NEUVOSTON ASETUS (Euratom) 2021/948, annettu 27 päivänä toukokuuta 2021, naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä – Globaali Eurooppaa täydentävän, kansainvälisen ydinturvallisuusyhteistyön eurooppalaisen välineen perustamisesta Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen nojalla ja asetuksen (Euratom) N:o 237/2014 kumoamisesta

(1)

Unionin olisi puolustettava ja edistettävä arvojaan ja etujaan maailmanlaajuisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 5 kohdassa, 8 artiklassa ja 21 artiklassa vahvistettujen unionin ulkoisen toiminnan tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti.

(2)

Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaan, Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittiseen globaalistrategiaan ja kehityspolitiikkaa koskevaan eurooppalaiseen konsensukseen perustuvan uuden kansainvälisen kehyksen panemiseksi täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/947 (2) pyritään unionin ulkoisen toiminnan johdonmukaisuuden lisäämiseen ja tuloksellisuuden varmistamiseen kokoamalla sen toimet yhteen tehokkaaseen välineeseen ulkoisen toiminnan alan eri politiikkojen täytäntöönpanon parantamiseksi.

(3)

Asetuksella (EU) 2021/947 perustettua naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä – Globaali Eurooppaa täydentävän, kansainvälisen ydinturvallisuusyhteistyön eurooppalaisen välineen, jäljempänä ’väline’, tavoitteena olisi oltava, että se edistää korkeatasoista ydinturvallisuutta, säteilysuojelua sekä tehokkaan ja toimivan ydinmateriaalivalvonnan noudattamista kolmansissa maissa Euroopan atomienergiayhteisön, jäljempänä ’yhteisö’, toiminnan pohjalta. Tämän tavoitteen yhteydessä tällä asetuksella pyritään tukemaan avoimuuden edistämistä kolmansien maiden viranomaisten ydinalaan liittyvissä päätöksentekomenettelyissä.

(4)

Väline olisi perustettava seitsemäksi vuodeksi, jotta sen kesto vastaisi neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2020/2093 (3) säädettyä monivuotisen rahoituskehyksen kestoa.

(5)

Tämä asetus on osa kehystä, joka on laadittu yhteistyön suunnittelua varten, ja tämän asetuksen tarkoituksena on täydentää asetuksen (EU) 2021/947 nojalla rahoitettavia ydinalan yhteistyötoimia.

(6)

Unionin jäsenvaltiot ovat 1 päivänä heinäkuuta 1968 allekirjoitetun ydinsulkusopimuksen osapuolia ja soveltavat sen lisäpöytäkirjaa Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) ydinmateriaalivalvontasopimuksiinsa.

(7)

Neuvosto on ydinturvallisuuden ja sen valvonnan jatkuvan parantamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi antanut direktiivit 2009/71/Euratom (4), 2011/70/Euratom (5) ja 2013/59/Euratom (6). Kyseiset direktiivit ja yhteisössä täytäntöön pannut ydinturvallisuuden sekä radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen huollon tiukat vaatimukset toimivat esimerkkeinä, joilla kannustetaan kolmansia maita asettamaan vaatimustasonsa yhtä korkealle.

(8)

Yhteisö ja sen jäsenvaltiot ovat sopimuspuolia 17 päivänä kesäkuuta 1994 tehdyssä ydinturvallisuutta koskevassa yleissopimuksessa ja 5 päivänä syyskuuta 1997 tehdyssä käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuutta koskevassa yleissopimuksessa.

(9)

Yhteisön olisi jatkettava Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen, jäljempänä ’Euratomin perustamissopimus’, X luvun mukaisesti tiivistä yhteistyötä IAEA:n kanssa ydinturvallisuuden ja ydinmateriaalivalvonnan alalla Euratomin perustamissopimuksen toisen osaston III ja VII luvun tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteisö tekee yhteistyötä sellaisten muiden kansainvälisten järjestöjen ja ohjelmien kanssa, joilla on samanlaisia tavoitteita.

(10)

Välineessä olisi säädettävä saavutettavien tavoitteiden tueksi toimista, jotka ovat yhdenmukaisia aiemmin neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 237/2014 (7) nojalla tuettujen toimien kanssa. Kyseiset tavoitteet koskevat toimivan ydinturvallisuuskulttuurin edistämistä ja mahdollisimman tiukkojen ydinturvallisuus- ja säteilysuojeluvaatimusten täytäntöönpanoa ja ydinturvallisuuden jatkuvaa parantamista, käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullista ja turvallista huoltoa, entisten ydinlaitosalueiden ja ydinlaitosten käytöstä poistamista ja kunnostamista sekä tehokasta ja toimivaa ydinmateriaalivalvontaa kolmansissa maissa, erityisesti liittyvissä maissa, ehdokasmaissa, mahdollisissa ehdokasmaissa ja Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvissa maissa.

