Ohje 1: Toisen maksupalveludirektiivin 3 artiklan k alakohdan mukaiset erityiset maksuvälineet

1.1. Toimivaltaisten viranomaisten tulisi ottaa huomioon, että erityiset maksuvälineet, joita voidaan käyttää ainoastaan rajoitetusti toisen maksupalveludirektiivin 3 artiklan k alakohdan mukaisesti, ovat toisen maksupalveludirektiivin 4 artiklan 14 kohdassa määriteltyjä maksuvälineitä. Toimivaltaisten viranomaisten tulisi sallia toisen maksupalveludirektiivin mukaisten erityyppisten maksuvälineiden hyötyminen direktiivin 3 artiklan k alakohdan mukaisesta soveltamisalan ulkopuolelle jättämisestä.

1.2. Toimivaltaisten viranomaisten tulisi ottaa huomioon, että erityisiä maksuvälineitä voidaan käyttää sekä fyysisten että digitaalisten tavaroiden ja palvelujen hankkimiseen.

1.3. Toimivaltaisten viranomaisten ei tulisi rajoittaa varojen maksuvälineelle siirtämiseen käytettäviä keinoja, mikä voidaan tehdä toteuttamalla maksutapahtumia ja/tai laskemalla liikkeeseen sähköistä rahaa. Toimivaltaisten viranomaisten tulisi ottaa huomioon, että sellaisissa tilanteissa, joissa varoja maksuvälineelle siirrettäessä välittäjänä toimii joku muu kuin liikkeeseenlaskija, varojen siirto tulisi katsoa erilliseksi maksupalveluksi, johon ei sovelleta toisen maksupalveludirektiivin 3 artiklan k alakohdan mukaista maksupalveludirektiivin soveltamisalan ulkopuolelle jättämistä.

1.4. Toimivaltaisten viranomaisten tulisi tarkistaa sellaisten liikkeeseenlaskijoiden esittämiä tietoja arvioidessaan, jotka tarjoavat toisen maksupalveludirektiivin 3 artiklan k alakohdan soveltamisalaan kuuluviin maksuvälineisiin perustuvia palveluja asianomaisen viranomaisen toimivaltaan kuuluvalla alueella, että asianomaiset liikkeeseenlaskijat asettavat maksuvälineen käyttöä rajoittavia teknisiä ja sopimukseen perustuvia rajoituksia. Toimivaltaisten viranomaisten ei tulisi pitää pelkkää liikkeeseenlaskijan ja maksuvälineen haltijan välistä sopimusta teknisenä rajoituksena.

1.5. Erityisiä teknisiä rajoituksia tulisi asettaa ainakin

• a) tavaroiden ja palvelujen tarjoajien joukolle, jossa maksuvälinettä voidaan käyttää, kun sovelletaan toisen maksupalveludirektiivin 3 artiklan k alakohdan mukaista soveltamisalan ulkopuolelle jättämistä; tai EBA Public
• b) b) maksuvälineellä ostettavissa olevalle tavaroiden ja palveluiden valikoimalle, kun sovelletaan toisen maksupalveludirektiivin 3 artiklan k alakohdan i ja ii alakohdan mukaista soveltamisalan ulkopuolelle jättämistä; tai
• c) maantieteelliselle sijainnille, jolla tavaroita ja palveluja hankitaan tietyiltä toimittajilta tiettyjä sosiaalisia tai verotuksellisia tarkoituksia varten, kun sovelletaan toisen maksupalveludirektiivin 3 artiklan k alakohdan iii alakohdan mukaista soveltamisalan ulkopuolelle jättämistä.

1.6. Toimivaltaisten viranomaisten tulisi ottaa huomioon, että yksi korttiin perustuva tai muu maksamisen väline voi sisältää samanaikaisesti useamman kuin yhden erityisen maksuvälineen, joka kuuluu toisen maksupalveludirektiivin 3 artiklan k alakohdan soveltamisalaan. Toimivaltaisten viranomaisten tulisi varmistaa, että ohjeiden kohdissa 1.4 ja 1.5 täsmennettyjä teknisiä ja sopimukseen perustuvia rajoituksia sovelletaan jokaiseen erityiseen maksuvälineeseen.

1.7. Toimivaltaisten viranomaisten tulisi ottaa huomioon, että yksi korttiin perustuva tai muu maksamisen väline ei voi sisältää samanaikaisesti maksuvälineitä, joihin sovelletaan toista maksupalveludirektiiviä ja erityisiä maksuvälineitä, joihin sovelletaan toisen maksupalveludirektiivin 3 artiklan k alakohtaa.

1.8. Toimivaltaisten viranomaisten tulisi ottaa huomioon, että liikkeeseenlaskijat voivat laskea liikkeeseen useamman erityisen maksuvälineen toisen maksupalveludirektiivin 3 artiklan k alakohdan mukaisesti edellyttäen, että jokainen tällainen maksuväline täyttää näissä ohjeissa määritellyt vaatimukset.

1.9. Toimivaltaiset viranomaiset eivät saisi ottaa huomioon maksuvälineellä säilytettävän rahallisen arvon lunastuskelpoisuutta arvioidessaan sitä, sovelletaanko maksuvälineeseen toisen maksupalveludirektiivin 3 artiklan k alakohtaa.

1.10. Toimivaltaisten viranomaisten tulisi ottaa huomioon, että maksuvälineet, joihin sovelletaan toisen maksupalveludirektiivin 3 artiklan k alakohtaa ja joilla säilytetään rahallista arvoa, voivat olla joko uudelleenladattavia tai kertakäyttöisiä.

1.11. Toimivaltaisten viranomaisten tulisi ottaa huomioon, että yksittäinen maksuväline, johon sovelletaan toisen maksupalveludirektiivin 3 artiklan k alakohdan mukaista soveltamisalan ulkopuolelle jättämistä, ei voi hyötyä useammasta kuin yhdestä toisen maksupalveludirektiivin soveltamisalan ulkopuolelle jättämisestä, mukaan lukien maksupalveludirektiivin 3 artiklan k alakohdan muut soveltamisalan ulkopuolelle jättämiset.

1.12. Erityisen maksuvälineen liikkeeseenlaskija voi olla perustettu jäsenvaltiossa, joka on eri kuin toisen maksupalveludirektiivin 37 artiklan 2 kohdan mukaisen ilmoituksen vastaanottaneen asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen jäsenvaltio. EBA Public

1.13. Toimivaltaisten viranomaisten tulisi ottaa huomioon, että toisen maksupalveludirektiivin 3 artiklan k alakohdan mukaisten soveltamisalan ulkopuolelle jättämisten tulisi sisältää muun muassa liikkeeseenlaskijan itse hyväksymät tapahtumat, kun tapahtuma tehdään verkossa, joka hyötyy toisen maksupalveludirektiivin 3 artiklan k alakohdan mukaisesta soveltamisalan ulkopuolelle jättämisestä, ja liikkeeseenlaskija on itse hyväksyjä asianomaisessa verkossa.

1. Yleiskatsaus

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

3. Liittyvät standardit

• EBA - Published by the European Banking Authority at https://www.eba.europa.eu/