|
Määritelty termi
|
Määritelmä
|
|
Toimet
|
Toimilla tarkoitetaan seuraavia:
i. toimet ja toimintasuunnitelmat (mukaan lukien siirtymäsuunnitelmat), jotka toteutetaan sen varmistamiseksi, että yritys saavuttaa asetetut tavoitteet, ja joiden avulla yritys pyrkii hallitsemaan olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia; ja
ii. päätökset näiden tukemiseksi taloudellisilla resursseilla, henkilöresursseilla tai teknologisilla resursseilla.
|
|
Arvoketjun toimija
|
Henkilö tai yhteisö arvoketjun alku- tai loppupäässä. Toimijan (esim. jakelijan tai asiakkaan) katsotaan sijoittuvan arvoketjussa yrityksen jälkeen, jos se vastaanottaa yritykseltä tuotteita tai palveluja, ja yrityksen edelle (esim. toimittaja), jos se tarjoaa tuotteita tai palveluja, joita käytetään yrityksen omien tuotteiden tai palvelujen tuottamiseen.
|
|
Riittävä palkka
|
Palkka, joka vastaa työntekijän ja hänen perheensä tarpeita ottaen huomioon kansalliset taloudelliset ja sosiaaliset olosuhteet.
|
|
Hallinto-, johto- ja valvontaelimet
|
Hallintoelimet, joilla on yrityksessä korkein päätöksentekovalta, mukaan lukien niiden komiteat. Jos hallintorakenteessa ei ole yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäseniä, siihen on otettava mukaan toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja, jos sellainen on. Joillakin lainkäyttöalueilla hallintojärjestelmät ovat kaksitasoisia, sillä valvonta ja johto on erotettu toisistaan. Tällaisissa tapauksissa hallinto-, johto- ja valvontaelinten määritelmä käsittää molemmat tasot.
|
|
Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt
|
Samalla alueella asuvat tai työskentelevät henkilöt tai ryhmä(t), joihin raportoivan yrityksen toiminnat ovat vaikuttaneet tai saattavat vaikuttaa yrityksen arvoketjun alku- ja loppupään kautta. Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt voivat sijata lähellä yrityksen toimintoja (paikallisyhteisöt) tai kauempana niistä. Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kuuluvat myös tosiasiallisesti tai mahdollisesti vaikutusten kohteina olevat alkuperäiskansat.
|
|
Vuotuinen kokonaisansio
|
Oman työvoiman vuotuinen kokonaisansio sisältää palkan, bonukset, osakepalkkiot, optiopalkkiot, muista kuin oman pääoman ehtoisista kannustinohjelmista maksetut korvaukset, eläkearvon muutokset ja vuoden aikana maksetut ehtoja täyttämättömät lykätyt korvaustulot.
|
|
Ennakoidut taloudelliset vaikutukset
|
Taloudelliset vaikutukset, jotka eivät täytä raportointikauden tilinpäätöksen eriin kirjaamiselle asetettuja kriteerejä ja joita ei oteta huomioon raportointikauden taloudellisissa vaikutuksissa.
|
|
Vesiriskialue
|
Valuma-alue, jolla monet veteen liittyvät fyysiset ominaisuudet
i. i. johtavat siihen, että yhden tai useamman vesimuodostuman tila on huonompi kuin hyvä tila (sellaisena kuin se on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/60/EY (1)) ja/tai sen tila on huononemassa, mikä viittaa siihen, että veden saannissa, laadussa ja määrässä on merkittäviä ongelmia (huomattava vesistressi mukaan lukien); ja/tai
ii. johtavat vedensaantiongelmiin tai sääntely- tai maineongelmiin (mukaan lukien veden yhteiskäyttö yhteisöjen kanssa ja veden kohtuuhintaisuus) kyseisissä laitoksissa ja keskeisen toimittajan (keskeisten toimittajien) laitoksissa.
|
|
Huomattavasta vesistressistä kärsivä alue
|
Alue, jolla otetun veden kokonaismäärän prosenttiosuus on suuri (40–80 prosenttia) tai erittäin suuri (yli 80 prosenttia) Maailman luonnonvarain instituutin (WRI) vesiriskeihin liittyvän Aqueduct-karttavälineen perusteella. Ks. myös veden niukkuus.
|
|
Tarvittavat prosessimateriaalit
|
Materiaalit, joita tarvitaan valmistusprosessissa mutta jotka eivät ole osa lopputuotetta, kuten valmistuskoneiston voiteluaineet.
|
|
Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät
|
Asiakirja, joka sisältää BAT-vertailuasiakirjan ne osat, joissa esitetään päätelmät parhaasta käytettävissä olevasta tekniikasta, sen kuvaus, tiedot sen sovellettavuuden arvioimiseksi, parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot, parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät ympäristötehokkuuden tasot, ympäristöjärjestelmän vähimmäissisältö, mukaan lukien parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät vertailuarvot, siihen liittyvä tarkkailu, siihen liittyvät kulutustasot ja tarvittaessa asiaankuuluvat toimipaikan kunnostustoimet (2).
|
|
Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvä päästötaso (BAT-päästötaso)
|
Normaalien toimintaolosuhteiden vallitessa saavutettu päästötasojen vaihteluväli käytettäessä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tai tällaisten tekniikoiden yhdistelmää, sellaisena kuin se on kuvattu BAT-päätelmissä, tietyn ajanjakson keskiarvona tietyissä vertailuolosuhteissa ilmaistuna, eli päästötaso, joka liittyy parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan.
|
|
Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvä ympäristötehokkuuden taso (BAT-AEPL-taso)
|
Normaalien toimintaolosuhteiden vallitessa saavutettu ympäristötehokkuuden tasojen (päästötasot pois lukien) vaihteluväli käytettäessä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tai tällaisten tekniikoiden yhdistelmää (3).
|
|
Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) (4)
|
Tietyn toiminnan ja siinä käytettävien menetelmien tehokkain ja edistynein aste, joka osoittaa sellaiset tekniset ja käytännölliset ominaisuudet, jotka soveltuvat käytännön pohjaksi päästöraja-arvoille ja muille lupaehdoille, joilla on tarkoitus estää tai, milloin se ei ole mahdollista, vähentää päästöjä ja vaikutuksia koko ympäristöön:
i. ”tekniikoilla” tarkoitetaan sekä käytettyjä menetelmiä että laitoksen suunnittelua, rakennetta, ylläpitoa, käyttöä ja tapaa, jolla sen toiminta pysäytetään;
ii. ”käytettävissä olevilla tekniikoilla” tarkoitetaan menetelmiä, jotka on kehitetty sellaisessa mittakaavassa, että niiden käyttö kyseisellä teollisuuden alalla on mahdollista taloudellisesti ja teknisesti kannattavalla tavalla kustannukset ja hyöty huomioon ottaen, riippumatta siitä, ovatko nämä menetelmät kyseisessä jäsenvaltiossa käytössä tai tuotetaanko niitä siellä, kunhan kyseinen toiminnanharjoittaja voi käyttää niitä kohtuullisin ehdoin; ja
iii. ”parhaalla” tarkoitetaan tehokkainta, kun pyritään saavuttamaan yleisesti koko ympäristön suojelun korkea taso.
|
|
Biologisen monimuotoisuuden väheneminen
|
Biologisen monimuotoisuuden minkä tahansa osatekijän (eli geeni-, laji- ja ekosysteemitason monimuotoisuuden) väheneminen tietyllä alueella kuoleman (myös sukupuuttoon kuolemisen), tuhoutumisen tai fyysis-manuaalisen poistamisen myötä; sitä voi esiintyä monessa mittakaavassa maailmanlaajuisista sukupuutoista populaatioiden sukupuuttoihin, jolloin yleinen monimuotoisuus vähenee samassa määrin.
|
|
Biologinen monimuotoisuus eli luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti
|
Kaikenlaisiin, muun muassa maan, meren ja muiden vesien ekosysteemeihin ja ekologisiin kokonaisuuksiin kuuluvien elävien eliöiden vaihtelevuus. Siihen sisältyvät geneettisten, fenotyyppisten, fylogeneettisten ja toiminnallisten ominaisuuksien vaihtelevuus sekä muutokset, joita tapahtuu ajan myötä ja tilan suhteen runsaudessa ja jakautumisessa lajien, biologisten yhteisöjen ja ekosysteemien sisällä ja välillä.
|
|
Biologisen monimuotoisuuden kannalta herkkä alue
|
Suojelualueiden Natura 2000 -verkosto, Unescon maailmanperintökohteet ja biologisen monimuotoisuuden kannalta keskeiset alueet sekä komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 (5) liitteessä II olevassa lisäyksessä D tarkoitetut muut suojelualueet.
|
|
Biosfäärin eheys eli ekologinen eheys
|
Ekosysteemin kyky tukea ja ylläpitää ekologisia prosesseja ja monimuotoista organismiyhteisöä.
|
|
Sininen talous
|
Sininen talous käsittää kaikki valtameriin, meriin ja rannikoihin liittyvät teollisuudenalat ja toimialat riippumatta siitä, harjoitetaanko toimintaa meriympäristössä (esim. merenkulku, kalastus ja energiantuotanto) vai maalla (esim. satamat, telakat, maalla harjoitettava vesiviljely, levätuotanto ja rannikkomatkailu).
|
|
BREF-asiakirja eli EU:n parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeva vertailuasiakirja
|
Teollisuuden päästöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU (6) 13 artiklan mukaisesti järjestetyn tietojenvaihdon perusteella tietyistä toiminnoista laadittu asiakirja, jossa kuvataan erityisesti sovelletut tekniikat, tämänhetkiset päästöt ja kulutustasot, parhaan käytettävissä olevan tekniikan ja BAT-päätelmien määrittelemisessä huomioon otettavat tekniikat sekä uudet tekniikat ottaen erityisesti huomioon direktiivin 2010/75/EU liitteessä III luetellut perusteet.
|
|
Lahjonta
|
Epärehellinen taivuttelu, jossa henkilöä suostutellaan toimimaan taivuttelijan hyväksi antamalla kyseiselle henkilölle rahalahjoitus tai muu kannustin.
|
|
Liiketoimintamalli
|
Yrityksen järjestelmä, jossa yrityksen tuotantopanokset muunnetaan sen toimintojen avulla tuotoksiksi ja tuloksiksi ja jolla pyritään täyttämään yrityksen strategiset tavoitteet ja luomaan arvoa lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. ESRS-standardeissa termiä ”liiketoimintamalli” käytetään yksikössä, vaikka tunnustetaan, että yrityksillä voi olla useampia kuin yksi liiketoimintamalli.
|
|
Liikesuhteet
|
Yrityksen suhteet liikekumppaneihin, sen arvoketjuun kuuluviin yhteisöihin ja kaikkiin valtiollisiin tai ei-valtiollisiin yhteisöihin, jotka ovat suoraan kytköksissä yrityksen liiketoimintaan, tuotteisiin tai palveluihin. Liikesuhteet eivät rajoitu suoriin sopimussuhteisiin. Niihin kuuluvat välilliset liikesuhteet yrityksen arvoketjussa ensimmäisen tason ulkopuolella sekä omistusosuudet yhteisyrityksissä tai sijoituksissa.
|
|
Sivutuote
|
Sellaisen tuotantoprosessin tuloksena syntyneen aineen tai esineen, jonka ensisijaisena tavoitteena ei ole kyseisen aineen tai esineen valmistaminen, ei katsota olevan jätettä, vaan sitä pidetään sivutuotteena, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
i. aineen tai esineen jatkokäyttö on varmaa;
ii. ainetta tai esinettä voidaan käyttää suoraan ilman muuta kuin tavalliseksi katsottavaa teollista lisäkäsittelyä;
iii. aine tai esine syntyy olennaisena osana tuotantoprosessia; ja
iv. jatkokäyttö on laillista eli aine tai esine täyttää kaikki asiaankuuluvat, sen erityiseen käyttöön liittyvät tuotetta, ympäristöä ja terveydensuojelua koskevat vaatimukset eikä aiheuta haitallisia kokonaisvaikutuksia ympäristölle tai ihmisten terveydelle.
|
|
Päästöhyvitys
|
Siirtokelpoinen tai vaihdantakelpoinen instrumentti, joka edustaa yhden metrisen hiilidioksidiekvivalenttitonnin päästövähennystä tai poistumaa ja joka lasketaan liikkeeseen ja todennetaan tunnustettujen laatustandardien mukaisesti.
|
|
Hiilidioksidiekvivalentti (CO2-ekvivalentti)
|
Yleinen mittayksikkö, jolla ilmoitetaan kunkin kasvihuonekaasun lämmitysvaikutus (GWP) yhden hiilidioksidiyksikön lämmitysvaikutuksena. Sen avulla arvioidaan eri kasvihuonekaasujen vapautumista (tai vapautumisen välttämistä) yhteiseltä pohjalta.
|
|
Lapsityövoima
|
Työ, joka vie lapsilta heidän lapsuutensa, mahdollisuutensa ja ihmisarvonsa ja vahingoittaa heidän fyysistä ja henkistä kehitystään. Sillä tarkoitetaan työtä, joka
i. on henkisesti, fyysisesti, sosiaalisesti tai moraalisesti vaarallista ja haitallista lapsille; ja/tai
ii. häiritsee lasten koulunkäyntiä viemällä heiltä mahdollisuuden käydä koulua; pakottaa heidät keskeyttämään koulunkäynnin ennenaikaisesti; tai pakottaa heidät pyrkimään yhdistämään koulunkäynnin ja liian pitkän ja raskaan työn.
