1 Alajakso

kyseisten sopimusten on oltava oikeudellisesti päteviä ja kaikilla asian kannalta merkityksellisillä lainkäyttöalueilla täytäntöönpanokelpoisia myös, jos vastapuoli todetaan maksukyvyttömäksi tai asetetaan konkurssiin;

laitosten on pystyttävä milloin tahansa määrittämään, mitkä varat ja velat ovat kyseisten sopimusten kohteena;

laitosten on seurattava ja valvottava jatkuvasti luottosuojan lopettamiseen liittyviä riskejä;

laitosten on seurattava ja valvottava kyseisiä vastuita nettoperusteisesti ja jatkuvasti.

niiden on oltava oikeudellisesti päteviä ja kaikilla asian kannalta merkityksellisillä lainkäyttöalueilla täytäntöönpanokelpoisia myös, jos vastapuoli todetaan maksukyvyttömäksi tai asetetaan konkurssiin;

niiden on annettava saajaosapuolelle oikeus päättää oikea-aikaisesti kaikki sopimuksenmukaiset liiketoimet, jos vastapuoli laiminlyö maksunsa, on maksukyvytön tai asetetaan konkurssiin;

niiden on annettava mahdollisuus nettouttaa sopimuksen mukaisesti keskeytetyistä liiketoimista aiheutuneet voitot ja tappiot siten, että osapuoli on toiselle osapuolelle velkaa yhden nettosumman.

vakuussopimuksen, jolla reaalivakuus annetaan laitokselle, on oltava kaikilla asian kannalta merkityksellisillä lainkäyttöalueilla oikeudellisesti pätevä ja täytäntöönpanokelpoinen, ja sen on annettava laitokselle mahdollisuus realisoida vakuuden arvo kohtuullisessa ajassa;

209 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja etuoikeutettuja vaateita yksinomaisesti lukuun ottamatta vain vakuuteen liittyviä ensisijaisia pantteja tai kiinnityksiä voidaan pitää hyväksyttävänä vakuutena, ja laitoksella on oltava etuoikeus vakuuden realisoinnista saatavaan tuottoon suhteessa kaikkiin muihin luotonantajiin;

laitosten on seurattava vakuuden arvon kehitystä säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa. Laitosten on harjoitettava seurantaa useammin, jos markkinaolosuhteet muuttuvat merkittävästi;

luottosopimukseen on sisällyttävä yksityiskohtainen kuvaus vakuudesta sekä yksityiskohtainen erittely vakuuden arvon uudelleenarvostuksen toteutustavasta ja tiheydestä;

laitosten on osana sisäisiä luottokäytänteitään ja -menettelyjään selkeästi dokumentoitava hyväksymiensä reaalivakuuksien tyypit sekä käytänteet ja menettelyt, joita ne soveltavat, jotta kunkin vakuustyypin määrä on asianmukainen suhteessa vastuumäärään;

liiketoimirakenteeseen liittyvistä laitoksen luottokäytänteistä on käytävä ilmi seuraavat:

laitosten on vakuuden arvon arvioimisessa ja uudelleenarvostuksessa otettava täysimääräisesti huomioon vakuuden arvon heikentyminen tai vakuuden vanhentuminen ja kiinnitettävä erityistä huomiota ajan kulumisen vaikutuksiin niiden vakuuksien osalta, joiden arvo on selvästi aikasidonnainen; reaalivakuuden osalta vakuuden vanhentumiseen on sisällyttävä myös ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyviä arvostusnäkökohtia, jotka koskevat kieltoja tai rajoituksia, joita asiaankuuluvat unionin ja jäsenvaltioiden sääntelytavoitteet ja säädökset asettavat sekä joita tapauksen mukaan kansainvälisesti toimivien laitosten osalta kolmansien maiden oikeudelliset ja sääntelytavoitteet asettavat;

laitoksilla on oltava oikeus tarkastaa vakuus paikan päällä. Niillä on myös oltava käytänteet ja menettelyt, joita sovelletaan niiden oikeuteen tarkastaa vakuus paikan päällä;

luottosuojaksi valitun vakuuden on oltava asianmukaisesti vakuutettu, ja laitoksilla on oltava menettelyt tämä seuraamiseksi.

tapauksen mukaan 208 tai 210 artiklassa asetettujen vaatimusten on täytyttävä, jotta leasing-sopimuksen kohteena olevaa omaisuustyyppiä voidaan pitää hyväksyttävänä vakuutena;

vuokralleantajalla on oltava tehokkaat riskienvalvontamenettelyt, jotka koskevat vuokratun omaisuuden käyttötarkoitusta, ikää sekä suunniteltua käyttöaikaa, mukaan luettuna vakuuksien arvon asianmukainen seuranta;

vuokralleantajalla on oltava laillinen omistusoikeus ja mahdollisuus käyttää oikea-aikaisesti omistajalle kuuluvia oikeuksiaan;

hyvittämättömän määrän arvon ja vakuuksien markkina-arvon välinen ero ei ole niin suuri, että vuokratun omaisuuden luottoriskiä vähentävä vaikutus tulee liioitellun suureksi, jos eroa ei ole jo todennettu LGD-tason laskennassa.