|
+LIITE II |
LIITE II
LIITE II 1 PINTAVEDET 1.1 Pintavesimuodostumatyyppien ominaispiirteiden tarkastelu Jäsenvaltiot määrittelevät pintavesimuodostumien sijainnin ja rajat ja tekevät näiden muodostumien ominaispiirteiden tarkastelun seuraavan menetelmän mukaisesti. Tätä ominaispiirteiden alkutarkastelua varten jäsenvaltiot voivat yhdistää pintavesimuodostumia ryhmiksi.
i)
Vesipiirin pintavesimuodostumat määritellään kuuluviksi joko yhteen seuraavista pintavesijaotteluryhmistä — joet, järvet, jokisuiden vaihettumisalueet tai rannikkovedet — tai keinotekoisiksi pintavesimuodostumiksi tai voimakkaasti muutetuiksi pintavesimuodostumiksi.
ii)
Vesipiirin kaikkien pintavesijaotteluryhmien vesimuodostumat erotellaan tyyppeihin. Nämä tyypit määritellään käyttäen jäljempänä 1.2 kohdassa kuvattua A-järjestelmää tai B-järjestelmää.
iii)
A-järjestelmää käytettäessä vesipiirin vesimuodostumat erotellaan ensin luonnonmaantieteellisiin alueisiin kuuluviksi jäljempänä 1.2 kohdassa määriteltyjen ja liitteen XI karttaan merkittyjen alueiden mukaisesti. Kunkin luonnonmaantieteellisen alueen vesimuodostumat erotellaan sen jälkeen pintavesimuodostumatyyppeihin A-järjestelmän taulukoissa olevien kuvaajien mukaisesti.
iv)
Jos käytetään B-järjestelmää, jäsenvaltioiden on saavutettava vähintään sama erottelutarkkuus kuin A-järjestelmää käytettäessä. B-järjestelmän mukaan vesipiirin vesimuodostumat erotellaan tyyppeihin käyttäen pakollisten kuvaajien arvoja ja sellaisia valinnaisia kuvaajia tai kuvaajien yhdistelmiä, joita tarvitaan, jotta tyypille ominaiset biologiset vertailuolot voidaan määritellä luotettavasti.
v)
Keinotekoiset tai voimakkaasti muutetut pintavesimuodostumat erotellaan kyseessä olevaa voimakkaasti muutettua tai keinotekoista pintavesimuodostumaa eniten muistuttavan pintavesijaotteluryhmän kuvaajien mukaisesti.
vi)
Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tyyppien maantieteellisestä sijainnista kartta tai karttoja (GIS-muodossa), joissa erottelun taso on sama kuin A-järjestelmää käytettäessä. 1.2 Luonnonmaantieteelliset alueet ja pintavesimuodostumatyypit 1.2.1 Joet
A-järjestelmä
B-järjestelmä
1.2.2 Järvet
A-järjestelmä
B-järjestelmä
1.2.3 Jokisuiden vaihettumisalueet
A-järjestelmä
B-järjestelmä
1.2.4 Rannikkovedet
A-järjestelmä
B-järjestelmä
1.3 Tyypille ominaisten vertailuolojen määritteleminen pintavesimuodostumille
i)
Kullekin 1.1 kohdan mukaisesti kuvatulle pintavesimuodostumatyypille on määriteltävä tyypille ominaiset hydrologis-morfologiset ja fysikaalis-kemialliset olot, jotka edustavat liitteessä V olevassa 1.1 kohdassa määritellyille hydrologis-morfologisille ja fysikaalis-kemiallisille laatutekijöille liitteessä V olevan 1.2 kohdan taulukossa määriteltyjä kyseisen pintavesimuodostumatyypin erinomaisen ekologisen tilan arvoja. Tyypille ominaiset biologiset vertailuolot on määriteltävä liitteessä V olevassa 1.1 kohdassa yksilöidyille biologisille laatutekijöille liitteessä V olevan 1.2 kohdan taulukossa määritellyn kyseisen pintavesimuodostumatyypin erinomaisen ekologisen tilan arvojen mukaisesti.
ii)
Sovellettaessa tässä osassa esitettyjä menetelmiä voimakkaasti muutettuihin tai keinotekoisiin pintavesimuodostumiin, viittauksia erinomaiseen ekologiseen tilaan pidetään viittauksina parhaaseen mahdolliseen ekologiseen potentiaaliin, joka on määritelty liitteessä V olevassa 1.2.5 taulukossa. Vesimuodostuman parasta mahdollista ekologista potentiaalia koskevat arvot on tarkistettava joka kuudes vuosi.