Lapsi määritellään alle 18-vuotiaaksi henkilöksi. Se, voidaanko tietyissä ”työn” muodoissa katsoa olevan kyse ”lapsityövoiman” käytöstä, riippuu lapsen iästä, työn lajista sekä työajasta ja -olosuhteista. Vastaus riippuu siitä, mistä maasta ja mistä maan toimialasta on kyse.
Vähimmäistyöikä ei saisi olla alempi kuin oppivelvollisuuden suorittamisen alaikäraja, ja sen olisi joka tapauksessa oltava vähintään 15 vuotta vähimmäisikää koskevan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksen nro 138 mukaisesti. Poikkeuksia voi esiintyä tietyissä maissa, joissa talous ja koululaitos eivät ole riittävän kehittyneitä ja joissa sovelletaan 14 vuoden vähimmäisikärajaa.
Kansainvälinen työjärjestö (ILO) määrittelee nämä poikkeusmaat kyseisen maan erityisen hakemuksen perusteella kuultuaan työnantajia ja työntekijöitä edustavia järjestöjä.
Kansallisessa lainsäädännössä voidaan sallia 13–15-vuotiaiden henkilöiden työskentely kevyessä työssä, jos se ei todennäköisesti ole haitallista heidän terveydelleen tai kehitykselleen eikä haittaa heidän koulunkäyntiään tai osallistumistaan ammatillisiin tai muihin koulutusohjelmiin. Työhön pääsyn vähimmäisikärajan on oltava 18 vuotta, jos työ luonteensa tai olosuhteidensa vuoksi todennäköisesti vaarantaa nuorten terveyden, turvallisuuden tai moraalin.
|
|
Kiertotalous
|
Taloudellinen järjestelmä, jossa tuotteiden, materiaalien ja muiden resurssien arvo säilytetään taloudessa mahdollisimman pitkään, edistäen niiden tehokasta käyttöä tuotannossa ja kulutuksessa ja siten vähentäen niiden käytön ympäristövaikutuksia, ja minimoiden jätteen ja vaarallisten aineiden päästöjä niiden elinkaaren kaikissa vaiheissa, myös soveltamalla jätehierarkiaa.
|
|
Kiertotalouden periaatteet
|
Eurooppalaiset kiertotalouden periaatteet ovat
i. käytettävyys;
ii. uudelleenkäytettävyys;
iii. korjattavuus;
iv. purkaminen;
v. uudelleenvalmistus tai kunnostus;
vi. kierrätys;
vii. uudelleenkierrätys luonnon kiertokulussa;
viii. muu mahdollinen tuotteiden ja materiaalien käytön optimointi.
|
|
Kiertomateriaalien käyttöaste
|
Materiaalien, komponenttien ja tuotteiden uudelleenkierrätys käytännössä ensimmäisen käytön jälkeen seuraavien strategioiden mukaisesti (tässä ensisijaisuusjärjestyksessä):
i. ylläpito / pitkäaikainen käyttö;
ii. uudelleenkäyttö/uudelleenjakelu;
iii. kunnostus/uudelleenvalmistus;
iv. kierrätys, kompostointi tai anaerobinen mädätys.
Käyttöaste määritellään materiaalien kiertokäytön ja materiaalien kokonaiskäytön suhteeksi.
|
|
Turvallisuusluokitellut tiedot
|
EU:n turvallisuusluokitellut tiedot, sellaisina kuin ne on määritelty EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista turvallisuussäännöistä annetussa neuvoston päätöksessä 2013/488/EU (7), tai jonkin jäsenvaltion turvallisuusluokittelemat tiedot, jotka on merkitty kyseisen neuvoston päätöksen lisäyksen B mukaisesti.
|
|
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
|
Nykyiseen ja odotettavissa olevaan ilmastonmuutokseen ja sen vaikutuksiin sopeutuminen.
|
|
Ilmastonmuutoksen hillintä
|
Prosessi, jossa vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä ja pidetään maapallon keskilämpötilan nousu 1,5 °C:ssa suhteessa esiteolliseen aikaan Pariisin sopimuksen mukaisesti.
|
|
Ilmastokestävyys
|
Yrityksen kyky sopeutua ilmastonmuutokseen sekä ilmastonmuutokseen liittyviin muutoksiin tai epävarmuustekijöihin. Ilmastokestävyyteen kuuluu kyky hallita ilmastoon liittyviä scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjä ja hyödyntää ilmastoon liittyviä mahdollisuuksia, mukaan lukien kyky reagoida ja sopeutua siirtymäriskeihin ja fyysisiin riskeihin. Yrityksen ilmastokestävyys käsittää sekä sen strategisen kyvyn että sen operatiivisen kyvyn kestää ilmastonmuutokseen liittyviä muutoksia, kehitystä tai epävarmuustekijöitä.
|
|
Ilmastoon liittyvä mahdollisuus
|
Mahdolliset myönteiset ilmastonmuutokseen liittyvät vaikutukset yrityksen kannalta. Pyrkimykset hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua siihen voivat tarjota yrityksille mahdollisuuksia. Ilmastoon liittyvät mahdollisuudet vaihtelevat alueen, markkinoiden ja yrityksen toimialan mukaan.
|
|
Ilmastoon liittyvä fyysinen riski (ilmastonmuutoksen aiheuttama fyysinen riski)
|
Ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit, jotka voivat olla tietystä tapahtumasta aiheutuvia (akuutteja) tai johtua ilmastomallien pidemmän aikavälin muutoksia (kroonisia).
Akuutit fyysiset riskit johtuvat erityisistä vaaroista, etenkin sääilmiöistä, kuten myrskyistä, tulvista, tulipaloista tai helleaalloista. Krooniset fysikaaliset riskit johtuvat ilmastossa tapahtuvista pitkän aikavälin muutoksista, kuten lämpötilan muutoksista, ja niiden vaikutuksista merenpinnan nousuun, vedensaannin vähenemiseen, biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen sekä muutoksiin maan ja maaperän tuottavuudessa.
|
|
Ilmastoon liittyvä siirtymäriski
|
Riskit, jotka aiheutuvat siirtymisestä vähähiiliseen ja ilmastokestävään talouteen. Tyypillisiä tällaisia riskejä ovat toimintaperiaatteisiin liittyvät riskit, oikeudelliset riskit, teknologiariskit, markkinariskit ja maineriskit.
|
|
Työehtosopimusneuvottelut
|
Kaikki neuvottelut, jotka käydään toisaalta työnantajan, työnantajien ryhmän tai yhden tai useamman työnantajajärjestön ja toisaalta yhden tai useamman ammattiliiton tai, jos niitä ei ole, sellaisten työntekijöiden edustajien välillä, jotka työntekijät ovat kansallisten lakien ja asetusten mukaisesti asianmukaisesti valinneet ja valtuuttaneet
i. määrittämään työoloja ja -ehtoja; ja/tai
ii. sääntelemään työnantajien ja työntekijöiden välisiä suhteita; ja/tai sääntelemään työnantajien tai niiden järjestöjen ja työntekijäjärjestön tai -järjestöjen välisiä suhteita.
|
|
Vahvistettu tapaus (lapsityövoima, pakkotyö tai ihmiskauppa)
|
Todetusti toteen näytetty lapsityö-, pakkotyö- tai ihmiskauppatapaus. Vahvistettuihin tapauksiin eivät kuulu lapsityövoima-, pakkotyö- tai ihmiskauppatapaukset, joita tutkitaan edelleen raportointikauden aikana.
|
|
Vahvistettu korruptio- tai lahjontatapaus
|
Todetusti toteen näytetty korruptio- tai lahjontatapaus. Vahvistettuihin korruptio- tai lahjontatapauksiin eivät kuulu korruptiotapaukset, joita tutkitaan edelleen raportointikauden lopussa. Tapaukset, joissa saattaa olla kyse säännösten noudattamatta jättämisestä, voi todeta toteen näytetyiksi yrityksessä säännösten noudattamista valvova henkilö tai vastaavaa toiminto tai viranomainen. Tuomioistuimen vahvistamaa toteen näyttämistä ei vaadita.
|
|
Kuluttaja
|
Henkilö, joka hankkii, kuluttaa tai käyttää tavaroita ja palveluja henkilökohtaiseen käyttöön joko itseään tai muita varten eikä jälleenmyyntitarkoituksiin, kaupallisiin tarkoituksiin tai elinkeino- tai ammattitarkoituksiin.
|
|
Yrityskulttuuri
|
Yrityskulttuuri ilmentää päämääriä arvojen ja vakaumusten pohjalta. Se ohjaa yrityksen toimintoja yhteisten oletusten ja ryhmänormien, kuten arvojen, tehtävänkuvausten tai käytännesääntöjen pohjalta.
|
|
Korruptio
|
Toimivallan väärinkäyttö, jossa tavoitellaan henkilökohtaista etua ja johon voivat yllyttää henkilöt tai organisaatiot. Korruptioon kuuluvia käytäntöjä ovat voitelurahat, petokset, kiristys, kilpailunvastainen yhteistyö ja rahanpesu. Siihen kuuluu myös minkä tahansa lahjan, lainan, maksun, palkkion tai muun edun tarjoaminen kenelle tahansa henkilölle tai niiden vastaanottaminen keneltä tahansa henkilöltä kannustimena tehdä jotakin epärehellistä tai laitonta taikka luottamusaseman väärinkäyttö yrityksen liiketoiminnan harjoittamisessa. Tähän voi kuulua raha- tai luontoisetuuksia, kuten ilmaisia tavaroita, lahjoja ja lomia, tai henkilökohtaisia erityispalveluja, joita tarjotaan perusteettoman edun saamiseksi tai jotka voivat johtaa moraaliseen paineeseen vastaanottaa tällainen etu.
|
|
Luotettavat valtuutetut
|
Henkilöt, joilla on riittävän laaja kokemus yhteistyöstä tietyllä alueella tai tietyssä asiayhteydessä toimivien, vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien (kuten maatiloilla työskentelevien naistyöntekijöiden, alkuperäiskansojen tai siirtotyöläisten) kanssa ja jotka voivat auttaa tuomaan tehokkaasti esille näiden sidosryhmien todennäköisiä huolenaiheita. Luotettavia valtuutettuja voivat käytännössä olla kehitysyhteistyö- ja ihmisoikeusasioiden parissa toimivat kansalaisjärjestöt, kansainväliset työntekijäjärjestöt ja paikallinen kansalaisyhteiskunta, mukaan lukien uskonnolliset järjestöt.
|
|
Raportointikauden taloudelliset vaikutukset
|
Kuluvalla raportointikaudella esiintyvät taloudelliset vaikutukset, jotka kirjataan päälaskelmiin.
|
|
Hiilestä irtautumisen keinot
|
Samantyyppiset yhteen kootut hillintätoimet, kuten energiatehokkuus, sähköistäminen, polttoaineen vaihtaminen, uusiutuvan energian käyttö, tuotteiden muutos ja toimitusketjun hiilestä irtautuminen, jotka sopivat yhteen yritysten erityistoimien kanssa.
|
|
Metsäkato
|
Tilapäinen tai pysyvä ihmisen aikaansaamaa metsämaan muuttaminen muuksi kuin metsämaaksi (8).
|
|
Ekosysteemin rappeutuminen tai rappeutunut ekosysteemi
|
Krooniset ihmisen vaikutukset, jotka johtavat biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen ja ekosysteemin rakenteen, koostumuksen ja toimivuuden häiriintymiseen.
|
|
Riippuvuudet
|
Tilanne, jossa yritys on liiketoimintaprosesseissaan riippuvainen luonnonvaroista, henkilöresursseista ja/tai yhteiskunnallisista resursseista.
|
|
Vedessä ja maaperässä oleva esiintymä
|
Määrä ainetta, joka on kertynyt ympäristössä veteen tai maaperään joko säännöllisten toimintojen tai tapausten tai yritysten suorittamien loppukäsittelyjen seurauksena, riippumatta siitä, onko kertymä syntynyt yrityksen tuotantopaikalla vai sen ulkopuolella.
|
|
Aavikoituminen
|
Arideilla ja semiarideilla alueilla sekä subhumidien alueiden kuivissa osissa tapahtuva maaympäristön tilan heikkeneminen, joka johtuu eri tekijöistä, muun muassa ilmaston vaihteluista ja ihmisen toiminnasta. Aavikoitumisella ei tarkoiteta nykyisten aavikoiden luonnollista laajenemista.
|
|
Jätevesipäästö
|
Jätevesipäästöllä tarkoitetaan veden määrää (m3) tai aineen määrää (kg BOD/d tai vastaava), joka johdetaan tai joka huuhtoutuu vesimuodostumaan pistelähteestä tai hajakuormituslähteestä. Poistovedellä (tai jätevesipäästöllä) tarkoitetaan jätevedenpuhdistamosta poisjohdettua käsiteltyä poistovettä.
|
|
Syrjintä
|
Syrjintä voi olla välitöntä tai välillistä. Välitöntä syrjintää tapahtuu, kun henkilöä kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin epäsuotuisammin kuin muita, jotka ovat samankaltaisessa tilanteessa, ja syy tähän on henkilön erityinen ominaisuus, joka luokitellaan ”kielletyksi syrjintäperusteeksi”. Välillistä syrjintää tapahtuu, kun näennäisesti neutraali sääntö asettaa henkilön tai ryhmän, jolla on samat ominaisuudet, epäedulliseen asemaan. On osoitettava, että ryhmä asetetaan päätöksellä epäedulliseen asemaan verrattuna vertailuryhmään.
