|
+LIITE B VUOSITTAISET ENERGIATILASTOT |
LIITE B VUOSITTAISET ENERGIATILASTOT
LIITE B VUOSITTAISET ENERGIATILASTOT Tässä liitteessä kuvataan energiatilastojen vuosittaisen keruun ala, yksiköt, raportointijakso, tiheys, määräaika ja toimittamiseen liittyvät järjestelyt. Jollei toisin mainita, seuraavia säännöksiä sovelletaan kaikkeen tässä liitteessä mainittuun tietojenkeruuseen:
a)
Raportointijakso: Tiedot ilmoitetaan kalenterivuodelta (tammikuun 1. päivästä joulukuun 31. päivään) viitevuodesta 2022 alkaen.
b)
Toimitustiheys: Tiedot olisi ilmoitettava vuosittain.
c)
Tietojen toimittamisen määräaika: Tiedot olisi toimitettava viimeistään raportointivuotta seuraavan vuoden lokakuun 31 päivänä, ellei toisin mainita.
d)
Toimitusmuoto: Tietojen toimitusmuodon olisi vastattava Eurostatin ilmoittamaa soveltuvaa tiedonsiirtostandardia.
e)
Tietojen toimitusmenetelmä: Tiedot olisi siirrettävä tai ladattava sähköisesti Eurostatin keskitettyyn tietojen vastaanottopisteeseen. Liitteessä A on niiden termien selitys, joita ei selitetä tässä liitteessä. 1. KIINTEÄT FOSSIILISET POLTTOAINEET JA VALMISTETUT KAASUT 1.1 Tarkasteltavat energiatuotteet Jollei toisin ilmoiteta, tämä tietojenkeruu koskee kaikkia energiatuotteita, jotka luetellaan liitteen A luvussa 3.1. HIILI (Kiinteät fossiiliset polttoaineet ja valmistetut kaasut). 1.2 Aggregaattiluettelo Seuraava aggregaattiluettelo on ilmoitettava kaikista edellisessä kohdassa luetelluista energiatuotteista, jollei toisin ilmoiteta. 1.2.1 HANKINTA 1.2.1.1 Tuotanto 1.2.1.1.1 Maanalainen tuotanto Koskee ainoastaan antrasiittiä, koksikivihiiltä, muuta bitumista kivihiiltä, puolibitumista kivihiiltä sekä ligniittiä. 1.2.1.1.2 Maan pinnalla tapahtuva tuotanto Koskee ainoastaan antrasiittiä, koksikivihiiltä, muuta bitumista kivihiiltä, puolibitumista kivihiiltä sekä ligniittiä. 1.2.1.2 Saanti muista lähteistä Tämä koostuu kahdesta osasta:
—
talteen otetut lietteet, jauheet ja muut heikkolaatuiset kivihiilituotteet, joita ei voida luokitella hiilityypin mukaan, mukaan lukien jätekasoista ja muista jätesäiliöistä talteen otettu hiili;
—
saanti muista lähteistä.
1.2.1.3 Saanti muista lähteistä: öljytuotteista Ei koske antrasiittiä, koksikivihiiltä, muuta bitumista kivihiiltä, puolibitumista kivihiiltä, ligniittiä, turvetta eikä öljyliusketta ja -hiekkaa. 1.2.1.4 Saanti muista lähteistä: maakaasusta Ei koske antrasiittiä, koksikivihiiltä, muuta bitumista kivihiiltä, puolibitumista kivihiiltä, ligniittiä, turvetta eikä öljyliusketta ja -hiekkaa. 1.2.1.5 Saanti muista lähteistä: uusiutuvista Ei koske antrasiittiä, koksikivihiiltä, muuta bitumista kivihiiltä, puolibitumista kivihiiltä, ligniittiä, turvetta eikä öljyliusketta ja -hiekkaa. 1.2.1.6 Tuonti 1.2.1.7 Vienti 1.2.1.8 Kansainvälisen meriliikenteen polttoaineet 1.2.1.9 Varastomuutokset 1.2.2 MUUNTOSEKTORI 1.2.2.1 Päätoimiset tuottajat – sähkön erillistuotanto 1.2.2.2 Päätoimiset tuottajat – sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköt 1.2.2.3 Päätoimiset tuottajat – lämmön erillistuotanto 1.2.2.4 Omaan käyttöön tuottajat – sähkön erillistuotanto 1.2.2.5 Omaan käyttöön tuottajat – sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköt 1.2.2.6 Omaan käyttöön tuottajat – lämmön erillistuotanto 1.2.2.7 Puristehiililaitokset 1.2.2.8 Koksaamot 1.2.2.9 Ruskohiili-/turvebrikettilaitokset 1.2.2.10 Kaasulaitokset 1.2.2.11 Masuunit 1.2.2.12 Kivihiilen nesteyttäminen 1.2.2.13 Maakaasuun sekoittamista varten 1.2.2.14 Vedyn tuotanto 1.2.2.15 Muualle luokittelematon – muuntaminen 1.2.3 ENERGIASEKTORI 1.2.3.1 Sähkön erillistuotantolaitokset, sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset sekä lämpölaitokset 1.2.3.2 Hiilikaivokset 1.2.3.3 Puristehiililaitokset 1.2.3.4 Koksaamot 1.2.3.5 Ruskohiili-/turvebrikettilaitokset 1.2.3.6 Kaasulaitokset 1.2.3.7 Masuunit 1.2.3.8 Öljynjalostamot 1.2.3.9 Kivihiilen nesteyttäminen 1.2.3.10 Vedyn tuotanto, nesteyttäminen ja kaasuttaminen 1.2.3.11 Muualle luokittelematon – energia 1.2.4 SIIRTO- JA JAKELUHÄVIÖT 1.2.5 MUU KUIN ENERGIAKÄYTTÖ 1.2.5.1 Teollisuus, muuntosektori ja energiasektori Muu kuin energiakäyttö kaikilla teollisuuden, muuntamisen ja energian sektoreiden alasektoreilla. 1.2.5.1.1 Kemian- ja petrokemianteollisuus NACEn kaksinumerotasot 20 ja 21, kivihiilen muu kuin energiakäyttö esimerkiksi lannoitteiden tuotannon syöttöaineena ja muiden petrokemian tuotteiden syöttöaineena. 1.2.5.2 Liikenne Muu kuin energiakäyttö kaikilla liikenteen alasektoreilla. 1.2.5.3 Muut alat Muu kuin energiakäyttö kaupallisissa ja julkisissa palveluissa, kotitalouksissa, maataloudessa ja luokassa ”Muualle luokittelematon – muu”. 1.2.6 ENERGIAN LOPPUKULUTUS – TEOLLISUUS 1.2.6.1 Rauta ja teräs 1.2.6.2 Kemian- ja petrokemianteollisuus 1.2.6.3 Muut kuin rautametallit 1.2.6.4 Ei-metalliset mineraalit 1.2.6.5 Kulkuneuvot 1.2.6.6 Koneet 1.2.6.7 Kaivostoiminta ja louhinta 1.2.6.8 Elintarvikkeet, juomat ja tupakka 1.2.6.9 Massa- ja paperiteollisuus sekä painatus 1.2.6.10 Puu ja puutuotteet 1.2.6.11 Rakentaminen 1.2.6.12 Tekstiili ja nahka 1.2.6.13 Muualle luokittelematon – teollisuus 1.2.7 ENERGIAN LOPPUKULUTUS – LIIKENNE 1.2.7.1 Raideliikenne 1.2.7.2 Kotimaan vesiliikenne 1.2.7.3 Muualle luokittelematon – liikenne 1.2.8 ENERGIAN LOPPUKULUTUS – MUUT ALAT 1.2.8.1 Kaupalliset ja julkiset palvelut 1.2.8.2 Kotitaloudet 1.2.8.3 Maatalous 1.2.8.4 Metsätalous 1.2.8.5 Kalastus 1.2.8.6 Muualle luokittelematon – muu 1.2.9 TUONTI ALKUPERÄMAITTAIN JA VIENTI KOHDEMAITTAIN. Tuonti alkuperämaittain ja vienti kohdemaittain olisi ilmoitettava. Koskee antrasiittiä, koksikivihiiltä, muuta bitumista kivihiiltä, puolibitumista kivihiiltä, ligniittiä, puristehiiltä, koksaamokoksia, kivihiilitervaa, ruskohiilibrikettejä, turvetta, turvetuotteita sekä öljyliusketta ja -hiekkaa. 1.2.10 LÄMPÖARVOT Koskee antrasiittiä, koksikivihiiltä, muuta bitumista kivihiiltä, puolibitumista kivihiiltä, ligniittiä, puristehiiltä, koksaamokoksia, kaasukoksia, kivihiilitervaa, ruskohiilibrikettejä, turvetta, turvetuotteita sekä öljyliusketta ja öljypitoista hiekkaa. Sekä brutto- että nettolämpöarvot on ilmoitettava seuraavien aggregaattien osalta:
1.2.10.1
Tuotanto
1.2.10.2
Tuonti
1.2.10.3
Vienti
1.2.10.4
Käytetty koksaamoissa
1.2.10.5
Käytetty masuuneissa
1.2.10.6
Käytetty päätoimisten tuottajien sähkön erillistuotannossa, sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköissä ja lämmön erillistuotannossa
1.2.10.7
Käytetty teollisuudessa
1.2.10.8