iii)
Edellä i ja ii kohdassa säädettyä tarkoitusta varten määritellyt tyypille ominaiset olot sekä tyypille ominaiset biologiset vertailuolot voivat perustua joko vertailualueisiin tai mallintamiseen tai näiden menetelmien yhdistelmään. Jos näitä menetelmiä ei voida käyttää, jäsenvaltiot voivat käyttää asiantuntijoiden arvioita olojen määrittelemiseksi. Tiettyjen synteettisten pilaavien aineiden pitoisuuksien osalta erinomaisen ekologisen tilan määrittelemisessä käytetään määritysrajoja, jotka voidaan saavuttaa tyypille ominaisten olojen määrittelyajankohtana käytettävissä olevien tekniikoiden avulla.
iv)
Vertailualueisiin perustuvien tyypille ominaisten biologisten vertailuolojen määrittelemiseksi jäsenvaltioiden on muodostettava jokaiselle pintavesimuodostumatyypille vertailualueverkko. Verkossa on oltava riittävä määrä erinomaista tilaa edustavia paikkoja, jotta vertailuarvojen luotettavuustaso on riittävä, ottaen huomioon kyseisen pintavesimuodostumatyypin erinomaista ekologista tilaa osoittavien laatutekijöiden arvojen vaihtelu sekä mallintamistekniikat, joita sovelletaan v kohdan mukaisesti.
v)
Mallintamiseen perustuvat tyypille ominaiset biologiset vertailuolot voidaan määritellä käyttäen ennustavaa mallinnusta tai takautuvia menetelmiä. Menetelmissä käytetään historiallista, paleolimnologista ja muuta saatavilla olevaa tietoa, ja niillä on saavutettava riittävä vertailuarvojen luotettavuustaso sen varmistamiseksi, että näin määritellyt olot ovat yhdenmukaisia ja soveltuvia kullekin pintavesimuodostumatyypille.
vi)
Jos pintavesimuodostumatyypin laatutekijälle ei ole mahdollista määritellä luotettavia tyypille ominaisia vertailuoloja johtuen laatutekijän suuresta luontaisesta vaihtelusta, joka ei ole vain vuodenaikojen vaihtelun aiheuttamaa, voidaan tämä tekijä poistaa kyseisen pintavesimuodostumatyypin ekologisen tilan arvioinnista. Tällaisissa tapauksissa jäsenvaltioiden on esitettävä vesipiirin hoitosuunnitelmassa laatutekijän poisjättämisen perusteet. 1.4 Paineiden tunnistaminen Jäsenvaltioiden on kerättävä ja ylläpidettävä tietoja kunkin vesipiirin pintavesimuodostumille ihmistoiminnasta mahdollisesti aiheutuvien merkittävien paineiden tyypistä ja suuruudesta, erityisesti: yhdyskunnista, teollisuudesta, maataloudesta ja muista laitoksista ja toiminnoista peräisin olevan, erityisesti liitteessä VIII lueteltujen aineiden aiheuttaman merkittävän pistekuormituksen arviointi ja tunnistaminen muun muassa seuraavien säännösten nojalla kerättyjen tietojen perusteella:
i)
direktiivin 91/271/ETY 15 ja 17 artikla,
ii)
direktiivin 96/61/EY 9 ja 15 artikla ( 27 ), ja ensimmäistä vesipiirin hoitosuunnitelmaa varten seuraavien direktiivien nojalla:
iii)
direktiivin 76/464/ETY 11 artikla, yhdyskunnista, teollisuudesta, maataloudesta ja muista laitoksista ja toiminnoista peräisin olevan, erityisesti liitteessä VIII lueteltujen aineiden aiheuttaman merkittävän hajakuormituksen arviointi ja tunnistaminen muun muassa seuraavien säännösten nojalla kerättyjen tietojen perusteella:
i)
direktiivin 91/676/ETY ( 30 ) 3, 5 ja 6 artikla,
ii)
direktiivin 91/414/ETY 7 ja 17 artikla,
iii)
direktiivi 98/8/EY, ja ensimmäistä vesipiirin hoitosuunnitelmaa varten seuraavien direktiivien nojalla:
iv)
neuvoston direktiivit 75/440/ETY, 76/160/ETY, 76/464/ETY, 78/659/ETY ja 79/923/ETY, yhdyskuntien, teollisuuden ja maatalouden tarpeisiin sekä muihin tarkoituksiin tapahtuvan merkittävän vedenoton arviointi ja tunnistaminen, mukaan lukien vuodenaikaisvaihtelut ja vuosittainen kokonaistarve sekä veden hävikki jakelujärjestelmissä, merkittävän veden juoksun säännöstelyn, mukaan lukien veden siirtäminen ja johtaminen muualle, virtausoloihin ja vesitaseisiin aiheuttaman vaikutuksen arviointi ja tunnistaminen, vesimuodostumiin kohdistuvien merkittävien morfologisten muutosten tunnistaminen, muiden merkittävien pintavesien tilaan kohdistuvien ihmistoiminnan vaikutusten arviointi ja tunnistaminen, ja maankäytön selvittäminen, mukaan lukien yhdyskunnat, teollisuus-, maatalousalueet sekä tarvittaessa kalatalous- ja metsäalueet. 1.5 Vaikutusten arviointi Jäsenvaltioiden on arvioitava pintavesimuodostumien vesien herkkyys edellä tunnistetuille paineille. Jäsenvaltioiden on käytettävä edellä mainitulla tavalla kerättyä tietoa sekä muita asiaankuuluvia tietoja, mukaan lukien olemassa olevat ympäristönseurantatiedot, arvioidakseen todennäköisyyttä sille, että vesipiirin pintavesimuodostumat eivät saavuta niille 4 artiklan mukaisesti asetettuja ympäristön laatutavoitteita. Jäsenvaltiot voivat käyttää mallintamistekniikoita tässä arvioinnissa. Niille vesimuodostumille, jotka on tunnistettu sellaisiksi, etteivät ne todennäköisesti saavuta ympäristön laatutavoitteita, tehdään tarvittaessa lisätarkastelu, jotta 8 artiklan edellyttämät seurantaohjelmat ja 11 artiklan edellyttämät toimenpideohjelmat voidaan suunnitella parhaalla mahdollisella tavalla. 2 POHJAVEDET 2.1 Ominaispiirteiden alkutarkastelu Jäsenvaltioiden on aluksi tarkasteltava kaikkien pohjavesimuodostumien ominaispiirteitä arvioidakseen niiden käyttöä sekä sitä, missä määrin on mahdollista, että kullekin pohjavesimuodostumalle 4 artiklan mukaan asetettuja tavoitteita ei saavuteta. Jäsenvaltiot voivat tätä alustavaa tarkastelua varten yhdistää pohjavesimuodostumia ryhmiksi. Tässä analyysissä voidaan käyttää olemassa olevia hydrologisia, geologisia, pedologisia, maankäyttöön, vesimääriin ja vedenottoon liittyviä sekä muita tietoja, mutta siinä on määriteltävä:
—
pohjavesimuodostuman tai muodostumien sijainti ja rajat
—
kuhunkin pohjavesimuodostumaan mahdollisesti kohdistuvat paineet, mukaan lukien:
—
hajakuormitus
—
pistekuormitus
—
vedenotto
—
tekopohjaveden muodostaminen
—
pohjaveden muodostumisalueen maa- ja kallioperän yleispiirteet
—
ne pohjavesimuodostumat, joista pintavesien ekosysteemit ja maaekosysteemit ovat suoraan riippuvaisia.