|
|
Kaksinkertainen olennaisuus
|
Kaksinkertaisella olennaisuudella on kaksi ulottuvuutta: vaikutuksen olennaisuus ja taloudellinen olennaisuus. Kestävyysseikka täyttää kaksinkertaisen olennaisuuden kriteerin, jos se on olennainen vaikutuksen kannalta tai taloudellisesta näkökulmasta tai kummallakin tavalla.
|
|
Tuotteen, komponentin tai materiaalin kestävyys
|
Tuotteen, komponentin tai materiaalin ominaisuus pysyä toimivana ja tarkoituksenmukaisena, kun sitä käytetään tarkoitetulla tavalla.
|
|
Ekologinen kynnysarvo
|
Muutoskohta, jossa suhteellisen pieni ulkoisten olosuhteiden muutos aiheuttaa ekosysteemissä nopean muutoksen. Kun ekologinen kynnysarvo on ylitetty, ekosysteemi ei välttämättä pysty enää palautumaan omaan tilaansa luontaisen selviytymiskykynsä avulla.
|
|
Ekosysteemin laajuus
|
Ekosysteemiresurssin suuruus, kun ekosysteemiresurssilla tarkoitetaan sellaisen tietynlaisen ekosysteemin muodostamaa yhtenäistä aluetta, jolle on ominaista erityiset bioottiset ja abioottiset osatekijät ja niiden väliset vuorovaikutukset.
|
|
Ekosysteemin ennallistaminen
|
Kaikki tarkoituksellinen toiminta, jolla käynnistetään ekosysteemin elpyminen rappeutuneesta tilasta tai nopeutetaan sitä.
|
|
Ekosysteemipalvelut
|
Ekosysteemien vaikutukset hyötyihin, joita käytetään taloudellisessa ja muussa ihmisen toiminnassa, eli hyödyt, joita ihmiset saavat ekosysteemeistä. Vuosituhannen ekosysteemiarviossa ekosysteemipalvelut voidaan jakaa tuki-, säätely-, tuotanto- ja kulttuuripalveluihin. Erityyppiset ekosysteemipalvelut luokitellaan ekosysteemipalvelujen yhteisessä kansainvälisessä luokituksessa (CICES).
|
|
Ekosysteemi(t)
|
Dynaaminen kokonaisuus, jossa kasvi-, eläin- ja pieneliöyhteisöt toimivat elottomassa ympäristössään toiminnallisena yksikkönä. Ekosysteemien typologia esitetään kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) typologiassa ”Global Ecosystem Typology 2.0”.
|
|
Päästö
|
Yhdestä tai useammasta lähteestä suoraan tai epäsuorasti ilmaan, veteen tai maaperään. päästetyt aineet, tärinä, lämpö tai melu (9).
|
|
Työsuhteinen työntekijä
|
Henkilö, joka on työsuhteessa yritykseen kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaisesti.
|
|
Loppukäyttäjät
|
Henkilöt, jotka viime kädessä käyttävät tai joiden on viime kädessä tarkoitus käyttää tiettyä tuotetta tai palvelua.
|
|
Yhtäläiset mahdollisuudet
|
Yksilöiden yhdenvertainen ja syrjimätön pääsy koulutukseen, työhön, urakehitykseen ja vallankäyttöön ilman, että heitä syrjitään esimerkiksi sukupuolen, rodun tai etnisen alkuperän, kansallisuuden, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella.
|
|
Yhdenvertainen kohtelu
|
Yhdenvertaisen kohtelun periaate on unionin oikeuden yleinen periaate, joka edellyttää, että toisiinsa rinnastettavia tilanteita tai toisiinsa rinnastettavissa tilanteissa olevia osapuolia kohdellaan samalla tavalla. ESRS S1:n yhteydessä termi ”yhdenvertainen kohtelu” viittaa myös syrjimättömyyden periaatteeseen, jonka mukaan ei saa esiintyä minkäänlaista välitöntä tai välillistä syrjintää sukupuolen, rodun, ihonvärin, etnisen tai sosiaalisen alkuperän, geneettisten ominaisuuksien, kielen, uskonnon tai vakaumuksen, poliittisten tai muiden mielipiteiden, kansalliseen vähemmistöön kuulumisen, varallisuuden, syntyperän, vammaisuuden, iän tai sukupuolisen suuntautuneisuuden perusteella.
|
|
Taloudelliset vaikutukset
|
Riskien ja mahdollisuuksien vaikutukset, jotka kohdistuvat yrityksen taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen ja kassavirtoihin lyhyellä, keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä.
|
|
Taloudellinen olennaisuus
|
Kestävyysseikka on taloudellisesta näkökulmasta olennainen, jos siitä aiheutuu riskejä tai mahdollisuuksia, jotka vaikuttavat (tai joiden voidaan kohtuudella odottaa vaikuttavan) yrityksen taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen, kassavirtoihin, rahoituksen saantiin tai pääomakustannuksiin lyhyellä, keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä.
|
|
Pakkotyö
|
Kaikentyyppinen työ tai palvelu, jota vaaditaan henkilöltä rangaistuksen uhalla ja johon kyseinen henkilö ei ole vapaaehtoisesti tarjoutunut. Pakkotyö käsittää kaikki tilanteet, joissa henkilöitä pakotetaan millä tahansa keinolla tekemään työtä, ja siihen sisältyvät sekä perinteiset orjuuden kaltaiset käytännöt että nykyiset pakottamisen muodot, joihin liittyy työvoiman hyväksikäyttöä, kuten ihmiskauppa ja nykyajan orjuus.
|
|
Fossiilinen polttoaine
|
Uusiutumattomat hiilipohjaiset energialähteet, kuten kiinteät polttoaineet, maakaasu ja öljy.
|
|
Vapaa ja tietoon perustuva ennakkosuostumus (FPIC)
|
Osoitus alkuperäiskansojen oikeudesta määritellä itse poliittiset, sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuriset prioriteettinsa. Tähän kuuluvat alkuperäiskansojen kolme toisiinsa liittyvää ja kumulatiivista oikeutta: oikeus tulla kuulluksi; osallistumisoikeus ja oikeus omiin maihin, alueisiin ja resursseihin. FPIC koskee alkuperäiskansoja, ja se tunnustetaan kansainvälisessä ihmisoikeuslainsäädännössä, erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien julistuksessa alkuperäiskansojen oikeuksista (UNDRIP).
|
|
Makea vesi
|
Pohjavesi ja pintavesi, joiden keskimääräinen vuosittainen suolaisuus on < 0,5 ‰ (vesipuitedirektiivin liitteessä II mainittu raja-arvo).
|
|
Kasvihuonekaasujen päästövähennys
|
Yrityksen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen tai yhteenlaskettujen kasvihuonekaasupäästöjen vähennys raportointikauden lopussa suhteessa perusvuoden päästöihin. Päästövähennykset voivat olla seurausta muun muassa energiatehokkuudesta, sähköistämisestä, toimittajien hiilestä irtautumisesta, sähkön kokonaistuotannon hiilestä irtautumisesta, kestävästä tuotekehityksestä tai raportointirajojen tai toimintojen muutoksista (esim. ulkoistaminen, kapasiteettivähennykset). Edellytyksenä on, että ne saavutetaan yrityksen omassa toiminnassa ja arvoketjun alku- ja loppupäässä. Poistumia ja vältettyjä päästöjä ei lasketa päästövähennyksiksi.
|
|
Kasvihuonekaasujen poisto ja varastointi
|
(Antropogeenisillä) poistoilla tarkoitetaan kasvihuonekaasujen poistamista ilmakehästä ihmisen tarkoituksellisen toiminnan avulla. Tällaista toimintaa ovat muun muassa antropogeenisten biologisten hiilinielujen lisääminen ja kemiantekniikan käyttö pitkäkestoisen poistuman ja varastoinnin saavuttamiseksi. Teollisuuteen ja energiaan liittyvistä lähteistä peräisin olevan hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS), joilla ei yksinään poisteta hiilidioksidia ilmakehästä, voivat vähentää ilmakehän hiilidioksidia, jos ne yhdistetään bioenergian tuotantoon (bioenergia, johon liittyy hiilidioksidin talteenotto ja varastointi – BECCS). Poistoihin voi liittyä palautumista, mikä tarkoittaa varastoitujen kasvihuonekaasujen poistumista niille suunnitellusta varastosta ja palautumista ilmakehään. Jos esimerkiksi metsässä, joka on kasvatettu poistamaan tietty määrä hiilidioksidia, syttyy maastopalo, puiden talteen ottamat päästöt palautuvat ilmakehään.
|
|
Lämmitysvaikutus (GWP)
|
Indeksi, jolla mitataan tietyn kasvihuonekaasun massayksikön päästöpulssin aiheuttamaa säteilypakotetta suhteessa hiilidioksidin vastaavaan.
|
|
Kasvihuonekaasut
|
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2018/1999 (10) liitteessä V olevassa 2 osassa luetellut kaasut. Niihin kuuluvat hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4), typpioksiduuli (N2O), rikkiheksafluoridi (SF6), typpitrifluoridi (NF3), fluorihiilivedyt (HFC-yhdisteet) ja perfluorihiilivedyt (PFC-yhdisteet).
|
|
Valitusmekanismi
|
Mikä tahansa vakioitu, valtiollinen tai muu kuin valtiollinen, oikeudellinen tai muu kuin oikeudellinen menettely, jonka avulla sidosryhmät voivat tehdä valituksia ja hakea oikeussuojakeinoja. Esimerkkejä valtiollisista oikeudellisista ja muista kuin oikeudellisista valitusmekanismeista ovat tuomioistuimet, työtuomioistuimet, kansalliset ihmisoikeusinstituutiot, monikansallisia yrityksiä koskevien OECD:n toimintaohjeiden nojalla perustetut kansalliset yhteyspisteet, oikeusasiamiehen toimistot, kuluttajansuojavirastot, viranomaisvalvontaelimet ja valtion ylläpitämät valituselimet. Muihin kuin valtiollisiin valitusmekanismeihin kuuluvat yrityksen yksin tai yhdessä sidosryhmien kanssa hallinnoimat valitusmekanismit, kuten operatiivisen tason valitusmekanismit ja työehtosopimusneuvottelut, mukaan lukien työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä perustetut mekanismit. Niihin kuuluvat myös toimialajärjestöjen, kansainvälisten järjestöjen, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen tai useiden sidosryhmien muodostamien ryhmittymien hallinnoimat mekanismit.
Organisaatio hallinnoi operatiivisen tason valitusmekanismeja joko yksin tai yhteistyössä muiden osapuolten kanssa, ja ne ovat suoraan organisaation sidosryhmien saatavilla. Mekanismit mahdollistavat sen, että epäkohdat voidaan tunnistaa ja niihin voidaan puuttua varhaisessa vaiheessa ja suoraan, mikä estää sekä haittojen että epäkohtien kärjistymisen. Lisäksi mekanismeilla saadaan tärkeää palautetta organisaation due diligence -prosessin tehokkuudesta niiltä, joihin asia vaikuttaa suoraan.
YK:n ohjaavan periaatteen 31 mukaan tehokkaat valitusmekanismit ovat oikeutettuja, saavutettavia, ennakoitavia, tasapuolisia, läpinäkyviä, oikeuksien mukaisia ja jatkuvan oppimisen lähteitä. Näiden kriteerien lisäksi tehokkaat operatiivisen tason valitusmekanismit perustuvat myös sitoutumiseen ja vuoropuheluun. Organisaation voi olla vaikeampi arvioida niiden valitusmekanismien tehokkuutta, joihin se osallistuu, verrattuna niihin mekanismeihin, jotka se on perustanut itse.
|
|
Pohjavesi
|
Kaikki ne vedet, jotka ovat maan pinnan alla kyllästyneessä vyöhykkeessä ja suorassa yhteydessä kallio- tai maaperään (11).
|
|
Elinympäristö
|
Paikka tai sijainti, jossa eliö tai populaatio luontaisesti esiintyy. Tällä tarkoitetaan myös tietyn lajin tai sen ekologisen lokeron edellyttämiä ympäristöominaisuuksia.
|
|
Elinympäristöjen pirstoutuminen
|
Yleinen termi, joka kuvaa prosesseja, joissa elinympäristöjen häviäminen johtaa siihen, että yhtenäiset elinympäristöt jakautuvat useammaksi pienemmäksi alueeksi, joiden yhteenlaskettu koko on pienempi ja joita erottaa toisistaan niiden välissä olevat erilaiset elinympäristöt. Elinympäristöjen pirstoutuminen voi johtua luonnollisista prosesseista (esim. metsä- ja niittypalot, tulvat) ja ihmisen toiminnasta (metsätalous, maatalous, kaupungistuminen).
|
|
Häirintä
|
Tilanne, jossa ilmenee kiellettyyn syrjintäperusteeseen (esimerkiksi sukupuoleen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/54/EY (12) tarkoitetulla tavalla tai uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen neuvoston direktiivissä 2000/78/EY (13) tarkoitetulla tavalla) liittyvää ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön arvoa ja luodaan tällä tavoin uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri.
