhteydessä saatujen kasvihuonekaasupäästöjä koskevien tietojen vertailukelpoisuutta. Unionin perustietokannan olisi oltava riittävän tarkka ja kuvastettava alakohtaisia, alueellisia ja kansallisia erityispiirteitä koko unionin alueella, ja siinä olisi oltava erillinen taulukko kullekin liikennemuodolle. Komission olisi varmistettava, että unionin perustietokantaa päivitetään säännöllisesti, ja arvioitava päivitysten tarvetta vuosittain tai useammin. Meriliikenteen tiedot olisi johdettava THETIS MRV -tietokannasta, ja niitä olisi tapauksen mukaan täydennettävä muilla tietolähteillä, kuten FuelEU-tietokannalla. Kun otetaan huomioon näiden oletusarvojen alakohtaiset, alueelliset ja kansalliset erityispiirteet koko unionin alueella, muut kolmansien osapuolten ylläpitämät asiaan liittyvät tietokannat ja tietoaineistot olisi kuitenkin sallittava sillä edellytyksellä, että niille tehdään unionin tasolla tekninen laaduntarkastus.

(22)

Kuljetuspalvelun kasvihuonekaasuintensiteettiä määritettäessä on tarpeen käyttää liikenteen energiankantajien kasvihuonekaasupäästökertoimia, joilla johdetaan kasvihuonekaasupäästöjä koskevat arviot, jotka kuvastavat käytetyn energian määrää koko polttoaineketjun osalta. Näin ollen olisi perustettava liikenteen energiankantajien kasvihuonekaasujen oletuspäästökertoimia koskeva unionin keskustietokanta, jäljempänä ’unionin keskustietokanta’, jolla taataan syöttödatan vertailukelpoisuus ja laatu.

(23)

Kun sähkön käyttöön liittyviä päästöjä kvantifioidaan, olisi kannustettava soveltamaan sijaintipohjaista lähestymistapaa edellyttäen, että käytettävissä on päivitetyt ja tarkat intensiteettiarvot eri jäsenvaltioille. Tapauksen mukaan voitaisiin käyttää riittävän pitkälle kehitettyä markkinapohjaista lähestymistapaa edellyttäen, että EN ISO -standardin liitteessä J vahvistetut edellytykset täyttyvät.

(24)

Unionin perustietokannan ja unionin keskustietokannan olisi sisällettävä unionin hyväksymät tai unionin edun mukaisesti hyväksytyt oletusarvot kansainvälisellä tasolla, jos ne ovat saatavilla ja jos tämä on tarkoituksenmukaista. Kun otetaan huomioon alakohtaiset, alueelliset ja kansalliset erityispiirteet koko unionin alueella, unionin perustietokannan ja unionin keskustietokannan olisi vastattava unionissa taikka joissakin tai kaikissa jäsenvaltioissa tyypillisesti käytettäviä ajoneuvotyyppejä ja liikenteen energiankantajia. Unionin perustietokannassa ja unionin keskustietokannassa olisi myös otettava huomioon eri jäsenvaltioiden yksilölliset ominaispiirteet.

(25)

Unionin tasolla toimivan puolueettoman toimivaltaisen elimen olisi kehitettävä ja ylläpidettävä unionin perustietokantaa ja unionin keskustietokantaa sekä tarkastettava kolmansien osapuolten ylläpitämien tietokantojen ja tietoaineistojen tekninen laatu. Euroopan ympäristökeskuksella on vastuualueensa perusteella parhaat edellytykset tarjota tarvittavaa teknistä apua tämän asetuksen asiaankuuluvien säännösten asianmukaiseen täytäntöönpanoon. Tarvittaessa tässä työssä olisi hyödynnettävä muiden alakohtaisten unionin elinten panostusta ja niiden antamaa tukea unionin lainsäädännön mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi tarvittaessa voitava antaa täydentävää ja vapaaehtoista tukea komissiolle.

(26)

Mallinnusdataa olisi voitava käyttää, jos se perustuu yhteisen menetelmän mukaisesti laadittuun malliin ja tarvittaessa muihin tässä asetuksessa vahvistettuihin sekundaaridatan ja laskentavälineiden käyttöä koskeviin säännöksiin.

