+15 artikla Riskienhallinta
---+15 artikla 1.
---+15 artikla 2.
---+15 artikla 3.
---+Article 15 3a.
---+15 artikla 4.
---+Article 15 4a.
---+Article 15 4b.
---+Article 15 4c.
---+Article 15 4d.
---+Article 15 4e.
---+Article 15 4f.
---+Article 15 4g.
---+Article 15 4h.
---+Article 15 4i.
---+15 artikla 5.
|
15 artikla Riskienhallinta
1. Yleiskatsaus
| Otsikko |
Sääntely |
|
15 artikla 1.
|
Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on toiminnallisesti ja hierarkkisesti erotettava riskienhallintatoiminnot toimintayksiköistä, myös salkunhoitotoiminnoista. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on tarkasteltava ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua riskienhallintatehtävien toiminnallista ja hierarkkista erottamista suhteellisuusperiaatteen mukaisesti, kuitenkin niin, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on joka tapauksessa pystyttävä osoittamaan, että erityiset suojatoimet eturistiriitojen varalta mahdollistavat riskienhallintatehtävien riippumattoman hoitamisen ja että riskienhallintaprosessi täyttää tämän artiklan vaatimukset ja on kauttaaltaan tehokas.
|
|
15 artikla 2.
|
Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on sovellettava riittävää riskienhallintajärjestelmää, jotta ne voivat asianmukaisesti tunnistaa, mitata, hallita ja valvoa kaikkia olennaisia riskejä, jotka liittyvät kunkin vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoitusstrategiaan ja joille kukin mainittu rahasto altistuu tai voi altistua. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat eivät etenkään saa tukeutua luottoluokituslaitoksista 16 päivänä syyskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1060/2009 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin (
10
) luottoluokituksiin yksinomaisesti tai mekaanisesti arvioidessaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen varojen luottokelpoisuutta. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on tarkasteltava riskienhallintajärjestelmiä asianmukaisin väliajoin, vähintään kerran vuodessa, ja mukautettava niitä tarvittaessa.
|
|
15 artikla 3.
|
Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on vähintään
a)
toteutettava vaihtoehtoisen sijoitusrahaston lukuun sijoittaessaan riittävä, dokumentoitu ja säännöllisesti päivitetty asianmukaisen huolellisuuden prosessi (due diligence -prosessi), jossa otetaan huomioon vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoitusstrategia, tavoitteet ja riskiprofiili;
b)
varmistettava, että vaihtoehtoisen sijoitusrahaston kuhunkin sijoituspositioon liittyvät riskit ja niiden kokonaisvaikutus mainitun rahaston salkkuun voidaan jatkuvasti tunnistaa ja mitata ja niitä voidaan hallita ja valvoa asianmukaisesti, myös käyttämällä asianmukaisia stressitestimenetelmiä;
c)
varmistettava, että vaihtoehtoisen sijoitusrahaston riskiprofiili vastaa kyseisen rahaston säännöissä tai perustamisasiakirjoissa, esitteessä ja tarjousasiakirjoissa määriteltyä kokoa, salkkurakennetta ja sijoitusstrategiaa;
▼M9
d)
sovellettava lainojen alullepanoa koskevan toiminnan osalta tehokkaita toimintaperiaatteita, menettelyjä ja prosesseja luoton myöntämiseksi.
Ensimmäisen alakohdan d alakohdan soveltamiseksi tapauksissa, joissa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat hoitavat lainojen alullepanoa harjoittavia vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, myös kun kyseiset vaihtoehtoiset sijoitusrahastot ottavat lainapositioita kolmannen osapuolen välityksellä, niiden on myös sovellettava tehokkaita toimintaperiaatteita, menettelyjä ja prosesseja luottoriskin arvioimiseksi sekä luottosalkkunsa hallinnoimiseksi ja seuraamiseksi, pidettävä kyseiset toimintaperiaatteet, menettelyt ja prosessit ajan tasalla ja tehokkaina sekä tarkasteltava niitä säännöllisesti, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Tämän kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohdassa ja toisessa alakohdassa säädettyjä vaatimuksia ei sovelleta osakaslainojen alullepanoon, kun näiden lainojen nimellisarvo ei kokonaisuudessaan ylitä 150:tä prosenttia vaihtoehtoisen sijoitusrahaston pääomasta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 12 artiklan 1 kohdan b alakohdan soveltamista.
