|
+LIITE I TOIMET |
LIITE I TOIMET
LIITE I TOIMET Ohjelman tekninen kuvaus: toimien soveltamisala Ohjelman ensimmäiset ja tarvittaessa sitä seuraavat toimet on toteutettava seuraavan teknisen kuvauksen mukaisesti: Erityistavoite 1 – Suurteholaskenta Ohjelmassa on toteutettava suurteholaskentaa koskevaa eurooppalaista strategiaa tukemalla kattavaa unionin ekosysteemiä, joka tarjoaa Euroopalle tarvittavat suurteholaskenta- ja datavalmiudet, jotta se voi kilpailla maailmanlaajuisesti. Strategian tavoitteena on ottaa käyttöön maailmanluokan suurteholaskenta- ja datainfrastruktuuri eksa-luokan valmiuksilla vuosien 2022 ja 2023 välillä ja jälki-eksa-luokan valmiuksilla vuosien 2026 ja 2027 välillä, jotta unioni saa oman riippumattoman ja kilpailukykyisen suurteholaskentateknologian tarjontaketjun, jotta saavutetaan huipputaso suurteholaskentasovelluksissa ja jotta laajennetaan suurteholaskennan saatavuutta ja käyttöä. Tämän tavoitteen mukaisiin ensimmäisiin ja tarvittaessa sitä seuraaviin toimiin kuuluvat seuraavat:
1.
Yhteinen hankintakehys, jonka ansiosta integroidun maailmanluokan suurteholaskentaverkoston hankinnassa, mukaan lukien eksa-luokan suurteholaskenta- ja datainfrastruktuurin hankinta, voidaan noudattaa yhteisen suunnittelun toimintamallia. Kyseinen verkosto on julkisten ja yksityisten käyttäjien, erityisesti pk-yritysten, helposti käytettävissä riippumatta siitä, missä jäsenvaltiossa ne sijaitsevat, ja on helposti käytettävissä tutkimustarkoituksiin asetuksen (EU) 2018/1488 mukaisesti.
2.
Yhteinen hankintakehys jälki-eksa-luokan suurteholaskentainfrastruktuurin hankinnalle, mukaan lukien integrointi kvanttilaskentateknologioihin.
3.
Unionin tason koordinointi ja riittävät taloudelliset resurssit, jotta voidaan tukea tällaisen infrastruktuurin kehittämistä, hankintaa ja käyttöä.
4.
Jäsenvaltioiden suurteholaskenta- ja datavalmiuksien verkottaminen ja niiden jäsenvaltioiden tukeminen, jotka haluavat parantaa suurteholaskentavalmiuksiaan tai hankkia uusia suurteholaskentavalmiuksia.
5.
Kansallisten suurteholaskennan osaamiskeskusten verkottaminen siten, että kussakin jäsenvaltiossa on vähintään yksi jäsenvaltion kansallisiin suurteholaskentakeskuksiin liittyvä osaamiskeskus suurteholaskentapalvelujen tarjoamiseksi teollisuudelle, etenkin pk-yrityksille, tiedeyhteisölle ja julkishallinnoille.
6.
Käyttövalmiin operatiivisen teknologian käyttöönotto, erityisesti suurteholaskenta unionin integroidun suurteholaskentaekosysteemin rakentamista koskevan tutkimuksen ja innovoinnin tuloksena saatavana palveluna, joka kattaa kaikki tieteellisen ja teollisen arvoketjun osat (laitteistot, ohjelmistot, sovellukset, palvelut, yhteenliitännät ja pitkälle viedyn digitaalisen osaamisen). Erityistavoite 2 – Tekoäly Ohjelmassa on kasvatettava ja lujitettava Euroopan keskeisiä tekoälyyn liittyviä valmiuksia, myös algoritmien dataresursseja ja tietovarastoja, ja asetettava ne kaikkien julkishallintojen ja yritysten saataville sekä lujitettava ja verkotettava jäsenvaltioiden olemassa olevia ja hiljattain käyttöönotettuja tekoälyn testaus- ja kokeilujärjestelyjä. Tämän tavoitteen mukaisiin ensimmäisiin ja tarvittaessa sitä seuraaviin toimiin kuuluvat seuraavat:
1.