(27)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2015/757 (9) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/87/EY (10) edellytetään alusten ja ilma-alusten kasvihuonekaasupäästötietojen keräämistä, mittaamista, laskemista ja vuosittaista raportointia. Asetus (EU) 2015/757 ja direktiivi 2003/87/EY täydentävät tietyssä määrin tätä asetusta erityisesti niiden polttoaineen kulutusta koskevien tietojen tuottamisen osalta, joita hyödynnetään kvantifioitaessa kuljetuspalvelujen päästöjä kuljetun matkan tai kuljetetun lastin mukaan. Lisäksi olisi voitava käyttää kuljetuspalvelujen kasvihuonekaasupäästötietojen tuottamiseen syöttödataa, joka on peräisin muiden lainsäädäntökehysten, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/631 (11), (EU) 2019/1242 (12), (EU) 2023/1805 (13) tai (EU) 2023/2405 (14), täytäntöönpanosta. Koska kaikissa asiaankuuluvissa kuljetusalaa koskevissa unionin säädöksissä on aiheellista viitata yhteiseen standardiin, komission olisi pyrittävä varmistamaan tämän asetuksen yhteensopivuus ja johdonmukaisuus voimassa olevien unionin säädösten ja tulevien aloitteiden kanssa. Komission olisi erityisesti pyrittävä tulevissa aloitteissa ja mahdollisessa sekundaarilainsäädännössä edellyttämään, että kuljetuspalvelujen kasvihuonekaasupäästöjen eritelty laskenta perustuu aina tässä asetuksessa tarkoitettuun yhteiseen menetelmään.

(28)

Jotta voidaan helpottaa tarkkaa tiedonkeruuta, myöhempien laskelmien tekoa ja primääridatan käyttöä pk-yritysten kannalta, olisi harkittava ajoneuvon sisäisiin tietoihin pääsyä koskevan säännöksen sisällyttämistä ajoneuvodatan saatavuuteen liittyviin tuleviin lainsäädäntöehdotuksiin.

(29)

Jotta helpotetaan tämän asetuksen täytäntöönpanoa ja rajoitetaan laskennan monimutkaisuutta samalla kun vähennetään hallinnollista ja taloudellista taakkaa, komission olisi kehitettävä yksinkertaistettu, maksuton, julkisesti saatavilla oleva ja helppokäyttöinen verkossa saatavilla oleva laskentaväline, joka on suunniteltu erityisesti mikro-, pieni- ja keskikokoisia liikenteenharjoittajia varten. Laskentaväline olisi kehitettävä tässä asetuksessa vahvistetun yhteisen menetelmän mukaisesti, jotta sen käytöllä voidaan varmistaa suoritetun laskennan oikeellisuus. Sen tarkoituksena on helpottaa primääridataan perustuvaa laskentaa ja mahdollistaa asiaankuuluvan sekundaaridatan käyttö, mukaan lukien kasvihuonekaasupäästökertoimet ja, jos ne ovat saatavilla, kasvihuonekaasuintensiteettien oletusarvot, jotka on johdettu tämän asetuksen mukaisesti tunnustetuista tietokannoista. Siihen olisi liitettävä käsikirja, joka auttaa tämän asetuksen täytäntöönpanossa ja jossa selitetään, miten laskentaväline toimii. Laskentavälinettä olisi päivitettävä säännöllisesti. Sillä olisi puututtava tietoaukkoihin tietoketjussa, edistettävä yhdenmukaista kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa tyypillisimpien kuljetuspalvelujen osalta, lisättävä tietojen läpinäkyvyyttä ja vertailukelpoisuutta sekä edistettävä tietoisuuden lisäämistä tämän asetuksen mukaisen kasvihuonekaasupäästöjen laskennan käyttöönotosta ja kannustimia siihen.

(30)

On aiheellista säätää kasvihuonekaasupäästöjen tuotosdatan ilmaisemisen yhteisistä mittareista, joilla varmistetaan kyseisen datan vertailukelpoisuus ja mahdollistetaan erilaisten kuljetuspalvelujen tehokas vertailu. Yhteisillä mittareilla olisi myös mahdollistettava datan tuottajan selkeä viestintä ja se, että datan vastaanottaja ymmärtää viestin oikein.

(31)

Kuljetuspalvelun kasvihuonekaasupäästöjä koskevien eriteltyjen tietojen, jotka julkistetaan kolmannelle osapuolelle kaupallisia tai sääntelyyn liittyviä tarkoituksia varten tämän asetuksen mukaisesti, olisi sisällettävä ehdottomasti ja näkyvästi tässä asetuksessa vahvistettujen kuljetuspalvelujen kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa koskevien erityissääntöjen mukaisesti laadittua tuotosdataa. Tarvittaessa voidaan lisätä myös muita dataelementtejä, jotka palvelevat muita kuin tässä asetuksessa määriteltyjä tarkoituksia.