|
|
Article 15 3a.
|
Taking into account the nature, scale and complexity of the AIFs’ activities, the competent authorities shall monitor the adequacy of the credit assessment processes of AIFMs, assess the use of references to credit ratings, as referred to in the first subparagraph of paragraph 2, in the AIFs’ investment policies and, where appropriate, encourage mitigation of the impact of such references, with a view to reducing sole and mechanistic reliance on such credit ratings.
|
|
15 artikla 4.
|
Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on vahvistettava vivutuksen enimmäistaso, jota ne voivat käyttää kunkin hoitamansa rahaston lukuun, sekä vivutusjärjestelyissä mahdollisesti annettavat oikeudet vakuuksien tai takausten uudelleenkäyttöön ottaen huomioon muiden muassa seuraavat seikat:
a)
vaihtoehtoisten sijoitusrahaston tyyppi;
b)
vaihtoehtoisen sijoitusrahaston investointistrategia;
c)
vaihtoehtoisen sijoitusrahaston vivutuksen lähteet;
d)
sellaiset muut keskinäiset sidokset tai merkitykselliset suhteet muihin rahoituspalveluja tarjoaviin laitoksiin, jotka voivat aiheuttaa järjestelmäriskin;
e)
tarve rajoittaa positiota yksittäisessä vastapuolessa;
f)
se, missä määrin vivutus perustuu vakuuksiin;
g)
varojen ja vastuiden suhde;
h)
vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan toiminnan laajuus, luonne ja määrä asianomaisilla markkinoilla.
|
|
Article 15 4a.
|
An AIFM shall ensure that, where an AIF it manages originates loans, the notional value of the loans originated to any single borrower by that AIF does not exceed in aggregate 20 % of the capital of the AIF where the borrower is one of the following:
(a)
a financial undertaking as defined in Article 13, point (25), of Directive 2009/138/EC of the European Parliament and of the Council (
11
);
The restriction set out in the first subparagraph of this paragraph shall be without prejudice to the thresholds, restrictions and conditions set out in Regulations (EU) No 345/2013 (
12
), (EU) No 346/2013 (
13
) and (EU) 2015/760 (
14
) of the European Parliament and of the Council.
|
|
Article 15 4b.
|
An AIFM shall ensure that the leverage of a loan-originating AIF it manages represents no more than:
(a)
175 %, where that AIF is open-ended;
(b)
300 %, where that AIF is closed-ended.
The leverage of a loan-originating AIF shall be expressed as the ratio between the exposure of that AIF, calculated according to the commitment method as defined in the delegated acts adopted pursuant to Article 4(3), and its net asset value. Borrowing arrangements which are fully covered by contractual capital commitments from investors in the loan-originating AIF shall not be considered to constitute exposure for the purpose of calculating the ratio referred to in the second subparagraph. In the event that a loan-originating AIF infringes the requirements laid down in this paragraph and the infringement is beyond the control of the AIFM that manages it, the AIFM shall, within an appropriate period, take such measures as are necessary to rectify the position, taking due account of the interests of the investors in the loan-originating AIF. Without prejudice to the powers of the competent authorities referred to in Article 25(3), the requirements set out in the first subparagraph of this paragraph shall not apply to a loan-originating AIF whose lending activities consist solely of originating shareholder loans, provided that the notional value of those loans does not exceed in aggregate 150 % of the capital of the AIF.
|
|
Article 15 4c.
|
The investment limit of 20 % laid down in paragraph 4a shall:
(a)
apply by the date specified in the AIF rules, instruments of incorporation or prospectus, which shall be no later than 24 months from the date of the first subscription for units or shares of the AIF;
(b)
cease to apply once the AIFM starts to sell assets of the AIF in order to redeem units or shares as part of the liquidation of the AIF; and
(c)
be temporarily suspended where the capital of the AIF is increased or reduced.
