+LIITE V

LIITE V

Kansallisen riskinarvioinnin malli

Yleiset tiedot

Tämän riskinarvioinnin laadinnasta vastaavan toimivaltaisen viranomaisen nimi ( 13 ).

1. Järjestelmän kuvaus

1.1

Esitetään lyhyt yhdistetty kuvaus kunkin sellaisen riskiryhmän alueellisesta kaasujärjestelmästä ( 14 ), johon jäsenvaltio osallistuu; kuvauksesta käyvät ilmi seuraavat:

tärkeimmät kaasun kulutusta koskevat luvut ( 15 ): vuosittainen lopullinen kaasun kulutus (bcm ja MWh) ja erittely asiakastyypin mukaisesti ( 16 ), kysyntähuippu (kokonaiskysyntä ja erittely kuluttajaluokan mukaisesti (mcm/d));

kuvaus kaasujärjestelmän tai -järjestelmien toiminnasta asianomaisissa riskiryhmissä: pääasialliset virrat (tulo/lähtö/kauttakulku), tulo- ja lähtöpisteiden infrastruktuurin kapasiteetti riskiryhmien alueelle tai alueille ja alueelta tai alueilta pois sekä jäsenvaltiota kohti, mukaan lukien käyttöaste, nesteytetyn maakaasun käsittelylaitokset (päivittäinen enimmäiskapasiteetti, käyttöaste ja pääsyjärjestelyt) jne.;

kaasuntuontilähteiden jakautuminen mahdollisuuksien mukaan alkuperämaittain ( 17 );

kuvaus riskiryhmän kannalta merkityksellisten varastojen roolista, mukaan lukien mahdollisuudet käyttää niitä rajatylittävästi:

varastointikapasiteetti (kokonaismäärä ja käytettävissä oleva kaasu) verrattuna lämmityskauden kysyntään,

ii)

päivittäinen kaasunoton maksimikapasiteetti eri täyttöasteilla (ihannetilanteessa täysillä varastoilla ja kauden lopussa olevilla tasoilla);

kuvaus riskiryhmän tai riskiryhmien oman tuotannon roolista:

tuotannon määrä vuosittaiseen lopulliseen kaasun kulutukseen nähden,

ii)

päivittäinen enimmäistuotantokapasiteetti ja kuvaus siitä, kuinka sillä voidaan kattaa päivittäinen enimmäiskulutus;

kuvaus kaasun roolista sähköntuotannossa (esim. merkitys ja rooli uusiutuvien energialähteiden tukena), mukaan lukien kaasupohjainen sähköntuotanto (kokonaismäärä (MWe) ja prosenttiosuus kokonaistuotantokapasiteetista) ja yhteistuotanto (kokonaismäärä (MWe) ja prosenttiosuus kokonaistuotantokapasiteetista).

1.2

Esitetään lyhyt kuvaus jäsenvaltion kaasujärjestelmästä; kuvauksesta käyvät ilmi seuraavat:

tärkeimmät kaasun kulutusta koskevat luvut: vuotuinen lopullinen kaasun kulutus (bcm) ja erittely asiakastyypin mukaisesti, huippukuormitus (mcm/d);

kuvaus kaasujärjestelmän toiminnasta kansallisella tasolla, mukaan lukien infrastruktuuri (sikäli kun sitä ei käsitellä 1.1. kohdan b alakohdassa). Tarvittaessa sisällytetään L-kaasujärjestelmä;

kaasun toimitusvarmuuden kannalta keskeisen infrastruktuurin yksilöiminen;

kaasuntuontilähteiden jakautuminen alkuperämaittain, mahdollisuuksien mukaan kansallisella tasolla;

kuvaus varastojen roolista, mukaan lukien

varastointikapasiteetti (kokonaismäärä ja käytettävissä oleva määrä) verrattuna lämmityskauden kysyntään,

ii)

päivittäinen kaasunoton maksimikapasiteetti eri täyttöasteilla (ihannetilanteessa täysillä varastoilla ja kauden lopussa olevilla tasoilla);

kuvaus oman tuotannon merkityksestä, mukaan lukien

tuotannon määrä vuosittaiseen kaasun loppukulutukseen nähden,

ii)

päivittäinen enimmäistuotantokapasiteetti;

kuvaus kaasun roolista sähköntuotannossa (esimerkiksi merkitys ja rooli uusiutuvien energialähteiden tukena), mukaan lukien kaasupohjainen sähköntuotanto (kokonaismäärä (MWe) ja prosenttiosuus kokonaistuotantokapasiteetista) ja yhteistuotanto (kokonaismäärä (MWe) ja prosenttiosuus kokonaistuotantokapasiteetista).