(32)

Kasvihuonekaasupäästöjä koskevat tiedot on olennaisen tärkeää julkistaa ennen kuljetuspalvelun tarjoamista, jotta voidaan edistää julkisten elinten, yritysten ja kuluttajien tietoon perustuvaa päätöksentekoprosessia. Julkistaminen vaikuttaa julkisten elinten hankintoihin sekä niiden kuljetusalalla toimivien ja solmukohdista vastaavien tahojen liiketoimintapäätöksiin, jotka tarjoavat ja järjestävät tällaisia kuljetuspalveluja markkinoilla. Sen vuoksi tiedot tiettyyn kuljetuspalveluun liittyvistä kasvihuonekaasupäästöistä olisi mahdollisuuksien mukaan julkistettava ennen kuljetuspalvelun tarjoamista. Kasvihuonekaasupäästöjä koskevia tietoja olisi kuitenkin voitava julkistaa vasta kuljetuspalvelun tarjoamisen jälkeen etenkin, jos yritysten välinen viestintä edellyttää yksityiskohtaisempia tietoja, erityisesti logistiikkaketjujen ja alihankintasuhteiden yhteydessä, tai jotta voidaan käyttää primääridataa.

(33)

Jotta voidaan osoittaa tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten noudattaminen, kuljetusalalla toimivien ja solmukohdista vastaavien tahojen ja datan välittäjien, jotka laskevat ja julkistavat kuljetuspalvelun kasvihuonekaasupäästöjä koskevaa tuotosdataa, olisi pystyttävä esittämään näyttöä tuotosdatan tueksi. Kyseinen näyttö olisi esitettävä EN ISO -standardissa vahvistettujen raportointia kuljetuspalvelujen tasolla koskevien sääntöjen mukaisesti, ja se olisi asetettava saataville toimivaltaisen viranomaisen, kuten tuomioistuimen, tai muun kolmannen osapuolen pyynnöstä, jos tätä edellytetään erillisissä oikeudellisissa tai sopimusvelvoitteissa.

(34)

Jollei asiassa sovelleta erillisiä järjestelyjä, datan välittäjän, joka kerää kuljetusalalla toimivilta ja solmukohdista vastaavilta tahoilta tai muilta asiaan liittyviltä luonnollisilta henkilöiltä tai oikeushenkilöiltä tietoja kuljetuspalvelun kasvihuonekaasupäästöistä ja julkistaa ne markkinoilla, ei olisi katsottava olevan vastuussa siitä, jos nämä tiedot rikkovat tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia, jotka liittyvät kuljetuspalvelujen kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan ja todentamiseen sekä laskentavälineiden sertifiointiin. Datan välittäjän olisi kuitenkin pyrittävä välttämään epätarkkojen tai virheellisten tietojen julkistamista ja noudatettava tässä asetuksessa vahvistettuja kasvihuonekaasupäästöjen tuotosdataan, viestintään ja läpinäkyvyyteen liittyviä sääntöjä. Lisäksi datan välittäjän olisi ilmoitettava tietojen lähde, jotta kyseinen tiedon tuottaja voidaan tunnistaa.

(35)

Kolmannen osapuolen markkinoilla tarjoamat ulkoiset laskentavälineet laajempaa kaupallista ja ei-kaupallista käyttöä varten voivat helpottaa kuljetuspalvelujen kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa ja tukea näin päästölaskennan laajempaa käyttöä sidosryhmien keskuudessa. Ulkoisten laskentavälineiden käyttö olisi sertifioitava sen varmistamiseksi, että ne täyttävät tämän asetuksen vaatimukset erityisesti yhteisen menetelmän käytön ja asianmukaisen syöttödatan osalta.

(36)

Asianmukaisesti suunnitellulla todentamisjärjestelmällä varmistetaan, että markkinoilla julkistettu kasvihuonekaasupäästöjen tuotosdata ja sen perustana olevat laskentaprosessit täyttävät tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset, ja sen on tarkoitus lisätä luottamusta kyseisen datan luotettavuuteen ja tarkkuuteen merkittävästi. Siinä olisi erityisesti vahvistettava todentamista koskevat yksityiskohtaiset edellytykset riippumatta siitä, onko kyseessä kertaluonteinen vai säännöllinen kuljetus, mukaan lukien tarkastusten asianmukainen tiheys, ja menettelyä koskevat järjestelyt ottaen asianmukaisesti huomioon kyseisten kuljetuspalvelujen luonne ja laajuus sekä tarve välttää kohtuuton hallinnollinen taakka. Kuljetusalalla toimivilla ja solmukohdista vastaavilla tahoilla ja datan välittäjillä, jotka ovat läpäisseet vaatimustenmukaisuuden arvioinnin, olisi oltava oikeus saada vaatimustenmukaisuudestaan todistus, joka tunnustetaan yleisesti kaikkialla unionissa. Jos primääridataa on käytetty, siitä olisi oltava maininta vaatimustenmukaisuustodistuksessa, erityisesti jotta voidaan kannustaa kaikkia tahoja, joita tämä asetus koskee, keräämään ja käyttämään primääridataa. Tuotosdatan todentamiseen olisi sisällyttävä tällaisen tuotosdatan vertailukelpoisuus, myös etäisyyden laskennan osalta, jolloin olisi tarkistettava, ovatko isoympyräreittiä ja lyhintä mahdollista etäisyyttä koskevat poikkeukset EN ISO -standardin mukaisia.