Muihin käyttötarkoituksiin 1.3 Mittayksiköt Määrät on ilmoitettava kilotonneina (kt) lukuun ottamatta valmistettuja kaasuja (kaasulaitoskaasu, koksikaasu, masuunikaasu, muut talteen otetut kaasut), joiden määrät on ilmoitettava terajouleina bruttolämpöarvon pohjalta (TJ GCV). Lämpöarvot on ilmoitettava yksikössä MJ/t (megajoulea tonnilta). 1.4 Poikkeukset ja vapautukset Ei sovelleta. 2. MAAKAASU 2.1 Tarkasteltavat energiatuotteet Tämä luku kattaa maakaasua koskevan raportoinnin. 2.2 Aggregaattiluettelo Maakaasun osalta on ilmoitettava seuraava aggregaattiluettelo. 2.2.1 HANKINTA Hankitut määrät on ilmoitettava sekä tilavuus- että energiayksikköinä ja niihin on sisällytettävä brutto- ja nettolämpöarvot. 2.2.1.1 Kotimainen tuotanto Offshore-tuotanto mukaan luettuna. 2.2.1.1.1 Öljyntuotannon yhteydessä vapautunut kaasu Maakaasu, joka on tuotettu raakaöljyn yhteydessä. 2.2.1.1.2 Kaasukentillä tuotettu kaasu Maakaasu, joka on peräisin ainoastaan kaasumaisia hiilivetyjä tuottavilta kentiltä. 2.2.1.1.3 Hiilikaivoskaasu Hiilikaivoksissa tai hiilijuonteista tuotettua metaania, joka on johdettu maan pinnalle ja joka on kulutettu kaivoksissa tai johdettu putkia pitkin kuluttajille. 2.2.1.2 Saanti muista lähteistä 2.2.1.2.1 Saanti muista lähteistä: Öljystä ja öljytuotteista 2.2.1.2.2 Saanti muista lähteistä: Kivihiilestä 2.2.1.2.3 Saanti muista lähteistä: Uusiutuvista 2.2.1.2.4 Saanti muista lähteistä: Vedystä 2.2.1.3 Tuonti 2.2.1.4 Vienti 2.2.1.5 Kansainvälisen meriliikenteen polttoaineet 2.2.1.6 Varastomuutokset Alku- ja loppuvarastot olisi ilmoitettava erikseen kansallisella alueella sijaitsevina varastoina ja ulkomailla pidettävinä varastoina. Varastoilla tarkoitetaan kaasumäärää, joka on toimitettavissa minkä hyvänsä panos-tuotossyklin aikana. 2.2.1.7 Kotimainen kulutus (havaittu) 2.2.1.8 Hyödynnettävissä oleva kaasu Tällä tarkoitetaan hyödynnettävissä olevaa maakaasua, joka on varastoitu erikoisvarastoihin (ehtyneisiin kaasu- ja/tai öljykenttiin, pohjavesimuodostumiin, suolaesiintymiin, sekaesiintymiin tai muihin) sekä nesteytetyn maakaasun varastoja. Suojakaasu olisi jätettävä tämän ulkopuolelle. Lämpöarvojen ilmoittamisvaatimusta ei sovelleta tähän. 2.2.1.9 Purkautunut kaasu Tuotantopaikalla tai kaasunkäsittelylaitoksessa ilmaan päästetyn kaasun määrä. Lämpöarvojen ilmoittamisvaatimusta ei sovelleta tähän. 2.2.1.10 Soihdutettu kaasu Tuotantopaikalla tai kaasunkäsittelylaitoksessa soihduissa poltetun kaasun määrä. Lämpöarvojen ilmoittamisvaatimusta ei sovelleta tähän. 2.2.2 MUUNTOSEKTORI 2.2.2.1 Päätoimiset tuottajat – sähkön erillistuotanto 2.2.2.2 Omaan käyttöön tuottajat – sähkön erillistuotanto 2.2.2.3 Päätoimiset tuottajat – sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköt 2.2.2.4 Omaan käyttöön tuottajat – sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköt 2.2.2.5 Päätoimiset tuottajat – lämmön erillistuotanto 2.2.2.6 Omaan käyttöön tuottajat – lämmön erillistuotanto 2.2.2.7 Kaasulaitokset 2.2.2.8 Koksaamot 2.2.2.9 Masuunit 2.2.2.10 Kaasun muunto nesteiksi 2.2.2.11 Vedyn tuotanto 2.2.2.12 Luokittelematon – muuntaminen 2.2.3 ENERGIASEKTORI 2.2.3.1 Hiilikaivokset 2.2.3.2 Öljyn ja kaasun talteenotto 2.2.3.3 Öljynjalostamot 2.2.3.4 Koksaamot 2.2.3.5 Masuunit 2.2.3.6 Kaasulaitokset 2.2.3.7 Sähkön erillistuotantolaitokset, sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset sekä lämpölaitokset 2.2.3.8 Maakaasun nesteyttäminen (LNG) tai kaasuttaminen (GNG) 2.2.3.9 Kaasun muunto nesteiksi 2.2.3.10 Vedyn tuotanto, nesteyttäminen ja kaasuttaminen 2.2.3.11 Muualle luokittelematon – energia 2.2.4 SIIRTOHÄVIÖT 2.2.5 JAKELUHÄVIÖT 2.2.6 LIIKENNE Energian loppukäyttö ja lopullinen muu kuin energiakäyttö olisi ilmoitettava erikseen seuraavista aggregaateista. 2.2.6.1 Tieliikenne 2.2.6.2 Putkijohtokuljetus 2.2.6.3 Kotimaan vesiliikenne 2.2.6.4 Muualle luokittelematon – liikenne 2.2.7 TEOLLISUUS Energian loppukäyttö ja lopullinen muu kuin energiakäyttö olisi ilmoitettava erikseen seuraavista aggregaateista. 2.2.7.1 Rauta ja teräs 2.2.7.2 Kemian- ja petrokemianteollisuus 2.2.7.3 Muut kuin rautametallit 2.2.7.4 Ei-metalliset mineraalit 2.2.7.5 Kulkuneuvot 2.2.7.6 Koneet 2.2.7.7 Kaivostoiminta ja louhinta 2.2.7.8 Elintarvikkeet, juomat ja tupakka 2.2.7.9 Massa- ja paperiteollisuus sekä painatus 2.2.7.10 Puu ja puutuotteet 2.2.7.11 Rakentaminen 2.2.7.12 Tekstiili ja nahka 2.2.7.13 Muualle luokittelematon – teollisuus 2.2.8 MUUT ALAT Energian loppukäyttö ja lopullinen muu kuin energiakäyttö olisi ilmoitettava erikseen seuraavista aggregaateista. 2.2.8.1 Kaupalliset ja julkiset palvelut 2.2.8.2 Kotitaloudet 2.2.8.3 Maatalous 2.2.8.4 Metsätalous 2.2.8.5 Kalastus 2.2.8.6 Muualle luokittelematon – muu 2.2.9 TUONTI ALKUPERÄMAITTAIN JA VIENTI KOHDEMAITTAIN Sekä maakaasun kokonaismäärät että sen nestekaasuosan määrät olisi ilmoitettava alkuperämaittain tuonnin osalta ja kohdemaittain viennin osalta. 2.2.10 KAASUN VARASTOINTIKAPASITEETTI Ilmoitetaan erikseen kaasumuodossa olevan kaasun varastoina ja LNG-terminaaleina (jotka erotellaan edelleen LNG-tuontiterminaaleiksi tai LNG-vientiterminaaleiksi). 2.2.10.1 Nimi Varaston tai LNG-terminaalin sijaintipaikan nimi. 2.2.10.2 Tyyppi (ainoastaan kaasumuodossa olevan kaasun varastojen osalta) Varaston tyyppi, kuten ehtynyt kaasukenttä, pohjavesimuodostuma, suolaesiintymä jne. 2.2.10.3 Käytettävissä oleva kapasiteetti Kaasumuodossa olevan kaasun varastot: varaston kokonaiskapasiteetti, josta on vähennetty suojakaasun määrä. Suojakaasu on sen kaasun kokonaistilavuus, jota tarvitaan pysyväksi varastoksi, jotta maanalaisten varastosäiliöiden riittävä paine ja toimituskyky voidaan pitää yllä koko toimitussyklin ajan. LNG-terminaalit: kaasuvaraston kokonaiskapasiteetti ilmaistuna kaasumuodossa olevan kaasun ekvivalenttina. 2.2.10.4 Huipputeho Enimmäisnopeus, jolla kaasua voidaan poistaa kyseisestä varastosta; tämä vastaa enimmäispoistokapasiteettia. 2.2.10.5 Uudelleenkaasutus- ja nesteyttämiskapasiteetti (ainoastaan LNG-terminaalien osalta) Uudelleenkaasutuskapasiteetti on ilmoitettava tuontiterminaalien ja nesteyttämiskapasiteetti vientiterminaalien osalta. 2.3 Mittayksiköt Maakaasumäärät olisi ilmoitettava niiden energiasisältönä eli bruttolämpöarvoon perustuvina terajouleina (TJ). Jos fyysisiä määriä edellytetään, käytetään yksikkönä 106 m3, kun oletuksena ovat kaasun perusolosuhteet (15 °C, 101 325 Pa). Lämpöarvot olisi ilmoitettava kilojouleina kuutiometriä kohden (kJ/m3), kun oletuksena ovat kaasun perusolosuhteet (15 °C, 101 325 Pa). Käytettävissä oleva kapasiteetti olisi ilmoitettava yksikössä 106 m3, kun oletuksena ovat kaasun perusolosuhteet (15 °C, 101 325 Pa). Huipputeho sekä uudelleenkaasutus- ja nesteyttämiskapasiteetti olisi ilmoitettava yksikössä 106 m3/päivä, kun oletuksena ovat kaasun perusolosuhteet (15 °C, 101 325 Pa). 3. SÄHKÖ JA LÄMPÖ 3.1 Tarkasteltavat energiatuotteet Tämä luku koskee lämpöä ja sähköä. 3.2 Aggregaattiluettelo Lämmön ja sähkön osalta olisi ilmoitettava seuraava aggregaattiluettelo, jollei toisin ilmoiteta. 3.2.1 SÄHKÖN JA LÄMMÖN TUOTANTO Tässä luvussa käsiteltäviin sähköä ja lämpöä koskeviin aggregaatteihin sovelletaan seuraavia erityismääritelmiä:
—
Sähkön bruttotuotanto: kaikkien kyseeseen tulevien tuotantoyksiköiden (pumppuvoimalat mukaan luettuna) tuottaman sähköenergian yhteenlaskettu määrä päägeneraattoreiden antoliittimistä mitattuna.
—
Lämmön bruttotuotanto: laitosten tuottaman lämmön kokonaismäärä, kuumia nestevirtoja hyödyntävien laitosten oheistoimintojen (tilojen lämmitys, nestemäisen polttoaineen lämmitys jne.) käyttämä lämpö, laitoksen ja verkoston lämmönvaihtimien häviöt sekä kemiallisista prosesseista saatu primaarienergiana käytetty lämpö mukaan luettuina.
—
Sähkön nettotuotanto: sähkön bruttotuotanto, josta on vähennetty generaattoreiden apulaitteiden kuluttama energia sekä häviöt päägeneraattorin muuntajissa.
—
Lämmön nettotuotanto: jakelujärjestelmään toimitettu lämpö ulostulo- ja paluuvirran mittausten pohjalta määritettynä.
