162 artikla 2.

M-arvo lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti rahoitusvälineelle, jonka kassavirta on ennalta tiedossa:

jossa CFt kuvaa rahavirtoja (pääoma, korot ja palkkiot), jotka vastapuolen on sopimusperusteisesti maksettava hetkellä t;

päänettoutussopimuksen soveltamisalaan kuuluvien johdannaisten M on vastuun jäljellä olevan maturiteetin painotettu keskiarvo siten, että M-arvo on vähintään yksi vuosi, ja maturiteettia painotettaessa on käytettävä kunkin vastuun nimellisarvoa;

liitteessä II luetelluista kokonaan tai lähes kokonaan vakuudellisista johdannaissopimuksista ja kokonaan tai lähes kokonaan vakuudelliseen limiittiluotonantoon (margin lending) liittyvistä liiketoimista, jotka kuuluvat päänettoutussopimuksen soveltamisalaan, aiheutuviin vastuisiin sovellettava M-arvo on sellaisten liiketoimien jäljellä olevien maturiteettien painotettu keskiarvo, joissa M-arvo on vähintään 10 päivää;

päänettoutussopimuksen soveltamisalaan kuuluvien takaisinostotransaktioiden taikka arvopaperien tai hyödykkeiden lainaksiantamisen tai -ottamisen M-arvo on sellaisten liiketoimien jäljellä olevien maturiteettien painotettu keskiarvo, joissa M-arvo on vähintään 5 päivää. Maturiteettia painotettaessa on käytettävä kunkin liiketoimen nimellisarvoa;

päänettoutussopimuksen soveltamisalaan kuuluvan vakuudellisen luotonannon M-arvo on sellaisten liiketoimien jäljellä olevien maturiteettien painotettu keskiarvo, joissa M-arvo on vähintään 20 päivää; maturiteettia painotettaessa on käytettävä kunkin liiketoimen nimellisarvoa;

sellaisen päänettoutussopimuksen, johon sisältyy useampi kuin yksi tämän kohdan c, d tai da alakohtaa vastaavista liiketoimityypeistä, M-arvo on sellaisten liiketoimien jäljellä olevien maturiteettien painotettu keskiarvo, joissa M-arvo on vähintään kyseisten liiketoimien pisin sovellettavissa oleva vuosina ilmaistu pitoaika, jota sovelletaan 224 artiklan 2 kohdan mukaisesti tällaisiin liiketoimiin, tapauksen mukaan joko 10 päivää tai 20 päivää; maturiteettia painotettaessa on käytettävä kunkin liiketoimen nimellisarvoa;

kun kyse on laitoksesta, joka on saanut toimivaltaiselta viranomaiselta 143 artiklan nojalla luvan soveltaa omia PD-estimaattejaan ostettuihin yrityssaamisiin, nostettujen määrien M-arvo on ostettuihin saamisiin liittyvien vastuiden maturiteettien painotettu keskiarvo, siten että M-arvo on vähintään 90 päivää. Tätä samaa M-arvoa on sovellettava myös sitoviin saamisten ostosopimuksiin (committed purchase facility) kuuluviin nostamattomiin määriin, edellyttäen että järjestely sisältää tehokkaat kovenantit, ennenaikaisen kuoletuksen laukaisijat tai muut ominaisuudet, jotka suojaavat ostavaa laitosta sellaisten tulevien saamisten laadun merkittävältä heikkenemiseltä, jotka sen on ostettava järjestelyn voimassaoloaikana. Mikäli tällaista tehokasta suojaa ei ole, nostamattomien määrien M-arvo lasketaan seuraavien tekijöiden summana: pisin ostosopimuksen piiriin kuuluvien potentiaalisten saamisten maturiteeteista ja ostosopimuksen jäljellä oleva maturiteetti, siten että M-arvo on vähintään 90 päivää;

muille kuin tässä kohdassa mainituille rahoitusvälineille tai, kun laitos ei pysty laskemaan M-arvoa a alakohdassa säädetyllä tavalla, M-arvo on jäljellä oleva enimmäisaika vuosina, jonka velallinen voi käyttää sopimusvelvoitteidensa, mukaan lukien pääoma, korot ja maksut, täysimääräiseen täyttämiseen, siten että M on vähintään yksi vuosi;

Kun kyse on laitoksista, jotka laskevat vastuuarvot käyttämällä 6 luvun 6 jaksossa esitettyä sisäisen mallin menetelmää, M-arvo on laskettava käyttämällä seuraavassa esitettyä kaavaa, kun kyse on vastuista, joihin ne soveltavat kyseistä menetelmää ja joilla nettoutusryhmän pisimmälle päivätyn sopimuksen maturiteetti on pidempi kuin yksi vuosi:

jossa

laitos, joka laskee vastuun yksipuolisen arvonoikaisun (credit valuation adjustment, CVA) käyttämällä sisäistä mallia, voi toimivaltaisten viranomaisten luvalla käyttää sisäisellä mallilla estimoitua luoton efektiivistä duraatiota M-arvona.

Nettoutusryhmiin, joissa kaikkien sopimusten alkuperäinen maturiteetti on alle vuoden, sovelletaan a alakohdassa olevaa kaavaa, jollei 2 kohdasta muuta johdu;

kun kyse on laitoksista, jotka laskevat vastuun arvonoikaisuriskin omien varojen vaatimukset tietyn vastapuolen kanssa toteutettujen liiketoimien osalta käyttämällä 382 a artiklan 1 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitettuja menetelmiä, M saa olla 153 artiklan 1 kohdan iii alakohdassa säädetyssä kaavassa enintään 1 laskettaessa riskipainotettuja vastuueriä samojen liiketoimien vastapuoliriskin osalta tapauksen mukaan 92 artiklan 4 kohdan a tai g alakohdan mukaisesti;

uudistettavien vastuiden M-arvo on määritettävä käyttämällä luottojärjestelyn viimeistä mahdollista sopimuksenmukaista päättymispäivää; laitokset eivät saa käyttää nykyisten nostojen takaisinmaksupäivää, jos kyseinen päivä ei ole luottojärjestelyn viimeinen mahdollinen sopimuksenmukainen päättymispäivä.