Sellaisten yhteisten eurooppalaisten data-avaruuksien luominen, joissa asetetaan saataville julkista tietoa koko Euroopassa, mukaan lukien julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytön avulla kerätyt tiedot, ja joista saadaan tekoälysovellusten syöttötiedot. Data-avaruuksien olisi oltava avoimia julkiselle ja yksityiselle sektorille. Käytön lisäämiseksi avaruuteen sisältyvä data on määrä tehdä yhteentoimivaksi erityisesti tietomuodoilla, jotka ovat avoimia, koneellisesti luettavia, standardoituja ja dokumentoituja, julkisen ja yksityisen sektorin välisessä sekä eri toimialojen sisäisessä ja välisessä vuorovaikutuksessa (semanttinen yhteentoimivuus).
2.
Sellaisten yhteisten eurooppalaisten algoritmikirjastojen tai niitä koskevien liittymien kehittäminen, joiden avulla ne ovat kaikkien mahdollisten eurooppalaisten käyttäjien helposti saatavilla oikeudenmukaisten, kohtuullisten ja syrjimättömien ehtojen pohjalta. Yritysten ja julkisen sektorin on määrä voida yksilöidä ja hankkia parhaiten omia tarpeitaan vastaava ratkaisu.
3.
Yhteiset investoinnit jäsenvaltioiden kanssa sellaisiin maailmanluokan vertailujärjestelyihin todellisissa olosuhteissa tapahtuvaa testausta ja kokeilua varten, joissa keskitytään tekoälyn sovelluksiin terveydenhuollon, maan- tai ympäristönseurannan, liikenteen ja liikkuvuuden, turvallisuuden, valmistuksen ja rahoitusalan kaltaisilla olennaisilla aloilla sekä muilla yleistä etua koskevilla aloilla. Kyseisten järjestelyjen on määrä olla kaikkien toimijoiden käytettävissä koko Euroopassa ja yhteydessä eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien verkostoon. Kyseisten järjestelyjen on määrä olla varustettuja suurilla laskenta- ja tiedonkäsittelyvalmiuksilla sekä viimeisimmillä tekoälyteknologioilla tai yhteydessä niihin, mukaan lukien kehittyvät alat, kuten neuromorfinen laskenta, syväoppiminen ja robotiikka. Erityistavoite 3 – Kyberturvallisuus ja luottamus Ohjelmassa on edistettävä sellaisten olennaisten valmiuksien vahvistamista, rakentamista ja hankkimista, joilla turvataan unionin digitaalinen talous, yhteiskunta ja demokratia lujittamalla unionin kyberturvallisuuteen liittyvää teollista potentiaalia ja kilpailukykyä sekä parantamalla yksityisen ja julkisen sektorin valmiuksia suojella kansalaisia ja yrityksiä kyberuhilta, mukaan lukien direktiivin (EU) 2016/1148 täytäntöönpanon tukeminen. Tämän tavoitteen mukaisiin ensimmäisiin ja tarvittaessa sitä seuraaviin toimiin kuuluvat seuraavat:
1.
Yhteiset investoinnit jäsenvaltioiden kanssa kehittyneisiin kyberturvallisuuslaitteisiin, -infrastruktuuriin ja -tietotaitoon, jotka ovat olennaisen tärkeitä kriittisten infrastruktuurien ja laajemmin digitaalisten sisämarkkinoiden suojelemiseksi. Tällaisiin yhteisiin investointeihin voisivat sisältyä investoinnit kyberturvallisuuteen ja kyberavaruuden tilannetietoisuuteen liittyviin kvanttilaskentavalmiuksiin ja dataresursseihin, mukaan lukien eurooppalaisen kyberturvallisuuden hälytysjärjestelmän muodostavat kansalliset kyberkeskittymät ja rajojen yli toimivat kyberkeskittymät, sekä muihin työkaluihin, jotka asetetaan julkisen ja yksityisen sektorin saataville koko Euroopassa.
2.
Jäsenvaltioiden olemassa olevien teknologisten valmiuksien kasvattaminen ja osaamiskeskusten verkottaminen sekä sen varmistaminen, että kyseiset valmiudet vastaavat julkisen sektorin ja teollisuuden tarpeita, myös tuotteilla ja palveluilla, jotka vahvistavat kyberturvallisuutta ja luottamusta digitaalisilla sisämarkkinoilla.
3.
Viimeisimpien tehokkaiden kyberturvallisuus- ja luottamusratkaisujen laajan käyttöönoton varmistaminen kaikissa jäsenvaltioissa. Tällaiseen käyttöönottoon sisältyy tuotteiden turvallisuuden vahvistaminen suunnittelusta kaupallistamiseen asti.