The suspension referred to in the first subparagraph, point (c), shall be limited in time to the period that is strictly necessary, taking due account of the interests of the investors in the AIF, and, in any case, shall last no longer than 12 months.
|
|
Article 15 4d.
|
The application date referred to in paragraph 4c, first subparagraph, point (a), shall take account of the particular features and characteristics of the assets to be invested by the AIF. In exceptional circumstances, the competent authorities of the AIFM, upon submission of a duly justified investment plan, may approve an extension of that time limit of no more than 12 additional months.
|
|
Article 15 4e.
|
The AIFM shall ensure that an AIF it manages does not grant loans to the following entities:
(a)
the AIFM or the staff of that AIFM;
(b)
the AIF’s depositary or the entities to which the depositary has delegated functions in respect of the AIF in accordance with Article 21;
(c)
an entity to which the AIFM has delegated functions in accordance with Article 20 or the staff of that entity;
(d)
an entity within the same group, as defined in Article 2, point (11), of Directive 2013/34/EU of the European Parliament and the Council (
15
), as the AIFM, except where that entity is a financial undertaking that exclusively finances borrowers that are not referred to in points (a), (b) and (c) of this paragraph.
|
|
Article 15 4f.
|
Where an AIF originates loans, the proceeds of the loans, minus any allowable fees for their administration, shall be attributed to that AIF in full. All costs and expenses linked to the administration of the loans shall be disclosed in accordance with Article 23.
|
|
Article 15 4g.
|
Without prejudice to other instruments of Union law, a Member State may prohibit AIFs that originate loans from granting loans to consumers as defined in Article 3, point (a), of Directive 2008/48/EC of the European Parliament and of the Council (
16
) in its territory, and may prohibit AIFs from servicing credits granted to such consumers in its territory. Such prohibition shall not affect the marketing in the Union of AIFs granting loans to consumers or servicing credits granted to consumers. |
|
Article 15 4h.
|
Member States shall prohibit AIFMs from managing AIFs that engage in loan origination where the whole or part of the investment strategy of those AIFs is to originate loans with the sole purpose of transferring those loans or exposures to third parties.
|
|
Article 15 4i.
|
An AIFM shall ensure that the AIF it manages retains 5 % of the notional value of each loan that the AIF has originated and subsequently transferred to third parties. That percentage of each loan shall be retained:
(a)
until maturity, for loans whose maturity is a period of up to eight years, or for loans granted to consumers regardless of their maturity; and
(b)
for a period of at least eight years for other loans.
By way of derogation from the first subparagraph, the requirement set out therein shall not apply where:
(a)
the AIFM starts to sell assets of the AIF in order to redeem units or shares as part of the liquidation of the AIF;
(b)
the disposal is necessary for the purposes of compliance with restrictive measures adopted under Article 215 TFEU, or with product requirements;
(c)
the sale of the loan is necessary to enable the AIFM to implement the investment strategy of the AIF it manages in the best interests of the AIF’s investors; or
(d)
the sale of the loan is due to a deterioration in the risk associated with the loan, detected by the AIFM as part of its due diligence and risk management process referred to in Article 15(3), and the purchaser is informed of that deterioration when buying the loan.
Upon the request of the competent authorities of its home Member State, the AIFM shall demonstrate that it meets the conditions for the application of the relevant derogation set out in the second subparagraph.
|
|
15 artikla 5.
|
Komissio hyväksyy 56 artiklan mukaisesti ja 57 ja 58 artiklan ehtoja noudattaen delegoiduilla säädöksillä toimenpiteitä, joilla täsmennetään
a)
riskienhallintajärjestelmät, joita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on käytettävä suhteessa riskeihin, joita ne ottavat hoitamiensa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen lukuun;
b)
riskienhallintajärjestelmän asianmukainen tarkasteluväli;
c)
se, miten riskienhallintatoiminto erotetaan toiminnallisesti ja hierarkkisesti toimintayksiköistä, myös salkunhoitotoiminnosta;
d)
erityiset suojatoimet 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettujen eturistiriitojen varalta;
e)
edellä 3 kohdassa tarkoitetut vaatimukset.
Toimenpiteillä, joilla yksilöidään ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetut riskienhallintajärjestelmät, on varmistettava, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia estetään tukeutumasta 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin luottoluokituksiin yksinomaiseesti tai mekaanisesti näiden arvioidessa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen varojen luottokelpoisuutta.
|
,
1.1 Viittaukset
1.2 Tunnistetut vaatimukset
1.3 Liittyvät standardit
2. Tunnistetut vaatimukset
Vaatimukset
| Lähde |
Vaatimus |
3. Liittyvät standardit
Standardit
| Lähde |
Vaatimus |
|