(11)

Tämän asetuksen täytäntöönpanon olisi perustuttava tarvittaessa jäsenvaltioiden ja niiden asiaankuuluvien viranomaisten, erityisesti ydinturvallisuuden alasta vastaavien toimivaltaisten sääntelyviranomaisten, ja Euroopan ydinturvallisuusviranomaisten ryhmän kuulemiseen kansainvälisen ydinturvallisuusyhteistyön eurooppalaisen välineen komitean kautta sekä kumppanimaiden kanssa käytävään vuoropuheluun. Tämän asetuksen täytäntöönpanossa olisi otettava huomioon kolmansille maille ydinturvallisuuden ja ydinturvajärjestelyjen alalla annettavasta avusta 9 päivänä joulukuuta 2008 annetut neuvoston päätelmät.

(12)

Yhteisön ulkoisen toiminnan tuloksia olisi seurattava ja arvioitava ennalta määritetyillä, läpinäkyvillä, maakohtaisilla ja mitattavissa olevilla indikaattoreilla, jotka on mukautettu välineen erityispiirteisiin ja tavoitteisiin ja joiden olisi suotavaa perustua EU:n kansainvälisen kehitysyhteistyön tuloskehykseen. Indikaattoreiden olisi oltava laatu-, suorituskyky- ja tuloskeskeisiä, jotta edunsaajamailta voitaisiin vaatia unioniin ja sen jäsenvaltioihin nähden enemmän vastuuta ja vastuuvelvollisuutta turvallisuutta parantavien toimenpiteiden täytäntöönpanossa saavutetuista tuloksista.

(13)

Unionin ja yhteisön olisi pyrittävä hyödyntämään käytettävissä olevia resursseja mahdollisimman tehokkaasti optimoidakseen ulkoisen toimintansa vaikutukset. Tähän olisi päästävä unionin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden keskinäisellä johdonmukaisuudella ja täydentävyydellä sekä luomalla synergioita muiden unionin politiikkojen ja ohjelmien kanssa. Jotta voitaisiin maksimoida yhdistettyjen toimien vaikutus yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, tässä asetuksessa olisi sallittava rahoituksen yhdistäminen muiden unionin ohjelmien kanssa edellyttäen, että rahoitusosuuksilla ei kateta samoja kustannuksia.

(14)

Tässä asetuksessa vahvistetaan välineen koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston on määrä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (8) 18 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(15)

Välineeseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) 2018/1046 (9), jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Varainhoitoasetuksessa vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitusapua ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt.

(16)

Asetuksessa (EU) 2021/947 säädettyjä sääntöjä ja menettelyjä olisi tarvittaessa sovellettava tämän asetuksen täytäntöönpanoon, ja tämän asetuksen täytäntöönpanosäännösten olisi vastattava kyseisen asetuksen säännöksiä.

(17)

Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston Euratomin perustamissopimuksen 106 A artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Kyseisissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan etenkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. Euratomin perustamissopimuksen 106 A artiklan ja SEUT 322 artiklan nojalla hyväksyttäviin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(18)

Tässä asetuksessa säädetyt unionin rahoituksen muodot ja toteutustavat olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja saada aikaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteämääräisen rahoituksen ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun rahoituksen, joka ei perustu kustannuksiin, käyttämistä.

(19)

Vuotuisten toimintasuunnitelmien ja toimenpiteiden olisi oltava varainhoitoasetuksen mukaisia työohjelmia. Vuotuiset toimintasuunnitelmat koostuvat joukosta toimenpiteitä, jotka on koottu yhteen asiakirjaan.

(20)

Jotta varmistetaan jatkuvuus tuen myöntämisessä asiaankuuluvalla politiikan alalla ja mahdollistetaan täytäntöönpano monivuotisen vuosia 2021–2027 koskevan rahoituskehyksen alusta alkaen, on tarpeen säätää, että tätä asetusta sovelletaan varainhoitovuoden 2021 alusta.

(21)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (10) sekä neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (11), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (12) ja (EU) 2017/1939 (13) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. Erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 nojalla Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on valtuudet suorittaa hallinnollisia tutkimuksia, myös paikan päällä suoritettavia tarkastuksia ja todentamisia, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja.

Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti valtuudet tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (14) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. Tästä syystä kolmansien maiden ja alueiden kanssa sekä kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtyjen sopimusten sekä kaikkien tämän asetuksen täytäntöönpanosta johtuvien sopimusten olisi sisällettävä määräyksiä, joilla komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja EPPOlle annetaan nimenomaisesti valtuudet tehdä toimivaltansa puitteissa tarkastuksia sekä paikan päällä suoritettavia tarkastuksia ja todentamisia ja joilla varmistetaan, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(22)

Asetus (Euratom) N:o 237/2014 olisi näin ollen kumottava.

(23)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (15) mukaisesti.

(24)

Viittauksia neuvoston päätöksessä 2010/427/EU (16) tarkoitettuihin ulkoisen avun välineisiin olisi pidettävä viittauksina tähän asetukseen ja siinä viitattuihin asetuksiin. Komission olisi varmistettava, että tämä asetus pannaan täytäntöön päätöksen 2010/427/EU mukaisesti.

(25)

Tässä asetuksessa säädetyissä toimissa olisi noudatettava huolellisesti unionin rajoittavissa toimenpiteissä vahvistettuja ehtoja ja menettelyjä,