4.
Kyberturvallisuuteen liittyvien osaamisvajeiden supistamisen tukeminen ottaen huomioon sukupuolten tasapuolinen edustus esimerkiksi yhdenmukaistamalla kyberturvallisuustaitoja koskevia ohjelmia, mukauttamalla niitä eri alojen erityistarpeisiin ja helpottamalla pääsyä kohdennettuun erikoiskoulutukseen.
5.
Jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden edistäminen merkittäviin kyberturvallisuuspoikkeamiin ja laajamittaisiin kyberturvallisuuspoikkeamiin varautumisessa ja reagoimisessa ottamalla käyttöön rajat ylittäviä kyberturvallisuuspalveluja, mukaan lukien viranomaisten keskinäisen avunannon tukeminen ja luotettujen tietoturvapalveluntarjoajien reservin perustaminen unionin tasolla. Erityistavoite 4 – Pitkälle viety digitaalinen osaaminen Ohjelmassa on tuettava nykyisen ja tulevan työvoiman mahdollisuuksia hankkia pitkälle vietyä digitaalista osaamista ja kyseiseen osaamiseen liittyviä koulutusmahdollisuuksia, etenkin suurteholaskennan, massadata-analyysin, tekoälyn, hajautetun tilikirjan teknologioiden (esim. lohkoketju) ja kyberturvallisuuden alalla, tarjoamalla muun muassa opiskelijoille, vastavalmistuneille, nykyisille työntekijöille ja täydennyskoulutusta tarvitseville kaikenikäisille kansalaisille heidän sijaintipaikastaan riippumatta keinot hankkia kyseistä osaamista ja kehittää sitä. Tämän tavoitteen mukaisiin ensimmäisiin ja tarvittaessa sitä seuraaviin toimiin kuuluvat seuraavat:
1.
Pääsy työpaikkakoulutukseen ottamalla osaa harjoitteluihin kehittynyttä digitaaliteknologiaa käyttävissä osaamiskeskuksissa ja yrityksissä.
2.
Pääsy kehittyneitä digitaaliteknologioita käsitteleville kursseille, joita korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja alan ammatillisesta pätevyydestä vastaavien elinten on määrä tarjota yhteistyössä ohjelmaan osallistuvien elinten kanssa (aiheisiin lukeutuu todennäköisesti tekoäly, kyberturvallisuus, hajautetun tilikirjan teknologiat (esim. lohkoketju), suurteholaskenta ja kvanttiteknologia).
3.
Osallistuminen lyhytkestoisiin, erikoistuneisiin ammattikoulutuksiin, jotka on sertifioitu etukäteen esimerkiksi kyberturvallisuuden alalla. Toimissa keskitytään tiettyihin teknologioihin liittyvään pitkälle vietyyn digitaaliseen osaamiseen. Edellä 16 artiklassa säädettyjen eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien on toimittava välittäjinä koulutusmahdollisuuksille luomalla yhteyksiä koulutuksen tarjoajiin. Erityistavoite 5 – Digitaalisten valmiuksien käyttöönotto ja paras käyttö sekä yhteentoimivuus Digitaalisten valmiuksien käyttöönottoa ja parasta käyttöä tai yhteentoimivuutta edistävät hankkeet ovat yhteistä etua koskevia hankkeita. I Tämän tavoitteen mukaisiin yleistä etua koskevien alojen digitalisaatioon liittyviin ensimmäisiin ja tarvittaessa sitä seuraaviin toimiin kuuluvat seuraavat:
1.
Julkishallintojen uudistaminen:
1.1
Tuki jäsenvaltioille sähköisestä hallinnosta annetun Tallinnan julkilausuman periaatteiden täytäntöönpanossa kaikilla politiikan aloilla ja tarvittaessa tarvittavien rekisterien perustaminen ja niiden yhteenliittäminen asetusta (EU) 2016/679 täysimääräisesti noudattaen.
1.2
Tuki rajatylittävien digitaalipalvelujen infrastruktuurin johdonmukaisen ekosysteemin suunnittelulle, pilotoinnille, käyttöönotolle, kehittämiselle ja edistämiselle sekä saumattomien, turvallisten, yhteentoimivien ja monikielisten, maiden tai toimialojen rajat ylittävien päästä päähän -ratkaisujen ja yhteisten puitteiden helpottamiselle julkishallinnoissa. Tähän sisältyvät myös vaikutusten ja hyötyjen arvioinnissa käytettävät menetelmät.