2. Infrastruktuurinormi (5 artikla)

Esitetään kuvaus siitä, kuinka infrastruktuurinormia noudatetaan, mukaan lukien N – 1-kaavaa varten käytetyt tärkeimmät arvot ja vaihtoehdot sen noudattamiselle (suoraan liitettyjen jäsenvaltioiden kanssa, kysyntäpuolen toimenpiteet) sekä nykyisistä kaksisuuntaisista kapasiteeteista seuraavasti:

N – 1-kaava

yksilöidään yhteisen edun mukainen suurin yksittäinen kaasuinfrastruktuuri,

ii)

lasketaan N – 1-kaava kansallisella tasolla,

iii)

esitetään kuvaus N – 1-kaavan kaikkia osatekijöitä varten käytetyistä arvoista, mukaan lukien niiden laskemiseen käytettävät väliaikaiset luvut (esim. EPm:tä varten kaikkien tässä parametrissa huomioon otettujen tulopisteiden kapasiteetti),

iv)

ilmoitetaan mahdolliset menetelmät, joita on käytetty parametrien (esim. Dmax) laskemiseen N – 1-kaavassa (yksityiskohtaiset selitykset esitetään liitteissä),

selitetään N – 1-kaavan laskelman tulokset ottaen huomioon varastojen taso 30 prosentissa ja 100 prosentissa suurimmasta käytettävissä olevasta määrästä,

vi)

selitetään N – 1-kaavan simulaation tärkeimmät tulokset käyttäen hydraulista mallia,

vii)

mikäli jäsenvaltio niin päättää, N – 1-kaavan laskenta käyttäen kysyntäpuolen toimenpiteitä:

—

lasketaan N – 1-kaava liitteessä II olevan 2 kohdan mukaisesti,

—

esitetään kuvaus N – 1-kaavan kaikkia osatekijöitä varten käytetyistä arvoista, mukaan lukien laskennassa käytettävät väliaikaiset luvut (jos eri kuin 2 kohdan a alakohdan iii alakohdassa kuvatut luvut),

—

ilmoitetaan mahdolliset menetelmät, joita on käytetty parametrien (esim. Dmax) laskemiseen N – 1-kaavassa (yksityiskohtaiset selitykset esitetään liitteissä),

—

selitetään markkinapohjaiset kysyntään vaikuttavat toimenpiteet, jotka on otettu käyttöön tai on määrä ottaa käyttöön tasaamaan kaasun toimitushäiriötä ja sen odotettua vaikutusta (Deff);

viii)

N – 1-kaavan yhteinen laskenta, jos niin sovitaan asianomaisen riskiryhmän tai asianomaisten riskiryhmien toimivaltaisten viranomaisten tai suoraan liitettyjen jäsenvaltioiden kanssa:

—

lasketaan N – 1-kaava liitteessä II olevan 5 kohdan mukaisesti,

—

esitetään kuvaus N – 1-kaavan kaikkia osatekijöitä varten käytetyistä arvoista, mukaan lukien niiden laskennassa käytettävistä väliaikaisista luvuista (jos eri kuin 2 kohdan a alakohdan iii alakohdassa kuvatut luvut),

—

ilmoitetaan mahdolliset menetelmät ja oletukset, joita on käytetty parametrien (esim. Dmax) laskemiseen N – 1-kaavassa (yksityiskohtaiset selitykset esitetään liitteissä),

—

selitetään sovitut järjestelyt, joilla varmistetaan, että N – 1-kaavaa noudatetaan;

kaksisuuntainen kapasiteetti

ilmoitetaan yhteenliitäntäpisteet, joissa on käytössä kaksisuuntainen kapasiteetti sekä kaksisuuntaisten virtojen enimmäiskapasiteetti,

ii)

ilmoitetaan järjestelyt, joilla hallitaan vastakkaisvirtauskapasiteettia (esim. keskeytettävä kapasiteetti),

iii)

ilmoitetaan yhteenliitäntäpisteet, joille on myönnetty poikkeus 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti, poikkeuksen kesto ja sen myöntämisperusteet.

3. Riskien tunnistaminen

Esitetään kuvaus riskitekijöistä, joilla voisi olla haitallinen vaikutus kaasun toimitusvarmuuteen jäsenvaltiossa, niiden todennäköisyys ja seuraukset.