|
|
Vaarallinen jäte
|
Jäte, jolla on yksi tai useampi jätteistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY (14) liitteessä III lueteltu vaarallinen ominaisuus.
|
|
Ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat
|
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1893/2006 (15) liitteessä I olevissa pääluokissa A–H ja L luetellut alat (sellaisina kuin ne on määritelty komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2022/1288 (16)).
|
|
Vaikutukset
|
Vaikutukset, jotka yrityksellä on tai saattaa olla ympäristöön ja ihmisiin, mukaan lukien vaikutukset heidän ihmisoikeuksiinsa, ja jotka liittyvät yrityksen omiin toimintoihin ja arvoketjun alku- ja loppupäähän, myös sen tuotteiden, palvelujen ja liikesuhteiden kautta. Vaikutukset voivat olla tosiasiallisia tai mahdollisia, kielteisiä tai myönteisiä, tarkoituksellisia tai tahattomia sekä palautuvia tai palautumattomia. Ne voivat syntyä lyhyellä, keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä. Vaikutukset osoittavat, mikä on yrityksen kielteinen tai myönteinen panos kestävään kehitykseen.
|
|
Vaikutustekijät
|
Kaikki tekijät, jotka aiheuttavat muutoksia luontoon, antropogeenisiin resursseihin, luonnon ihmiselle tarjoamiin palveluihin ja hyvään elämänlaatuun. Suorat muutostekijät voivat olla sekä luonnollisia että antropogeenisiä. Niillä on suoria fyysisiä (kuten mekaanisia, kemiallisia, melu- ja valovaikutuksia) ja käyttäytymiseen kohdistuvia vaikutuksia luontoon. Vaikutustekijöitä ovat muun muassa ilmastonmuutos, pilaantuminen, erityyppiset maankäytön muutokset, haitalliset vieraslajit ja zoonoosit sekä hyödyntäminen. Epäsuorat vaikutustekijät toimivat välillisesti muuttamalla suoria vaikutustekijöitä ja vaikuttamalla niihin (niiden tasoon, suuntaan tai nopeuteen) sekä muihin epäsuoriin vaikutustekijöihin. Suorien ja epäsuorien tekijöiden vuorovaikutukset luovat erilaisia suhde-, kohdentumis- ja vaikutusketjuja, jotka voivat vaihdella tyypin, voimakkuuden, keston ja etäisyyden mukaan. Nämä suhteet voivat myös johtaa erilaisiin heijastusvaikutuksiin. Maailmanlaajuisia epäsuoria tekijöitä ovat taloudelliset, demografiset, hallinnolliset, teknologiset ja kulttuuritekijät. Epäsuorissa tekijöissä kiinnitetään erityistä huomiota instituutioiden (sekä virallisten että epävirallisten) rooliin sekä niihin vaikutuksiin, joita tuotanto-, tarjonta- ja kulutusmalleilla on luonnon ihmiselle tarjoamiin palveluihin ja hyvään elämänlaatuun.
|
|
Vaikutuksen olennaisuus
|
Kestävyysseikka on vaikutukseltaan olennainen, kun se liittyy yrityksen olennaisiin tosiasiallisiin tai mahdollisiin, myönteisiin tai kielteisiin vaikutuksiin, jotka kohdistuvat ihmisiin tai ympäristöön lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Olennaisen kestävyysseikan vaikutuksiin sisältyvät vaikutukset, jotka liittyvät yrityksen omiin toimintoihin ja arvoketjun alku- ja loppupäähän, myös sen tuotteiden, palvelujen ja liikesuhteiden kautta.
|
|
Tapaus
|
Yrityksen tai toimivaltaisten viranomaisten virallisessa menettelyssä rekisteröimä oikeustoimi tai valitus tai yrityksen vakiintuneiden menettelyjen avulla tunnistama sääntöjen noudattamatta jättämiseen liittyvä tapahtuma. Vakiintuneisiin menettelyihin, joilla tunnistetaan sääntöjen noudattamatta jättämiseen liittyviä tapahtumia, voi kuulua hallintojärjestelmien tarkastuksia, virallisia seurantaohjelmia tai valitusmekanismeja.
|
|
Poltto
|
Jätteen hallittu polttaminen korkeassa lämpötilassa yhdistettynä energian talteenottoon tai ilman sitä.
|
|
Riippumaton hallituksen jäsen
|
Hallituksen jäsen, joka tekee päätöksensä riippumattomasti ilman ulkopuolista vaikutusvaltaa tai eturistiriitoja. Riippumattomuudella tarkoitetaan yleensä sitä, että arviointi tehdään objektiivisesti ja rajoittamattomasti. Kun tällaisen arvioinnin tarkoituksena on arvioida riippumattomuuden vaikutelmaa tai määritellä liikkeenjohtoon osallistumaton hallinto-, johto- ja valvontaelinten tai niiden komiteoiden jäsen riippumattomaksi, riippumattomuudella tarkoitetaan sellaisen intressin, aseman, yhteyden tai suhteen puuttumista, joka harkitsevan ja asioihin perehtyneen kolmannen osapuolen näkökulmasta arvioituna todennäköisesti vaikuttaa epäasianmukaisesti päätöksentekoon tai aiheuttaa siinä puolueellisuutta.
|
|
Alkuperäiskansat
|
Alkuperäiskansoista ei ole yhtä ainoaa kansainvälisellä tasolla sovittua määritelmää. Käytännössä kansainväliset järjestöt ovat lähentyneet toisiaan siinä, mitä ryhmiä voidaan pitää alkuperäiskansoina, jolloin niiden tulisi saada erityissuojelua. Tärkeä alkuperäiskansojen määrittelyperuste liittyy siihen yhteyteen, mikä alkuperäiskansoilla on perinteiseen alueeseen, sellaisena kuin se on määritelty ILOn yleissopimuksen nro 169 1 artiklassa, jonka mukaan kyseinen yleissopimus koskee ”a) niitä itsenäisissä maissa eläviä heimokansoja, jotka eroavat selvästi maan muista väestöryhmistä sosiaalisten, kulttuuristen ja taloudellisten olojensa puolesta ja joiden asema määräytyy kokonaan tai osittain niiden omien tapojen tai perinteiden tai erityislainsäädännön mukaan; b) niitä itsenäisissä maissa eläviä kansoja, joita pidetään alkuasukkaina, koska he polveutuvat väestöstä, joka maan valloituksen tai asuttamisen tai nykyisten valtionrajojen muodostumisen aikaan asui maassa tai sillä maantieteellisellä alueella, johon maa kuuluu, ja jotka oikeudellisesta asemastaan riippumatta ovat säilyttäneet kokonaan tai osittain omat sosiaaliset, taloudelliset, kulttuuriset ja poliittiset instituutionsa.” Lisäksi ILOn yleissopimuksen nro 169 1 artiklan 2 kohdassa määrätään seuraavaa: ”Määriteltäessä ryhmät, joihin tämän yleissopimuksen määräyksiä sovelletaan, on olennaisena perusteena pidettävä sitä, että kansa itse pitää itseänsä alkuperäis- tai heimokansana.”
|
|
Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt
|
Kasvihuonekaasupäästöt, jotka ovat seurausta yhteisön toiminnasta mutta jotka syntyvät toisen yhteisön omistamissa tai määräysvallassa olevissa lähteissä. Epäsuoriin kasvihuonekaasupäästöihin kuuluvat sekä scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt että scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt.
|
|
Laitos
|
Kiinteä tekninen kokonaisuus, jossa suoritetaan yhtä tai useampaa toimintaa, jotka mahdollisesti vaikuttavat päästöihin ja pilaantumiseen.
|
|
Sisäinen hiilen hinta
|
Hinta, jonka avulla yritys arvioi investoinneissa, tuotannossa ja kulutustottumuksissa tapahtuvien muutosten sekä mahdollisen teknologisen kehityksen ja tulevien päästövähennyskustannusten taloudellisia vaikutuksia.
|
|
Sisäinen hiilen hinnoittelujärjestelmä
|
Organisaatiojärjestely, jonka avulla yritys voi soveltaa hiilen hintoja strategisessa ja operatiivisessa päätöksenteossa. Yritykset käyttävät yleisesti kahdentyyppisiä sisäisiä hiilen hintoja. Ensimmäinen tyyppi on varjohinta, joka on teoreettinen kustannus tai nimellismäärä, jota yritys ei veloita mutta jota voidaan käyttää arvioitaessa, mitä taloudellisia vaikutuksia tai kompromisseja liittyy esimerkiksi riskivaikutuksiin, uusiin investointeihin ja hankkeiden nettonykyarvoon, sekä arvioitaessa eri aloitteiden kustannus-hyötysuhdetta. Toinen tyyppi on sisäinen hiilivero tai -maksu, jonka kohteena on liiketoiminta, tuotelinja tai muu liiketoimintayksikkö ja joka perustuu kohteen kasvihuonekaasupäästöihin (nämä sisäiset verot tai maksut ovat yrityksen siirtohinnoittelun kaltaisia).
|
|
Haitalliset tai vieraslajit
|
Lajit, jotka ihminen on toiminnallaan tuonut ja/tai levittänyt niiden luontaisten levinneisyysalueiden ulkopuolelle ja jotka ovat sen vuoksi uhkana biologiselle monimuotoisuudelle, elintarviketurvalla sekä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille. ”Vieraslaji” viittaa siihen, että laji on tuotu luonnollisen levinneisyysalueensa ulkopuolelle (”vieraslajin” synonyymejä ovat ”eksoottinen laji”, ”alkuperäiseen lajistoon kuulumaton laji” ja ”muu kuin kotoperäinen laji”). ”Haitallisella lajilla” tarkoitetaan ”lajia, joka uhkaa laajeta niissä ekosysteemeissä, joihin se on tuotu, ja muuttaa niitä”. Näin ollen laji voi olla vieraslaji olematta haitallinen tai, jos on kyse alueen kotoperäisestä lajista, laji voi kasvaa ja muuttua haitalliseksi, vaikka se ei itse asiassa olekaan vieraslaji.
|
|
Biologisen monimuotoisuuden kannalta keskeinen alue
|
Alue, joka vaikuttaa merkittävästi biologisen monimuotoisuuden maailmanlaajuiseen säilymiseen maan, makean veden ja merten ekosysteemeissä. Alue katsotaan maailmanlaajuiseksi biologisen monimuotoisuuden kannalta keskeiseksi alueeksi, jos se täyttää yhden tai useamman seuraaviin viiteen luokkaan ryhmitellyistä yhdestätoista kriteeristä: uhanalainen biologinen monimuotoisuus, maantieteellisesti rajoittunut biologinen monimuotoisuus, ekologinen eheys, biologiset prosessit ja korvaamattomuus. Biologisen monimuotoisuuden kannalta keskeisten alueiden maailmanlaajuista tietokantaa (World Database of KBAs) hallinnoi BirdLife International KB Partnership -verkoston puolesta.
|
|
Maaympäristön tilan heikkeneminen
|
Tässä on kyse useista prosesseista, joiden vaikutuksesta biologinen monimuotoisuus, ekosysteemitoiminnot tai niiden ihmisille tarjoamat hyödyt heikkenevät tai ne menetetään kokonaan. Termi käsittää kaikkien maaekosysteemien heikkenemisen.
|
|
Kaatopaikka
|
Jätteiden käsittelypaikka, jossa jätettä sijoitetaan maan päälle tai maahan (17).
|
|
Maajärjestelmä (muutos)
|
Maapallojärjestelmän maakomponentti, joka käsittää kaikki ihmisen maankäyttöön liittyvät prosessit ja toiminnat. Niihin kuuluvat maankäyttöön liittyvät sosioekonomiset, teknologiset ja organisatoriset resurssit ja järjestelyt sekä maasta saatavat hyödyt ja yhteiskunnallisen toiminnan suunnittelemattomat sosiaaliset ja ekologiset tulokset. Maajärjestelmän käsitteessä yhdistyvät maankäyttö (maankäyttöön liittyvät toiminnat, järjestelyt ja resurssit) ja maanpeite (kaikki maanhavainnoinnin avulla havaittavat maan fyysiset ominaisuudet).
|
|
Maankäyttö (muutos)
|
Käyttö, jossa ihmiset käyttävät tiettyä aluetta tiettyyn tarkoitukseen (esim. asuin-, maatalous-, virkistys- tai teollisuusalueena). Maanpeite vaikuttaa maankäyttöön, mutta nämä kaksi eivät ole synonyymejä. Maankäytön muutoksella tarkoitetaan ihmisen tekemää maan käytön tai hoidon muutosta, joka voi johtaa maanpeitteen muuttumiseen.
|
|
Lailliset edustajat
|
Henkilöt, jotka on tunnustettu lain tai käytännön nojalla laillisiksi edustajiksi, kuten vaaleilla valitut ammattiliittojen edustajat työntekijöiden tapauksessa tai muut vapaasti valitut vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien edustajat.
|
|
Vaikutusvalta
|
Yrityksen kyky saada aikaan muutos sellaisen toisen osapuolen väärinkäytösluonteisissa käytännöissä, joka on kytköksissä kestävyyteen liittyvään kielteiseen vaikutukseen.
