2 artikla Määritelmät

1)

’Pintavedellä’tarkoitetaan sisämaan vesiä pohjavesiä lukuun ottamatta sekä jokisuiden vaihettumisalueita ja rannikkovesiä, kuitenkin niin, että kemiallisen tilan osalta käsitteeseen sisältyvät myös aluevedet.

2)

’Pohjavedellä’tarkoitetaan kaikkia niitä vesiä, jotka ovat maan pinnan alla kyllästyneessä vyöhykkeessä ja suorassa yhteydessä kallio- tai maaperään.

3)

’Sisämaan vedellä’tarkoitetaan kaikkea maanpinnalla altaassa olevaa tai virtaavaa vettä ja kaikkea pohjavettä, joka on aluevesien määrittelyyn käytetyn perusviivan sisämaan puolella.

4)

’Joella’tarkoitetaan virtaavaa sisämaan vesimuodostumaa, joka suurimmalta osin virtaa maan pinnalla, mutta joka voi osan matkaa virrata maan alla.

5)

’Järvellä’tarkoitetaan altaassa olevaa sisämaan pintavesimuodostumaa.

6)

’Jokisuiden vaihettumisalueilla’tarkoitetaan pintavesimuodostumia, jotka jokisuiden lähistöllä ovat osittain suolaisia johtuen niiden läheisyydestä rannikkovesiin, mutta joihin merkittävästi vaikuttavat suolattoman veden virtaukset.

7)

’Rannikkovesillä’tarkoitetaan sellaisen viivan maanpuoleisia pintavesiä, jonka jokainen piste on yhden meripeninkulman etäisyydellä meren puolella lähimmästä sen perusviivan pisteestä, josta aluevesien leveys mitataan, ja jotka joissakin kohdissa rajoittuvat jokisuun vaihettumisalueen ulkorajaan.

8)

’Keinotekoisella vesimuodostumalla’tarkoitetaan ihmisen rakentamaa pintavesimuodostumaa.

9)

’Voimakkaasti muutetulla vesimuodostumalla’tarkoitetaan pintavesimuodostumaa, jota ihmisen toiminta on merkittävästi muuttanut fyysisesti kuten jäsenvaltio on määritellyt liitteen II vaatimusten mukaisesti.

10)

’Pintavesimuodostumalla’tarkoitetaan pintavesien erillistä ja merkittävää osaa, kuten järveä, tekoallasta, puroa, jokea tai kanavaa, puron, joen tai kanavan osaa, jokisuun vaihettumisaluetta tai rannikkovesien osaa.

11)

’Akviferilla’tarkoitetaan riittävän huokoista ja läpäisevää maa- tai kallioperämuodostumaa tai kerrosta, joka mahdollistaa joko merkittävän pohjaveden virtauksen tai merkittävän pohjavedenoton.

12)

’Pohjavesimuodostumalla’tarkoitetaan yhtenäisenä vesimassana akviferiin tai akvifereihin varastoitunutta pohjavettä.

13)

’Vesistöalueella’tarkoitetaan aluetta, josta kaikki pintavalunta virtaa purojen, jokien ja mahdollisesti järvien kautta mereen yksittäisen jokisuun, joen suualueen tai suistoalueen kautta.

14)

’Vesistöalueen osalla’tarkoitetaan aluetta, josta kaikki pintavalunta virtaa purojen, jokien ja mahdollisesti järvien kautta tiettyyn vesistön kohtaan (yleensä järvi tai jokien yhtymäkohta).

15)

’Vesipiirillä’tarkoitetaan maa- ja merialuetta, joka koostuu yhdestä tai useasta läheisestä vesistöalueesta yhdessä niihin yhteydessä olevien pohjavesien ja rannikkovesien kanssa ja joka on määritelty 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti perusyksiköksi vesistöalueiden hoitoa varten.

16)

’Toimivaltaisella viranomaisella’tarkoitetaan 3 artiklan 2 tai 3 kohdan mukaisesti nimettyä viranomaista tai nimettyjä viranomaisia.

17)

’Pintaveden tilalla’tarkoitetaan pintavesimuodostuman tilan yleisilmausta, joka on määritelty pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan perusteella sen mukaan, kumpi näistä on huonompi.

18)

’Pintaveden hyvällä tilalla’tarkoitetaan pintavesimuodostuman tilaa silloin, kun sen ekologinen ja kemiallinen tila ovat vähintään hyviä.

19)

’Pohjaveden tilalla’tarkoitetaan pohjavesimuodostuman tilan yleisilmausta, joka on määritelty pohjavesimuodostuman määrällisen ja kemiallisen tilan perusteella sen mukaan, kumpi näistä on huonompi.

