2 Johtotehtäväänsä hoitavan ylimmän hallintoelimen tehtävät

Johtotehtäväänsä hoitavan ylimmän hallintoelimen tulee osallistua aktiivisesti laitoksen liiketoimintaan ja tehdä harkittuja ja tietoon perustuvia päätöksiä.

Johtotehtäväänsä hoitavan ylimmän hallintoelimen tulee olla vastuussa ylimmän hallintoelimen asettamien strategioiden täytäntöönpanosta sekä keskustella säännöllisesti näiden strategioiden täytäntöönpanosta ja asianmukaisuudesta valvontatehtäväänsä hoitavan ylimmän hallintoelimen kanssa. Laitoksen johto voi vastata täytäntöönpanon käytännön toteutuksesta.

Käyttäessään harkintavaltaansa ja tehdessään päätöksiä johtotehtäväänsä hoitavan ylimmän hallintoelimen tulee kyseenalaistaa rakentavasti ja arvioida kriittisesti sille toimitettuja arviointiehdotuksia, selvityksiä ja tietoja. Johtotehtäväänsä hoitavan ylimmän hallintoelimen tulee raportoida kokonaisvaltaisesti sekä ilmoittaa säännöllisesti ja tarpeen mukaan viipymättä valvontatehtäväänsä hoitavalle ylimmälle hallintoelimelle tilanteen arvioimiseen liittyvistä keskeisistä osatekijöistä, riskeistä ja kehityssuunnista, jotka vaikuttavat tai saattavat vaikuttaa laitokseen. Näitä ovat esimerkiksi keskeiset liiketoimintaa ja otettuja riskejä koskevat päätökset, laitoksen taloudellisia ja liiketoiminnallisia olosuhteita, likviditeettiä ja pääomapohjan vakautta koskevat arviot sekä olennaisia riskejä koskevat arviot.

Rajoittamatta direktiivin 2015/849/EU saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ylimmän hallintoelimen tulee rahanpesunvastaisen direktiivin 2015/849/EU 46 artiklan 4 kohdan vaatimusten mukaisesti nimetä yksi jäsenistään, joka on vastuussa kyseisen direktiivin noudattamiseksi tarvittavien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten täytäntöönpanosta, mukaan lukien vastaavat rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevat käytännöt ja menettelyt laitoksessa ja ylimmän hallintoelimen tasolla¹¹ .

¹¹ Myös ylin hallintoelin kokonaisuudessaan on kollegiaalisena elimenä edelleen vastuussa.