|
|
Lobbaustoiminta
|
Toiminta, jonka tarkoituksena on vaikuttaa politiikan tai lainsäädännön laatimiseen tai täytäntöönpanoon tai hallitusten, valtion virastojen ja laitosten, sääntelyviranomaisten, Euroopan unionin toimielinten, elinten ja laitosten tai standardointielinten päätöksentekoprosesseihin. Tällaiseen toimintaan kuuluvat seuraavat (luettelo ei ole tyhjentävä):
i. kokousten, konferenssien ja tapahtumien järjestäminen tai niihin osallistuminen;
ii. myötävaikuttaminen tai osallistuminen julkisiin tai muihin kuulemisiin tai muihin vastaaviin aloitteisiin;
iii. viestintäkampanjoiden, foorumien, verkostojen ja ruohonjuuritason aloitteiden järjestäminen;
iv. politiikka-asiakirjojen ja kannanottojen, mielipidemittausten, selvitysten, avointen kirjeiden ja tutkimustyön teettäminen ja toteuttaminen avoimuusrekisterin sääntöjen soveltamisalaan kuuluvan toiminnan osalta.
|
|
Kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumat
|
Estimaatit tulevista kasvihuonekaasupäästöistä, jotka todennäköisesti aiheutuvat yrityksen keskeisistä resursseista tai myydyistä tuotteista niiden käyttöiän aikana.
|
|
Pitkäikäisyys
|
Tuotteen suunnittelu kestäväksi ja huollettavaksi, jotta sitä käytettäisiin teollisuusstandardissa edellytettyä kauemmin käytännössä ja laajamittaisesti sellaisella tavalla, joka ei vaaranna kiertotalouden mukaista käsittelyä käyttöiän lopussa.
|
|
Merten luonnonvarat
|
Merten ja valtamerten biologiset ja muut kuin biologiset luonnonvarat. Esimerkkejä ovat muun muassa syvänmeren mineraalit ja sora sekä kala- ja äyriäistuotteet.
|
|
Olennaiset mahdollisuudet
|
Kestävyyteen liittyvät mahdollisuudet, joilla on myönteisiä taloudellisia vaikutuksia ja jotka vaikuttavat (tai joiden on kohtuullista odottaa vaikuttavan) yrityksen kassavirtoihin, rahoituksen saantiin tai pääomakustannuksiin lyhyellä, keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä.
|
|
Olennaiset riskit
|
Kestävyyteen liittyvät riskit, joilla on kielteisiä taloudellisia vaikutuksia ja jotka vaikuttavat (tai joiden on kohtuullista odottaa vaikuttavan) yrityksen kassavirtoihin, rahoituksen saantiin tai pääomakustannuksiin lyhyellä, keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä.
|
|
Olennaisuus
|
Kestävyysseikka on olennainen, jos se vastaa vaikutuksen olennaisuuden tai taloudellisen olennaisuuden määritelmää tai molempia.
|
|
Mittarit
|
Laadulliset ja määrälliset indikaattorit, joiden avulla yritys mittaa kestävyyteen liittyvien toimintaperiaatteidensa täytäntöönpanon vaikuttavuutta muun muassa omien tavoitteidensa perusteella ajan myötä ja raportoi siitä. Mittarien avulla mitataan myös yrityksen tuloksia vaikutusten kohteena olevien henkilöiden, ympäristön ja kyseisen yrityksen osalta.
|
|
Mikromuovit
|
Mikromuovit ovat yleensä alle 5 mm:n kokoisia pieniä muovinpaloja. Mikromuoveja löytyy yhä enemmän ympäristöstä, myös merestä, sekä elintarvikkeista ja juomavedestä. Päästyään ympäristöön mikromuovit eivät hajoa biologisesti, ja yleensä ne kertyvät, jollei niitä ole erityisesti suunniteltu biohajoamaan avoimessa ympäristössä. Biohajoavuus on monimutkainen ilmiö erityisesti meriympäristössä. Mikromuovien esiintyminen ympäristön eri osa-alueilla (esim. vedessä) ja niiden vaikutukset ympäristöön ja mahdollisesti myös ihmisten terveyteen herättävät yhä enemmän huolta.
|
|
Vähimmäistiedonantovaatimus
|
Vähimmäistiedonantovaatimuksessa määrätään niiden tietojen sisältö, jotka yritys antaa raportoidessaan toimintaperiaatteista, toimista, mittareista tai tavoitteista joko ESRS-standardeissa esitetyn tiedonantovaatimuksen mukaisesti tai yhteisökohtaisesti.
|
|
Luonnonvarat
|
Luonnossa esiintyvät luonnonvarat (raaka-aineet), joita voidaan käyttää taloudelliseen tuotantoon tai kulutukseen.
|
|
Luontopohjaiset ratkaisut
|
Toimet, joiden avulla suojellaan, säilytetään, ennallistetaan, käytetään kestävästi ja hoidetaan luonnollisia tai muokattuja maa-, makeavesi-, rannikko- ja meriekosysteemejä, vastataan yhteiskunnallisiin, taloudellisiin ja ympäristöhaasteisiin tuloksellisesti ja mukautuvasti ja tuotetaan samalla ihmisten hyvinvointiin, ekosysteemipalveluihin, resilienssiin ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä hyötyjä.
|
|
Nettonollatavoite
|
Nettonollatavoitteen asettamisella, joka toteutetaan yrityksen tasolla yhteiskunnallisten ilmastotavoitteiden mukaisesti, tarkoitetaan seuraavaa:
i. arvoketjun päästöjä vähennetään siinä määrin kuin maailmanlaajuinen nettonollatavoite edellyttää, jotta päästään 1,5 °C:een tavoitteeseen; ja
ii. neutraloidaan mahdollisten jäännöspäästöjen vaikutus (sen jälkeen, kun on saavutettu noin 90–95 prosentin suuruinen kasvihuonekaasujenpäästövähennys, joka voi kuitenkin vaihdella alakohtaisesti, jos se on perusteltua ja tunnustetun alakohtaisen kehityspolun mukaista) poistamalla pysyvästi vastaava määrä hiilidioksidia.
|
|
Muut kuin työsuhteiset työntekijät
|
Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvia muita kuin työsuhteisia työntekijöitä ovat sekä yritykselle työvoimaa toimittavat yksittäiset toimeksisaajat (itsenäiset ammatinharjoittajat) että pääsiallisesti ”työllistämistoimintaa” (NACE-koodi N78) harjoittavien yritysten toimittamat henkilöt.
|
|
Uusiutumaton energia
|
Energia, jonka ei katsota olevan peräisin uusiutuvista lähteistä.
|
|
Operatiivinen määräysvalta
|
Toiminnallinen määräysvalta (yhteisöön, toimipaikkaan, toimintaan tai omaisuuteen) on tilanne, jossa yritys pystyy ohjaamaan yhteisöön, toimipaikkaan, toimintaan tai omaisuuteen liittyviä operatiivisia toimintoja ja suhteita.
|
|
Mahdollisuudet
|
Kestävyyteen liittyvät mahdollisuudet, joilla on myönteisiä taloudellisia vaikutuksia.
|
|
Ylityö
|
Työntekijän tosiasiallisesti tekemien työtuntien määrää, joka ylittää hänen sopimusperusteisen työaikansa.
|
|
Oma työvoima / omat työntekijät
|
Työsuhteiset työntekijät, jotka ovat työsuhteessa yritykseen (”työsuhteiset työntekijät”), ja muut kuin työsuhteiset työntekijät, jotka ovat yritykselle työvoimaa toimittavia yksittäisiä toimeksisaajia (”itsenäiset ammatinharjoittajat”) tai pääsiallisesti ”työllistämistoimintaa” (NACE-koodi N78) harjoittavien yritysten toimittamia henkilöitä.
|
|
Otsonikerrosta heikentävät aineet
|
Aineet, jotka luetellaan Montrealin pöytäkirjassa otsonikerrosta heikentävistä aineista.
|
|
Pakkaus
|
Mistä tahansa materiaalista valmistettu millainen tahansa tuote, joka on tarkoitettu tavaroiden säilytykseen, suojaamiseen, käsittelyyn, toimitukseen, varastointiin, kuljetukseen ja esillepanoon ja joka voi olla mitä tahansa raaka-aineesta valmiisiin tuotteisiin, jotka toimitetaan tuottajalta käyttäjälle tai kuluttajalle (18).
|
|
Palkka
|
Tavanomainen perus- tai vähimmäispalkka ja muu korvaus, jonka työntekijä saa työnantajaltaan työsuhteensa vuoksi rahana tai luontoisetuna suoraan tai välillisesti (”täydentävät tai muuttuvat osat”). ”Palkkatasolla” tarkoitetaan vuotuista bruttopalkkaa ja vastaavaa bruttotuntipalkkaa. ”Mediaanipalkkatasolla” tarkoitetaan työsuhteisen työntekijän palkkaa, jota vähemmän tai enemmän ansaitsee tasan puolet työsuhteisista työntekijöistä.
|
|
Vammaiset henkilöt
|
Henkilöt, joilla on sellainen pitkäaikainen fyysinen, psyykkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa saattaa estää heidän täysipainoisen ja tosiasiallisen osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa.
|
|
Fyysiset riskit
|
Kaikki yritykset ovat maailmantaloudessa riippuvaisia maapallojärjestelmien toiminnasta, kuten vakaasta ilmastosta, sekä ekosysteemipalvelujen, kuten biomassan (raaka-aineiden) tarjonnasta. Luontoon liittyvät fyysiset riskit ovat suoraa seurausta organisaation luontoriippuvuudesta. Fyysisiä riskejä syntyy, kun luonnonjärjestelmät vaarantuvat sääolojen (esim. äärimmäisten sääolojen, kuten kuivuuden), geologisten tapahtumien (esim. maanjäristyksen kaltaisten seismisten tapahtumien) tai ekosysteemien tasapainossa, kuten maaperän laadussa tai meriekologissa tapahtuvien muutosten vaikutuksesta, mikä vaikuttaa niihin ekosysteemipalveluihin, joista organisaatiot ovat riippuvaisia. Riskit voivat olla akuutteja, kroonisia tai molempia. Luontoon liittyvät fyysiset riskit johtuvat terveitä ja toimivia ekosysteemejä tukevien bioottisten (elävien) ja abioottisten (elottomien) tekijöiden muutoksista. Fyysiset riskit ovat yleensä paikallisia. Luontoon liittyvät fyysiset riskit ovat usein kytköksissä ilmastoon liittyviin fyysisiin riskeihin.
|
|
Planetaariset rajat
|
Tämän käsitteen avulla voidaan arvioida ihmiskunnan turvallinen toimintatila maapallon toiminnassa. Tällöin määritetään maapallojärjestelmän kunkin keskeisen prosessin rajataso, jota ei saa ylittää, jos halutaan välttää maailmanlaajuiset ympäristömuutokset, jotka täytyy estää.
|
|
Toimintaperiaatteet
|
Yrityksen päätöksenteossa noudattamat yleiset tavoitteet ja johtamisperiaatteet. Toimintaperiaatteita noudattamalla pannaan täytäntöön yrityksen strategia tai johdon päätökset, jotka liittyvät olennaiseen kestävyysseikkaan. Kukin toimintaperiaatekokonaisuus kuuluu tietyn henkilön (tiettyjen henkilöiden) vastuulle. Siinä täsmennetään kyseisten periaatteiden soveltamisala, ja se sisältää yhden tai useamman tavoitteen (jotka tarvittaessa liittyvät mitattavissa oleviin tavoitteisiin). Toimintaperiaatteet validoidaan ja tarkistetaan yritysten sovellettavien hallintosääntöjen mukaisesti. Toimintaperiaatteet pannaan täytäntöön toimien tai toimintasuunnitelmien avulla.
|
|
Epäpuhtaus
|
Ilmassa, vedessä tai maaperässä oleva aine, tärinä, lämpö, melu, valo tai muu epäpuhtaus, joka voi aiheuttaa haittaa ihmisten terveydelle ja/tai ympäristölle, joka voi vahingoittaa aineellista omaisuutta tai joka voi heikentää tai estää ympäristön virkistyskäyttöä ja ympäristön muuta oikeutettua käyttöä (19).
|
|
Pilaantuminen
|
Epäpuhtauksien päästäminen ihmisen toimesta suoraan tai epäsuorasti ilmaan, veteen tai maaperään siten, että seuraukset voivat aiheuttaa haittaa ihmisten terveydelle ja/tai ympäristölle tai että se vahingoittaa aineellista omaisuutta tai heikentää tai estää ympäristön virkistyskäyttöä tai ympäristön muuta oikeutettua käyttöä (20).
|
|
Maaperän pilaantuminen
|
Aineiden, tärinän, lämmön tai melun päästäminen ihmisen toimesta maaperään siten, että seuraukset voivat aiheuttaa haittaa ihmisten terveydelle tai ympäristölle tai että se vahingoittaa aineellista omaisuutta tai heikentää tai estää ympäristön virkistyskäyttöä tai ympäristön muuta oikeutettua käyttöä, riippumatta siitä, tapahtuuko tämä päästäminen yrityksen tuotantopaikassa tai sen ulkopuolella taikka käytettäessä yrityksen tuotteita ja/tai palveluja (21). Maaperän epäpuhtauksia ovat muun muassa epäorgaaniset epäpuhtaudet, pysyvät orgaaniset yhdisteet (POP-yhdisteet), torjunta-aineet sekä typpi- ja fosforiyhdisteet.