Ohjeellinen luettelo riskitekijöiden tyypeistä, jotka on sisällytettävä arviointiin vain jos toimivaltainen viranomainen pitää sitä tarpeellisena:

poliittiset riskit

—

eri syistä johtuva häiriö kaasun toimituksessa kolmansista maista,

—

poliittiset levottomuudet (joko alkuperämaassa tai kauttakulkumaassa),

—

sota tai sisällissota (joko alkuperämaassa tai kauttakulkumaassa),

—

terrorismi;

teknologiaan liittyvät riskit

—

räjähdykset tai tulipalot,

—

tulipalot (laitoksen sisällä),

—

vuodot,

—

asianmukaisen ylläpidon puuttuminen,

—

laitehäiriö (käynnistysvaikeudet, häiriö toiminnan aikana jne.),

—

sähkön (tai muun energialähteen) puute,

—

tietotekniikkahäiriö (laitteiston tai ohjelmiston häiriö, internethäiriö, SCADA-järjestelmän ongelmat jne.),

—

kyberhyökkäys,

—

kaivaustöistä (kaivaminen, kasaaminen), pohjatöistä jne. johtuvat vaikutukset;

kaupalliset tai markkinoihin taikka rahoitukseen liittyvät riskit

—

sopimukset kolmansien maiden toimittajien kanssa,

—

kaupallinen riita,

—

kolmansien maiden yksiköistä peräisin olevien kaasun toimitusvarmuuden kannalta merkityksellisen infrastruktuurin valvonta, johon voi liittyä muun muassa investointien riittämättömyyteen liittyvät riskit, monipuolisuuden heikkeneminen tai unionin oikeuden noudattamatta jättäminen,

—

hintojen epävakaus,

—

liian vähäiset investoinnit,

—

yhtäkkinen, odottamaton huippukuormitus,

—

muut riskit, jotka voivat johtaa rakenteelliseen tehottomuuteen;

yhteiskunnalliset riskit

—

lakot (tähän liittyvillä eri aloilla, kuten kaasualan lakko, satama- tai liikennelakko jne.),

—

sabotaasi,

—

vandalismi,

—

varkaudet;

luonnonriskit

—

maanjäristykset,

—

maanvyörymät,

—

tulvat (rankkasade, jokitulva),

—

myrskyt (meri),

—

lumivyöryt,

—

äärimmäiset sääolot,

—

tulipalot (laitoksen ulkopuolella, kuten läheisyydessä sijaitsevissa metsissä, laidunmaalla jne.).

Analyysi

yksilöidään jäsenvaltiota koskevat merkitykselliset riskitekijät, mukaan lukien niiden todennäköisyys ja vaikutukset;

esitetään perusteet, joiden pohjalta määritetään, onko järjestelmä altis suurille tai kohtuuttomille riskeille;

laaditaan luettelo merkityksellisistä riskiskenaarioista riskitekijöiden ja niiden todennäköisyyden mukaisesti ja esitetään kuvaus siitä, kuinka valinta tehtiin.

4. Riskianalyysi ja riskinarviointi

Tehdään analyysi 3 kohdassa tunnistetuista merkityksellisistä riskiskenaarioista. Sisällytetään riskiskenaarioiden simulointiin nykyiset kaasun toimitusvarmuustoimenpiteet, kuten infrastruktuurinormi laskettuna liitteessä II olevassa 2 kohdassa esitetyn N – 1-kaavan avulla ja kaasun toimitusnormi. Kustakin riskiskenaariosta esitetään

yksityiskohtainen kuvaus riskiskenaariosta, mukaan lukien kaikki oletukset ja tarvittaessa niiden laskemiseen käytetyt menetelmät,

yksityiskohtainen kuvaus tehdyn simulaation tuloksista, mukaan lukien vaikutusten määrällinen määrittäminen (esim. toimittamatta jäänyt kaasu, sosioekonomiset vaikutukset, vaikutukset kaukolämmitykseen ja vaikutukset sähköntuotantoon).

5. Johtopäätökset

Esitetään kuvaus sellaisen yhteisen riskinarvioinnin tärkeimmistä tuloksista, johon jäsenvaltio on osallistunut, mukaan lukien lisätoimia edellyttävien riskiskenaarioiden tunnistaminen.

1. Yleiskatsaus

Otsikko	Sääntely

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

Vaatimukset
Lähde	Vaatimus

3. Liittyvät standardit

Standardit
Lähde	Vaatimus

Builddate: 22.06.2026 00:00:00 -Doknr: CELEX:32017R1938
EULAW -
EN: Legal acts of the European Union from EUR-Lex, https://eur-lex.europa.eu/. © European Union. Re-use is authorised by Decision 2011/833/EU, provided the source is acknowledged; the consolidated texts are licensed under CC BY 4.0 (EUR-Lex legal notice). Divided into sections and converted into the GRCA format, the wording unchanged. Only the legislation published in the Official Journal of the European Union is deemed authentic.

DE: Rechtsakte der Europäischen Union aus EUR-Lex, https://eur-lex.europa.eu/. © Europäische Union. Weiterverwendung nach Beschluss 2011/833/EU mit Quellenangabe gestattet; die konsolidierten Fassungen stehen unter CC BY 4.0 (Rechtlicher Hinweis von EUR-Lex). In Abschnitte aufgeteilt und in das GRCA-Format umgewandelt, der Wortlaut unverändert. Verbindlich sind allein die im Amtsblatt der Europäischen Union veröffentlichten Rechtsakte.