20)

’Pohjaveden hyvällä tilalla’tarkoitetaan pohjavesimuodostuman tilaa silloin, kun sen määrällinen ja kemiallinen tila ovat vähintään hyviä.

21)

’Ekologisella tilalla’tarkoitetaan pintavesiekosysteemien rakenteen ja toiminnan kuvaamista liitteen V mukaisesti luokiteltuna.

22)

’Hyvällä ekologisella tilalla’tarkoitetaan liitteen V mukaisesti sellaiseksi luokiteltua pintavesimuodostuman ekologista tilaa.

23)

’Hyvällä ekologisella potentiaalilla’tarkoitetaan liitteen V mukaisesti sellaiseksi luokiteltua voimakkaasti muutetun tai keinotekoisen vesimuodostuman tilaa.

24)

”Pintaveden hyvällä kemiallisella tilalla”tarkoitetaan kemiallista tilaa, jota edellytetään tämän direktiivin 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädettyjen pintavesiä koskevien ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi, eli sellaista pintavesimuodostuman kemiallista tilaa, jossa pilaavien aineiden pitoisuudet eivät ylitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/105/EY ( 1 ) liitteessä I olevassa A osassa lueteltujen prioriteettiaineiden ympäristönlaatunormeja, mainitun direktiivin 8 d artiklan mukaisesti asetettuja ja sovellettuja vesistöaluekohtaisten pilaavien aineiden ympäristönlaatunormeja eivätkä, jos ne ovat saatavilla, vaikutusperusteisia kynnysarvoja.

25)

’Pohjaveden hyvällä kemiallisella tilalla’tarkoitetaan pohjavesimuodostuman kemiallista tilaa, joka täyttää kaikki liitteen V taulukossa 2.3.2 säädetyt ehdot.

26)

’Määrällisellä tilalla’ilmaistaan, missä määrin suora ja epäsuora vedenotto vaikuttavat pohjavesimuodostumaan.

27)

’Käytettävissä olevilla pohjavesivaroilla’tarkoitetaan pohjavesimuodostumaan muodostuvan vesimäärän pitkän ajan vuosikeskiarvoja, vähennettynä sillä vuotuisella virtaamalla, joka tarvitaan, jotta pohjavesiin yhteydessä olevien pintavesien 4 artiklan mukaiset ekologiset laatutavoitteet saavutetaan, ja jotta näiden pintavesien ekologisen tilan merkittävä huononeminen ehkäistään sekä vältetään merkittävät haitat pohjavesiin yhteydessä oleville maaekosysteemeille.

28)

’Hyvällä määrällisellä tilalla’tarkoitetaan liitteen V taulukossa 2.1.2 määriteltyä tilaa.

29)

’Vaarallisilla aineilla’tarkoitetaan aineita tai aineryhmiä, jotka ovat myrkyllisiä, hitaasti hajoavia ja jotka mahdollisesti kertyvät eliöstöön, sekä muita aineita tai aineryhmiä, jotka antavat vastaavaa aihetta huoleen.

30)

”Prioriteettiaineilla”tarkoitetaan direktiivin 2008/105/EY liitteessä I olevassa A osassa lueteltuja aineita eli aineita, jotka aiheuttavat merkittävän riskin vesiympäristölle tai vesiympäristön välityksellä ja jotka on asetettu tärkeysjärjestykseen tämän direktiivin 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

30 a)

”Vaarallisilla prioriteettiaineilla”tarkoitetaan prioriteettiaineita, jotka on luokiteltu vaarallisiksi 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön mukaisesti.

30 b)

”Vesistöaluekohtaisilla pilaavilla aineilla”tarkoitetaan pilaavia aineita, joita ei ole luokiteltu tai ei enää luokitella prioriteettiaineiksi, mutta joiden jäsenvaltiot ovat liitteen II mukaisen pintavesimuodostumiin kohdistuvien paineiden ja vaikutusten arvioinnin perusteella todenneet joutuvan tai päästettävän vesistöalueelle tai sen osalle merkittävissä määrin ja aiheuttavan siksi merkittävän riskin alueellaan sijaitsevalle vesiympäristölle tai alueellaan sijaitsevan vesiympäristön välityksellä.

31)

’Pilaavalla aineella’tarkoitetaan ainetta, joka voi aiheuttaa ympäristön pilaantumista, erityisesti liitteessä VIII lueteltuja aineita.

32)

’Suoralla päästöllä pohjaveteen’tarkoitetaan pilaavien aineiden päästöjä pohjaveteen niiden suotautumatta maa- tai kallioperän kautta.