|
|
Suojelualue
|
Lainsäädäntöön tai muihin sitoviin päätöksiin perustuva selkeästi rajattu ja tunnustettu maantieteellinen alue, jonka perustamisen tarkoituksena ja hoidon ensisijaisena tavoitteena on saavuttaa luonnon pysyväluonteinen suojelu sekä turvata siihen liittyvät kulttuuriset arvot ja ekosysteemipalvelujen saatavuus.
|
|
Ostettu tai hankittu sähkö, lämpö, höyry tai jäähdytys
|
Tästä on kyse silloin, kun yritys on saanut käyttämänsä sähkön, lämmön, höyryn tai jäähdytyksen kolmannelta osapuolelta. Termi ”hankittu” viittaa olosuhteisiin, joissa yritys ei voi ostaa sähköä suoraan (esim. rakennuksen vuokralaisena), vaan energia tuodaan yrityksen tiloihin käyttöä varten.
|
|
Raaka-aine
|
Tuotteen tuottamiseen käytettävä ensiö- tai uusiomateriaali.
|
|
Päästöhyvityksiä koskevat tunnustetut laatustandardit
|
Päästöhyvityksiä koskevat laatustandardit, jotka ovat riippumattomien kolmansien osapuolten todennettavissa, joilla julkistetaan vaatimukset ja hankeraportit ja varmistetaan ainakin täydentävyys, pysyvyys ja kaksinkertaisen laskennan välttäminen sekä vahvistetaan säännöt hankkeen kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien laskentaa, seurantaa ja todentamista varten.
|
|
Kirjattava työtapaturma tai työperäinen terveysongelma
|
Työtapaturma tai työperäinen terveysongelma, joka johtaa johonkin seuraavista:
i. kuolema, poissaolopäivät, rajoitettu työskentely tai siirto toisiin työtehtäviin, ensiavun ulkopuolinen lääketieteellinen hoito tai tajunnan menettäminen; tai
ii. lääkärin tai muun luvan saaneen terveydenhuollon ammattihenkilön diagnosoima merkittävä vamma tai terveysongelma, vaikka se ei johda kuolemaan, poissaolopäiviin, rajoitettuun työskentelyyn tai siirtoon toisiin työtehtäviin, ensiavun ulkopuoliseen lääketieteelliseen hoitoon tai tajunnan menettämiseen.
|
|
Hyödyntäminen
|
Toimi, jonka pääasiallisena tuloksena jätettä voidaan käyttää hyödylliseen tarkoitukseen joko tuotantolaitoksessa tai yleensä taloudessa korvaamalla muita materiaaleja, joita olisi muutoin käytetty erityiseen tarkoitukseen, taikka jätteen valmistelemista tällaista tarkoitusta varten (22).
|
|
Kierrätys
|
Hyödyntämistoimi, jossa jätemateriaalit käsitellään uudelleen tuotteiksi, materiaaleiksi tai aineiksi joko alkuperäiseen tarkoitukseen tai muihin tarkoituksiin. Siihen sisältyy eloperäisen aineksen uudelleenkäsittely, mutta ei energian hyödyntäminen eikä uudelleenkäsittely materiaaleiksi, joita käytetään polttoaineina tai maantäyttötoimiin.
|
|
Luonnonvarojen elvyttäminen
|
Luonnonjärjestelmien itseuudistumiskyvyn edistäminen, jolla pyritään aktivoimaan ihmisen toiminnan vahingoittamia tai ihmisen toiminnassa ylihyödynnettyjä ekologisia prosesseja uudelleen.
|
|
Korjaus/korjaaminen
|
Keinot, joilla voidaan torjua tai poistaa kielteinen vaikutus. Esimerkkejä: anteeksipyyntö, taloudellinen tai muu kuin taloudellinen korvaus, vahingon ehkäiseminen kieltojen tai toistumisen estämisen takaamisen avulla, rankaisevat seuraamukset (riippumatta siitä, ovatko ne rikosoikeudellisia vai hallinnollisia, kuten sakot), palauttaminen, ennallistaminen ja kunnostus.
|
|
Uusiutuva energia
|
Uusiutuvista, muista kuin fossiilisista lähteistä peräisin oleva energia eli tuuli- ja aurinkoenergia (aurinkolämpö ja aurinkosähkö) sekä geoterminen energia, ympäristön energia, vuorovesi- ja aaltoenergia ja muu valtamerienergia, vesivoima sekä biomassa, kaatopaikoilla ja jätevedenpuhdistamoissa syntyvä kaasu ja biokaasu (23).
|
|
Uusiutuvat materiaalit
|
Materiaalit, jotka saadaan resursseista, joita ekologiset kiertokulut tai maatalousprosessit täydentävät nopeasti siten, että kyseisten resurssien ja niihin liittyvien muiden resurssien tarjoamat palvelut eivät vaarannu ja ne pysyvät seuraavan sukupolven saatavilla.
|
|
Resurssien sisäänvirtaukset
|
Resurssit, jotka tulevat yrityksen tiloihin.
|
|
Resurssien ulosvirtaukset
|
Resurssit, jotka poistuvat yrityksen tiloista.
|
|
Resurssien käytön optimointi
|
Materiaalien ja tuotteiden suunnittelu, tuotanto ja jakelu, joissa tavoitteena on pitää materiaalit ja tuotteet käytössä siten, että niiden arvo säilyy mahdollisimman suurena. Ekologinen suunnittelu ja suunnittelu pitkäikäisyyttä, korjausta, uudelleenkäyttöä, käyttötarkoituksen muuttamista ja kierrätystä silmällä pitäen ovat esimerkkejä keinoista, joilla optimoidaan resurssien käyttöä.
|
|
Uudelleenkäyttö
|
Mikä tahansa toiminta, jonka avulla tuotteet ja komponentit, jotka eivät ole jätettä, käytetään uudelleen samaan tarkoitukseen, jota varten ne on suunniteltu. Tähän voi kuulua puhdistusta tai pieniä säätöjä, joiden jälkeen tuote tai komponentti on valmis seuraavaa käyttöä varten ilman merkittäviä muutoksia.
|
|
Vesistöalue
|
Alue, josta kaikki pintavalunta virtaa purojen, jokien ja mahdollisesti järvien kautta mereen yksittäisen jokisuun, joen suualueen tai suistoalueen kautta.
|
|
Riskit
|
Kestävyyteen liittyvät riskit, joilla on kielteisiä taloudellisia vaikutuksia ja jotka johtuvat ympäristö-, yhteiskunta- ja hallintotapaseikoista ja saattavat vaikuttaa kielteisesti yrityksen taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen, kassavirtoihin, rahoituksen saantiin tai pääomakustannuksiin lyhyellä, keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä.
|
|
Skenaario
|
Tulevaisuuden mahdollisen kehityksen uskottava kuvaus, joka perustuu yhtenäisiin ja keskenään johdonmukaisiin oletuksiin keskeisistä kehitystä määrittävistä voimista (esim. teknologisen muutoksen nopeus, hinnat) ja suhteista. On syytä muistaa, että skenaariot eivät ole ennusteita, vaan niitä käytetään kuvaamaan kehityksen ja toimien vaikutuksia.
|
|
Skenaarioanalyysi
|
Prosessi, jolla määritetään ja arvioidaan tulevien tapahtumien mahdollisia tuloksia epävarmoissa olosuhteissa.
|
|
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
|
Suorat kasvihuonekaasupäästöt, jotka ovat peräisin yrityksen omistamista tai määräysvallassa olevista lähteistä.
|
|
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
|
Epäsuorat päästöt, jotka ovat peräisin yrityksen kuluttaman ostetun tai hankitun sähkön, lämmön, höyryn tai jäähdytyksen tuotannosta.
|
|
Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
|
Kaikki epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (muut kuin scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt, jotka syntyvät raportoivan yrityksen arvoketjussa, mukaan lukien sekä alku- että loppupään päästöt. Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt voidaan jakaa scope 3 -luokkiin.
|
|
Scope 3 -luokka
|
Yksi viidestätoista scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen tyypistä, jotka yksilöidään standardissa ”GHG Protocol Corporate Standard” ja täsmennetään standardissa ”GHG Protocol Corporate Value Chain (Scope 3) Accounting and Reporting Standard” (mukautettu standardista ”GHG Protocol Corporate Value Chain (Scope 3) Accounting and Reporting Standard, Glossary” (versio 2011)). Yritykset, jotka päättävät ilmoittaa scope 3 -päästönsä standardissa ISO 14064–1:2018 epäsuorille kasvihuonekaasupäästöille määriteltyjen luokkien perusteella, voivat myös viitata standardin ISO 14064–1:2018 lausekkeessa 5.2.4 määriteltyyn luokkaan (lukuun ottamatta tuontienergiasta aiheutuvia epäsuoria kasvihuonekaasupäästöjä).
|
|
Arkaluonteiset tiedot
|
Euroopan puolustusrahaston perustamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/697 (24) määritellyt arkaluonteiset tiedot.
|
|
Toimipaikka
|
Yhden tai useamman fyysisen laitoksen sijaintipaikka. Jos fyysisiä laitoksia on useampia kuin yksi ja niillä on samat tai eri omistajat tai toiminnanharjoittajat ja tietty infrastruktuuri ja tietyt laitteistot ovat yhteiskäytössä, fyysisen laitoksen koko sijaintialue voi muodostaa toimipaikan.
|
|
Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
|
Kaikentyyppiset neuvottelut, kuulemiset tai pelkkä tietojenvaihto hallitusten, työnantajien, niiden järjestöjen ja työntekijöiden edustajien välillä tai kesken yhteistä etua koskevissa talous- ja sosiaalipoliittisissa kysymyksissä. Tällainen vuoropuhelu voi olla kolmikantainen prosessi, jossa hallitus on vuoropuhelun virallinen osapuoli, tai se voi koostua kahdenvälisistä suhteista ainoastaan työntekijöiden edustajien ja johdon (tai työntekijä- ja työnantajajärjestöjen) välillä.
|
|
Sosiaalinen suojelu
|
Toimenpidekokonaisuus, jonka tarkoituksena on vähentää ja ehkäistä köyhyyttä ja haavoittuvuutta ihmisten koko elämän ajan.
|
|
Maaperä
|
Maankuoren ylin kerros, joka sijaitsee kallioperän ja pinnan välissä. Maaperä muodostuu mineraalihiukkasista, orgaanisesta aineksesta, vedestä, ilmasta ja elävistä organismeista (25).
|
|
Maaperän huonontuminen
|
Maaperän heikkenevä kyky tarjota ekosysteemihyödykkeitä ja -palveluja sidosryhmien toivomalla tavalla.
|
|
Maaperän sulkeminen
|
Maaperän peittäminen tavalla, joka tekee katetusta alueesta läpäisemättömän (esim. tie). Tämä läpäisemättömyys voi aiheuttaa asetuksen (EU) 2018/2026 (26) liitteessä IV kuvattuja ympäristövaikutuksia.
|
|
Ominaiskuormitukset
|
Epäpuhtauspäästön massa valmistetun tuotteen massaa kohti. Ominaiskuormitusten avulla voidaan vertailla laitosten ympäristötehokkuutta niiden erilaisista tuotantomääristä huolimatta; sekoittaminen tai laimentaminen ei myöskään vaikuta niihin (27).
|
|
Sidosryhmävuorovaikutus
|
Yrityksen ja sen sidosryhmien välinen jatkuva vuorovaikutus- ja vuoropuheluprosessi, jonka avulla yritys voi kuulla ja ymmärtää sidosryhmien intressejä ja huolenaiheita ja reagoida niihin.
|
|
Sidosryhmät
|
Tahot, jotka voivat vaikuttaa yritykseen tai joihin se voi vaikuttaa. Sidosryhmät jakautuvat kahteen pääryhmään seuraavasti:
i. vaikutusten kohteena olevat sidosryhmät: henkilöt tai ryhmät, joiden intresseihin vaikuttavat tai saattavat vaikuttaa myönteisesti tai kielteisesti yrityksen toiminnat ja sen suorat ja välilliset liikesuhteet koko sen arvoketjussa; ja
ii. kestävyysselvitysten käyttäjät: yleistä tarkoitusta palvelevan taloudellisen raportoinnin ensisijaiset käyttäjät (nykyiset ja mahdolliset sijoittajat, luotonantajat ja muut luottoa antavat tahot, mukaan lukien omaisuudenhoitajat, luottolaitokset ja vakuutusyritykset) sekä muut käyttäjät, mukaan lukien yrityksen liikekumppanit, ammattiliitot ja työmarkkinaosapuolet, kansalaisyhteiskunta ja kansalaisjärjestöt, hallitukset, analyytikot ja tutkijat.
