1 artikla Vähittäisvastuiden kynnysarvon asettamisen edellytykset

1.   Toimivaltaisen viranomaisen on asetettava kaikkien lainkäyttöalueensa laitosten vähittäisvastuille yhteinen kynnysarvo.

Toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin asettaa erillisen kynnysarvon sellaisten laitosten vähittäisvastuita varten, jotka soveltavat asetuksen (EU) N:o 575/2013 178 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa olevaa maksukyvyttömyyden määritelmää yksittäisen luottojärjestelyn tasolla.

2.   Edellä 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu kynnysarvo koostuu absoluuttisesta ja suhteellisesta osasta.

Absoluuttinen osa ilmaistaan kaikkien niiden erääntyneiden määrien summan, jotka velallinen on velkaa laitokselle, laitoksen emoyritykselle tai tytäryritykselle, jäljempänä ’erääntynyt luottovelvoite’, enimmäismääränä. Enimmäismäärä saa olla enintään 100 euroa tai vastaava määrä asianomaisena kansallisena valuuttana.

Suhteellinen osa ilmaistaan prosenttiosuutena, joka vastaa erääntyneen luottovelvoitteen määrää suhteessa kaikkien laitoksen, laitoksen emoyrityksen tai tytäryrityksen kyseisen velallisen taseeseen sisältyvien vastuiden kokonaismäärään oman pääoman ehtoisia sijoituksia lukuun ottamatta. Prosenttiosuus on 0–2,5 prosenttia, ja se on vahvistettava 1 prosentiksi aina kun kyseinen prosenttiosuus vastaa riskin tasoa, jonka toimivaltainen viranomainen katsoo kohtuulliseksi 3 artiklan mukaisesti.

3.   Edellä 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu kynnysarvo asetetaan 2 kohdassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti niin, että ainoana erona on se, että ”erääntynyt luottovelvoite” ja ”kaikkien laitoksen kyseisen velallisen taseeseen sisältyvien vastuiden kokonaismäärä oman pääoman ehtoisia sijoituksia lukuun ottamatta” viittaavat niihin velallisen luottovelvoitteiden määriin, jotka johtuvat laitoksen, laitoksen emoyrityksen tai tytäryrityksen myöntämästä yksittäisestä luottojärjestelystä.

4.   Asettaessaan kynnysarvoa tämän artiklan mukaisesti toimivaltainen viranomainen ottaa huomioon vähittäisvastuiden riskiominaisuudet ja määritelmän, jotka vahvistetaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 147 artiklassa pankeille, jotka soveltavat sisäisten luottoluokitusten menetelmää, ja mainitun asetuksen 123 artiklassa laitoksille, jotka soveltavat standardimenetelmää.

5.   Asettaessaan kynnysarvoa tämän artiklan mukaisesti toimivaltainen viranomainen olettaa, että velallinen on maksukyvytön, kun kynnysarvon sekä absoluuttisena että suhteellisena osana ilmoitettu raja ylittyvät joko 90 peräkkäistä päivää tai 180 peräkkäistä päivää silloin kun kaikki erääntyneen luottovelvoitteen laskemiseen sisältyvät saamiset ovat asuinkiinteistövakuudellisia saamisia tai pk-yrityksiä koskevia liikekiinteistövakuudellisia saamisia ja 90 päivää on kyseisten saamisten osalta korvattu 180 päivällä asetuksen (EU) N:o 575/2013 178 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.