1.3
Tuki olemassa olevien yhteisten spesifikaatioiden ja standardien arvioinnille, ajan tasalle saattamiselle ja edistämiselle sekä uusien yhteisten spesifikaatioiden, avointen spesifikaatioiden ja standardien kehittämiselle, vahvistamiselle ja edistämiselle unionin standardointifoorumien kautta ja tarvittaessa yhteistyössä eurooppalaisten tai kansainvälisten standardointijärjestöjen kanssa.
1.4
Yhteistyö luotettujen infrastruktuurien eurooppalaisen ekosysteemin luomiseksi, mahdollisesti käyttämällä hajautetun tilikirjan teknologioihin (esim. lohkoketju) perustuvia palveluja ja sovelluksia, mukaan lukien yhteentoimivuuden ja standardoinnin tukeminen ja unionin rajatylittävien sovellusten käyttöönoton edistäminen.
2.
Terveys
2.1
Sen varmistaminen, että kansalaiset voivat valvoa omia henkilötietojaan ja että he voivat saada, jakaa, käyttää ja hallita henkilökohtaisia terveystietojaan turvallisesti ja heidän yksityisyytensä takaavalla tavalla yli rajojen omasta sijainnistaan tai tietojen sijainnista riippumatta, sovellettavan tietosuojalainsäädännön mukaisesti. Sähköisten terveyspalvelujen digitaalisen palveluinfrastruktuurin toteuttaminen ja laajentaminen uusilla digitaalisilla palveluilla, jotka liittyvät tautien ehkäisyyn, terveyteen ja terveydenhuoltoon, sekä tällaisten palvelujen käyttöönoton tukeminen unionin ja jäsenvaltioiden toimien, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/24/EU ( 11 ) 14 artiklan mukaisen sähköisten terveyspalvelujen verkoston, antaman laajan tuen pohjalta.
2.2
Paremman datan asettaminen saataville tutkimusta, tautien ehkäisyä ja yksilöllistettyä hoitoa varten. Sen varmistaminen, että eurooppalaiset terveysalan tutkijat ja kliinisen lääketieteen harjoittajat saavat käyttöönsä riittävän laajoja resursseja (jaetut data-avaruudet, mukaan lukien tietojen säilytys ja käsittely, asiantuntemus ja analyysivalmiudet) läpimurtojen saavuttamiseksi vakavien ja myös harvinaisten tautien hoidossa. Tavoitteena on varmistaa vähintään 10 miljoonan ihmisen populaatiopohjainen kohortti.
2.3
Digitaalisten välineiden asettaminen saataville kansalaisten voimaannuttamista ja yksilökeskeistä hoitoa varten tukemalla innovatiivisten ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa digitaalisessa terveydenhuollossa, valmiuksien rakentamisessa ja teknisessä avunannossa etenkin kyberturvallisuuden, tekoälyn ja suurteholaskennan alalla.
3.
Oikeuslaitos Saumattoman ja turvallisen rajatylittävän sähköisen tiedonvaihdon mahdollistaminen oikeuslaitoksen sisällä ja oikeuslaitoksen ja muiden toimivaltaisten elinten välillä siviili- ja rikosoikeuden alalla. Kansalaisten, yritysten, oikeusalan ammattilaisten ja oikeuslaitosten jäsenten oikeussuojan sekä oikeudellisten tietojen ja menettelyjen saatavuuden parantaminen tarjoamalla semanttisesti yhteentoimivia liitäntöjä tietokantoihin ja rekistereihin sekä helpottamalla verkossa tapahtuvaa tuomioistuimen ulkopuolista riitojenratkaisua. Sellaisten muun muassa tekoälyyn pohjautuvien innovatiivisten tuomioistuimille ja lainoppineille tarkoitettujen teknologioiden kehittämisen ja toteuttamisen edistäminen, jotka todennäköisesti virtaviivaistavat ja nopeuttavat menettelyjä (esim. oikeudellisen teknologian sovellukset).
4.