Osa sidosryhmistä voi kuulua kumpaankin ryhmään, mutteivät kaikki.
|
|
Aineet
|
Kaikki alkuaineet ja niiden yhdisteet seuraavia aineita lukuun ottamatta:
i. radioaktiiviset aineet, sellaisina kuin ne on määritelty perusnormien vahvistamisesta työntekijöiden ja väestön terveyden suojelemiseksi ionisoivasta säteilystä aiheutuvilta vaaroilta annetun neuvoston direktiivin N:o 96/29/Euratom (28) 1 artiklassa;
ii. muuntogeeniset mikro-organismit, sellaisina kuin ne on määritelty muuntogeenisten mikro-organismien käytöstä suljetuissa oloissa annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/41/EY (29) 2 artiklan b alakohdassa;
iii. muuntogeeniset organismit, sellaisina kuin ne on määritelty geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY (30) 2 artiklan 2 alakohdassa (31).
|
|
Huolta aiheuttavat aineet
|
Aine, joka
i. täyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (32) 57 artiklassa säädetyt kriteerit ja on tunnistettu kyseisen asetuksen 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti;
ii. on luokiteltu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (33) liitteessä VI olevassa 3 osassa johonkin seuraavista vaaraluokista tai vaarakategorioista:
— syöpää aiheuttava, kategoriat 1 ja 2;
— sukusolujen perimää vaurioittava, kategoriat 1 ja 2;
— lisääntymiselle vaarallinen, kategoriat 1 ja 2;
— ihmisten terveyteen vaikuttava hormonitoiminnan häiriö;
— ympäristöön vaikuttava hormonitoiminnan häiriö;
— hitaasti hajoavat, kulkeutuvat ja myrkylliset tai erittäin hitaasti hajoavat, erittäin kulkeutuvat ominaisuudet;
— hitaasti hajoavat, biokertyvät ja myrkylliset tai erittäin hitaasti hajoavat, erittäin voimakkaasti biokertyvät ominaisuudet;
— hengitysteiden herkistyminen, kategoria 1;
— ihon herkistyminen, kategoria 1;
— krooninen vaarallisuus vesiympäristölle, kategoriat 1–4;
— otsonikerrokselle vaarallinen;
— elinkohtainen myrkyllisyys, toistuva altistuminen, kategoriat 1 ja 2;
— elinkohtainen myrkyllisyys, kerta-altistuminen, kategoriat 1 ja 2; tai
iii. vaikuttaa kielteisesti siinä tuotteessa olevien materiaalien uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen, jossa kyseistä ainetta on, kuten asiaankuuluvissa unionin tuotekohtaisissa ekosuunnitteluvaatimuksissa määritellään.
|
|
Erityistä huolta aiheuttavat aineet
|
Aineet, jotka täyttävät asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (REACH) 57 artiklassa säädetyt kriteerit ja jotka on tunnistettu kyseisen asetuksen 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti.
|
|
Toimittaja
|
Organisaatiota (sen toimitusketjussa) edeltävä yhteisö, joka tarjoaa tuotetta tai palvelua, jota käytetään organisaation omien tuotteiden tai palvelujen kehittämiseen. Toimittajalla voi olla suora liikesuhde organisaation kanssa (jolloin sitä kutsutaan usein ensisijaiseksi toimittajaksi) tai välillinen liikesuhde.
|
|
Toimitusketju
|
Kaikki toiminnat tai prosessit, joita toteuttavat yritykseen nähden ketjun alkupäässä olevat yhteisöt, joiden tarjoamia tuotteita tai palveluja käytetään yrityksen omien tuotteiden tai palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen. Tähän sisältyvät ketjun alkupäässä olevat yhteisöt, joihin yrityksellä on suora suhde (ja joita kutsutaan usein ensisijaisiksi toimittajiksi), ja yhteisöt, joiden kanssa yrityksellä on välillinen liikesuhde.
|
|
Pintavesi
|
Sisämaan vedet pohjavettä lukuun ottamatta sekä jokisuiden vaihettumisalueet ja rannikkovedet, kuitenkin niin, että kemiallisen tilan osalta käsitteeseen sisältyvät myös aluevedet (34).
|
|
Kestävyysseikat
|
Ympäristöön, yhteiskuntaan ja ihmisoikeuksiin sekä hallintotapaan liittyvät tekijät, mukaan lukien asetuksen (EU) 2019/2088 (35) 2 artiklan 24 alakohdassa määritellyt kestävyystekijät.
|
|
Kestävyysselvitys
|
Yrityksen toimintakertomuksen erillinen osa, jossa esitetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU (36) ja ESRS-standardien mukaisesti laaditut kestävyysseikkoja koskevat tiedot.
|
|
Kestävyyteen liittyvät mahdollisuudet
|
Ympäristöön, yhteiskuntaan tai hyvään hallintotapaan liittyvät epävarmat tapahtumat tai olosuhteet, jotka voivat toteutuessaan aiheuttaa mahdollisen olennaisen myönteisen vaikutuksen yrityksen liiketoimintamalliin tai strategiaan ja sen kykyyn saavuttaa päämääränsä ja tavoitteensa ja luoda arvoa, minkä vuoksi ne voivat vaikuttaa kestävyysseikkoja koskeviin yrityksen ja sen liikesuhteiden päätöksiin. Kuten mitä tahansa muuta mahdollisuutta, kestävyyteen liittyviä mahdollisuuksia mitataan vaikutuksen laajuuden ja esiintymistodennäköisyyden yhdistelmänä.
|
|
Kestävyyteen liittyvät riskit
|
Ympäristöön, yhteiskuntaan tai hyvään hallintotapaan liittyvät epävarmat tapahtumat tai olosuhteet, jotka voivat toteutuessaan aiheuttaa mahdollisen olennaisen kielteisen vaikutuksen yrityksen liiketoimintamalliin tai strategiaan ja sen kykyyn saavuttaa päämääränsä ja tavoitteensa ja luoda arvoa, minkä vuoksi ne voivat vaikuttaa kestävyysseikkoja koskeviin yrityksen ja sen liikesuhteiden päätöksiin. Kuten mitkä tahansa muut riskit, kestävyyteen liittyvät riskit ovat vaikutuksen laajuuden ja esiintymistodennäköisyyden yhdistelmä.
|
|
Kestävyyteen liittyvät vaikutukset
|
Vaikutukset, jotka yrityksellä on tai saattaa olla ympäristöön ja ihmisiin, mukaan lukien vaikutukset heidän ihmisoikeuksiinsa, yrityksen toimintojen tai liikesuhteiden seurauksena. Vaikutukset voivat olla tosiasiallisia tai mahdollisia, kielteisiä tai myönteisiä, lyhyen, keskipitkän tai pitkän aikavälin vaikutuksia, tarkoituksellisia tai tahattomia sekä palautuvia tai palautumattomia. Vaikutukset osoittavat, mikä on yrityksen kielteinen tai myönteinen panos kestävään kehitykseen.
|
|
Järjestelmäriskit
|
Riskit, jotka eivät aiheudu yksittäisten osien pettämisestä vaan koko järjestelmän hajoamisesta. Niille on tunnusomaista kohtuulliset kriittiset pisteet, jotka yhdistyessään välillisesti johtavat suuriin häiriöihin, kun fyysisten riskien ja siirtymäriskien vuorovaikutukset aiheuttavat kerrannaisvaikutuksia (häiriöiden leviäminen) siitä syystä, että yksi menetys laukaisee muiden menetysten sarjan eivätkä järjestelmät pysty palautumaan tasapainoon shokin jälkeen. Esimerkkinä tästä on sellaisen avainlajin, kuten merisaukkojen, häviäminen, jolla on kriittinen merkitys ekosysteemin yhteisörakenteessa. Kun merisaukot oli metsästetty 1900-luvulla lähes sukupuuttoon, rannikkoekosysteemit muuttuivat nopeasti ja biomassan tuotanto väheni merkittävästi.
|
|
Tavoitteet
|
Mitattavissa olevat, tulossuuntautuneet ja aikasidonnaiset tavoitteet, jotka yritys pyrkii saavuttamaan olennaisten vaikutusten, riskien tai mahdollisuuksien suhteen. Yritys voi asettaa ne vapaaehtoisesti, tai ne voivat perustua yritystä koskeviin lakisääteisiin vaatimuksiin.
|
|
Uhanalaiset lajit
|
Delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liitteessä II olevassa 7 jaksossa tarkoitetut, Euroopan uhanalaisten lajien luettelossa tai Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton uhanalaisten lajien luettelossa luetellut uhanalaiset kasvi- ja eläinlajit.
|
|
Koulutus
|
Yrityksen toteuttamat aloitteet, joilla pyritään ylläpitämään ja/tai parantamaan sen omien työntekijöiden taitoja ja tietoja. Koulutukseen voi sisältyä erilaisia menetelmiä, kuten paikan päällä annettavaa koulutusta ja verkkokoulutusta.
|
|
Siirtymäsuunnitelma
|
Tietyntyyppinen toimintasuunnitelma, jonka yritys hyväksyy strategisen päätöksen yhteydessä ja jossa käsitellään
i. yleisen edun mukaista tavoitetta; ja/tai
ii. yhteisökohtaista toimintasuunnitelmaa, joka on laadittu jäsenneltynä tavoite- ja toimikokonaisuutena ja joka liittyy keskeiseen strategiseen päätökseen, liiketoimintamallin merkittävään muutokseen ja/tai erityisen tärkeisiin toimiin ja kohdennettuihin resursseihin.
|
|
Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
|
Yrityksen kokonaisstrategian osatekijä, jossa esitetään yrityksen tavoitteet, toimet ja resurssit, joiden avulla yritys siirtyy kohti vähähiilisempää taloutta, mukaan lukien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kaltaiset toimet, jotka liittyvät tavoitteeseen rajoittaa ilmastonmuutoksen lämpeneminen 1,5 °C:een sekä ilmastoneutraaliuteen.
|
|
Siirtymäriskit
|
Riskit, jotka johtuvat organisaation tai sijoittajan strategian ja johdon ja sen muuttuvan sääntelyyn liittyvän, poliittisen tai yhteiskunnallisen toimintaympäristön välisestä epäsuhdasta. Muutokset, joilla pyritään pysäyttämään tai kääntämään ilmastolle tai luonnolle aiheutuvat vahingot ja joita ovat esimerkiksi viranomaisten toimenpiteet, teknologiset läpimurrot, markkinamuutokset, riita-asiat ja kuluttajien muuttuvat mieltymykset, voivat kaikki aiheuttaa tai muuttaa siirtymäriskejä.
|
|
Käyttäjät
|
Kestävyysselvitysten käyttäjiä ovat yleistä tarkoitusta palvelevan taloudellisen raportoinnin ensisijaiset käyttäjät (nykyiset ja mahdolliset sijoittajat, luotonantajat ja muut luottoa antavat tahot, mukaan lukien omaisuudenhoitajat, luottolaitokset ja vakuutusyritykset) sekä muut käyttäjät, mukaan lukien yrityksen liikekumppanit, ammattiliitot ja työmarkkinaosapuolet, kansalaisyhteiskunta ja kansalaisjärjestöt, hallitukset, analyytikot ja tutkijat.
|
|
Arvoketju
|
Kaikki yrityksen liiketoimintamalliin ja ulkoiseen toimintaympäristöön liittyvät toiminnat, resurssit ja suhteet.
Arvoketju käsittää toiminnat, resurssit ja suhteet, joita yritys käyttää ja joihin se tukeutuu tuotteidensa tai palvelujensa luomisessa suunnittelusta toimitukseen, kulutukseen ja käyttöiän päättymiseen. Asiaankuuluvia toimintoja, resursseja ja suhteita ovat muun muassa
i. ne, jotka kuuluvat yrityksen omiin toimintoihin, kuten henkilöresurssit;
ii. ne, jotka liittyvät yrityksen toimitus-, markkinointi- ja jakelukanaviin, kuten materiaalien ja palvelujen hankinta sekä tuotteiden ja palvelujen myynti ja toimitus; ja
iii. rahoitusympäristö ja maantieteelliset, geopoliittiset ja sääntely-ympäristöt, joissa yritys toimii.
Arvoketjuun kuuluu toimijoita, joiden paikka ketjussa on ennen yritystä tai sen jälkeen. Yrityksen edelle sijoittuvat toimijat (esim. toimittajat) tarjoavat tuotteita tai palveluja, joita käytetään yrityksen tuotteiden tai palvelujen kehittämiseen. Yrityksen jälkeen sijoittuvat yhteisöt (esim. jakelijat ja asiakkaat) vastaanottavat yritykseltä tuotteita tai palveluja.
ESRS-standardeissa termiä ”arvoketju” käytetään yksikössä, vaikka tunnustetaankin, että yrityksillä voi olla useita arvoketjuja.
|
|
Arvoketjun työntekijä
|
Henkilö, joka tekee työtä yrityksen arvoketjussa, riippumatta siitä, onko henkilöllä sopimussuhde yrityksen kanssa tai minkä luonteinen henkilön ja yrityksen välinen sopimussuhde on. ESRS-standardeissa arvoketjun työntekijöihin kuuluvat kaikki yrityksen arvoketjun alku- ja loppupään työntekijät, joihin yritys vaikuttaa tai voi vaikuttaa olennaisesti. Kyseisiin vaikutuksiin sisältyvät vaikutukset, jotka liittyvät yrityksen omiin toimintoihin ja arvoketjuun, myös sen tuotteiden tai palvelujen ja liikesuhteiden kautta. Arvoketjun työntekijöihin kuuluvat kaikki työntekijät, jotka eivät ole ”omaa työvoimaa” (”omaa työvoimaa” ovat henkilöt, jotka ovat työsuhteessa yritykseen (”työsuhteiset työntekijät”), ja muut kuin työsuhteiset työntekijät, jotka ovat yritykselle työvoimaa toimittavia yksittäisiä toimeksisaajia (”itsenäiset ammatinharjoittajat”) tai pääsiallisesti ”työllistämistoimintaa”’ harjoittavien yritysten toimittamia henkilöitä. (NACE-koodi N78)
|
|
Palkka
|
Bruttopalkka, lukuun ottamatta muuttuvia osia, kuten ylityökorvausta ja tulospalkkaa, ja ilman lisiä, jollei niitä ole taattu.
|
|
Jäte
|
Mikä tahansa aine tai esine, jonka haltija poistaa käytöstä, aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä (37).
|
|
Jätehierarkia
|
Jätteen syntymisen ehkäisemisen ja jätehuollon ensisijaisuusjärjestys (38):
i. ennaltaehkäisy;
ii. valmistelu uudelleenkäyttöön;
iii. kierrätys;
iv. muu hyödyntäminen (esim. energiana); ja
v. loppukäsittely.
|
|
Jätehuolto
|
Jätteen keräys, kuljetus, hyödyntäminen ja loppukäsittely, mukaan lukien tällaisten toimintojen valvonta ja loppusijoituspaikkojen jälkihoito sekä kauppiaana tai välittäjänä toteutetut toimet (39).
|
|
Jätevesi
|
Vesi, jolla ei ole enää sen laadun, määrän tai esiintymisajankohdan vuoksi välitöntä arvoa siinä tarkoituksessa, johon sitä on käytetty tai jota varten se on tuotettu.