Aggregaatit 3.2.1.1–3.2.1.11 on ilmoitettava erikseen sekä päätoimisten tuottajien että omaan käyttöön tuottajien osalta. Näiden kahden laitostyypin sisällä on ilmoitettava sähkön ja lämmön brutto- ja nettotuotanto sähkön erillistuotannon, sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköiden ja lämmön erillistuotannon osalta soveltuvin osin erikseen. Sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköissä tuotetun sähkön bruttotuotannon osalta olisi ilmoitettava alaluokka ”josta täysi yhteistuotanto”. Sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköissä tuotetun lämmön nettotuotannon osalta olisi ilmoitettava itse käytetty lämpö erillisenä tietona. 3.2.1.1 Ydinvoima 3.2.1.2 Vesivoima (koskee vain sähköä) 3.2.1.3 Geoterminen energia 3.2.1.4 Aurinkoenergia 3.2.1.5 Vuorovesi-, aalto-, merienergia (koskee vain sähköä) 3.2.1.6 Tuulivoima (koskee vain sähköä) 3.2.1.7 Polttoaineet Syttymis- tai palamiskelpoiset polttoaineet eli polttoaineet, jotka reagoidessaan hapen kanssa aiheuttavat merkittävän lämpötilannousun ja joita poltetaan sellaisenaan sähkön ja/tai lämmön tuottamiseksi. 3.2.1.8 Lämpöpumput (koskee vain lämpöä) 3.2.1.9 Sähkökattilat (koskee vain lämpöä) 3.2.1.10 Kemiallisista prosesseista saatu lämpö Lämpö, joka on peräisin prosesseista ilman energiapanosta, kuten kemiallinen reaktiolämpö. Tähän ei sisälly jätelämpö, joka on peräisin energiaa käyttävistä prosesseista ja joka olisi ilmoitettava vastaavan polttoaineen tuottamana lämpönä. 3.2.1.11 Muut lähteet 3.2.2 HANKINTA Aggregaattien 3.2.2.1 ja 3.2.2.2 osalta määrät olisi ilmoitettava johdonmukaisesti aggregaattien 3.2.1.1–3.2.1.11 osalta ilmoitettuihin arvoihin nähden. 3.2.2.1 Kokonaisbruttotuotanto 3.2.2.2 Kokonaisnettotuotanto 3.2.2.3 Tuonti Sähkömäärät katsotaan tuoduksi tai viedyksi, kun ne ovat ylittäneet maan poliittiset rajat, riippumatta siitä, onko tulliselvitys tehty. Jos sähkö kulkee jonkin maan läpi, määrä olisi ilmoitettava sekä tuontina että vientinä. 3.2.2.4 Vienti Ks. selitys kohdassa 3.2.2.3 ”Tuonti”. 3.2.2.5 Kansainvälisen meriliikenteen polttoaineet 3.2.2.6 Käytetty lämpöpumppuihin (koskee vain sähköä) 3.2.2.7 Käytetty sähkökattiloihin (koskee vain sähköä) 3.2.2.8 Käytetty pumppuvoimaloihin – pelkät pumppuvoimalaitokset (koskee vain sähköä) 3.2.2.9 Käytetty pumppuvoimaloihin – yhdistetyt pumppuvoimalaitokset (koskee vain sähköä) 3.2.2.10 Käytetty sähköntuotantoon (koskee vain lämpöä) 3.2.2.11 Käytetty vedyn tuotantoon (muuntaminen) 3.2.3 SIIRTOHÄVIÖT 3.2.4 JAKELUHÄVIÖT 3.2.5 ENERGIAN LOPPUKULUTUS – LIIKENNE Energian loppukäyttö ja lopullinen muu kuin energiakäyttö olisi ilmoitettava erikseen seuraavista aggregaateista. 3.2.5.1 Raideliikenne 3.2.5.2 Putkijohtokuljetus 3.2.5.3 Tieliikenne 3.2.5.4 Kotimaan vesiliikenne 3.2.5.5 Muualle luokittelematon – liikenne 3.2.6 ENERGIAN LOPPUKULUTUS – MUUT ALAT 3.2.6.1 Kaupalliset ja julkiset palvelut 3.2.6.2 Kotitaloudet 3.2.6.3 Maatalous 3.2.6.4 Metsätalous 3.2.6.5 Kalastus 3.2.6.6 Muualle luokittelematon – muu 3.2.7 ENERGIASEKTORI Tähän ei kuulu voimalaitoksen oma käyttö pumppuvoimaksi, lämpöpumppuihin ja sähkökattiloihin. 3.2.7.1 Hiilikaivokset 3.2.7.2 Öljyn ja kaasun talteenotto 3.2.7.3 Puristehiililaitokset 3.2.7.4 Koksaamot 3.2.7.5 Ruskohiili-/turvebrikettilaitokset 3.2.7.6 Kaasulaitokset 3.2.7.7 Masuunit 3.2.7.8 Öljynjalostamot 3.2.7.9 Ydinteollisuus 3.2.7.10 Kivihiilen nesteyttämislaitokset 3.2.7.11 Nesteyttämis- (LNG) / uudelleenkaasutus- (GNG) laitokset 3.2.7.12 Kaasutuslaitokset (biokaasu) 3.2.7.13 Kaasun muunto nesteiksi 3.2.7.14 Vedyn tuotanto, nesteyttäminen ja kaasuttaminen 3.2.7.16 Puuhiilen tuotantolaitokset 3.2.7.17 Muualle luokittelematon – energia 3.2.8 TEOLLISUUS 3.2.8.1 Rauta ja teräs 3.2.8.2 Kemian- ja petrokemianteollisuus 3.2.8.3 Muut kuin rautametallit 3.2.8.4 Ei-metalliset mineraalit 3.2.8.5 Kulkuneuvot 3.2.8.6 Koneet 3.2.8.7 Kaivostoiminta ja louhinta 3.2.8.8 Elintarvikkeet, juomat ja tupakka 3.2.8.9 Massa- ja paperiteollisuus sekä painatus 3.2.8.10 Puu ja puutuotteet 3.2.8.11 Rakentaminen 3.2.8.12 Tekstiili ja nahka 3.2.8.13 Muualle luokittelematon – teollisuus 3.2.9 TUONTI JA VIENTI Ilmoitetaan sähkön ja lämmön tuonnin ja viennin määrä alkuperä- ja määrämaan mukaan jaoteltuna: Ks. selitys kohdassa 3.2.2.3 ”Tuonti”. 3.2.10 OMAAN KÄYTTÖÖN TUOTTAJIEN NETTOTUOTANTO Omaan käyttöön tuottajien sähkön ja lämmön nettotuotanto olisi ilmoitettava sähkön erillistuotannosta, lämmön erillistuotannosta ja sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköistä erikseen seuraavien laitosten tai toimintojen osalta:
3.2.10.1
Energiasektori: Hiilikaivokset
3.2.10.2
Energiasektori: Öljyn ja kaasun talteenotto
3.2.10.3
Energiasektori: Puristehiililaitokset
3.2.10.4
Energiasektori: Koksaamot
3.2.10.5
Energiasektori: Ruskohiili-/turvebrikettilaitokset
3.2.10.6
Energiasektori: Kaasulaitokset
3.2.10.7
Energiasektori: Masuunit
3.2.10.8
Energiasektori: Öljynjalostamot
3.2.10.9
Energiasektori: Kivihiilen nesteyttämislaitokset
3.2.10.10
Energiasektori: Nesteyttämis- (LNG) / uudelleenkaasutuslaitokset
3.2.10.11
Energiasektori: Kaasutuslaitokset (biokaasu)
3.2.10.12
Energiasektori: Kaasun muunto nesteiksi
3.2.10.13
Energiasektori: Puuhiilen tuotantolaitokset
3.2.10.14
Energiasektori: Vedyn tuotanto, nesteyttäminen ja kaasuttaminen
3.2.10.15
Energiasektori: Muualle luokittelematon – energia
3.2.10.16
Teollisuus: Rauta ja teräs
3.2.10.17
Teollisuus: Kemian- ja petrokemianteollisuus
3.2.10.18
Teollisuus: Muut kuin rautametallit
3.2.10.19
Teollisuus: Ei-metalliset mineraalit
3.2.10.20
Teollisuus: Kulkuneuvot
3.2.10.21
Teollisuus: Koneet
3.2.10.22
Teollisuus: Kaivostoiminta ja louhinta
3.2.10.23
Teollisuus: Elintarvikkeet, juomat ja tupakka
3.2.10.24
Teollisuus: Massa- ja paperiteollisuus sekä painatus
3.2.10.25
Teollisuus: Puu ja puutuotteet
3.2.10.26
Teollisuus: Rakentaminen
3.2.10.27
Teollisuus: Tekstiili ja nahka
3.2.10.28
Teollisuus: Muualle luokittelematon – teollisuus
3.2.10.29
Liikenne: Raideliikenne
3.2.10.30
Liikenne: Putkijohtokuljetus
3.2.10.31
Liikenne: Tieliikenne
3.2.10.32
Liikenne: Muualle luokittelematon – liikenne
3.2.10.33
Muut alat: Kotitaloudet
3.2.10.34
Muut alat: Kaupalliset ja julkiset palvelut
3.2.10.35
Muut alat: Maatalous/Metsätalous
3.2.10.36
Muut alat: Kalastus
3.2.10.37
Muut alat: Muualle luokittelematon – muu 3.2.11 SÄHKÖN NETTOTUOTANTO SEKTOREITTAIN Sähkön kokonaisnettotuotanto ja itse käytetty osa (ilman päätoimisten tuottajien ja omaan käyttöön tuottajien välistä jaottelua) on ilmoitettava erikseen kotitalouksien, kaupallisten ja julkisten palvelujen, energiasektorin, teollisuuden ja muiden sektorien osalta kaikista seuraavista polttoaineryhmistä:
3.2.11.1
Aurinkosähkö
3.2.11.2
Kiinteät, nestemäiset ja kaasumaiset biopolttoaineet
3.2.11.3
Muut uusiutuvat
3.2.11.4
Maakaasu
3.2.11.5