2.2 Ominaispiirteiden lisätarkastelu Tämän ominaispiirteiden alkutarkastelun jälkeen jäsenvaltioiden on tehtävä ominaispiirteiden lisätarkastelu niille pohjavesimuodostumille tai -muodostumaryhmille, joiden osalta on mahdollista, että ympäristötavoitteita ei saavuteta, täsmällisemmän arvioinnin tekemiseksi riskin suuruudesta, sekä kartoitettava 11 artiklan nojalla vaadittavat toimenpiteet. Lisäksi kyseisen kartoituksen on sisällettävä olennaiset tiedot ihmistoiminnan vaikutuksesta ja tarvittaessa seuraavat tiedot:
—
pohjavesimuodostuman geologiset ominaispiirteet, mukaan lukien geologisen muodostuman laajuus ja tyyppi,
—
pohjavesimuodostuman hydrogeologiset ominaispiirteet, mukaan lukien hydraulinen johtavuus, huokoisuus ja paineellisuus,
—
maaperän ominaispiirteet pohjaveden muodostumisalueella, mukaan lukien kerrostumien ja maaperän paksuus, huokoisuus, hydraulinen johtavuus ja imeytymisominaisuudet,
—
pohjaveden kerrostuneisuuspiirteet tietyssä pohjavesimuodostumassa,
—
pohjavesimuodostumiin dynaamisesti yhteydessä olevien maaekosysteemien ja pintavesien luettelointi,
—
pohjavesimuodostuman ja siihen liittyvien maaekosysteemien ja pintavesien välisen veden vaihdon suuntaa ja määrää koskevat arviot,
—
riittävät tiedot pitkän ajan keskimääräisen vuotuisen muodostumismäärän laskemiseksi, ja
—
pohjavesien kemiallisen koostumuksen ominaispiirteiden tarkastelu, mukaan lukien ihmistoiminnan vaikutusten määrittely. Jäsenvaltiot voivat käyttää pohjavesien ominaispiirteiden tarkastelussa tyyppeihin jaottelua määritettäessä pohjavesimuodostumien luontaisia taustapitoisuuksia.
2.3 Ihmistoiminnan pohjavesivaikutuksia koskeva tarkastelu Niiden pohjavesimuodostumien osalta, jotka ulottuvat kahden tai useamman jäsenvaltion välisen rajan yli tai joiden osalta katsotaan edellä 2.1 kohdan mukaisesti tehdyn alustavan ominaispiirteiden tarkastelun perusteella olevan mahdollista, että ne eivät saavuta 4 artiklan mukaan kullekin pohjavesimuodostumalle asetettuja tavoitteita, kerätään ja ylläpidetään kustakin pohjavesimuodostumasta soveltuvin osin seuraavat tiedot:
a)
pohjavedenottamoiden sijainti lukuun ottamatta
—
vedenottamoita, joista otetaan vettä keskimäärin vähemmän kuin 10 m3 vuorokaudessa, tai
—
vedenottamoita, joita käytetään ihmisten käyttöön tarkoitetun veden ottoon ja joista otetaan vettä keskimäärin vähemmän kuin 10 m3 vuorokaudessa tai vähemmän kuin 50 hengen käyttöön;
b)
keskimääräinen vuotuinen vedenotto kyseisistä paikoista;
c)
pohjavesimuodostumasta otetun veden kemiallinen koostumus;
d)
niiden paikkojen sijainti, joissa pohjavesimuodostumaan päästetään suoraan vesiä;
e)
päästetyn veden määrä kyseisissä paikoissa;
f)
pohjavesiin päästettävien vesien kemiallinen koostumus; ja
g)
maankäyttö pohjaveden muodostumisalueella tai -alueilla mukaan lukien saastuminen ja pohjaveden muodostumiselle ihmistoiminnasta aiheutuvat muutokset, kuten sade- ja valumavesien johtaminen muualle vettä läpäisemättömin rakentein, imeyttäminen maaperään, patoaminen tai kuivatus. 2.4 Pohjavedenkorkeuden muutosten vaikutuksia koskeva tarkastelu Jäsenvaltioiden on myös tunnistettava ne pohjavesimuodostumat, joille on 4 artiklan mukaisesti määriteltävä vähemmän vaativat tavoitteet, mukaan lukien veden tilaan kohdistuvien vaikutusten arvioinnin jälkeen ne pohjavesimuodostumat, joilla on vaikutusta:
i)
pintavesiin ja niihin yhteydessä oleviin maaekosysteemeihin;
ii)
säännöstelyyn, tulvasuojeluun tai maankuivatukseen;
iii)
ihmisten elinolojen kehitykseen 2.5 Pohjaveden laadussa tapahtuneen pilaantumisen vaikutusten arviointi Jäsenvaltioiden on yksilöitävä ne pohjavesimuodostumat, joille asetetaan 4 artiklan 5 kohdan nojalla vähemmän vaativat tavoitteet sen vuoksi, että pohjavesimuodostuma on 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti määriteltynä ihmistoiminnan vaikutuksesta siinä määrin pilaantunut, että pohjaveden hyvän kemiallisen tilan saavuttaminen on mahdotonta tai suhteettoman kallista. 1. Yleiskatsaus
1.1 Viittaukset1.2 Tunnistetut vaatimukset1.3 Liittyvät standardit2. Tunnistetut vaatimukset
3. Liittyvät standardit
|