I LUKU

a) lajeihin, joiden luontainen levinneisyysalue muuttuu muuten kuin ihmisen toiminnan seurauksena ekologisten olojen muuttumisen ja ilmastonmuutoksen myötä;

b) muuntogeenisiin organismeihin, sellaisina kuin ne on määritelty direktiivin 2001/18/EY 2 artiklan 2 alakohdassa;

c) patogeeneihin, jotka aiheuttavat eläintauteja; tätä asetusta sovellettaessa eläintaudeilla tarkoitetaan yhden tai useamman eläimiin tai ihmiseen tarttuvan patogeenin aiheuttamien infektioiden ja loistartuntojen esiintymistä eläimissä;

d) kasvintuhoojiin, jotka on luetteloitu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen ( 1 ) (EU) 2016/2031 5 artiklan 2 kohdan tai 32 artiklan 3 kohdan nojalla tai joihin sovelletaan toimenpiteitä 30 artiklan 1 kohdan nojalla;

e) lajeihin, jotka on lueteltu asetuksen (EY) N:o 708/2007 liitteessä IV, kun niitä käytetään vesiviljelyssä;

f) mikro-organismeihin, jotka valmistetaan tai tuodaan maahan käytettäviksi kasvinsuojeluaineissa, jotka ovat jo saaneet luvan tai joita arvioidaan parhaillaan asetuksen (EY) N:o 1107/2009 nojalla; tai

g) mikro-organismeihin, jotka valmistetaan tai tuodaan maahan käytettäviksi biosidivalmisteissa, jotka ovat jo saaneet luvan tai joita arvioidaan parhaillaan asetuksen (EU) N:o 528/2012 nojalla.

1) ’vieraslajilla’ eläimen, kasvin, sienen tai mikro-organismin lajin, alalajin tai sitä alemman taksonin elävää yksilöä, joka tuodaan sen luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle, mukaan lukien sen mikä tahansa osa, sukusolut, siemenet, munat tai lisääntymisyksiköt sekä mitkä tahansa hybridit, lajikkeet tai rodut, jotka saattavat selviytyä ja myöhemmin lisääntyä;

2) ’haitallisella vieraslajilla’ vieraslajia, jonka tuonnin tai leviämisen on todettu uhkaavan luonnon monimuotoisuutta ja siihen liittyviä ekosysteemipalveluja tai vaikuttavan niihin haitallisesti;

3) ’unionin kannalta merkityksellisellä haitallisella vieraslajilla’ haitallista vieraslajia, jonka haittavaikutukset on arvioitu niin merkittäviksi, että ne edellyttävät yhteistä toimintaa unionin tasolla 4 artiklan 3 kohdan nojalla;

4) ’jäsenvaltion kannalta merkityksellisellä haitallisella vieraslajilla’ haitallista vieraslajia, joka ei ole unionin kannalta merkityksellinen haitallinen vieraslaji ja jonka osalta jäsenvaltio katsoo tieteellisen näytön perusteella, että sen ympäristöön päästämisen ja leviämisen aiheuttamilla haittavaikutuksilla, vaikka niitä ei olisi täysin varmistettu, on merkitystä asianomaisen jäsenvaltion alueelle tai sen osalle ja että se edellyttää toimia tuon jäsenvaltion tasolla;

5) ’luonnon monimuotoisuudella’ kaikkiin, muun muassa maan, meren ja muiden vesien ekosysteemeihin tai ekologisiin kokonaisuuksiin kuuluvien elävien eliöiden vaihtelevuutta; tähän sisältyy myös lajin sisäinen ja lajien välinen sekä ekosysteemien monimuotoisuus;

6) ’ekosysteemipalveluilla’ ekosysteemien suoraa ja välillistä panosta ihmisten hyvinvointiin;

7) ’tuonnilla’ lajin siirtymistä ihmisen toiminnan seurauksena sen luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle;

8) ’tutkimustoiminnalla’ kuvailevaa tai kokeellista työtä, joka suoritetaan säännellyissä oloissa uusien tieteellisten tutkimustulosten saamiseksi tai uusien tuotteiden kehittämiseksi, mukaan lukien alustavat vaiheet haitallisten vieraslajien muiden geneettisten ominaisuuksien kuin lajin haitalliseksi tekevien ominaisuuksien tunnistamiseksi, kuvaamiseksi ja eristämiseksi, mutta vain siinä määrin kuin tämä on ehdottoman tarpeen kyseisten ominaisuuksien käyttämiseksi muiden kuin haitallisten lajien jalostamisessa;

9) ’suljetulla säilöllä’ organismin pitämistä suljetuissa tiloissa, joista sen ei ole mahdollista karata tai levitä;

10) ’ex situ -suojelulla’ luonnon monimuotoisuuden osien suojelua niiden luonnonmukaisen elinympäristön ulkopuolella;

11) ’väylillä’ haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen reittejä ja mekanismeja;

12) ’varhaisella havaitsemisella’ haitallisen vieraslajin yhden tai useamman yksilön esiintymisen toteamista ympäristössä ennen kuin kyseinen haitallinen vieraslaji on levinnyt laajalle;

13) ’hävittämisellä’ haitallisen vieraslajin kannan täydellistä ja pysyvää poistamista tappavin tai ei-tappavin keinoin;