33)

’Pilaantumisella’tarkoitetaan ihmisen toiminnasta suoraan tai välillisesti aiheutuvaa aineiden tai lämmön päästämistä ilmaan, veteen tai maaperään niin, että siitä voi aiheutua haittaa ihmisten terveydelle tai vesiekosysteemien laadulle tai vesiekosysteemeistä suoraan riippuvaisten maaekosysteemien laadulle tai että se vahingoittaa aineellista omaisuutta tai heikentää tai estää ympäristön virkistyskäyttöä tai ympäristön muuta oikeutettua käyttöä.

34)

’Ympäristötavoitteilla’tarkoitetaan 4 artiklassa asetettuja tavoitteita.

35)

”Ympäristönlaatunormilla”tarkoitetaan sellaisia tietyn pilaavan aineen tai tiettyjen pilaavien aineiden ryhmän pitoisuuksia vedessä, sedimentissä tai eliöstössä, joita ei saa ylittää ihmisten terveyden tai ympäristön suojelemiseksi.

35 a)

”Vaikutusperusteisella kynnysarvolla”tarkoitetaan sellaista raja-arvoa pilaavan aineen tai pilaavien aineiden ryhmän vaikutuksille vedessä, sedimentissä tai eliöstössä – kun kyseiset vaikutukset mitataan asianmukaisella ja tieteellisesti validoidulla vaikutusperusteisella seurantamenetelmällä – jonka ylittyessä kyseisellä vedessä, sedimentissä tai eliöstössä olevalla pilaavalla aineella tai pilaavien aineiden ryhmällä voi olla haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen tai ympäristöön.

36)

’Yhdistetyllä lähestymistavalla’tarkoitetaan pintavesiin tapahtuvien päästöjen hallintaa 10 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

37)

”Ihmisten käyttöön tarkoitetulla vedellä”tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2020/2184 ( 2 ) 2 artiklan 1 alakohdassa määriteltyä ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä.

38)

’Vesipalveluilla’

tarkoitetaan kaikkia palveluja, jotka tarjoavat kotitalouksille, julkisille laitoksille tai jotakin taloudellista toimintaa varten:

39)

tarkoitetaan vesipalveluja ja kaikkia 5 artiklan ja liitteen II mukaisesti määriteltyjä muita toimintoja, joilla voi olla merkittävä vaikutus vesien tilaan.

Tätä käsitettä sovelletaan 1 artiklaa sovellettaessa sekä 5 artiklan ja liitteessä III olevan b kohdan mukaisiin taloudellisiin analyyseihin.

40)

tarkoitetaan erityisillä muuttujilla ilmaistua päästön määrää, pitoisuutta ja/tai tasoa, jota tietyn ajanjakson tai tiettyjen ajanjaksojen kuluessa ei saa ylittää. Päästöraja-arvot voidaan määritellä myös aineryhmittäin tai aineluokittain, erityisesti 16 artiklan mukaisesti määriteltyjen aineiden osalta.

Aineiden päästöraja-arvoja sovelletaan yleensä kohdassa, jossa päästö johdetaan laitoksesta, jolloin laimentumista ei oteta huomioon raja-arvoja määrättäessä. Epäsuorien päästöjen osalta jätevedenpuhdistamon vaikutus voidaan ottaa huomioon kyseisten laitosten päästöraja-arvoja määrättäessä edellyttäen, että taataan ympäristön suojelun vastaava taso kokonaisuutena eikä tämä lisää ympäristön pilaantumista.

41)

’Päästöjen hallinnalla’tarkoitetaan tiettyjä päästöjen rajoittamistoimia, esimerkiksi päästöjen raja-arvojen määrittelemistä, tai päästöjen vaikutuksille, laadulle tai muille ominaisuuksille tai päästöihin vaikuttaville toimintaolosuhteille määriteltyjä rajoja tai ehtoja. Käsitteen ’päästöjen hallinta’ käyttämistä tässä direktiivissä ei voida miltään osin pitää muiden direktiivien säännösten uudelleentulkintana.

42)

”Vesimuodostuman tilan huononemisella”tarkoitetaan vähintään yhden laatutekijän tilan heikentymistä yhdellä luokalla liitteessä V tarkoitetulla tavalla, vaikka kyseinen heikentyminen ei johtaisi vesimuodostuman luokituksen alenemiseen kokonaisuudessaan; jos laatutekijä kuitenkin on jo alimmassa luokassa, sen heikentyminen edelleen tarkoittaa vesimuodostuman tilan huononemista.