Liikenne, liikkuvuus, energia ja ympäristö Suuren mittakaavan digitaalisissa sovelluksissa, kuten internetyhteydellä varustetuissa automatisoiduissa ajoneuvoissa, miehittämättömissä ilma-aluksissa, maakulkuneuvoissa, pinta-aluksissa ja vedenalaisissa aluksissa, älykkäissä liikkuvuuskonsepteissa, älykkäissä kaupungeissa sekä älykkäillä maaseutualueilla tai syrjäisimmillä alueilla, tarvittavien hajautettujen ratkaisujen ja infrastruktuurien käyttöönotto liikenne-, energia- ja ympäristöpolitiikkojen tueksi ja koordinoimalla niitä toimien kanssa, joilla liikenne- ja energia-ala digitalisoidaan Verkkojen Eurooppa -välineen mukaisesti..
5.
Koulutus, kulttuuri ja media Pääsyn tarjoaminen viimeisimpiin digitaaliteknologioihin tekoälystä kehittyneeseen laskentaan eurooppalaisille suunnittelijoille sekä luovalle ja kulttuurialalle. Euroopan kulttuuriperinnön, Europeana mukaan lukien, hyödyntäminen koulutuksen ja tutkimuksen tukemiseksi sekä kulttuurisen monimuotoisuuden, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja eurooppalaisen yhteiskunnan edistämiseksi. Digitaaliteknologioiden käyttöönoton tukeminen koulutuksessa sekä yksityis- ja julkisrahoitteisissa kulttuurilaitoksissa.
6.
Muut toimet, joilla tuetaan digitaalisia sisämarkkinoita Tukitoimet, kuten digitaalisen ja medialukutaidon lisääminen sekä alaikäisten, vanhempien ja opettajien tietoisuuden lisääminen riskeistä, joita alaikäiset saattavat kohdata verkossa, ja tavoista suojella heitä, verkkokiusaamisen ja lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän materiaalin verkossa levittämisen torjuminen tukemalla yleiseurooppalaista Safer Internet -keskusten verkostoa. Disinformaation tarkoituksellisen levittämisen havaitsemiseen ja torjuntaan tähtäävien toimenpiteiden edistäminen, ja siten unionin yleisen häiriönsietokyvyn lisääminen; digitaalisen alustatalouden unionin seurantakeskuksen sekä tutkimus- ja tiedotustoimien tukeminen. Edellä 1–6 kohdassa tarkoitettuja toimia voidaan tukea osittain eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien kautta käyttäen samoja valmiuksia, jotka on kehitetty teollisuuden avustamiseksi digitalisaatiossa (ks. kohta II). II Tämän tavoitteen mukaisiin teollisuuden digitalisaatioon liittyviin ensimmäisiin ja tarvittaessa sitä seuraaviin toimiin lukeutuvat seuraavat: Tuki eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien verkoston laajentamiselle, jotta voidaan varmistaa digitaalivalmiuksien saatavuus kaikille yrityksille, varsinkin pk-yrityksille, unionin kaikilla alueilla. Tällaiseen tukeen sisältyvät
1.
mahdollisuus käyttää yhteisiä eurooppalaisia data-avaruuksia, tekoälyalustoja ja eurooppalaisia suurteholaskentavalmiuksia datan analysointiin ja laskentaintensiivisin sovelluksiin;
2.
mahdollisuus käyttää tekoälyn suuren mittakaavan testausjärjestelyjä ja kehittyneitä kyberturvallisuustyökaluja;
3.
mahdollisuus saada pitkälle vietyä digitaalista osaamista. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja toimia koordinoidaan erityisesti Horisontti Eurooppa -ohjelmasta tuettavien digitaaliteknologioita koskevien innovointitoimien sekä Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) eurooppalaisiin digitaali-innovointikeskittymiin tehtävien investointien kanssa ja niillä täydennetään näitä toimia. Ohjelmasta voidaan myös antaa markkinoille saattamiseen liittyviä avustuksia valtiontukisääntöjä noudattaen. Rahoituksen saantia edunsaajien digitalisaation seuraaviin vaiheisiin tuetaan InvestEU-ohjelmaa hyödyntävillä rahoitusvälineitä. Erityistavoite 6 – Puolijohteet Erityistavoitteen 6 toimista säädetään asetuksen (EU) 2023/1781. liitteessä I. 1. Yleiskatsaus
1.1 Viittaukset1.2 Tunnistetut vaatimukset1.3 Liittyvät standardit2. Tunnistetut vaatimukset
3. Liittyvät standardit
|