Yhden käyttäjän jätevesi voi mahdollistaa muualla toisen käyttäjän vedensaannin. Jäähdytysveden ei katsota olevan jätevettä.
|
|
Vedenkulutus
|
Yrityksen (tai laitoksen) rajoille vedetyn veden määrä, jota ei ole johdettu takaisin vesiympäristöön tai kolmanteen osapuoleen raportointikauden aikana.
|
|
Poisjohdetut vedet tai vesien poisjohtaminen
|
Organisaation rajoilta poistuvien ja pintaveteen, pohjaveteen tai kolmansiin osapuoliin raportointikauden aikana päästettyjen jätevesien ja muiden vesien summa.
|
|
Vesi-intensiteetti
|
Mittari, joka ilmaisee veden tilavuuden ja luodun toimintayksikön (tuotteet, myynti jne.) välisen suhteen.
|
|
Vesi (kierrätetty ja uudelleenkäytetty)
|
Vesi ja jätevesi (käsitelty tai käsittelemätön), joita käytetään useammin kuin kerran ennen niiden johtamista pois yrityksen tai yhteiskäytössä olevien laitosten rajalta, mikä vähentää veden tarvetta. Tämä voi tapahtua samassa prosessissa (kierrätetty vesi) tai eri prosessissa samassa (omassa tai muiden yritysten kanssa yhteiskäytössä olevassa) laitoksessa tai toisessa yrityksen laitoksessa (uudelleenkäytetty vesi).
|
|
Veden niukkuus
|
Veden niukkuus liittyy makean veden varojen volumetriseen määrään tai puutteeseen. Niukkuus on ihmisperäistä; se on funktio, joka kuvaa ihmisten vedenkulutuksen määrää suhteessa vesivarojen määrään tietyllä alueella. Näin ollen kuivan alueen, jolla on hyvin vähän vettä mutta jolla ihmiset eivät sitä kuluta, ei katsota olevan veden osalta niukka vaan kuiva. Veden niukkuus on fyysinen ja objektiivinen tosiasia, jota voidaan mitata yhdenmukaisesti eri alueilla ja eri aikoina. Veden niukkuudessa on kyse makean veden fyysisestä määrästä eikä siitä, onko vesi käyttökelpoista. Esimerkiksi alueella voi olla runsaasti vesivaroja (jolloin sen ei katsota olevan veden osalta niukka), mutta alueen ympäristö on niin pilaantunut, etteivät nämä vesivarat sovellu ihmisten käyttöön tai ekologisiin tarkoituksiin.
|
|
Vedenotto
|
Kaikki vesi, joka on vedetty yrityksen rajoille kaikista lähteistä mihin tahansa käyttöön raportointikauden aikana.
|
|
Työntekijöiden edustajat
|
Työntekijöiden edustajilla tarkoitetaan
i. ammattiliittojen edustajia eli ammattiliittojen tai niiden jäsenten kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti nimeämiä tai valitsemia edustajia;
ii. asianmukaisesti valittuja edustajia eli edustajia, jotka organisaation työntekijät ovat vapaasti valinneet kansallisten lakien, asetusten tai työehtosopimusten mukaisesti ja jotka eivät ole työnantajan määräysvallassa tai valvonnassa ja joiden tehtäviin ei kuulu toimintaa, joka kuuluu kyseisen maan ammattiliittojen yksinomaiseen toimivaltaan, ja joiden olemassaolo ei ole omiaan heikentämään kyseisten ammattiliittojen tai niiden edustajien asemaa.
|
|
Työ- ja yksityiselämän tasapaino
|
Riittävä tasapaino yksilön työ- ja yksityiselämän välillä. Työ- ja yksityiselämän tasapainoon kuuluu laajemmassa merkityksessä paitsi työ- ja yksityiselämän tasapaino ottaen huomioon perhe- tai hoitovelvollisuudet myös töissä ja vapaalla vietetyn ajan jakautuminen perhevastuiden ulkopuolella.
|
|
Työhön liittyvät vaarat
|
Työhön liittyvät vaarat voivat olla
i. fysikaalisia (esim. säteily, äärimmäiset lämpötilat, jatkuva melu, vuodot lattioilla tai kompastumisvaarat, valvomattomat koneet ja laitteet, vialliset sähkölaitteet);
ii. ergonomisia (esim. epäasianmukaisesti säädetyt työasemat ja -tuolit, vaikeat liikeradat, tärinä);
iii. kemiallisia (esim. altistuminen syöpää aiheuttaville aineille, perimän muutoksia aiheuttaville aineille, lisääntymiselle vaarallisille aineille, liuottimille, hiilimonoksidille tai torjunta-aineille);
iv. biologisia (esim. altistuminen verelle ja kehon nesteille, sienille, bakteereille, viruksille tai hyönteisten puremille);
v. psykososiaalisia (esim. sanallinen loukkaus, häirintä, kiusaaminen);
vi. työn organisointiin liittyviä (esim. vaatimukset, jotka johtavat liialliseen työtaakkaan, vuorotyö, pitkät työajat, yötyö, työpaikkaväkivalta).
|
|
Työperäinen tapaus
|
Työstä aiheutuva tai sen aikana ilmenevä tapahtuma, joka aiheuttaa tai voi aiheuttaa tapaturmia tai terveysongelmia. Tapaukset voivat johtua esimerkiksi sähköongelmista, räjähdyksestä tai tulipalosta, ylivuodosta, kaatumisesta tai vuodosta, virtauksesta, rikkoutumisesta, murtumisesta tai pilkkoutumisesta, hallinnan menetyksestä, liukastumisesta, kompastumisesta tai putoamisesta, kehon liikkeestä ilman stressiä, kehon liikkeestä stressitilassa, järkytyksestä tai pelosta, työpaikkaväkivallasta tai -häirinnästä (esim. seksuaalinen häirintä).
Tapausta, joka aiheuttaa vammoja tai terveysongelmia, kutsutaan usein ”onnettomuudeksi”. Tapausta, joka saattaa aiheuttaa vammoja tai terveysongelmia mutta jossa sellaisia ei kuitenkaan tapahdu, kutsutaan usein ”läheltä piti -tilanteeksi”.
|
(1)
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EUVL L 327, 22.12.2000, s. 1).
(2)
Teollisuuden päästöistä annettu direktiivi 2010/75/EU (teollisuuden päästödirektiivi).
(3)
Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 10 päivänä helmikuuta 2012, teollisuuden päästöistä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2010/75/EU tarkoitetuista tiedonkeruuta ja BAT-vertailuasiakirjojen laatimista ja niiden laadun varmistamista koskevista ohjeista (EUVL L 63, 2.3.2012, s. 1)..
(4)
Teollisuuden päästöistä annetun direktiivin 2010/75/EU (teollisuuden päästödirektiivi) 3 artiklan 10 alakohta.
(5)
Komission delegoitu asetus (EU) 2021/2139, annettu 4 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 täydentämisestä vahvistamalla tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellista toimintaa pidetään ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista merkittävästi edistävänä ja aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa millekään muulle ympäristötavoitteelle (EUVL L 442, 9.12.2021, s. 1).
(6)
Teollisuuden päästöistä annettu direktiivi 2010/75/EU (teollisuuden päästödirektiivi).
(7)
Neuvoston päätös 2013/488/EU, annettu 23 päivänä syyskuuta 2013, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista turvallisuussäännöistä (EUVL L 274, 15.10.2013, s. 1).
(8)
Komission delegoitu asetus (EU) 2022/1288, annettu 6 päivänä huhtikuuta 2022, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/2088 täydentämisestä teknisillä sääntelystandardeilla, joissa täsmennetään ”ei merkittävää haittaa” -periaatteeseen liittyvien tietojen sisällön ja esitystavan yksityiskohdat, kestävyysindikaattoreihin ja haitallisiin kestävyysvaikutuksiin liittyvien tietojen sisältö, menetelmät ja esitystapa sekä ympäristöön tai yhteiskuntaan liittyvien ominaisuuksien ja kestävien sijoitustavoitteiden edistämiseen liittyvien tietojen sisältö ja esitystapa ennen sopimuksen tekemistä annettavissa asiakirjoissa, verkkosivustoilla ja määräaikaiskatsauksissa (EUVL L 196, 25.7.2022, s. 1), liitteessä I oleva 21 kohta.
(9)
Teollisuuden päästöistä annettu direktiivi 2010/75/EU (teollisuuden päästödirektiivi).
(10)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1).
(11)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13), 2 artiklan 20 alakohta.
(12)
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/54/EY, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa (EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23).
(13)
Neuvoston direktiivi 2000/78/EY, annettu 27 päivänä marraskuuta 2000, yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista (EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16).
(14)
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).
(15)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1893/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 vahvistamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3037/90 ja tiettyjen eri tilastoaloja koskevien yhteisön asetusten muuttamisesta (EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1).
(16)
Komission delegoitu asetus (EU) 2022/1288, annettu 6 päivänä huhtikuuta 2022, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/2088 täydentämisestä teknisillä sääntelystandardeilla, joissa täsmennetään ”ei merkittävää haittaa” -periaatteeseen liittyvien tietojen sisällön ja esitystavan yksityiskohdat, kestävyysindikaattoreihin ja haitallisiin kestävyysvaikutuksiin liittyvien tietojen sisältö, menetelmät ja esitystapa sekä ympäristöön tai yhteiskuntaan liittyvien ominaisuuksien ja kestävien sijoitustavoitteiden edistämiseen liittyvien tietojen sisältö ja esitystapa ennen sopimuksen tekemistä annettavissa asiakirjoissa, verkkosivustoilla ja määräaikaiskatsauksissa (EUVL L 196, 25.7.2022, s. 1).
(17)
Neuvoston direktiivi 1999/31/EY, annettu 26 päivänä huhtikuuta 1999, kaatopaikoista (EYVL L 182, 16.7.1999, s. 1), 2 artiklan g alakohta.
(18)
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/62/EY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1994, pakkauksista ja pakkausjätteistä (EYVL L 365, 31.12.1994, s. 10), 3 artiklan 1 alakohta.
(19)
Kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä annetun asetuksen (EU) 2020/852 2 artiklan 10 alakohta.
(20)
Teollisuuden päästöistä annettu direktiivi 2010/75/EU (teollisuuden päästödirektiivi).
(21)
Teollisuuden päästöistä annettu direktiivi 2010/75/EU (teollisuuden päästödirektiivi).
(22)
Jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EC 3 artiklan 15 alakohta.
(23)
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82), 2 artiklan 1 alakohta.
(24)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/697, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2021, Euroopan puolustusrahaston perustamisesta ja asetuksen (EU) 2018/1092 kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 149).
(25)
Teollisuuden päästöistä annetun direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 21 alakohta (teollisuuden päästödirektiivi).
(26)
Komission asetus (EU) 2018/2026, annettu 19 päivänä joulukuuta 2018, organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1221/2009 liitteen IV muuttamisesta (EUVL L 325, 20.12.2018, p. 18).
(27)
Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 10 päivänä helmikuuta 2012, teollisuuden päästöistä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2010/75/EU tarkoitetuista tiedonkeruuta ja BAT-vertailuasiakirjojen laatimista ja niiden laadun varmistamista koskevista ohjeista.
(28)
Neuvoston direktiivi N:o 96/29/Euratom, annettu 13 päivänä toukokuuta 1996, perusnormien vahvistamisesta työntekijöiden ja väestön terveyden suojelemiseksi ionisoivasta säteilystä aiheutuvilta vaaroilta (EYVL L 159, 29.6.1996, s. 1).
(29)
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/41/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, geneettisesti muunnettujen mikro-organismien suljetusta käytöstä (EUVL L 125, 21.5.2009, s. 75).
(30)
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/18/EY, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2001, geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön ja neuvoston direktiivin 90/220/ETY kumoamisesta (EYVL L 106, 17.4.2001, p. 1).
(31)
Teollisuuden päästöistä annettu direktiivi 2010/75/EU (teollisuuden päästödirektiivi).
(32)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).
(33)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta (EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1).
(34)
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (vesipuitedirektiivi).
(35)
Asetus (EU) 2019/2088 kestävyyteen liittyvien tietojen antamisesta rahoituspalvelusektorilla.
(36)
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).
(37)
Jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EC 3 artiklan 1 alakohta.
(38)
Jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EC 4 artiklan 1 kohta.
(39)
Jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EC 3 artiklan 9 kohta.
|