14) ’kannan säätelyllä’ tappavia tai ei-tappavia toimia, joita kohdistetaan haitallisen vieraslajin kantaan, samalla kun vaikutusten kohdistuminen muihin kuin kohteena oleviin lajeihin ja niiden elinympäristöihin saatetaan mahdollisimman vähäisiksi, yksilöiden lukumäärän pitämiseksi mahdollisimman pienenä, jotta – vaikka lajia ei kyetäkään hävittämään – sen invaasiokyky ja haittavaikutukset, joita se aiheuttaa luonnon monimuotoisuudelle, siihen liittyville ekosysteemipalveluille, ihmisten terveydelle tai taloudelle, voidaan saattaa mahdollisimman vähäisiksi;

15) ’leviämisen rajoittamisella’ mitä hyvänsä tointa, jonka tarkoituksena on luoda esteitä, joilla saadaan mahdollisimman pieneksi riski, että haitallisen vieraslajin kanta levittäytyy ja leviää invaasioalueen ulkopuolelle;

16) ’laajalle levinneellä’ haitallista vieraslajia, jonka kanta on jo ohittanut kotiutumisvaiheen, joka on itseään ylläpitävä ja joka on levinnyt ja asettautunut suureen osaan mahdollisesta levinneisyysalueesta, jolla se voi selviytyä ja lisääntyä;

17) ’hallinnalla’ mitä tahansa tappavia tai ei-tappavia toimia, joiden tarkoituksena on haitallisen vieraslajin kannan hävittäminen, kannan säätely tai leviämisen rajoittaminen, samalla kun vaikutusten kohdistuminen muihin kuin kohteena oleviin lajeihin ja niiden elinympäristöihin saatetaan mahdollisimman vähäisiksi.

a) lisäämällä siihen uusia haitallisia vieraslajeja;

b) poistamalla lueteltuja lajeja, mikäli ne eivät enää täytä yhtä tai useampaa 3 kohdassa säädetyistä perusteista.

a) niiden katsotaan saatavilla olevan tieteellisen näytön perusteella olevan unionin alueelle, lukuun ottamatta syrjäisimpiä alueita, vieraita lajeja;

b) niiden katsotaan saatavilla olevan tieteellisen näytön perusteella kykenevän vakiinnuttamaan elinkykyisen kannan ja leviämään ympäristössä nykyisissä olosuhteissa ja ennakoitavissa ilmastonmuutosoloissa yhdellä useamman kuin kahden jäsenvaltion yhteisellä luonnonmaantieteellisellä alueella tai yhdellä merien osa-alueella, lukuun ottamatta niiden syrjäisimpiä alueita;

c) niillä on saatavilla olevan tieteellisen näytön perusteella todennäköisesti merkittävä haittavaikutus luonnon monimuotoisuudelle tai siihen liittyville ekosysteemipalveluille, ja niillä saattaa lisäksi olla haittavaikutus ihmisten terveydelle tai taloudelle;

d) jäljempänä 5 artiklan 1 kohdan nojalla toteutettu riskinarviointi osoittaa, että tarvitaan yhteisiä unionin tason toimia niiden tuonnin, vakiintumisen tai leviämisen ennalta ehkäisemiseksi;

e) on todennäköistä, että niiden lisääminen unionin luetteloon ehkäisee tehokkaasti ennalta niiden haittavaikutuksia, vähentää niitä mahdollisimman paljon tai lieventää niitä.

a) lajin nimi;

b) jäljempänä 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti toteutettu riskinarviointi;

c) näyttö tämän artiklan 3 kohdassa esitettyjen perusteiden täyttymisestä.

a) joita ei vielä esiinny unionissa tai jotka ovat invaasion varhaisessa vaiheessa ja joista todennäköisimmin aiheutuu merkittävä haittavaikutus;

b) jotka ovat jo vakiintuneet unionissa ja joista aiheutuu merkittävin haittavaikutus.

a) lajin kuvaus, mukaan lukien sen taksonominen nimi, aiemmat vaiheet sekä sen luontainen ja mahdollinen levinneisyysalue;

b) kuvaus lajin lisääntymis- ja leviämismalleista ja dynamiikasta, mukaan lukien arvio siitä, ovatko ympäristöolot sellaiset, että se voi lisääntyä ja levitä;

c) kuvaus lajin mahdollisista, sekä tarkoituksellisista että tahattomista, tuonti- ja leviämisväylistä, sekä tarvittaessa hyödykkeistä, joihin laji yleensä yhdistetään;

d) perusteellinen arviointi riskistä, joka koskee tuontia asianomaisille luonnonmaantieteellisille alueille sekä vakiintumista ja leviämistä näillä alueilla nykyisissä olosuhteissa ja ennakoitavissa ilmastonmuutosoloissa;

e) kuvaus lajin nykyisestä levinneisyydestä, mukaan lukien se, esiintyykö lajia jo unionissa tai sen naapurimaissa, sekä ennuste sen todennäköisestä tulevasta levinneisyydestä;

f) kuvaus luonnon monimuotoisuudelle ja siihen liittyville ekosysteemipalveluille aiheutuvista haittavaikutuksista, mukaan lukien haittavaikutukset, joita aiheutuu alkuperäisille lajeille, suojelluille alueille, uhanalaisille luontotyypeille sekä ihmisten terveydelle, turvallisuudelle ja taloudelle, sekä saatavilla oleva tieteellinen tietämys huomioiden laadittu arvio mahdollisista tulevista vaikutuksista;

g) arvio mahdollisista vahinkojen kustannuksista;

h) kuvaus lajin tunnetuista käyttötarkoituksista ja näistä käyttötarkoituksista saatavista sosiaalisista ja taloudellisista hyödyistä.