Muut (uusiutumattomat) 3.2.12 SÄHKÖN JA LÄMMÖN BRUTTOTUOTANTO POLTTOAINEISTA Sähkön bruttotuotanto, myyty lämpö ja käytetyt polttoainemäärät sekä niitä vastaava, jäljempänä luetelluista polttoaineista peräisin oleva kokonaisenergia on ilmoitettava erikseen päätoimisten tuottajien ja omaan käyttöön tuottajien osalta. Kummastakin tuottajatyypistä on tapauksen mukaan ilmoitettava sähkön- ja lämmöntuotanto erikseen sähkön erillistuotannon, lämmön erillistuotannon sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköiden osalta. 3.2.12.1 Antrasiitti 3.2.12.2 Koksihiili 3.2.12.3 Muu bituminen kivihiili 3.2.12.4 Puolibituminen kivihiili 3.2.12.5 Ligniitti 3.2.12.6 Turve 3.2.12.7 Kivihiilibriketit 3.2.12.8 Koksaamokoksi 3.2.12.9 Kaasukoksi 3.2.12.10 Kivihiiliterva 3.2.12.11 BKB (Ruskohiilibriketit) 3.2.12.12 Jakelukaasu 3.2.12.13 Koksikaasu 3.2.12.14 Masuunikaasu 3.2.12.15 Muut talteen otetut kaasut 3.2.12.16 Turvetuotteet 3.2.12.17 Öljyliuske ja -hiekka 3.2.12.18 Raakaöljy 3.2.12.19 Maakaasukondensaatti 3.2.12.20 Jalostamokaasu 3.2.12.21 Nestekaasu 3.2.12.22 Teollisuusbensiini 3.2.12.23 Lentopetroli 3.2.12.24 Muu petroli 3.2.12.25 Kaasu-/ dieselöljy 3.2.12.26 Polttoöljy 3.2.12.27 Bitumi 3.2.12.28 Öljykoksi 3.2.12.29 Muut öljytuotteet 3.2.12.30 Maakaasu 3.2.12.31 Teollisuusjäte 3.2.12.32 Uusiutuva yhdyskuntajäte 3.2.12.33 Uusiutumaton yhdyskuntajäte 3.2.12.34 Kiinteät biopolttoaineet 3.2.12.35 Biokaasut 3.2.12.36 Biodiesel 3.2.12.37 Biobensiini 3.2.12.38 Muut nestemäiset biopolttoaineet 3.2.12.39 Vety 3.2.13 SÄHKÖNTUOTANNON MAKSIMINETTOKAPASITEETTI Kapasiteetti olisi ilmoitettava raportointivuoden joulukuun 31. päivältä ja alla esitettyjen polttoaineiden osalta. Tähän sisältyy sekä sähkön erillistuotannon että sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköiden sähköntuotantokapasiteetti. Sähköntuotannon maksiminettokapasiteetti on ilmoitettava erikseen sekä päätoimisten tuottajien että omaan käyttöön tuottajien osalta. Se on kaikkien yksittäisten laitosten maksiminettokapasiteettien summa tietyn toimintajakson aikana. Tätä tietojen keruuta varten toimintajaksoksi katsotaan yhtämittainen käyttö, joka käytännössä kestää vähintään 15 tuntia vuorokaudessa. Maksiminettokapasiteetti on enimmäisteho, jonka oletetaan olevan pelkkää pätötehoa ja joka voidaan toimittaa jatkuvasti verkkoon antopisteestä, kun koko laitos on toiminnassa. 3.2.13.1 Ydinvoima 3.2.13.2 Pelkät vesivoimalaitokset 3.2.13.3 Yhdistetyt pumppuvoimalaitokset 3.2.13.4 Pelkät pumppuvoimalaitokset 3.2.13.5 Geoterminen energia 3.2.13.6 Aurinkosähkö 3.2.13.7 Aurinkolämpö 3.2.13.8 Vuorovesi-, aalto-, merienergia 3.2.13.9 Tuuli 3.2.13.10 Polttoaineet 3.2.13.10.1 Tuotannon tyyppi: Höyrykattilat 3.2.13.10.2 Tuotannon tyyppi: Polttomoottorit 3.2.13.10.3 Tuotannon tyyppi: Kaasuturbiinit 3.2.13.10.4 Tuotannon tyyppi: Kombivoimalaitokset 3.2.13.10.5 Tuotannon tyyppi: Muu 3.2.13.11 Vetypolttokennot 3.2.13.12 Muut lähteet 3.2.14 POLTTOAINEIDEN SÄHKÖNTUOTANNON MAKSIMINETTOKAPASITEETTI Polttoaineilla tuotetun sähkön maksiminettokapasiteetti on ilmoitettava sekä päätoimisilta tuottajilta että omaan käyttöön tuottajilta ja erikseen jokaisesta jäljempänä mainitusta, joko yhtä tai useaa polttoainetta käyttävästä laitostyypistä. Useita polttoaineita polttaviin järjestelmiin sisältyvät ainoastaan sellaiset yksiköt, joissa voidaan jatkuvasti polttaa useampaa kuin yhtä polttoainetyyppiä. Laitokset, joiden yksiköt ovat erillisiä ja eri polttoaineita käyttäviä, olisi jaoteltava soveltuviin, yhtä polttoainetta polttaviin luokkiin. Kaikkiin useita polttoaineita käyttäviä laitoksia koskeviin kohtiin on liitettävä ilmoitus siitä, mikä polttoainetyyppi on primäärinen ja mitkä vaihtoehtoisia. 3.2.14.1 Yhtä polttoainetta käyttävät laitokset (kaikista primäärisen polttoaineen luokista) 3.2.14.2 Useita polttoaineita polttavat; kiinteät ja nesteet 3.2.14.3 Useita polttoaineita polttavat; kiinteät ja maakaasu 3.2.14.4 Useita polttoaineita polttavat; nesteet ja maakaasu 3.2.14.5 Useita polttoaineita polttavat; kiinteät, nesteet ja maakaasu 3.2.15 UUSI JA KÄYTÖSTÄ POISTETTU SÄHKÖNTUOTANTOKAPASITEETTI Uusi kapasiteetti tarkoittaa niiden tuotantoyksiköiden sähköntuotannon maksiminettokapasiteettia, jotka ovat aloittaneet toimintansa viitevuoden aikana. Käytöstä poistettu kapasiteetti tarkoittaa sähköntuotannon maksiminettokapasiteettia, joka ei ole enää ollut toiminnassa viitevuoden aikana. Uusi ja käytöstä poistettu kapasiteetti olisi ilmoitettava viitevuodelta kaikkien kohdissa 3.2.13 ja 3.2.14 lueteltujen polttoaineiden osalta. 3.2.16 AKUT Akun varastointi- tai energiakapasiteetilla tarkoitetaan sitä energian kokonaismäärää, jonka akkuun voi varastoida. Nimellistehokapasiteetilla tarkoitetaan maksimipurkausvirtaa, joka täyteen ladatusta akusta saadaan. Alla olevat tiedot olisi ilmoitettava verkkoon yhdistetyistä ja varastoivana/tasapainottavana elementtinä käytetyistä akuista. Ainoastaan akut, joiden varastointikapasiteetti on vähintään 1 MWh, ja ainoastaan verkosta otettu ja verkkoon syötetty energia on ilmoitettava. 3.2.16.1 Akkujen varastointikapasiteetti 3.2.16.2 Akkujen nimellistehokapasiteetti 3.2.16.3 Akuista verkkoon syötetty sähkö 3.2.16.4 Verkosta akkujen lataamiseen käytetty sähkö Kukin yllä mainituista elementeistä olisi jaoteltava varastointikapasiteetin mukaan seuraavasti:
—
1–10 MWh
—
yli 10 MWh mutta enintään 100 MWh
—
yli 100 MWh.
3.3 Mittayksiköt Sähkö ilmoitetaan gigawattitunteina (GWh), lämpö terajouleina (TJ) ja kapasiteetti megawatteina (MW). Akkujen varastointikapasiteetti olisi ilmoitettava megawattitunteina (MWh) ja nimelliskapasiteetti megawatteina (MW). Jos muiden polttoaineiden ilmoittamista edellytetään, käytetään tämän liitteen asianomaisissa luvuissa määriteltyjä soveltuvia yksiköitä. 4. ÖLJY JA ÖLJYTUOTTEET 4.1 Tarkasteltavat energiatuotteet Jollei toisin ilmoiteta, tämä tietojenkeruu koskee kaikkia energiatuotteita, jotka luetellaan liitteen A luvussa 3.4 ÖLJY (Raakaöljy ja öljytuotteet) 4.2 Aggregaattiluettelo Seuraava aggregaattiluettelo olisi ilmoitettava kaikista edellisessä kohdassa luetelluista energiatuotteista, jollei toisin ilmoiteta. 4.2.1 RAAKAÖLJYN, MAAKAASUKONDENSAATIN, JALOSTAMOJEN SYÖTTÖAINEIDEN, LISÄAINEIDEN JA MUIDEN HIILIVETYJEN HANKINTA Seuraavat aggregaatit olisi ilmoitettava raakaöljystä, maakaasukondensaatista, jalostamojen syöttöaineista, lisäaineista / hapettavista lisäaineista, biopolttoaineista lisäaineissa / hapettavissa lisäaineissa ja muista hiilivedyistä: 4.2.1.1 Kotimainen tuotanto Ei koske jalostamojen syöttöaineita ja biopolttoaineita. 4.2.1.2 Saanti muista lähteistä Ei koske raakaöljyä, maakaasukondensaattia eikä jalostamojen syöttöaineita. 4.2.1.2.1 Saanti muista lähteistä: hiilestä 4.2.1.2.2 Saanti muista lähteistä: maakaasusta 4.2.1.2.3 Saanti muista lähteistä: uusiutuvista 4.2.1.2.4 Saanti muista lähteistä: vedystä 4.2.1.3 Palautukset petrokemian alalta Sovelletaan ainoastaan jalostamojen syöttöaineisiin. 4.2.1.4 Siirretyt tuotteet Sovelletaan ainoastaan jalostamojen syöttöaineisiin. 4.2.1.5 Tuonti Sisältää prosessointisopimusten nojalla tuodut ja viedyt raakaöljyn ja öljytuotteiden määrät (eli jalostamisen toisen laskuun). Raakaöljy ja maakaasukondensaatti olisi ilmoitettava varsinaisesta alkuperämaasta tuleviksi; jalostamojen syöttöaineet ja valmiit tuotteet olisi ilmoitettava viimeisestä lähetysmaasta tuleviksi. Tähän sisältyvät kaikki kaasunesteet (esim. LPG), jotka on saatu uudelleenkaasutettaessa maahantuotua nesteytettyä maakaasua, ja petrokemian teollisuuden suoraan tuomat tai viemät öljytuotteet. Huomautus: Kaupankäyntiä biopolttoaineilla, joita ei ole sekoitettu liikennepolttoaineisiin, (eli puhtaassa muodossaan) ei pitäisi ilmoittaa tässä. Käsittelyä varten tullivapaalle alueelle tuodun öljyn jälleenvienti olisi sisällytettävä tuotteen vientiin käsittelymaasta lopulliseen määränpäähän. 4.2.1.6 Vienti Tuontia koskevaa huomautusta (4.2.1.5) sovelletaan myös vientiin. 4.2.1.7 Suora käyttö 4.2.1.8 Varastomuutokset 4.2.1.9 Havaittu jalostamojen sisäänotto Jalostamojen sisäänottona mitatut määrät. 4.2.1.10 Jalostamohäviöt Jalostamon sisäänoton (havaittu) ja jalostamon bruttotuotoksen välinen ero. Häviöiden syynä voi olla tislausprosessien aikana tapahtuva haihtuminen. Häviöt ilmoitetaan positiivisina lukuina. Tilavuus voi lisääntyä mutta massa ei. 4.2.1.11 Kokonaisalkuvarasto kansallisella alueella 4.2.1.12 Kokonaisloppuvarasto kansallisella alueella 4.2.1.13 Nettolämpöarvo 4.2.1.13.1 Tuotanto (ei koske jalostamojen syöttöaineita eikä biopolttoaineita lisäaineissa / hapettavissa lisäaineissa) 4.2.1.13.2 Tuonti (ei koske biopolttoaineita lisäaineissa / hapettavissa lisäaineissa) 4.2.1.13.3 Vienti (ei koske biopolttoaineita lisäaineissa / hapettavissa lisäaineissa) 4.2.1.13.4 Yleinen keskiarvo 4.2.2 ÖLJYTUOTTEIDEN HANKINTA Seuraavat aggregaatit koskevat valmiita tuotteita (jalostamokaasu, etaani, nestekaasu, teollisuusbensiini, moottoribensiini sekä sen bio-osuus, lentobensiini, bensiininomainen lentopetroli, lentopetroli sekä sen bio-osuus, muu petroli, kaasu-/dieselöljy, vähärikkinen ja runsasrikkinen polttoöljy, raskasbensiini ja muu teollisuusbensiini, voiteluaineet, bitumi, parafiinivahat, öljykoksi sekä muut tuotteet). Suoraan poltettavaksi käytetty raakaöljy ja maakaasukondensaatti olisi sisällytettävä valmiiden tuotteiden toimituksiin ja tuotteidenvälisiin siirtoihin. 4.2.2.1 Primaarituotteiden saanti 4.2.2.2 Jalostamojen bruttotuotanto 4.2.2.3 Kierrätetyt tuotteet 4.2.2.4 Jalostamopolttoaine (öljynjalostamot) Tässä luokassa olisi ilmoitettava myös polttoaineet, jotka on käytetty myydyn sähkön ja lämmön tuotantoon jalostamoissa. 4.2.2.4.1 Käytetty sähkön erillistuotantoyksiköissä/-laitoksissa 4.2.2.4.2 Käytetty sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköissä 4.2.2.4.3 Käytetty lämmön erillistuotantoyksiköissä/-laitoksissa 4.2.2.5 Tuonti Tuontia koskevaa huomautusta (4.2.1.5) sovelletaan myös tässä yhteydessä. 4.2.2.6 Vienti Tuontia koskevaa huomautusta (4.2.1.5) sovelletaan myös tässä yhteydessä. 4.2.2.7 Kansainvälisen meriliikenteen polttoaineet 4.2.2.8 Tuotteidenväliset siirrot 4.2.2.9 Siirretyt tuotteet 4.2.2.10 Varastomuutokset 4.2.2.11 Alkuvarastot 4.2.2.12 Loppuvarastot 4.2.2.13 Varastomuutokset päätoimisilla tuottajilla Yleishyödyllisiä palveluita tuottavien laitosten varastomuutokset, jotka eivät sisälly muualla ilmoitettuihin varastoihin ja varastomuutoksiin. Varastojen kasvu osoitetaan negatiivisena lukuna ja varastojen pienentyminen positiivisena lukuna. 4.2.2.14 Keskimääräiset nettolämpöarvot 4.2.3 TOIMITUKSET PETROKEMIAN ALALLE Havaitut valmiiden öljytuotteiden toimitukset primaarilähteistä (esim. jalostamot, sekoituslaitokset jne.) kotimaan markkinoille. 4.2.3.1 Bruttotoimitukset petrokemian alalle 4.2.3.2 Energiakäyttö petrokemian alalla Polttoaineena petrokemian prosesseissa, kuten höyrykrakkauksessa, käytetyt öljymäärät. 4.2.3.3 Muu kuin energiakäyttö petrokemian alalla Petrokemian alalla etyleenin, propyleenin, butyleenin, synteesikaasun, aromaattien, butadieenin ja muiden hiilivetypohjaisten raaka-aineiden tuotantoon esim. höyrykrakkauksen, aromaattilaitosten ja höyryreformoinnin kaltaisissa prosesseissa käytetyt öljymäärät. Tähän eivät sisälly polttoaineeksi käytetyt öljymäärät. 4.2.3.4 Palautukset petrokemian alalta jalostamoille 4.2.4 MUUNTOSEKTORI Sekä energiakäyttöä että muuta kuin energiakäyttöä koskevat määrät on ilmoitettava. 4.2.4.1 Päätoimiset tuottajat – sähkön erillistuotanto 4.2.4.2 Omaan käyttöön tuottajat – sähkön erillistuotanto 4.2.4.3 Päätoimiset tuottajat – sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköt 4.2.4.4 Omaan käyttöön tuottajat – sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköt 4.2.4.5 Päätoimiset tuottajat – lämmön erillistuotanto 4.2.4.6 Omaan käyttöön tuottajat – lämmön erillistuotanto 4.2.4.7 Kaasulaitokset / kivihiiltä kaasuttavat laitokset 4.2.4.8 Sekoitettu maakaasu 4.2.4.9 Koksaamot 4.2.4.10 Masuunit 4.2.4.11 Petrokemian teollisuus 4.2.4.12 Puristehiililaitokset 4.2.4.13 Vedyn tuotanto 4.2.4.14 Muualle luokittelematon – muuntaminen 4.2.5 ENERGIASEKTORI Sekä energiakäyttöä että muuta kuin energiakäyttöä koskevat määrät on ilmoitettava. 4.2.5.1 Hiilikaivokset 4.2.5.2 Öljyn ja kaasun talteenotto 4.2.5.3 Koksaamot 4.2.5.4 Masuunit 4.2.5.5 Kaasulaitokset 4.2.5.6 Sähkön erillistuotantolaitosten, sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten ja lämpölaitosten oma käyttö 4.2.5.7 Vedyn tuotanto, nesteyttäminen ja kaasuttaminen. 4.2.5.8 Muualle luokittelematon – energia 4.2.6 SIIRTO- JA JAKELUHÄVIÖT Sekä energiakäyttöä että muuta kuin energiakäyttöä koskevat määrät on ilmoitettava. 4.2.7 ENERGIAN LOPPUKULUTUS – TEOLLISUUS Sekä energiakäyttöä että muuta kuin energiakäyttöä koskevat määrät on ilmoitettava. 4.2.7.1 Rauta ja teräs 4.2.7.2 Kemian- ja petrokemianteollisuus 4.2.7.3 Muut kuin rautametallit 4.2.7.4 Ei-metalliset mineraalit 4.2.7.5 Kulkuneuvot 4.2.7.6 Koneet 4.2.7.7 Kaivostoiminta ja louhinta 4.2.7.8 Elintarvikkeet, juomat ja tupakka 4.2.7.9 Massa- ja paperiteollisuus sekä painatus 4.2.7.10 Puu ja puutuotteet 4.2.7.11 Rakentaminen 4.2.7.12 Tekstiili ja nahka 4.2.7.13 Muualle luokittelematon – teollisuus 4.2.8 ENERGIAN LOPPUKULUTUS – LIIKENNE Sekä energiakäyttöä että muuta kuin energiakäyttöä koskevat määrät on ilmoitettava. 4.2.8.1 Kansainvälinen lentoliikenne 4.2.8.2 Kotimaan lentoliikenne 4.2.8.3 Tieliikenne 4.2.8.4 Raideliikenne 4.2.8.5 Kotimaan vesiliikenne 4.2.8.6 Putkijohtokuljetus 4.2.8.7 Muualle luokittelematon – liikenne 4.2.9 ENERGIAN LOPPUKULUTUS – MUUT ALAT Sekä energiakäyttöä että muuta kuin energiakäyttöä koskevat määrät on ilmoitettava. 4.2.9.1 Kaupalliset ja julkiset palvelut 4.2.9.2 Kotitaloudet 4.2.9.3 Maatalous 4.2.9.4 Metsätalous 4.2.9.5 Kalastus 4.2.9.6 Muualle luokittelematon – muu 4.2.10 TUONTI ALKUPERÄMAITTAIN JA VIENTI KOHDEMAITTAIN Tuonti on ilmoitettava alkuperämaittain ja vienti kohdemaittain. Tuontia koskevaa huomautusta (4.2.1.5) sovelletaan myös tässä yhteydessä. 4.2.11 JALOSTAMOJEN KAPASITEETTI Ilmoittakaa kansallinen kokonaisjalostuskapasiteetti sekä vuosikapasiteetti jalostamojen mukaan eriteltynä (1 000 tonnia vuodessa). Seuraavat tiedot olisi ilmoitettava: 4.2.11.1 Nimi/Sijainti 4.2.11.2 Tislaus normaalipaineessa 4.2.11.3 Tyhjiötislaus 4.2.11.4 Krakkaus (lämpö) 4.2.11.4.1 Josta visbreaking 4.2.11.4.2 Josta koksaus 4.2.11.5 Krakkaus (katalyyttinen) 4.2.11.5.1 Josta leijukatalyyttinen krakkaus (FCC) 4.2.11.5.2 Josta vetykrakkaus (HCK) 4.2.11.6 Reformointi 4.2.11.7 Rikinpoisto 4.2.11.8 Alkylointi, polymerointi, isomerointi 4.2.11.9 Eetteröinti 4.3 Mittayksiköt Määrät on ilmoitettava kilotonneina (kt). Lämpöarvot on ilmoitettava yksikössä MJ/t (megajoulea tonnilta). 4.4 Poikkeukset Kypros vapautetaan kohdassa 4.2.9 (Energian loppukulutus – muut alat) täsmennettyjen aggregaattien ilmoittamisesta; sen on ilmoitettava ainoastaan kokonaisarvot. Kypros vapautetaan myös muun kuin energiakäytön ilmoittamisesta seuraavien osalta: 4.2.4 (Muuntosektori), 4.2.5 (Energiasektori), 4.2.7 (Teollisuus), 4.2.7.2 (Teollisuus – josta kemian ja petrokemian teollisuus), 4.2.8 (Liikenne) ja 4.2.9 (Muut alat). 5. UUSIUTUVA ENERGIA JA JÄTTEEN ENERGIAKÄYTTÖ 5.1 Tarkasteltavat energiatuotteet Jollei toisin ilmoiteta, tämä tietojenkeruu koskee kaikkia energiatuotteita, jotka luetellaan liitteen A luvussa 3.5 UUSIUTUVAT ENERGIANLÄHTEET JA JÄTTEET. Ainoastaan polttoainemäärät, jotka on käytetty energiatarkoituksiin (esim. sähkön- ja lämmöntuotanto, poltto ja sen yhteydessä energian talteenotto, liikkuvat koneet liikenteessä, poltto kiinteissä koneissa), olisi ilmoitettava. Muuksi kuin energiaksi käytettyjen uusiutuvien energiatuotteiden määrät, joilla korvataan fossiilisia polttoaineita, olisi ilmoitettava kohdassa 5.2.9, mutta niitä ei pitäisi ilmoittaa muissa tämän luvun kohdissa. Uusiutuvat tuotteet, joita ei ole kehitetty korvaamaan fossiilisia polttoaineita, ei pitäisi ilmoittaa kohdassa 5.2.9. Tällaisia tuotteita ovat mm. huonekalujen valmistukseen, rakentamiseen ja paperin tai pahvin tuottamiseen käytettävät kiinteät biopolttoaineet, elintarviketeollisuudessa käytettävät alkoholit ja tekstiiliteollisuudessa käytettävät puuvilla- tai luonnonkuidut. Passiivista lämpöenergiaa (esim. rakennusten passiivinen lämmitys aurinkoenergialla) ei myöskään olisi ilmoitettava luvussa 5. 5.2 Aggregaattiluettelo Seuraava aggregaattiluettelo on ilmoitettava kaikista edellisessä kohdassa luetelluista energiatuotteista, jollei toisin ilmoiteta. Lämpöpumppuenergia on ilmoitettava ainoastaan seuraavilta sektoreilta: Muuntosektori (ainoastaan myytyyn lämpöön liittyvien aggregaattien osalta), Energiasektori (ainoastaan kokonaismäärä, ei alaluokkia), Teollisuus (ainoastaan kokonaismäärä, ei alaluokkia), Kaupalliset ja julkiset palvelut, Kotitaloudet ja Muualle luokittelematon – muu. Lämpöpumppuenergian alaluokat ”ilmalämpö”, ”geoterminen energia” ja ”hydroterminen lämpö” olisi ilmoitettava kotimaisessa tuotannossa. Kunkin kolmen luokan osalta olisi ilmoitettava alaluokka ”josta lämpöpumpuista, joiden SPF ylittää kynnysarvon”. SPF:n (kausisuorituskykykerroin) kynnysarvo olisi oltava uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annettujen direktiivin 2009/28/EY ja (EU) 2018/2001 mukainen. 5.2.1 SÄHKÖN JA LÄMMÖN BRUTTOTUOTANTO Luvun 3.2.1 määritelmiä sovelletaan. Aggregaatit 5.2.1.1–5.2.1.18 on ilmoitettava erikseen sekä päätoimisten tuottajien että omaan käyttöön tuottajien osalta. Kummastakin tuottajatyypistä on tapauksen mukaan ilmoitettava sähkön ja lämmön bruttotuotanto erikseen sähkön erillistuotannon, lämmön erillistuotannon sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköiden osalta. 5.2.1.1 Pelkät vesivoimalaitokset (koskee vain sähköä) 5.2.1.2 Yhdistetyt pumppuvoimalaitokset (koskee vain sähköä) 5.2.1.2.1 Josta pumppuvoimaa (koskee vain sähköä) 5.2.1.3 Pelkät pumppuvoimalaitokset (koskee vain sähköä) 5.2.1.4 Geoterminen energia 5.2.1.5 Aurinkosähkö (koskee vain sähköä) Seuraavat koon mukaan jaetut alaluokat olisi ilmoitettava aurinkosähköstä: 5.2.1.5.1 Alle 30 kW 5.2.1.5.2 30–1 000 kW 5.2.1.5.3 Yli 1 000 kW Kohdissa 5.2.1.5.1–5.2.1.5.3 olisi ilmoitettava kattojärjestelmien ja verkon ulkopuolisen energian alaluokat. Verkon ulkopuolisen energian luokka on pakollinen ainoastaan, jos sen osuus on 1 % tai enemmän kokoluokkansa aurinkosähkökapasiteetista. 5.2.1.6 Aurinkolämpö 5.2.1.7 Vuorovesi-, aalto-, merienergia (koskee vain sähköä) 5.2.1.8 Tuulivoima (koskee vain sähköä) 5.2.1.9 Onshore-tuulivoima 5.2.1.10 Offshore-tuulivoima 5.2.1.11 Uusiutuva yhdyskuntajäte 5.2.1.12 Uusiutumaton yhdyskuntajäte 5.2.1.13 Kiinteät biopolttoaineet 5.2.1.14 Biokaasut 5.2.1.15 Biodiesel 5.2.1.16 Biobensiini 5.2.1.17 Muut nestemäiset biopolttoaineet 5.2.1.18 Lämpöpumput (koskee vain lämpöä) 5.2.2 HANKINTA 5.2.2.1 Tuotanto 5.2.2.2 Tuonti 5.2.2.3 Vienti 5.2.2.4 Kansainvälisen meriliikenteen polttoaineet 5.2.2.5 Varastomuutokset 5.2.3 Muuntosektori 5.2.3.1 Päätoimiset tuottajat – sähkön erillistuotanto 5.2.3.2 Päätoimiset tuottajat – sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköt 5.2.3.3 Päätoimiset tuottajat – lämmön erillistuotanto 5.2.3.4 Omaan käyttöön tuottajat – sähkön erillistuotanto 5.2.3.5 Omaan käyttöön tuottajat – sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköt 5.2.3.6 Omaan käyttöön tuottajat – lämmön erillistuotanto 5.2.3.7 Puristehiililaitokset 5.2.3.8 Ruskohiili-/turvebrikettilaitokset 5.2.3.9 Masuunit 5.2.3.10 Sekoitettu kaasuverkkoon (esim. maakaasun sekoituslaitokset) 5.2.3.11 Sekoitettu fossiilisiin polttoaineisiin (esim. moottoribensiiniin/dieseliin/petroliin) 5.2.3.12 Puuhiilen tuotantolaitokset 5.2.4.13 Vedyn tuotanto 5.2.3.14 Muualle luokittelematon – muuntaminen 5.2.4 ENERGIASEKTORI 5.2.4.1 Kaasutuslaitokset (biokaasu) 5.2.4.2 Sähkön erillistuotantolaitokset, sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset sekä lämpölaitokset 5.2.4.3 Hiilikaivokset 5.2.4.4 Puristehiililaitokset 5.2.4.5 Koksaamot 5.2.4.6 Öljynjalostamot 5.2.4.7 Ruskohiili-/turvebrikettilaitokset 5.2.4.8 Kaasulaitokset 5.2.4.9 Masuunit 5.2.4.10 Puuhiilen tuotantolaitokset 5.2.4.11 Vedyn tuotanto, nesteyttäminen ja kaasuttaminen 5.2.4.12 Muualle luokittelematon – energia 5.2.5 SIIRTO- JA JAKELUHÄVIÖT 5.2.6 ENERGIAN LOPPUKULUTUS – TEOLLISUUS 5.2.6.1 Rauta ja teräs 5.2.6.2 Kemian- ja petrokemianteollisuus 5.2.6.3 Muut kuin rautametallit 5.2.6.4 Ei-metalliset mineraalit 5.2.6.5 Kulkuneuvot 5.2.6.6 Koneet 5.2.6.7 Kaivostoiminta ja louhinta 5.2.6.8 Elintarvikkeet, juomat ja tupakka 5.2.6.9 Massa- ja paperiteollisuus sekä painatus 5.2.6.10 Puu ja puutuotteet 5.2.6.11 Rakentaminen 5.2.6.12 Tekstiili ja nahka 5.2.6.13 Muualle luokittelematon – teollisuus 5.2.7 ENERGIAN LOPPUKULUTUS – LIIKENNE 5.2.7.1 Raideliikenne 5.2.7.2 Tieliikenne 5.2.7.3 Kotimaan vesiliikenne 5.2.7.4 Kotimaan lentoliikenne 5.2.7.5 Kansainvälinen lentoliikenne 5.2.7.6 Muualle luokittelematon – liikenne 5.2.8 ENERGIAN LOPPUKULUTUS – MUUT ALAT 5.2.8.1 Kaupalliset ja julkiset palvelut 5.2.8.2 Kotitaloudet 5.2.8.3 Maatalous 5.2.8.4 Metsätalous 5.2.8.5 Kalastus 5.2.8.6 Muualle luokittelematon – muu 5.2.9 LOPPUKULUTUS - MUU KUIN ENERGIAKÄYTTÖ Seuraavista:
5.2.9.1
Liikenne
5.2.9.2
Teollisuus
5.2.9.3
Muut alat Loppukulutus - muu kuin energiakäyttö olisi ilmoitettava seuraavista polttoaineista:
5.2.9.4
Kiinteät biopolttoaineet
5.2.9.5
Nestemäiset biopolttoaineet
5.2.9.6
Biokaasut Ensimmäinen viitevuosi kohdassa 5.2.9 olevien elementtien ilmoittamiselle on 2024. Viitevuoteen 2027 saakka kohtien 5.2.9.1–5.2.9.3 erikseen ilmoittamisen sijasta voidaan ilmoittaa ainoastaan aggregaatti ”loppukulutus – muu kuin energiakäyttö”. Kohdassa 5.2.9 ilmoitettuja määriä ei tulisi ilmoittaa kohdissa 5.2.2–5.2.8. 5.2.10 SÄHKÖNTUOTANNON MAKSIMINETTOKAPASITEETTI Kapasiteetti olisi ilmoitettava raportointivuoden joulukuun 31. päivältä. Tähän sisältyy sekä sähkön erillistuotannon että sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköiden sähköntuotantokapasiteetti. Sähköntuotannon maksiminettokapasiteetti on kaikkien eri laitosten omien maksiminettokapasiteettien summa tietyltä toimintajaksolta. Se on kaikkien yksittäisten laitosten maksiminettokapasiteettien summa tietyn toimintajakson aikana. Tätä tietojen keruuta varten toimintajaksoksi katsotaan yhtämittainen käyttö, joka käytännössä kestää vähintään 15 tuntia vuorokaudessa. Maksiminettokapasiteetti on enimmäisteho, jonka oletetaan olevan pelkkää pätötehoa ja joka voidaan toimittaa jatkuvasti verkkoon antopisteestä, kun koko laitos on toiminnassa. 5.2.10.1 Pelkät vesivoimalaitokset 5.2.10.2 Yhdistetyt pumppuvoimalaitokset 5.2.10.3 Pelkät pumppuvoimalaitokset 5.2.10.4 Geoterminen energia 5.2.10.5 Aurinkosähkö Seuraavat koon mukaan jaetut alaluokat olisi ilmoitettava aurinkosähköstä:
5.2.10.5.1
Alle 30 kW
5.2.10.5.2
30–1 000 kW
5.2.10.5.3
Yli 1 000 kW Kohdissa 5.2.10.5.1–5.2.10.5.3 olisi ilmoitettava kattojärjestelmien ja verkon ulkopuolisen energian alaluokat. Verkon ulkopuolisen energian luokka on pakollinen ainoastaan, jos sen osuus on 1 % tai enemmän kokoluokkansa kapasiteetista. 5.2.10.6 Aurinkolämpö 5.2.10.7 Vuorovesi-, aalto-, merienergia 5.2.10.8 Onshore-tuulivoima 5.2.10.9 Offshore-tuulivoima 5.2.10.10 Teollisuusjäte 5.2.10.11 Yhdyskuntajäte 5.2.10.12 Kiinteät biopolttoaineet 5.2.10.13 Biokaasut 5.2.10.14 Biodiesel 5.2.10.15 Biobensiini 5.2.10.16 Muut nestemäiset biopolttoaineet 5.2.11 TEKNISET OMINAISUUDET 5.2.11.1 Aurinkokerääjien pinta-ala Asennettujen aurinkokerääjien kokonaispinta-ala on ilmoitettava. Aurinkokerääjien pinta-ala liittyy ainoastaan aurinkoenergiaan perustuvan lämmön tuotantoon käytettyihin aurinkokerääjiin; sähköntuotantoon (aurinkosähkö ja keskittävä aurinkoenergia) käytettyjen aurinkokerääjien pinta-alaa ei ilmoiteta tässä. Kaikkien aurinkokerääjien pinta-alaan olisi sisällytettävä lasitetut ja lasittamattomat kerääjät sekä taso- ja tyhjiöputki, jossa on energiansiirtäjänä toimivaa nestettä tai ilmaa. 5.2.11.2 Biobensiinin tuotantokapasiteetti 5.2.11.3 Biodieseleiden tuotantokapasiteetti 5.2.11.4 Biolentopetrolin tuotantokapasiteetti 5.2.11.5 Muiden nestemäisten biopolttoaineiden tuotantokapasiteetti 5.2.11.6 Biobensiinin keskimääräinen nettolämpöarvo 5.2.11.7 Bioetanolin keskimääräinen nettolämpöarvo 5.2.11.8 Biodieseleiden keskimääräinen nettolämpöarvo 5.2.11.9 Biolentopetrolin keskimääräinen nettolämpöarvo 5.2.11.10 Muiden nestemäisten biopolttoaineiden keskimääräinen nettolämpöarvo 5.2.11.11 Puuhiilen keskimääräinen nettolämpöarvo 5.2.11.12 Lämpöpumppujen lämpökapasiteetti: Ilmalämpö 5.2.11.12.1 Lämpöpumppujen lämpökapasiteetti: Ilmalämpö ilma-ilma 5.2.11.12.2 Lämpöpumppujen lämpökapasiteetti: Ilmalämpö ilma-vesi 5.2.11.12.3 Lämpöpumppujen lämpökapasiteetti: Ilmalämpö ilma-ilma (vaihtosuuntainen) 5.2.11.12.4 Lämpöpumppujen lämpökapasiteetti: Ilmalämpö ilma-vesi (vaihtosuuntainen) 5.2.11.12.5 Lämpöpumppujen lämpökapasiteetti: Ilmalämpö poistoilma-ilma 5.2.11.12.6 Lämpöpumppujen lämpökapasiteetti: Ilmalämpö poistoilma-vesi 5.2.11.13 Lämpöpumppujen lämpökapasiteetti: Geoterminen energia 5.2.11.13.1 Lämpöpumppujen lämpökapasiteetti: Geoterminen energia maa-ilma 5.2.11.13.2 Lämpöpumppujen lämpökapasiteetti: Geoterminen energia maa-vesi 5.2.11.14 Lämpöpumppujen lämpökapasiteetti: Hydroterminen lämpö 5.2.11.14.1 Lämpöpumppujen lämpökapasiteetti: Hydroterminen lämpö vesi-ilma 5.2.11.14.2 Lämpöpumppujen lämpökapasiteetti: Hydroterminen lämpö vesi-vesi Kunkin kohdan 5.2.11.12–5.2.11.14.2 osalta olisi ilmoitettava alaluokka ”josta lämpöpumpuista, joiden SPF ylittää kynnysarvon”. SPF:n (kausisuorituskykykerroin) kynnysarvon olisi oltava uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annettujen direktiivien 2009/28/EY ja (EU) 2018/2001 mukainen. 5.2.12 KIINTEIDEN BIOPOLTTOAINEIDEN JA BIOKAASUJEN TUOTANTO Kiinteiden biopolttoaineiden kokonaistuotanto (puuhiiltä lukuun ottamatta) on jaettava seuraavien polttoaineiden kesken: 5.2.12.1 Polttopuu, puutähde ja puun sivutuotteet 5.2.12.1.1 Puupelletit polttopuun, puutähteen ja puun sivutuotteiden osana 5.2.12.2 Mustalipeä 5.2.12.3 Sokeriruokojäte 5.2.12.4 Eläinjäte 5.2.12.5 Muut kasviainekset ja -tähteet 5.2.12.6 Teollisuusjätteen uusiutuva jae Biokaasun kokonaistuotanto olisi jaettava seuraavien tuotantomenetelmien kesken: 5.2.12.7 Anaerobisesta käymisestä syntyvät biokaasut: kaatopaikkakaasu 5.2.12.8 Anaerobisesta käymisestä syntyvät biokaasut: jätevedenpuhdistuksen biokaasu 5.2.12.9 Anaerobisesta käymisestä syntyvät biokaasut: muut anaerobisesta käymisestä syntyvät biokaasut 5.2.12.10 Termisissä prosesseissa syntyvät biokaasut 5.2.13 TUONTI ALKUPERÄMAITTAIN JA VIENTI KOHDEMAITTAIN. Tuonti olisi ilmoitettava alkuperämaittain ja vienti kohdemaittain. Koskee biobensiinejä, bioetanolia, biolentopetrolia, biodieseleitä, muita nestemäisiä biopolttoaineita ja puupellettejä. 5.3 Mittayksiköt Sähkö ilmoitetaan gigawattitunteina (GWh), lämpö terajouleina (TJ) ja kapasiteetti megawatteina (MW). Määrät ilmoitetaan terajouleina nettolämpöarvon mukaisena (TJ NCV), lukuun ottamatta puuhiiltä, biobensiiniä, bioetanolia, biolentopetrolia, biodieseleitä ja muita nestemäisiä biopolttoaineita, joiden määrät on ilmoitettava kilotonneina (kt). Lämpöarvot on ilmoitettava yksikössä MJ/t (megajoulea tonnilta). Aurinkokerääjien pinta-ala on ilmoitettava yksikössä 1 000 m2. Tuotantokapasiteetti on ilmoitettava kilotonneina (kt) vuodessa. 6. VUOTUISET YDINENERGIATILASTOT Seuraavat ydinenergian siviilikäyttöä koskevat tiedot on ilmoitettava. 6.1 Aggregaattiluettelo 6.1.1 RIKASTUSKAPASITEETTI Toiminnassa olevien rikastuslaitosten vuotuinen erotustyökapasiteetti (uraanin isotooppien erotus). 6.1.2 TUOREIDEN POLTTOAINE-ELEMENTTIEN TUOTANTOKAPASITEETTI Polttoaineen valmistuslaitosten vuotuinen tuotantokapasiteetti. Sekaoksidipolttoaineen (MOX) valmistuslaitokset jäävät tämän ulkopuolelle. 6.1.3 SEKAOKSIDIPOLTTOAINEEN VALMISTUSLAITOSTEN TUOTANTOKAPASITEETTI Sekaoksidipolttoaineen valmistuslaitosten vuotuinen tuotantokapasiteetti. Sekaoksidipolttoaine (MOX) sisältää plutoniumin ja uraanin seosta. 6.1.4 TUOREIDEN POLTTOAINE-ELEMENTTIEN TUOTANTO Valmiiden tuorepolttoaine-elementtien tuotanto ydinpolttoaineen valmistuslaitoksissa. Sauvat ja muut osittaiset tuotteet eivät sisälly tähän. Myös sekaoksidipolttoainetta tuottavat valmistuslaitokset jäävät tämän ulkopuolelle. 6.1.5 SEKAOKSIDIPOLTTOAINE-ELEMENTTIEN (MOX-ELEMENTTIEN) TUOTANTO Valmiiden tuoreiden polttoaine-elementtien tuotanto sekaoksidipolttoaineen valmistuslaitoksissa. Sauvat ja muut osittaiset tuotteet eivät sisälly tähän. 6.1.6 YDINLÄMMÖNTUOTANTO Ydinreaktoreissa sähköntuotantoa tai muuta lämmön hyötysovellusta varten tuotetun lämmön kokonaismäärä. 6.1.7 REAKTORISTA LOPULLISESTI POISTETTUJEN SÄTEILYTETTYJEN POLTTOAINE-ELEMENTTIEN KESKIMÄÄRÄINEN VUOTUINEN PALAMA Kyseisen viitevuoden aikana ydinreaktoreista lopullisesti poistettujen polttoaine-elementtien palaman laskettu keskiarvo. Tähän eivät sisälly polttoaine-elementit, jotka on poistettu tilapäisesti ja jotka todennäköisesti ladataan myöhemmin uudestaan. 6.1.8 URAANIN JA PLUTONIUMIN TUOTANTO JÄLLEENKÄSITTELYLAITOKSISSA Viitevuoden aikana jälleenkäsittelylaitoksissa tuotettu uraani ja plutonium. 6.1.9 JÄLLEENKÄSITTELYLAITOSTEN KAPASITEETTI (URAANI JA PLUTONIUM) Uraanin ja plutoniumin vuotuinen jälleenkäsittelykapasiteetti. 6.2 Mittayksiköt tSWU (tuhatta erotustyöyksikköä) kohdassa 6.1.1
tHM (raskasmetallitonnia) kohdissa 6.1.4, 6.1.5., 6.1.8
tHM (raskasmetallitonnia) vuodessa kohdissa 6.1.2, 6.1.3., 6.1.9
TJ (terajoulea) kohdassa 6.1.6
GWd/tHM (gigawattipäivää tonnilta raskasmetallia) kohdassa 6.1.7.
7. VETY Seuraavat vetyä koskevat tiedot on ilmoitettava ensimmäistä kertaa viitevuodelta 2024: 7.1 Aggregaattiluettelo 7.1.1 HANKINTA 7.1.1.1 Kotimainen tuotanto 7.1.1.1.1 Maakaasusta 7.1.1.1.2 Öljystä ja öljytuotteista 7.1.1.1.3 Kiinteistä polttoaineista 7.1.1.1.4 Uusiutuvista energianlähteistä (ml. jätteet) 7.1.1.1.5 Ei-uusiutuvasta jätteestä 7.1.1.1.6 Elektrolyysistä 7.1.1.1.6.1 Josta: sähkö uusiutuvista energianlähteistä – suora siirtojohto 7.1.1.1.6.2 Josta: sähkö ydinvoimasta – suora siirtojohto 7.1.1.1.6.3 Josta: sähkö fossiilisista polttoaineista – suora siirtojohto 7.1.1.1.7 Sähköstä – muut 7.1.1.1.8 Muista lähteistä (muut) 7.1.1.2 Tuonti 7.1.1.3 Vienti 7.1.1.4 Varastomuutokset 7.1.1.5 Kansainvälisen meriliikenteen polttoaineet 7.1.1.6 Kansainvälinen lentoliikenne 7.1.2 MUUNTOSEKTORI 7.1.2.1 Päätoimiset tuottajat – sähkö 7.1.2.2 Omaan käyttöön tuottajat – sähkö 7.1.2.3 Päätoimiset tuottajat – sähkön ja lämmön yhteistuotanto 7.1.2.4 Omaan käyttöön tuottajat – sähkön ja lämmön yhteistuotanto 7.1.2.5 Päätoimiset tuottajat – lämpö 7.1.2.6 Omaan käyttöön tuottajat – lämpö 7.1.2.7 Kaasulaitokset (ja muu muuntaminen kaasuiksi) 7.1.2.8 Öljynjalostamot 7.1.2.9 Maakaasun sekoituslaitokset 7.1.2.10 Moottoribensiiniin/dieseliin/petroliin sekoittamista varten 7.1.2.11 Uusiutuviin energianlähteisiin sekoittamista varten 7.1.2.12 Uusiutuvien energianlähteiden kanssa sekoitettu vety 7.1.2.13 Muualle luokittelematon (muuntaminen) 7.1.3 ENERGIASEKTORI 7.1.3.1 Hiilikaivokset 7.1.3.2 Öljyn ja kaasun talteenotto 7.1.3.3 Öljynjalostamot 7.1.3.4 Koksaamot (energia) 7.1.3.5 Masuunit (energia) 7.1.3.6 Kaasulaitokset (energia) 7.1.3.7 Sähkö, sähkön ja lämmön yhteistuotanto sekä lämpö 7.1.3.8 Vedyn tuotanto, nesteyttäminen ja kaasuttaminen 7.1.3.10 Muualle luokittelematon (energia) 7.1.4 SIIRTO- JA JAKELUHÄVIÖT 7.1.5 Lopullinen muu kuin energiakäyttö – teollisuus 7.1.5.1 Rauta ja teräs 7.1.5.2 Kemian- ja petrokemianteollisuus 7.1.5.3 Muut kuin rautametallit 7.1.5.4 Ei-metalliset mineraalit 7.1.5.5 Kulkuneuvot 7.1.5.6 Koneet 7.1.5.7 Kaivostoiminta ja louhinta 7.1.5.8 Elintarvikkeet, juomat ja tupakka 7.1.5.9 Massa- ja paperiteollisuus sekä painatus 7.1.5.10 Puu ja puutuotteet 7.1.5.11 Rakentaminen 7.1.5.12 Tekstiilit ja nahka 7.1.5.13 Muualle luokittelematon (teollisuus) 7.1.5.14 Muut alat 7.1.6 ENERGIAN LOPPUKULUTUS – TEOLLISUUS 7.1.6.1 Rauta ja teräs 7.1.6.2 Kemian- ja petrokemianteollisuus 7.1.6.3 Muut kuin rautametallit 7.1.6.4 Ei-metalliset mineraalit 7.1.6.5 Kulkuneuvot 7.1.6.6 Koneet 7.1.6.7 Kaivostoiminta ja louhinta 7.1.6.8 Elintarvikkeet, juomat ja tupakka 7.1.6.9 Massa- ja paperiteollisuus sekä painatus 7.1.6.10 Puu ja puutuotteet 7.1.6.11 Rakentaminen 7.1.6.12 Tekstiilit ja nahka 7.1.6.13 Muualle luokittelematon (teollisuus) 7.1.7 ENERGIAN LOPPUKULUTUS – LIIKENNE 7.1.7.1 Kotimaan lentoliikenne 7.1.7.2 Tieliikenne 7.1.7.3 Raideliikenne 7.1.7.4 Kotimaan vesiliikenne 7.1.7.5 Putkijohtokuljetus 7.1.7.6 Muualle luokittelematon (liikenne) 7.1.8 ENERGIAN LOPPUKULUTUS – MUUT ALAT 7.1.8.1 Kaupalliset ja julkiset palvelut 7.1.8.2 Kotitaloudet 7.1.8.3 Maatalous 7.1.8.4 Metsätalous 7.1.8.5 Kalastus 7.1.8.6 Muualle luokittelematon (muu) 7.2 Tuotantokapasiteetti Vedyn tuotantokapasiteetti viitevuoden 31 päivänä joulukuuta on ilmoitettava samalla tarkkuudella kuin tuotanto (kohdat 7.1.1.1–7.1.1.1.8). 7.3 Mittayksiköt Määrät on ilmoitettava terajouleina bruttolämpöarvon pohjalta (TJ NCV) ja tuotantokapasiteetti terajouleina bruttolämpöarvon pohjalta (TJ NCV) vuodessa. 8. ENERGIAN LOPPUKULUTUSTA KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET TILASTOT Seuraavat energian loppukulutusta koskevat eritellyt tiedot on ilmoitettava. 8.1 Aggregaattiluettelo 8.1.1 Teollisuus Ilmoitetaan liitteessä A olevassa 2.6.1 kohdassa annettujen määritelmien mukaisesti. 8.1.1.1 Kaivostoiminta ja louhinta 8.1.1.1.1 Metallimalmien louhinta 8.1.1.1.2 Muu mineraalien kaivu 8.1.1.1.3 Kaivostoimintaa palveleva toiminta 8.1.1.2 Elintarvikkeet, juomat ja tupakka 8.1.1.2.1 Elintarvikkeiden valmistus 8.1.1.2.2 Juomien valmistus 8.1.1.2.3 Tupakkatuotteiden valmistus 8.1.1.3 Tekstiili ja nahka 8.1.1.4 Puu ja puutuotteet 8.1.1.5 Massa- ja paperiteollisuus sekä painatus 8.1.1.5.1 Paperin ja paperituotteiden valmistus 8.1.1.5.1.1 Massan valmistus 8.1.1.5.1.2 Muut paperi ja paperituotteet 8.1.1.5.2 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen 8.1.1.6 Kemian- ja petrokemianteollisuus 8.1.1.6.1 Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus 8.1.1.6.2 Lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus 8.1.1.7 Ei-metalliset mineraalit 8.1.1.7.1 Lasin ja lasituotteiden valmistus 8.1.1.7.2 Sementin, kalkin ja kipsin valmistus (ml. klinkkeri) 8.1.1.7.3 Muut ei-metalliset mineraalituotteet 8.1.1.8 Rauta ja teräs [Perusmetallien valmistus A] 8.1.1.9 Muita kuin rautametalleja käyttävä teollisuus [Perusmetallien valmistus B] 8.1.1.9.1 Alumiinin valmistus 8.1.1.9.2 Muu muita kuin rautametalleja käyttävä teollisuus 8.1.1.10 Koneet 8.1.1.10.1 Metallituotteiden valmistus, pois lukien koneet ja laitteet 8.1.1.10.2 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus 8.1.1.10.3 Sähkölaitteiden valmistus 8.1.1.10.4 Muualle luokittelematon koneiden ja laitteiden valmistus 8.1.1.11 Kulkuneuvot 8.1.1.12 Muualle luokittelematon – teollisuus 8.1.1.12.1 Kumi- ja muovituotteiden valmistus 8.1.1.12.2 Huonekalujen valmistus 8.1.1.12.3 Muu valmistus 8.1.2 Liikenne Ilmoitetaan liitteessä A olevassa 2.6.2 kohdassa annettujen määritelmien mukaisesti. 8.1.2.1 Raideliikenne 8.1.2.1.1 Suurnopeusrautatiet 8.1.2.1.2 Tavanomaiset rautatiet 8.1.2.1.2.1 Tavanomaisten rautateiden matkustajaliikenne 8.1.2.1.2.2 Tavanomaisten rautateiden tavaraliikenne 8.1.2.1.3 Metro ja raitiovaunu 8.1.2.2 Tieliikenne 8.1.2.2.1 Raskaat tavarankuljetusajoneuvot 8.1.2.2.2 Joukkoliikenne 8.1.2.2.3 Henkilö- ja pakettiautot 8.1.2.2.4 Muu tieliikenne 8.1.3 Kaupalliset ja julkiset palvelut Ilmoitetaan liitteessä A olevassa 2.6.3.1 kohdassa annettujen määritelmien mukaisesti. 8.1.3.1 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 8.1.3.2 Vesihuolto; viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 8.1.3.3 Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 8.1.3.3.1 Tukkukauppa 8.1.3.3.2 Vähittäiskauppa 8.1.3.4 Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta 8.1.3.5 Posti- ja kuriiritoiminta 8.1.3.6 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8.1.3.6.1 Majoitustoiminta 8.1.3.6.2 Ravitsemustoiminta 8.1.3.7 Informaatio ja viestintä 8.1.3.8 Rahoitus- ja vakuutustoiminta ja kiinteistöalan toiminta 8.1.3.9 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 8.1.3.10 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 8.1.3.11 Koulutus 8.1.3.12 Terveys- ja sosiaalipalvelut 8.1.3.12.1 Terveydenhuollon laitospalvelut 8.1.3.13 Taiteet, viihde ja virkistys 8.1.3.13.1 Urheilutoiminta 8.1.3.14 Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 8.1.3.15 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta ja muu palvelutoiminta 8.1.3.16 Datakeskukset Ainoastaan raportointiyksiköiden ylläpitämät datakeskukset (NACE-koodista riippumatta), joiden kokonaiskapasiteetti on 1 MW tai enemmän, on ilmoitettava. Tämä tieto on ilmoitettava ensimmäistä kertaa viitevuonna 2024. 8.1.4 Kotitaloussektori Ilmoitetaan liitteessä A olevassa 2.6.3.2 kohdassa annettujen määritelmien mukaisesti. 8.1.4.1 Kotitaloudet: Tilojen lämmitys 8.1.4.2 Kotitaloudet: Tilojen jäähdytys 8.1.4.3 Kotitaloudet: Veden lämmitys 8.1.4.4 Kotitaloudet: Ruoanlaitto 8.1.4.5 Kotitaloudet: Valaistus ja laitteet Koskee ainoastaan sähköä 8.1.4.6 Kotitaloudet: Muut käyttötarkoitukset 8.2 Tarkasteltavat energiatuotteet Jollei toisin ilmoiteta, tämä tietojenkeruu koskee kaikkia liitteessä A lueteltuja energiatuotteita. Eurostat määrittää luettelon niistä energiatuotteista, joista raportointipohjassa olisi ilmoitettava liitteessä B olevan 7 kohdan piiriin kuuluvat tiedot, osana liitteessä A olevassa 3 kohdassa luetelluista energiatuotteista. 8.3 Mittayksiköt Kiinteiden fossiilisten polttoaineiden määrät on ilmoitettava kilotonneina (kt). Raakaöljyn ja öljytuotteiden määrät on ilmoitettava kilotonneina (kt). Maakaasun ja valmistettujen kaasujen (kaasulaitoskaasu, koksikaasu, masuunikaasu, muut talteen otetut kaasut) määrät on ilmoitettava energiasisällön mukaan terajouleina bruttolämpöarvon pohjalta (TJ GCV). Sähkö on ilmoitettava gigawattitunteina (GWh). Lämmön määrät on ilmoitettava terajouleina (TJ) nettolämpöarvojen pohjalta. Uusiutuvien energianlähteiden ja jätteen määrät on ilmoitettava terajouleina nettolämpöarvon pohjalta (TJ NCV), lukuun ottamatta puuhiiltä, biobensiiniä, bioetanolia, biolentopetrolia, biodieseleitä ja muita nestemäisiä biopolttoaineita, joiden määrät ilmoitetaan kilotonneina (kt). Kiinteiden fossiilisten polttoaineiden, raakaöljyn ja öljytuotteiden sekä uusiutuvien energialähteiden ja jätteiden lämpöarvot on ilmoitettava megajouleina tonnilta (MJ/t). Maakaasun ja valmistettujen kaasujen lämpöarvot on ilmoitettava kilojouleina kuutiometriä kohden (kJ/m3), kun oletuksena ovat kaasun perusolosuhteet (15 °C, 101 325 Pa). Muissa energiatuotteissa, joiden ilmoittamista edellytetään, käytetään tämän liitteen asianomaisissa luvuissa määriteltyjä soveltuvia yksiköitä. 8.4 Tietojen toimittamisen määräaika: Tiedot on toimitettava viimeistään raportointivuotta seuraavan toisen vuoden maaliskuun 31. päivänä. 8.5 Poikkeukset Kypros vapautetaan (liitteessä A olevassa 3.4 kohdassa määriteltyjen) raakaöljyn ja öljytuotteiden eritellyn energian loppukulutuksen ilmoittamisesta kaikkien tämän liitteen 8.1.4 kohdan (Kotitaloudet) piiriin kuuluvissa aggregaateissa. 9. ALUSTAVA VUOSITTAINEN DATA 9.1 Tarkasteltavat energiatuotteet Tämä tietojenkeruu koskee kaikkia tuotteita, jotka luetellaan tämän liitteen kohdissa 1.1, 2.1, 3.1, 4.1 ja 5.1. 9.2 Aggregaattiluettelo Seuraava aggregaattiluettelo on ilmoitettava:
9.2.1
Kiinteiden fossiilisten polttoaineiden ja valmistettujen kaasujen osalta: 1.2.1.1, 1.2.1.2, 1.2.1.6, 1.2.1.7, 1.2.1.8, 1.2.1.9 tämän liitteen luvun 1 mukaisesti.
9.2.2
Maakaasun osalta: 2.2.1.1, 2.2.1.2, 2.2.1.3, 2.2.1.4, 2.2.1.5, 2.2.1.6, 2.2.9 tämän liitteen 2 luvun mukaisesti.
9.2.3
Sähkön ja lämmön osalta: tuotekohtainen bruttotuotanto kaikkien yksittäisten tuotteiden, oman käytön, siirto- ja jakeluhäviöiden kokonaismäärien (3.2.3 ja 3.2.4) osalta sekä 3.2.2.3, 3.2.2.4, 3.2.2.5, 3.2.2.6, 3.2.2.7, 3.2.2.8, 3.2.2.9 tämän liitteen luvun 3 mukaisesti.
9.2.4
Öljyn ja öljytuotteiden osalta: 4.2.1.1, 4.2.1.2, 4.2.1.3, 4.2.1.4, 4.2.1.5, 4.2.1.6, 4.2.1.7, 4.2.1.8, 4.2.1.9, 4.2.1.10, 4.2.2.1, 4.2.2.2, 4.2.2.3, 4.2.2.4, 4.2.2.5, 4.2.2.6, 4.2.2.7, 4.2.2.8, 4.2.2.9, 4.2.2.10 tämän liitteen luvun 4 mukaisesti.
9.2.5
Uusiutuvat energian ja jätteen energiakäytön osalta: 5.2.2.1, 5.2.2.2, 5.2.2.3, 5.2.2.4, 5.2.10.1, 5.2.10.2, 5.2.10.3, 5.2.10.8, 5.2.10.9 tämän liitteen luvun 5 mukaisesti. 9.3 Mittayksiköt Määrät on ilmoitettava tämän liitteen kohdissa 1.3, 2.3, 3.3, 4.3 and 5.3 määriteltyinä yksikköinä. 9.4 Tietojen toimittamisen määräaika Tiedot on toimitettava viimeistään raportointivuotta seuraavan vuoden toukokuun 31. päivänä. 1. Yleiskatsaus
1.1 Viittaukset1.2 Tunnistetut vaatimukset1.3 Liittyvät standardit2. Tunnistetut vaatimukset
3. Liittyvät standardit
|