(37)

Todentamisesta voi aiheutua pienemmille yrityksille kohtuuton taakka, ja sitä olisi vältettävä. Tästä syystä pk-yritykset olisi vapautettava todentamiseen liittyvistä vaatimuksista, jolleivät kyseiset pk-yritykset nimenomaisesti halua saada todistusta vaatimustenmukaisuudestaan. Lisäksi suurten yritysten olisi otettava huomioon suhteellisuusperiaate harkitessaan vaatimustenmukaisuuden todentamisen pyytämistä arvoketjukumppaneiltaan, erityisesti pk-yrityksiltä.

(38)

Kuljetusalaa koskevissa unionin säädöksissä on jo vahvistettu päästöjen todentamisvaatimuksia koskevia sääntöjä, erityisesti meriliikenteen osalta asetuksissa (EU) 2015/757 ja (EU) 2023/1805 ja ilmailualan osalta direktiivissä 2003/87/EY. Hallinnollisen taakan keventämiseksi kyseisten säädösten nojalla akkreditoidut todentajat olisi katsottava tämän asetuksen mukaisesti akkreditoiduiksi toteuttamaan todentamistoimia omalla toimialallaan, edellyttäen, että ne ilmoittavat nimetyille kansallisille viranomaisille aikomuksestaan toteuttaa tällaisia toimia myös tämän asetuksen nojalla. Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten olisi oltava riippumattomia ja toimivaltaisia oikeushenkilöitä, jotka Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 765/2008 (15) mukaisesti perustetut kansalliset akkreditointielimet ovat akkreditoineet. Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten akkreditoinnista annettua asetusta (EY) N:o 765/2008 sovelletaan horisontaalisesti, myös asetusten (EU) 2015/757 ja (EU) 2023/1805 sekä direktiivin 2003/87/EY nojalla akkreditoituihin todentajiin ja tämän asetuksen nojalla akkreditoituihin vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksiin. Asetus (EY) N:o 765/2008 kattaa myös tilanteet, joissa kansallisilla akkreditointielimillä on valtuudet toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä, jos vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos ei enää ole toimivaltainen toteuttamaan tiettyä vaatimustenmukaisuuden arviointitoimea tai jos se on vakavasti rikkonut velvoitteitaan.

(39)

Jos kuljetuspalvelujen kasvihuonekaasupäästöjä koskeva eritelty tuotosdata on jo todennettu muissa unionin säädöksissä, muun muassa meriliikenteen osalta asetuksessa (EU) 2015/757 ja sen perusteella hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä tai asetuksessa (EU) 2023/1805 ja sen perusteella hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä sekä ilmailualan osalta direktiivissä 2003/87/EY ja sen perusteella hyväksytyissä täytäntöönpanosäädöksissä, vahvistettujen erityisten sääntöjen perusteella, kyseinen data olisi katsottava todennetuksi tämän asetuksen mukaisesti.

(40)

Jotta tämä asetus toimisi tehokkaasti ja sen täydentämiseksi tarvittaessa lisäsäännöillä komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat EN ISO -standardiin tehtävän muutoksen arviointia ja tarvittaessa tulevien muutosten soveltamisen kieltämistä, yhteisen menetelmän tiettyjen osien arviointia ja poissulkemista, kasvihuonekaasupäästöjen tuotosdatan yhteisten mittareiden mukauttamista ja vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten akkreditointia koskevien tarkempien menettelyjen ja kriteerien vahvistamista. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että ne toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (16) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(41)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta vahvistaa yksityiskohtaisia säännöksiä, jotka koskevat Euroopan standardointikomitealle esitettäviä EN ISO -standardin tarkistamista koskevia pyyntöjä, yhteisen menetelmän selventämistä, kolmansien osapuolten tietokantojen teknisen laaduntarkastuksen suorittamista koskevien sääntöjen ja edellytysten vahvistamista, EU:n laskentavälineen käyttöönottoa, ulkoisten laskentavälineiden sertifiointia sekä tuotosdatan todentamista. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (17) mukaisesti.

(42)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli kannustaa julkisia elimiä, yrityksiä ja kuluttajia muuttamaan käyttäytymistään siten, että vähennetään kuljetuspalvelujen kasvihuonekaasupäästöjä käyttämällä kuljetuspalvelujen kasvihuonekaasupäästöjä koskevia vertailukelpoisia ja luotettavia tietoja, ilman riskiä siitä, että sisämarkkinoille syntyy hallinnollisia esteitä, joista aiheutuu lisäkustannuksia ja hallinnollista taakkaa toimialoille. Tavoite voidaan tässä asetuksessa vahvistetun kuljetuspalvelujen kasvihuonekaasupäästöjen yhteisen laskentamenetelmän yhdenmukaistamisvaikutuksen vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla ja sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi,