EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2000/60/EY, annettu 23 lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista

1 artikla Tarkoitus

1 artikla

Tarkoitus

Tämän direktiivin tarkoituksena on luoda sisämaan pintavesien, jokisuiden vaihettumisalueiden sekä rannikko- ja pohjavesien suojelua varten puitteet, jotka

a)

estävät vesiekosysteemien sekä vedentarpeen kannalta vesiekosysteemeistä suoraan riippuvaisten maaekosysteemien ja kosteikkojen edelleen huononemisen sekä suojelevat ja parantavat niiden tilaa;

b)

edistävät kestävää, käytettävissä olevien vesivarojen pitkän ajan suojeluun perustuvaa vedenkäyttöä;

c)

pyrkivät tehostamaan vesiympäristön suojelua ja parantamista muun muassa prioriteettiaineiden päästöjen ja häviöiden asteittaiseen vähentämiseen tähtäävillä erityistoimenpiteillä sekä vaarallisten prioriteettiaineiden päästöjen ja häviöiden lopettamiseen kerralla tai vaiheittain;

d)

varmistavat pohjavesien pilaantumisen asteittaisen vähenemisen ja estävät niiden edelleen pilaantumisen; ja

e)

myötävaikuttavat tulvien ja kuivuuden vaikutusten lieventämiseen,

ja joiden avulla osaltaan

—

turvataan hyvänlaatuisen pinta ja pohjaveden riittävä saanti kestävää, tasapainoista ja oikeudenmukaista veden käyttöä varten,

—

vähennetään merkittävästi pohjaveden pilaantumista,

—

suojellaan alue ja merivesiä,

▼M8

—

edistetään asiaan liittyvien kansainvälisten sopimusten tavoitteiden saavuttamista, mukaan lukien sopimukset, joilla pyritään ehkäisemään meriympäristön pilaantumista ja poistamaan se, toteuttamalla unionin toimia, joilla lopetetaan kerralla tai vaiheittain vaarallisten prioriteettiaineiden päästöt ja häviöt, ja pitäen perimmäisenä tavoitteena saavuttaa meriympäristössä lähellä tausta-arvoja olevat pitoisuudet luonnonaineiden osalta ja lähellä nollatasoa olevat pitoisuudet synteettisten aineiden osalta.

▼B

2 artikla Määritelmät

2 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä

1)	’Pintavedellä’tarkoitetaan sisämaan vesiä pohjavesiä lukuun ottamatta sekä jokisuiden vaihettumisalueita ja rannikkovesiä, kuitenkin niin, että kemiallisen tilan osalta käsitteeseen sisältyvät myös aluevedet.

2)	’Pohjavedellä’tarkoitetaan kaikkia niitä vesiä, jotka ovat maan pinnan alla kyllästyneessä vyöhykkeessä ja suorassa yhteydessä kallio- tai maaperään.

3)	’Sisämaan vedellä’tarkoitetaan kaikkea maanpinnalla altaassa olevaa tai virtaavaa vettä ja kaikkea pohjavettä, joka on aluevesien määrittelyyn käytetyn perusviivan sisämaan puolella.

4)	’Joella’tarkoitetaan virtaavaa sisämaan vesimuodostumaa, joka suurimmalta osin virtaa maan pinnalla, mutta joka voi osan matkaa virrata maan alla.

5)	’Järvellä’tarkoitetaan altaassa olevaa sisämaan pintavesimuodostumaa.

6)	’Jokisuiden vaihettumisalueilla’tarkoitetaan pintavesimuodostumia, jotka jokisuiden lähistöllä ovat osittain suolaisia johtuen niiden läheisyydestä rannikkovesiin, mutta joihin merkittävästi vaikuttavat suolattoman veden virtaukset.

7)	’Rannikkovesillä’tarkoitetaan sellaisen viivan maanpuoleisia pintavesiä, jonka jokainen piste on yhden meripeninkulman etäisyydellä meren puolella lähimmästä sen perusviivan pisteestä, josta aluevesien leveys mitataan, ja jotka joissakin kohdissa rajoittuvat jokisuun vaihettumisalueen ulkorajaan.

8)	’Keinotekoisella vesimuodostumalla’tarkoitetaan ihmisen rakentamaa pintavesimuodostumaa.

9)	’Voimakkaasti muutetulla vesimuodostumalla’tarkoitetaan pintavesimuodostumaa, jota ihmisen toiminta on merkittävästi muuttanut fyysisesti kuten jäsenvaltio on määritellyt liitteen II vaatimusten mukaisesti.

10)	’Pintavesimuodostumalla’tarkoitetaan pintavesien erillistä ja merkittävää osaa, kuten järveä, tekoallasta, puroa, jokea tai kanavaa, puron, joen tai kanavan osaa, jokisuun vaihettumisaluetta tai rannikkovesien osaa.

11)	’Akviferilla’tarkoitetaan riittävän huokoista ja läpäisevää maa- tai kallioperämuodostumaa tai kerrosta, joka mahdollistaa joko merkittävän pohjaveden virtauksen tai merkittävän pohjavedenoton.

12)	’Pohjavesimuodostumalla’tarkoitetaan yhtenäisenä vesimassana akviferiin tai akvifereihin varastoitunutta pohjavettä.

13)	’Vesistöalueella’tarkoitetaan aluetta, josta kaikki pintavalunta virtaa purojen, jokien ja mahdollisesti järvien kautta mereen yksittäisen jokisuun, joen suualueen tai suistoalueen kautta.

14)	’Vesistöalueen osalla’tarkoitetaan aluetta, josta kaikki pintavalunta virtaa purojen, jokien ja mahdollisesti järvien kautta tiettyyn vesistön kohtaan (yleensä järvi tai jokien yhtymäkohta).

15)	’Vesipiirillä’tarkoitetaan maa- ja merialuetta, joka koostuu yhdestä tai useasta läheisestä vesistöalueesta yhdessä niihin yhteydessä olevien pohjavesien ja rannikkovesien kanssa ja joka on määritelty 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti perusyksiköksi vesistöalueiden hoitoa varten.

16)	’Toimivaltaisella viranomaisella’tarkoitetaan 3 artiklan 2 tai 3 kohdan mukaisesti nimettyä viranomaista tai nimettyjä viranomaisia.

17)	’Pintaveden tilalla’tarkoitetaan pintavesimuodostuman tilan yleisilmausta, joka on määritelty pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan perusteella sen mukaan, kumpi näistä on huonompi.

18)	’Pintaveden hyvällä tilalla’tarkoitetaan pintavesimuodostuman tilaa silloin, kun sen ekologinen ja kemiallinen tila ovat vähintään hyviä.

19)	’Pohjaveden tilalla’tarkoitetaan pohjavesimuodostuman tilan yleisilmausta, joka on määritelty pohjavesimuodostuman määrällisen ja kemiallisen tilan perusteella sen mukaan, kumpi näistä on huonompi.

20)	’Pohjaveden hyvällä tilalla’tarkoitetaan pohjavesimuodostuman tilaa silloin, kun sen määrällinen ja kemiallinen tila ovat vähintään hyviä.

21)	’Ekologisella tilalla’tarkoitetaan pintavesiekosysteemien rakenteen ja toiminnan kuvaamista liitteen V mukaisesti luokiteltuna.

22)	’Hyvällä ekologisella tilalla’tarkoitetaan liitteen V mukaisesti sellaiseksi luokiteltua pintavesimuodostuman ekologista tilaa.

23)	’Hyvällä ekologisella potentiaalilla’tarkoitetaan liitteen V mukaisesti sellaiseksi luokiteltua voimakkaasti muutetun tai keinotekoisen vesimuodostuman tilaa.

▼M8

24)

”Pintaveden hyvällä kemiallisella tilalla”tarkoitetaan kemiallista tilaa, jota edellytetään tämän direktiivin 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädettyjen pintavesiä koskevien ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi, eli sellaista pintavesimuodostuman kemiallista tilaa, jossa pilaavien aineiden pitoisuudet eivät ylitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/105/EY ( 1 ) liitteessä I olevassa A osassa lueteltujen prioriteettiaineiden ympäristönlaatunormeja, mainitun direktiivin 8 d artiklan mukaisesti asetettuja ja sovellettuja vesistöaluekohtaisten pilaavien aineiden ympäristönlaatunormeja eivätkä, jos ne ovat saatavilla, vaikutusperusteisia kynnysarvoja.

▼B

25)	’Pohjaveden hyvällä kemiallisella tilalla’tarkoitetaan pohjavesimuodostuman kemiallista tilaa, joka täyttää kaikki liitteen V taulukossa 2.3.2 säädetyt ehdot.

26)	’Määrällisellä tilalla’ilmaistaan, missä määrin suora ja epäsuora vedenotto vaikuttavat pohjavesimuodostumaan.

27)

’Käytettävissä olevilla pohjavesivaroilla’tarkoitetaan pohjavesimuodostumaan muodostuvan vesimäärän pitkän ajan vuosikeskiarvoja, vähennettynä sillä vuotuisella virtaamalla, joka tarvitaan, jotta pohjavesiin yhteydessä olevien pintavesien 4 artiklan mukaiset ekologiset laatutavoitteet saavutetaan, ja jotta näiden pintavesien ekologisen tilan merkittävä huononeminen ehkäistään sekä vältetään merkittävät haitat pohjavesiin yhteydessä oleville maaekosysteemeille.

28)	’Hyvällä määrällisellä tilalla’tarkoitetaan liitteen V taulukossa 2.1.2 määriteltyä tilaa.

29)	’Vaarallisilla aineilla’tarkoitetaan aineita tai aineryhmiä, jotka ovat myrkyllisiä, hitaasti hajoavia ja jotka mahdollisesti kertyvät eliöstöön, sekä muita aineita tai aineryhmiä, jotka antavat vastaavaa aihetta huoleen.

▼M8

30)

”Prioriteettiaineilla”tarkoitetaan direktiivin 2008/105/EY liitteessä I olevassa A osassa lueteltuja aineita eli aineita, jotka aiheuttavat merkittävän riskin vesiympäristölle tai vesiympäristön välityksellä ja jotka on asetettu tärkeysjärjestykseen tämän direktiivin 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

▼M8

30 a)

”Vaarallisilla prioriteettiaineilla”tarkoitetaan prioriteettiaineita, jotka on luokiteltu vaarallisiksi 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön mukaisesti.

30 b)

”Vesistöaluekohtaisilla pilaavilla aineilla”tarkoitetaan pilaavia aineita, joita ei ole luokiteltu tai ei enää luokitella prioriteettiaineiksi, mutta joiden jäsenvaltiot ovat liitteen II mukaisen pintavesimuodostumiin kohdistuvien paineiden ja vaikutusten arvioinnin perusteella todenneet joutuvan tai päästettävän vesistöalueelle tai sen osalle merkittävissä määrin ja aiheuttavan siksi merkittävän riskin alueellaan sijaitsevalle vesiympäristölle tai alueellaan sijaitsevan vesiympäristön välityksellä.

▼B

31)	’Pilaavalla aineella’tarkoitetaan ainetta, joka voi aiheuttaa ympäristön pilaantumista, erityisesti liitteessä VIII lueteltuja aineita.

32)	’Suoralla päästöllä pohjaveteen’tarkoitetaan pilaavien aineiden päästöjä pohjaveteen niiden suotautumatta maa- tai kallioperän kautta.

33)

’Pilaantumisella’tarkoitetaan ihmisen toiminnasta suoraan tai välillisesti aiheutuvaa aineiden tai lämmön päästämistä ilmaan, veteen tai maaperään niin, että siitä voi aiheutua haittaa ihmisten terveydelle tai vesiekosysteemien laadulle tai vesiekosysteemeistä suoraan riippuvaisten maaekosysteemien laadulle tai että se vahingoittaa aineellista omaisuutta tai heikentää tai estää ympäristön virkistyskäyttöä tai ympäristön muuta oikeutettua käyttöä.

34)	’Ympäristötavoitteilla’tarkoitetaan 4 artiklassa asetettuja tavoitteita.

▼M8

35)	”Ympäristönlaatunormilla”tarkoitetaan sellaisia tietyn pilaavan aineen tai tiettyjen pilaavien aineiden ryhmän pitoisuuksia vedessä, sedimentissä tai eliöstössä, joita ei saa ylittää ihmisten terveyden tai ympäristön suojelemiseksi.

▼M8

35 a)

”Vaikutusperusteisella kynnysarvolla”tarkoitetaan sellaista raja-arvoa pilaavan aineen tai pilaavien aineiden ryhmän vaikutuksille vedessä, sedimentissä tai eliöstössä – kun kyseiset vaikutukset mitataan asianmukaisella ja tieteellisesti validoidulla vaikutusperusteisella seurantamenetelmällä – jonka ylittyessä kyseisellä vedessä, sedimentissä tai eliöstössä olevalla pilaavalla aineella tai pilaavien aineiden ryhmällä voi olla haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen tai ympäristöön.

▼B

36)	’Yhdistetyllä lähestymistavalla’tarkoitetaan pintavesiin tapahtuvien päästöjen hallintaa 10 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

▼M8

37)	”Ihmisten käyttöön tarkoitetulla vedellä”tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2020/2184 ( 2 ) 2 artiklan 1 alakohdassa määriteltyä ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä.

▼B

38)

’Vesipalveluilla’

tarkoitetaan kaikkia palveluja, jotka tarjoavat kotitalouksille, julkisille laitoksille tai jotakin taloudellista toimintaa varten:

a)

pinta- tai pohjaveden ottoa, patoamista, varastointia, käsittelyä ja jakelua;

b)

jätevesien keräämistä ja käsittelyä harjoittavia laitoksia, jotka johtavat vettä edelleen pintavesiin.

39)

’Vedenkäytöllä’

tarkoitetaan vesipalveluja ja kaikkia 5 artiklan ja liitteen II mukaisesti määriteltyjä muita toimintoja, joilla voi olla merkittävä vaikutus vesien tilaan.

Tätä käsitettä sovelletaan 1 artiklaa sovellettaessa sekä 5 artiklan ja liitteessä III olevan b kohdan mukaisiin taloudellisiin analyyseihin.

40)

’Päästöraja-arvoilla’

tarkoitetaan erityisillä muuttujilla ilmaistua päästön määrää, pitoisuutta ja/tai tasoa, jota tietyn ajanjakson tai tiettyjen ajanjaksojen kuluessa ei saa ylittää. Päästöraja-arvot voidaan määritellä myös aineryhmittäin tai aineluokittain, erityisesti 16 artiklan mukaisesti määriteltyjen aineiden osalta.

Aineiden päästöraja-arvoja sovelletaan yleensä kohdassa, jossa päästö johdetaan laitoksesta, jolloin laimentumista ei oteta huomioon raja-arvoja määrättäessä. Epäsuorien päästöjen osalta jätevedenpuhdistamon vaikutus voidaan ottaa huomioon kyseisten laitosten päästöraja-arvoja määrättäessä edellyttäen, että taataan ympäristön suojelun vastaava taso kokonaisuutena eikä tämä lisää ympäristön pilaantumista.

41)

’Päästöjen hallinnalla’tarkoitetaan tiettyjä päästöjen rajoittamistoimia, esimerkiksi päästöjen raja-arvojen määrittelemistä, tai päästöjen vaikutuksille, laadulle tai muille ominaisuuksille tai päästöihin vaikuttaville toimintaolosuhteille määriteltyjä rajoja tai ehtoja. Käsitteen ’päästöjen hallinta’ käyttämistä tässä direktiivissä ei voida miltään osin pitää muiden direktiivien säännösten uudelleentulkintana.

▼M8

42)

”Vesimuodostuman tilan huononemisella”tarkoitetaan vähintään yhden laatutekijän tilan heikentymistä yhdellä luokalla liitteessä V tarkoitetulla tavalla, vaikka kyseinen heikentyminen ei johtaisi vesimuodostuman luokituksen alenemiseen kokonaisuudessaan; jos laatutekijä kuitenkin on jo alimmassa luokassa, sen heikentyminen edelleen tarkoittaa vesimuodostuman tilan huononemista.

▼B

3 artikla Hallinnollisten järjestelyjen yhteensovittaminen vesipiireissä

4 artikla Ympäristötavoitteet

5 artikla Vesipiirin ominaispiirteet, ihmistoiminnan ympäristövaikutuksien tarkastelu ja vedenkäytön taloudellinen analyysi

6 artikla Suojelualueiden rekisteri

7 artikla Juomaveden ottoon käytettävät vedet

8 artikla Pintaveden ja pohjaveden tilan sekä suojelualueiden seuranta

9 artikla Vesipalveluista aiheutuvien kustannusten kattaminen

10 artikla Piste- ja hajakuormitusta koskeva yhdistetty lähestymistapa

11 artikla Toimenpideohjelma

12 artikla

13 artikla Vesipiirin hoitosuunnitelmat

14 artikla Kansalaisille tiedottaminen ja kansalaisten kuuleminen

14 a artikla

15 artikla Raportointi

16 artikla

17 artikla Strategiat pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi

18 artikla Komission kertomus

19 artikla Suunnitelmat yhteisön tuleviksi toimenpiteiksi

19 a artikla

Selvitys laajennetun tuottajavastuun mekanismista

Komissio julkaisee viimeistään 11 päivänä toukokuuta 2029 selvityksen mahdollisuudesta sisällyttää tähän direktiiviin laajennetun tuottajavastuun mekanismi. Selvityksessä arvioidaan erityisesti sitä, voidaanko tuottajia vaatia osallistumaan tämän direktiivin 8 artiklan nojalla laadittujen seurantaohjelmien kustannusten rahoittamiseen siinä tapauksessa, että kyseiset tuottajat saattavat unionin markkinoille tuotteita, jotka sisältävät direktiivin 2006/118/EY liitteessä I tai direktiivin 2008/105/EY liitteessä I lueteltuja aineita.

20 artikla

Tämän direktiivin tekninen mukauttaminen ja täytäntöönpano

Siirretään komissiolle valta antaa 20 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteitä I ja III sekä liitteessä V olevaa 1.3.6 kohtaa toimivaltaisia viranomaisia koskevien tietovaatimusten, taloudellisen analyysin sisällön ja valittujen seurantanormien mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen.

20 a artikla

21 artikla

22 artikla Kumoaminen ja siirtymäsäännökset

23 artikla Seuraamukset

23 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän direktiivin nojalla säädettyjen kansallisten säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista. Säädettyjen seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

24 artikla Täytäntöönpano

25 artikla Voimaantulo

25 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

26 artikla Osoitus

26 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

LIITE I TOIMIVALTAISTEN VIRANOMAISTEN LUETTELOA VARTEN TARVITTAVAT TIEDOT

LIITE I

TOIMIVALTAISTEN VIRANOMAISTEN LUETTELOA VARTEN TARVITTAVAT TIEDOT

Direktiivin 3 artiklan 8 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden on toimitettava seuraavat tiedot kaikista toimivaltaisista viranomaisista kussakin omassa vesipiirissään sekä niissä kansainvälisten vesipiirien osissa, jotka sijaitsevat jäsenvaltion alueella:

i)

toimivaltaisen viranomaisen nimi ja osoite: 3 artiklan 2 kohdan nojalla nimetyn viranomaisen virallinen nimi ja osoite;

ii)

vesipiirin maantieteellinen alue: vesipiiriin kuuluvien suurimpien jokien nimet sekä vesipiirin rajojen täsmällinen sijainti. Tietojen on mahdollisuuksien mukaan oltava käytettävissä maantieteellisissä paikkatietojärjestelmissä (GIS) ja/tai komission maantieteellisessä paikkatietojärjestelmässä (GISCO);

iii)

toimivaltaisen viranomaisen oikeudellinen asema: selvitys toimivaltaisen viranomaisen oikeudellisesta asemasta ja tarvittaessa ote tai jäljennös sen perustamissäännöksestä, perustamissopimuksesta tai vastaavasta oikeudellisesta asiakirjasta;

iv)

vastuut: selvitys kunkin toimivaltaisen viranomaisen oikeudellisista ja hallinnollisista vastuista ja tehtävistä kussakin vesipiirissä;

v)

osallisuus: jos toimivaltainen viranomainen toimii muita toimivaltaisia viranomaisia koordinoivana elimenä, vaaditaan luettelo kyseisistä elimistä sekä selvitys yhteistyön varmistamiseksi luoduista suhteista instituutioiden välillä;

vi)

kansainväliset yhteydet: jos vesipiiri sijaitsee useamman kuin yhden jäsenvaltion alueella tai siihen kuuluu alueita valtioista, jotka eivät ole jäsenvaltioita, vaaditaan selvitys yhteistyön varmistamiseksi luoduista suhteista instituutioiden välillä.

LIITE II

1 PINTAVEDET

1.1 Pintavesimuodostumatyyppien ominaispiirteiden tarkastelu

Jäsenvaltiot määrittelevät pintavesimuodostumien sijainnin ja rajat ja tekevät näiden muodostumien ominaispiirteiden tarkastelun seuraavan menetelmän mukaisesti. Tätä ominaispiirteiden alkutarkastelua varten jäsenvaltiot voivat yhdistää pintavesimuodostumia ryhmiksi.

i)

Vesipiirin pintavesimuodostumat määritellään kuuluviksi joko yhteen seuraavista pintavesijaotteluryhmistä — joet, järvet, jokisuiden vaihettumisalueet tai rannikkovedet — tai keinotekoisiksi pintavesimuodostumiksi tai voimakkaasti muutetuiksi pintavesimuodostumiksi.

ii)

Vesipiirin kaikkien pintavesijaotteluryhmien vesimuodostumat erotellaan tyyppeihin. Nämä tyypit määritellään käyttäen jäljempänä 1.2 kohdassa kuvattua A-järjestelmää tai B-järjestelmää.

iii)

A-järjestelmää käytettäessä vesipiirin vesimuodostumat erotellaan ensin luonnonmaantieteellisiin alueisiin kuuluviksi jäljempänä 1.2 kohdassa määriteltyjen ja liitteen XI karttaan merkittyjen alueiden mukaisesti. Kunkin luonnonmaantieteellisen alueen vesimuodostumat erotellaan sen jälkeen pintavesimuodostumatyyppeihin A-järjestelmän taulukoissa olevien kuvaajien mukaisesti.

iv)

Jos käytetään B-järjestelmää, jäsenvaltioiden on saavutettava vähintään sama erottelutarkkuus kuin A-järjestelmää käytettäessä. B-järjestelmän mukaan vesipiirin vesimuodostumat erotellaan tyyppeihin käyttäen pakollisten kuvaajien arvoja ja sellaisia valinnaisia kuvaajia tai kuvaajien yhdistelmiä, joita tarvitaan, jotta tyypille ominaiset biologiset vertailuolot voidaan määritellä luotettavasti.

v)

Keinotekoiset tai voimakkaasti muutetut pintavesimuodostumat erotellaan kyseessä olevaa voimakkaasti muutettua tai keinotekoista pintavesimuodostumaa eniten muistuttavan pintavesijaotteluryhmän kuvaajien mukaisesti.

vi)

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tyyppien maantieteellisestä sijainnista kartta tai karttoja (GIS-muodossa), joissa erottelun taso on sama kuin A-järjestelmää käytettäessä.

1.2 Luonnonmaantieteelliset alueet ja pintavesimuodostumatyypit

1.2.1 Joet

A-järjestelmä

Vahvistettu typologia

Kuvaajat

Luonnonmaantieteelliset alueet

Liitteessä XI olevan kartan A osoittamat luonnonmaantieteelliset alueet

Tyyppi

Korkeussuhteet

korkea: > 800 m

keskitaso: 200—800 m

alava: < 200 m

Valuma-alueen koko

pieni: 10—100 km2

keskikokoinen: > 100—1 000 km2

suuri: > 1 000 —10 000 km2

hyvin suuri: > 10 000 km2

Geologia

kalkkipitoinen

kvartsipitoinen

orgaaninen

B-järjestelmä

Vaihtoehtoinen tarkastelutapa

Fysikaaliset ja kemialliset tekijät, jotka määräävät joen tai joen osan ominaispiirteet ja siten eliöyhteisön rakenteen ja koostumuksen

Pakolliset tekijät

korkeus

leveysaste

pituusaste

geologia

koko

Valinnaiset tekijät

etäisyys joen alkupisteestä

virtauksen energia (riippuvainen virtaamasta ja kaltevuudesta)

keskimääräinen vedenpinnan leveys

keskimääräinen vedensyvyys

keskimääräinen vedenpinnan kaltevuus

pääuoman muoto

joen virtaamaluokka

jokilaakson muoto

kiintoaineen kulkeutuminen

happamuuden neutraloimiskyky

keskimääräinen pohjan laatu

kloridi

ilman lämpötilan vaihteluväli

ilman keskilämpötila

sademäärä

1.2.2 Järvet

A-järjestelmä

Vahvistettu typologia

Kuvaajat

Luonnonmaantieteellinen alue

Liitteessä XI olevan kartan A osoittamat luonnonmaantieteelliset alueet

Tyyppi

korkeussuhteet

korkea: > 800 m

keskitaso: 200—800 m

alava: < 200 m

keskisyvyys

< 3 m

3—15 m

> 15 m

järven pinta-ala

0,5—1 km2

1—10 km2

10—100 km2

> 100 km2

geologia

kalkkipitoinen

kvartsipitoinen

orgaaninen

B-järjestelmä

Vaihtoehtoinen tarkastelutapa

Fysikaaliset ja kemialliset tekijät, jotka määräävät järven ominaispiirteet ja siten eliöyhteisön rakenteen ja koostumuksen

Pakolliset tekijät

korkeus

leveysaste

pituusaste

syvyys

geologia

koko

Valinnaiset tekijät

keskimääräinen vedensyvyys

järven muoto

viipymä

ilman keskilämpötila

ilman lämpötilan vaihteluväli

kerrostuneisuustyyppi (esim. monomiktinen, dimiktinen, polymiktinen)

happamuuden neutraloimiskyky

ravinteiden taustapitoisuudet

keskimääräinen pohjan laatu

vedenkorkeuden vaihtelu

1.2.3 Jokisuiden vaihettumisalueet

A-järjestelmä

Vahvistettu typologia

Kuvaajat

Luonnonmaantieteellinen alue

Liitteessä XI olevan kartan B mukaisesti:

Itämeri

Barentsinmeri

Norjanmeri

Pohjanmeri

Pohjois-Atlantti

Välimeri

Tyyppi

Keskimääräinen vuosittainen suolaisuus

< 0,5 ‰: makea vesi

0,5—< 5 ‰: oligohaliininen

5—< 18 ‰: mesohaliininen

18—< 30 ‰: polyhaliininen

30—< 40 ‰: euhaliininen

Keskimääräinen vuoroveden vaihteluväli

< 2 m: vähäinen vuorovesi

2—4 m: melko suuri vuorovesi

> 4 m: suuri vuorovesi

B-järjestelmä

Vaihtoehtoinen tarkastelutapa

Fysikaaliset ja kemialliset tekijät, jotka määräävät jokisuiden vaihettumisalueiden ominaispiirteet ja siten eliöyhteisön rakenteen ja koostumuksen

Pakolliset tekijät

leveysaste

pituusaste

vuoroveden vaihteluväli

suolaisuus

Valinnaiset tekijät

syvyys

virtausnopeus

aallokon vaikutus

viipymä

veden keskilämpötila

sekoittumisolot

sameus

keskimääräinen pohjan laatu

muoto

veden lämpötilan vaihteluväli

1.2.4 Rannikkovedet

A-järjestelmä

Vahvistettu typologia

Kuvaajat

Luonnonmaantieteellinen alue

Liitteessä XI olevan kartan B mukaisesti:

Itämeri

Barentsinmeri

Norjanmeri

Pohjanmeri

Pohjois-Atlantti

Välimeri

Tyyppi

Keskimääräinen vuosittainen suolaisuus

< 0,5 ‰: makea vesi

0,5—< 5 ‰: oligohaliininen

5—< 18 ‰: mesohaliininen

18—< 30 ‰: polyhaliininen

30—< 40 ‰: euhaliininen

Keskisyvyys

matalat vedet: < 30 m

keskisyvät vedet: (30—200 m)

syvät vedet: > 200 m

B-järjestelmä

Vaihtoehtoinen tarkastelutapa

Fysikaaliset ja kemialliset tekijät, jotka määräävät rannikkovesien ominaispiirteet ja siten eliöyhteisön rakenteen ja koostumuksen

Pakolliset tekijät

leveysaste

pituusaste

vuoroveden vaihteluväli

suolaisuus

Valinnaiset tekijät

virtauksen nopeus

aallokon vaikutus

veden keskilämpötila

kerrostuneisuustyyppi

sameus

suljettujen lahtien veden retentioaika

keskimääräinen pohjan laatu

veden lämpötilan vaihteluväli

1.3 Tyypille ominaisten vertailuolojen määritteleminen pintavesimuodostumille

i)

Kullekin 1.1 kohdan mukaisesti kuvatulle pintavesimuodostumatyypille on määriteltävä tyypille ominaiset hydrologis-morfologiset ja fysikaalis-kemialliset olot, jotka edustavat liitteessä V olevassa 1.1 kohdassa määritellyille hydrologis-morfologisille ja fysikaalis-kemiallisille laatutekijöille liitteessä V olevan 1.2 kohdan taulukossa määriteltyjä kyseisen pintavesimuodostumatyypin erinomaisen ekologisen tilan arvoja. Tyypille ominaiset biologiset vertailuolot on määriteltävä liitteessä V olevassa 1.1 kohdassa yksilöidyille biologisille laatutekijöille liitteessä V olevan 1.2 kohdan taulukossa määritellyn kyseisen pintavesimuodostumatyypin erinomaisen ekologisen tilan arvojen mukaisesti.

ii)

Sovellettaessa tässä osassa esitettyjä menetelmiä voimakkaasti muutettuihin tai keinotekoisiin pintavesimuodostumiin, viittauksia erinomaiseen ekologiseen tilaan pidetään viittauksina parhaaseen mahdolliseen ekologiseen potentiaaliin, joka on määritelty liitteessä V olevassa 1.2.5 taulukossa. Vesimuodostuman parasta mahdollista ekologista potentiaalia koskevat arvot on tarkistettava joka kuudes vuosi.

iii)

Edellä i ja ii kohdassa säädettyä tarkoitusta varten määritellyt tyypille ominaiset olot sekä tyypille ominaiset biologiset vertailuolot voivat perustua joko vertailualueisiin tai mallintamiseen tai näiden menetelmien yhdistelmään. Jos näitä menetelmiä ei voida käyttää, jäsenvaltiot voivat käyttää asiantuntijoiden arvioita olojen määrittelemiseksi. Tiettyjen synteettisten pilaavien aineiden pitoisuuksien osalta erinomaisen ekologisen tilan määrittelemisessä käytetään määritysrajoja, jotka voidaan saavuttaa tyypille ominaisten olojen määrittelyajankohtana käytettävissä olevien tekniikoiden avulla.

iv)

Vertailualueisiin perustuvien tyypille ominaisten biologisten vertailuolojen määrittelemiseksi jäsenvaltioiden on muodostettava jokaiselle pintavesimuodostumatyypille vertailualueverkko. Verkossa on oltava riittävä määrä erinomaista tilaa edustavia paikkoja, jotta vertailuarvojen luotettavuustaso on riittävä, ottaen huomioon kyseisen pintavesimuodostumatyypin erinomaista ekologista tilaa osoittavien laatutekijöiden arvojen vaihtelu sekä mallintamistekniikat, joita sovelletaan v kohdan mukaisesti.

v)

Mallintamiseen perustuvat tyypille ominaiset biologiset vertailuolot voidaan määritellä käyttäen ennustavaa mallinnusta tai takautuvia menetelmiä. Menetelmissä käytetään historiallista, paleolimnologista ja muuta saatavilla olevaa tietoa, ja niillä on saavutettava riittävä vertailuarvojen luotettavuustaso sen varmistamiseksi, että näin määritellyt olot ovat yhdenmukaisia ja soveltuvia kullekin pintavesimuodostumatyypille.

vi)

Jos pintavesimuodostumatyypin laatutekijälle ei ole mahdollista määritellä luotettavia tyypille ominaisia vertailuoloja johtuen laatutekijän suuresta luontaisesta vaihtelusta, joka ei ole vain vuodenaikojen vaihtelun aiheuttamaa, voidaan tämä tekijä poistaa kyseisen pintavesimuodostumatyypin ekologisen tilan arvioinnista. Tällaisissa tapauksissa jäsenvaltioiden on esitettävä vesipiirin hoitosuunnitelmassa laatutekijän poisjättämisen perusteet.

1.4 Paineiden tunnistaminen

Jäsenvaltioiden on kerättävä ja ylläpidettävä tietoja kunkin vesipiirin pintavesimuodostumille ihmistoiminnasta mahdollisesti aiheutuvien merkittävien paineiden tyypistä ja suuruudesta, erityisesti:

yhdyskunnista, teollisuudesta, maataloudesta ja muista laitoksista ja toiminnoista peräisin olevan, erityisesti liitteessä VIII lueteltujen aineiden aiheuttaman merkittävän pistekuormituksen arviointi ja tunnistaminen muun muassa seuraavien säännösten nojalla kerättyjen tietojen perusteella:

i)

direktiivin 91/271/ETY 15 ja 17 artikla,

ii)

direktiivin 96/61/EY 9 ja 15 artikla ( 27 ),

ja ensimmäistä vesipiirin hoitosuunnitelmaa varten seuraavien direktiivien nojalla:

iii)

direktiivin 76/464/ETY 11 artikla,

iv)

direktiivit 75/440/ETY, 76/160/ETY ( 28 ), 78/659/ETY ja 79/923/ETY ( 29 ),

yhdyskunnista, teollisuudesta, maataloudesta ja muista laitoksista ja toiminnoista peräisin olevan, erityisesti liitteessä VIII lueteltujen aineiden aiheuttaman merkittävän hajakuormituksen arviointi ja tunnistaminen muun muassa seuraavien säännösten nojalla kerättyjen tietojen perusteella:

i)

direktiivin 91/676/ETY ( 30 ) 3, 5 ja 6 artikla,

ii)

direktiivin 91/414/ETY 7 ja 17 artikla,

iii)

direktiivi 98/8/EY,

ja ensimmäistä vesipiirin hoitosuunnitelmaa varten seuraavien direktiivien nojalla:

iv)

neuvoston direktiivit 75/440/ETY, 76/160/ETY, 76/464/ETY, 78/659/ETY ja 79/923/ETY,

yhdyskuntien, teollisuuden ja maatalouden tarpeisiin sekä muihin tarkoituksiin tapahtuvan merkittävän vedenoton arviointi ja tunnistaminen, mukaan lukien vuodenaikaisvaihtelut ja vuosittainen kokonaistarve sekä veden hävikki jakelujärjestelmissä,

merkittävän veden juoksun säännöstelyn, mukaan lukien veden siirtäminen ja johtaminen muualle, virtausoloihin ja vesitaseisiin aiheuttaman vaikutuksen arviointi ja tunnistaminen,

vesimuodostumiin kohdistuvien merkittävien morfologisten muutosten tunnistaminen,

muiden merkittävien pintavesien tilaan kohdistuvien ihmistoiminnan vaikutusten arviointi ja tunnistaminen, ja

maankäytön selvittäminen, mukaan lukien yhdyskunnat, teollisuus-, maatalousalueet sekä tarvittaessa kalatalous- ja metsäalueet.

1.5 Vaikutusten arviointi

Jäsenvaltioiden on arvioitava pintavesimuodostumien vesien herkkyys edellä tunnistetuille paineille.

Jäsenvaltioiden on käytettävä edellä mainitulla tavalla kerättyä tietoa sekä muita asiaankuuluvia tietoja, mukaan lukien olemassa olevat ympäristönseurantatiedot, arvioidakseen todennäköisyyttä sille, että vesipiirin pintavesimuodostumat eivät saavuta niille 4 artiklan mukaisesti asetettuja ympäristön laatutavoitteita. Jäsenvaltiot voivat käyttää mallintamistekniikoita tässä arvioinnissa.

Niille vesimuodostumille, jotka on tunnistettu sellaisiksi, etteivät ne todennäköisesti saavuta ympäristön laatutavoitteita, tehdään tarvittaessa lisätarkastelu, jotta 8 artiklan edellyttämät seurantaohjelmat ja 11 artiklan edellyttämät toimenpideohjelmat voidaan suunnitella parhaalla mahdollisella tavalla.

2 POHJAVEDET

2.1 Ominaispiirteiden alkutarkastelu

Jäsenvaltioiden on aluksi tarkasteltava kaikkien pohjavesimuodostumien ominaispiirteitä arvioidakseen niiden käyttöä sekä sitä, missä määrin on mahdollista, että kullekin pohjavesimuodostumalle 4 artiklan mukaan asetettuja tavoitteita ei saavuteta. Jäsenvaltiot voivat tätä alustavaa tarkastelua varten yhdistää pohjavesimuodostumia ryhmiksi. Tässä analyysissä voidaan käyttää olemassa olevia hydrologisia, geologisia, pedologisia, maankäyttöön, vesimääriin ja vedenottoon liittyviä sekä muita tietoja, mutta siinä on määriteltävä:

—

pohjavesimuodostuman tai muodostumien sijainti ja rajat

—

kuhunkin pohjavesimuodostumaan mahdollisesti kohdistuvat paineet, mukaan lukien:

—

hajakuormitus

—

pistekuormitus

—

vedenotto

—

tekopohjaveden muodostaminen

—

pohjaveden muodostumisalueen maa- ja kallioperän yleispiirteet

—

ne pohjavesimuodostumat, joista pintavesien ekosysteemit ja maaekosysteemit ovat suoraan riippuvaisia.

2.2 Ominaispiirteiden lisätarkastelu

Tämän ominaispiirteiden alkutarkastelun jälkeen jäsenvaltioiden on tehtävä ominaispiirteiden lisätarkastelu niille pohjavesimuodostumille tai -muodostumaryhmille, joiden osalta on mahdollista, että ympäristötavoitteita ei saavuteta, täsmällisemmän arvioinnin tekemiseksi riskin suuruudesta, sekä kartoitettava 11 artiklan nojalla vaadittavat toimenpiteet. Lisäksi kyseisen kartoituksen on sisällettävä olennaiset tiedot ihmistoiminnan vaikutuksesta ja tarvittaessa seuraavat tiedot:

—

pohjavesimuodostuman geologiset ominaispiirteet, mukaan lukien geologisen muodostuman laajuus ja tyyppi,

—

pohjavesimuodostuman hydrogeologiset ominaispiirteet, mukaan lukien hydraulinen johtavuus, huokoisuus ja paineellisuus,

—

maaperän ominaispiirteet pohjaveden muodostumisalueella, mukaan lukien kerrostumien ja maaperän paksuus, huokoisuus, hydraulinen johtavuus ja imeytymisominaisuudet,

—

pohjaveden kerrostuneisuuspiirteet tietyssä pohjavesimuodostumassa,

—

pohjavesimuodostumiin dynaamisesti yhteydessä olevien maaekosysteemien ja pintavesien luettelointi,

—

pohjavesimuodostuman ja siihen liittyvien maaekosysteemien ja pintavesien välisen veden vaihdon suuntaa ja määrää koskevat arviot,

—

riittävät tiedot pitkän ajan keskimääräisen vuotuisen muodostumismäärän laskemiseksi, ja

—

pohjavesien kemiallisen koostumuksen ominaispiirteiden tarkastelu, mukaan lukien ihmistoiminnan vaikutusten määrittely. Jäsenvaltiot voivat käyttää pohjavesien ominaispiirteiden tarkastelussa tyyppeihin jaottelua määritettäessä pohjavesimuodostumien luontaisia taustapitoisuuksia.

2.3 Ihmistoiminnan pohjavesivaikutuksia koskeva tarkastelu

Niiden pohjavesimuodostumien osalta, jotka ulottuvat kahden tai useamman jäsenvaltion välisen rajan yli tai joiden osalta katsotaan edellä 2.1 kohdan mukaisesti tehdyn alustavan ominaispiirteiden tarkastelun perusteella olevan mahdollista, että ne eivät saavuta 4 artiklan mukaan kullekin pohjavesimuodostumalle asetettuja tavoitteita, kerätään ja ylläpidetään kustakin pohjavesimuodostumasta soveltuvin osin seuraavat tiedot:

a)

pohjavedenottamoiden sijainti lukuun ottamatta

—

vedenottamoita, joista otetaan vettä keskimäärin vähemmän kuin 10 m3 vuorokaudessa, tai

—

vedenottamoita, joita käytetään ihmisten käyttöön tarkoitetun veden ottoon ja joista otetaan vettä keskimäärin vähemmän kuin 10 m3 vuorokaudessa tai vähemmän kuin 50 hengen käyttöön;

b)

keskimääräinen vuotuinen vedenotto kyseisistä paikoista;

c)

pohjavesimuodostumasta otetun veden kemiallinen koostumus;

d)

niiden paikkojen sijainti, joissa pohjavesimuodostumaan päästetään suoraan vesiä;

e)

päästetyn veden määrä kyseisissä paikoissa;

f)

pohjavesiin päästettävien vesien kemiallinen koostumus; ja

g)

maankäyttö pohjaveden muodostumisalueella tai -alueilla mukaan lukien saastuminen ja pohjaveden muodostumiselle ihmistoiminnasta aiheutuvat muutokset, kuten sade- ja valumavesien johtaminen muualle vettä läpäisemättömin rakentein, imeyttäminen maaperään, patoaminen tai kuivatus.

2.4 Pohjavedenkorkeuden muutosten vaikutuksia koskeva tarkastelu

Jäsenvaltioiden on myös tunnistettava ne pohjavesimuodostumat, joille on 4 artiklan mukaisesti määriteltävä vähemmän vaativat tavoitteet, mukaan lukien veden tilaan kohdistuvien vaikutusten arvioinnin jälkeen ne pohjavesimuodostumat, joilla on vaikutusta:

i)

pintavesiin ja niihin yhteydessä oleviin maaekosysteemeihin;

ii)

säännöstelyyn, tulvasuojeluun tai maankuivatukseen;

iii)

ihmisten elinolojen kehitykseen

2.5 Pohjaveden laadussa tapahtuneen pilaantumisen vaikutusten arviointi

Jäsenvaltioiden on yksilöitävä ne pohjavesimuodostumat, joille asetetaan 4 artiklan 5 kohdan nojalla vähemmän vaativat tavoitteet sen vuoksi, että pohjavesimuodostuma on 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti määriteltynä ihmistoiminnan vaikutuksesta siinä määrin pilaantunut, että pohjaveden hyvän kemiallisen tilan saavuttaminen on mahdotonta tai suhteettoman kallista.

LIITE III TALOUDELLINEN ANALYYSI

LIITE III

TALOUDELLINEN ANALYYSI

Taloudellisen analyysin sisältämän tiedon on oltava riittävää ja riittävän yksityiskohtaista (ottaen huomioon tarpeellisten tietojen keräämiseen liittyvät kustannukset), jotta voidaan:

a)

laatia tarpeelliset laskelmat vesipalveluista aiheutuvien kustannusten kattamisen periaatteen huomioon ottamiseksi ottaen 9 artiklan mukaisesti huomioon vedenhankinnan ja tarpeen pitkän ajan ennusteet vesipiirissä sekä tarvittaessa:

—

arviot vesipalveluihin liittyvistä vesimääristä, hinnoista ja kustannuksista, ja

—

arviot tarpeellisista investoinneista sekä niitä koskevat ennusteet;

b)

arvioida toimien mahdollisten kustannusten perusteella kustannustehokkaimmat yhdistelmät niistä veden käyttöä koskevista toimenpiteistä, jotka sisällytetään 11 artiklan mukaisiin toimenpideohjelmiin.

LIITE IV SUOJELUALUEET

LIITE IV

SUOJELUALUEET

1.

Direktiivin 6 artiklassa edellytettyyn suojelualueiden rekisteriin on sisällytettävä seuraavan tyyppiset suojelualueet:

i)

7 artiklan nojalla nimetyt ihmisten käyttöön tarkoitetun veden ottopaikat;

ii)

taloudellisesti merkittävien vedessä elävien lajien suojeluun määritellyt alueet;

iii)

virkistyskäyttöön tarkoitetut vesimuodostumat, mukaan lukien direktiivin 76/160/ETY nojalla uimavesiksi määritellyt alueet;

iv)

ravinneherkät alueet, mukaan lukien direktiivin 91/676/ETY nojalla pilaantumisherkiksi vyöhykkeiksi määritellyt alueet ja direktiivin 91/271/ETY nojalla haavoittumiselle alttiiksi alueiksi määritellyt alueet; ja

v)

sellaiset elinympäristön tai lajien suojeluun määritellyt alueet, joilla veden tilan ylläpito tai parantaminen ovat tärkeitä tekijöitä niiden suojelun kannalta, mukaan lukien direktiivin 92/43/ETY ( 31 ) ja direktiivin 79/409/ETY ( 32 ) nojalla määritellyt keskeiset Natura 2000 -alueet.

2.	Osana vesipiirin hoitosuunnitelmaa vaadittavaan rekisteritiivistelmään on sisällytettävä kartat, joihin on merkitty kunkin suojelualueen sijainti, sekä selvitys siitä yhteisön, kansallisesta tai paikallisesta lainsäädännöstä, jonka nojalla alueet on määritelty.

LIITE V

1	PINTAVESIEN TILA
1.1	Ekologisen tilan luokittelua koskevat laadulliset tekijät
1.1.1	Joet
1.1.2	Järvet
1.1.3	Jokisuiden vaihettumisalueet
1.1.4	Rannikkovedet
1.1.5	Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut pintavesimuodostuman osat
1.2	Ekologisen tilan luokittelun normatiiviset määritelmät
1.2.1	Jokien erinomaista, hyvää ja tyydyttävää ekologista tilaa koskevat määritelmät
1.2.2	Järvien erinomaista, hyvää ja tyydyttävää ekologista tilaa koskevat määritelmät
1.2.3	Jokisuiden vaihettumisalueiden erinomaista, hyvää ja tyydyttävää ekologista tilaa koskevat määritelmät
1.2.4	Rannikkovesien erinomaista, hyvää ja tyydyttävää ekologista tilaa koskevat määritelmät
1.2.5	Voimakkaasti muutettujen tai keinotekoisten vesimuodostumien parasta mahdollista, hyvää ja tyydyttävää ekologista potentiaalia koskevat määritelmät
1.2.6	Jäsenvaltioiden käyttämä kemiallisten laatunormien asettamismenettely
1.3	Pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan seuranta
1.3.1	Perusseurannan rakenne
1.3.2	Toiminnallisen seurannan rakenne
1.3.3	Tutkinnallisen seurannan rakenne
1.3.4	Seurantatiheys
1.3.5	Suojelualueiden lisäseurantaa koskevat vaatimukset
1.3.6	Laatutekijöiden seurantaa koskevat standardit
1.4	Ekologisen tilan luokittelu ja esittäminen
1.4.1	Biologisten seurantatulosten vertailtavuus
1.4.2	Seurantatulosten esittäminen sekä ekologisen tilan ja ekologisen potentiaalin luokitteleminen
1.4.3	Seurantatulosten ja kemiallisen tilan esittäminen
2	POHJAVESI
2.1	Pohjaveden määrällinen tila
2.1.1	Pohjaveden määrällisen tilan luokittelumuuttuja
2.1.2	Määrällisen tilan määritelmä
2.2	Pohjaveden määrällisen tilan seuranta
2.2.1	Pohjavedenkorkeuden seurantaverkko
2.2.2	Seurantapaikkojen sijoitus
2.2.3	Seurantatiheys
2.2.4	Pohjaveden määrällisen tilan tulkinta ja esittäminen
2.3	Pohjaveden kemiallinen tila
2.3.1	Pohjaveden kemiallista tilaa kuvaavat muuttujat
2.3.2	Pohjaveden hyvän kemiallisen tilan määritelmä
2.4	Pohjaveden kemiallisen tilan seuranta
2.4.1	Pohjaveden seurantaverkko
2.4.2	Perusseuranta
2.4.3	Toiminnallinen seuranta
2.4.4	Pilaavien aineiden muutossuuntien havaitseminen
2.4.5	Pohjaveden kemiallisen tilan tulkinta ja esittäminen
2.5	Pohjaveden tilan esittäminen

1 PINTAVESIEN TILA

1.1 Ekologisen tilan luokittelua koskevat laadulliset tekijät

▼M8

1.1.1. Joet

Biologiset tekijät

Vesikasvillisuuden koostumus ja runsaussuhteet

Selkärangattoman pohjaeläimistön koostumus ja runsaussuhteet

Kalaston koostumus, runsaussuhteet ja ikärakenne

Biologisia tekijöitä tukevat hydrologis-morfologiset tekijät

Hydrologinen järjestelmä

virtauksen määrä ja dynamiikka

yhteys pohjavesimuodostumiin

Joen esteettömyys

Morfologiset tekijät

joen syvyyden ja leveyden vaihtelu

joen pohjan rakenne ja laatu

rantavyöhykkeen rakenne

Biologisia tekijöitä tukevat yleiset fysikaalis-kemialliset tekijät

Lämpöolot

Happitilanne

Suolaisuus

Happamoitumistilanne

Ravinneolot

1.1.2 Järvet

Biologiset tekijät

Kasviplanktonin koostumus, runsaussuhteet ja biomassa

Muun vesikasvillisuuden koostumus ja runsaussuhteet

Selkärangattoman pohjaeläimistön koostumus ja runsaussuhteet

Kalaston koostumus, runsaussuhteet ja ikärakenne

Biologisia tekijöitä tukevat hydrologis-morfologiset tekijät

Hydrologinen järjestelmä

virtauksen määrä ja dynamiikka

viipymä

yhteys pohjavesimuodostumaan

Morfologiset tekijät

järven syvyyden vaihtelu

pohjasedimentin määrä, pohjan rakenne ja laatu

rantavyöhykkeen rakenne

Biologisia tekijöitä tukevat yleiset fysikaalis-kemialliset tekijät

Näkösyvyys

Lämpöolot

Happitilanne

Suolaisuus

Happamoitumistilanne

Ravinneolot

1.1.3 Jokisuiden vaihettumisalueet

Biologiset tekijät

Kasviplanktonin koostumus, runsaussuhteet ja biomassa

Muun vesikasvillisuuden koostumus ja runsaussuhteet

Selkärangattoman pohjaeläimistön koostumus ja runsaussuhteet

Kalaston koostumus ja runsaussuhteet

Biologisia tekijöitä tukevat hydrologis-morfologiset tekijät

Morfologiset tekijät

syvyyden vaihtelu

pohjasedimentin määrä, pohjan rakenne ja laatu

vuorovesivyöhykkeen rakenne

Vuorovesi

suolattoman veden virtaus

aaltojen vaikutus

Biologisia tekijöitä tukevat yleiset fysikaalis-kemialliset tekijät

Näkösyvyys

Lämpöolot

Happitilanne

Suolaisuus

Ravinneolot

1.1.4 Rannikkovedet

Biologiset tekijät

Kasviplanktonin koostumus, runsaussuhteet ja biomassa

Muun vesikasvillisuuden koostumus ja runsaussuhteet

Selkärangattoman pohjaeläimistön koostumus ja runsaussuhteet

Biologisia tekijöitä tukevat hydrologis-morfologiset tekijät

Morfologiset tekijät

syvyyden vaihtelu

pohjan rakenne ja laatu rannikolla

vuorovesivyöhykkeen rakenne

Vuorovesi

päävirtausten suunta

aaltojen vaikutus

Biologisia tekijöitä tukevat yleiset fysikaalis-kemialliset tekijät

Näkösyvyys

Lämpöolot

Happitilanne

Suolaisuus

Ravinneolot

▼B

1.1.5 Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut pintavesimuodostumat

Keinotekoisiin ja voimakkaasti muutettuihin pintavesimuodostumiin sovellettavien laatutekijöiden on oltava samoja, joita sovelletaan edellä mainituista neljästä luonnollisesta pintavesijaotteluryhmästä siihen, joka vastaa lähimmin kyseistä keinotekoista tai voimakkaasti muutettua vesimuodostumaa.

1.2 Ekologisen tilan luokittelun normatiiviset määritelmät

Taulukko 1.2 Jokia, järviä, jokisuiden vaihettumisalueita ja rannikkovesiä koskevat yleiset määritelmät

Seuraava teksti sisältää ekologisen laadun yleismääritelmän. Arvot, joilla luokitellaan kunkin pintavesijaotteluryhmän ekologisen tilan laatutekijät, ovat jäljempänä taulukoissa 1.2.1—1.2.4.

Tekijä

Erinomainen tila

Hyvä tila

Tyydyttävä tila

Yleistä

Pintavesimuodostumatyypin fysikaalis-kemiallisten ja hydrologis-morfologisten laatutekijöiden arvoissa ei ole lainkaan tai on hyvin vähän ihmistoiminnasta johtuvia muutoksia verrattuna niihin arvoihin, jotka tavallisesti liitetään kyseisen pintavesimuodostumatyypin häiriintymättömiin oloihin.

Pintavesimuodostumatyypin biologisten laatutekijöiden arvot vastaavat kyseiseen pintavesimuodostumatyyppiin häiriintymättömissä olosuhteissa tavallisesti liitettyjä arvoja, ja niissä ei ole lainkaan tai on hyvin vähän merkkejä muutoksista.

Yhteisöt ja olot ovat tyypille ominaiset.

Kyseistä pintavesimuodostumatyyppiä koskevat biologisten laatutekijöiden arvot osoittavat merkkejä ihmistoiminnasta johtuvista vähäisistä muutoksista mutta eroavat ainoastaan vähän niistä arvoista, jotka tavallisesti liitetään kyseisen pintavesimuodostumatyypin häiriintymättömiin olosuhteisiin.

Kyseistä pintavesimuodostumatyyppiä koskevat biologisten laatutekijöiden arvot eroavat kohtalaisesti niistä, jotka tavallisesti liitetään kyseisen pintavesimuodostumatyypin häiriintymättömiin olosuhteisiin. Arvot osoittavat kohtalaisesti ihmistoiminnasta johtuvia muutoksia, ja ne ovat muuttuneet selvästi enemmän kuin hyvää tilaa vastaavissa olosuhteissa.

Vedet, jotka eivät saavuta tyydyttävää tilaa, luokitellaan välttäviksi tai huonoiksi:

Vedet, joissa ilmenee suurehkoja muutoksia kyseisen pintavesimuodostumatyypin biologisten laatutekijöiden arvoissa ja joissa kyseiset eliöyhteisöt eroavat merkittävästi niistä, jotka tavallisesti liitetään kyseiseen pintavesimuodostumatyyppiin häiriintymättömissä olosuhteissa, luokitellaan välttäviksi.

Vedet, joissa ilmenee vakavia muutoksia kyseisen pintavesimuodostumatyypin biologisten laatutekijöiden arvoissa ja joista puuttuu suuri osa kyseisistä eliöyhteisöistä, jotka tavallisesti liitetään kyseiseen pintavesimuodostumatyyppiin häiriintymättömissä olosuhteissa, luokitellaan huonoiksi.

1.2.1 Jokien erinomaista, hyvää ja tyydyttävää ekologista tilaa koskevat määritelmät

Biologiset laatutekijät

Tekijä

Erinomainen tila

Hyvä tila

Tyydyttävä tila

Kasviplankton

Kasviplanktonin taksonikoostumus vastaa täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita.

Kasviplanktonin keskimääräiset runsaussuhteet vastaavat täysin tyypille ominaisia fysikaalis-kemiallisia olosuhteita eivätkä muuta merkittävästi tyypille ominaisia näkösyvyyksiä.

Planktonkukintojen esiintymistiheys ja voimakkuus vastaavat tyypille ominaisia fysikaalis-kemiallisia olosuhteita.

Vähäisiä muutoksia kasviplanktontaksoneissa ja niiden runsaussuhteissa verrattuna tyypille ominaisiin yhteisöihin. Kyseiset muutokset eivät osoita sellaista lisääntynyttä levien kasvua, joka johtaisi ei-toivottuihin muutoksiin vesieliöstössä tai veden tai sedimentin fysikaalis-kemiallisessa laadussa.

Vähäistä lisääntymistä voi ilmetä kukintojen esiintymistiheydessä ja voimakkuudessa verrattuna tyypille ominaiseen tilanteeseen.

Planktontaksonit eroavat kohtalaisesti tyypille ominaisista yhteisöistä.

Runsaussuhteet ovat muuttuneet kohtalaisesti ja voivat johtaa muiden biologisten ja fysikaalis-kemiallisten laatutekijöiden arvojen merkittäviin ei-toivottuihin muutoksiin.

Kohtalaista lisäystä planktonkukintojen esiintymistiheydessä ja voimakkuudessa. Pitkäaikaisia kukintoja voi esiintyä kesäkuukausina.

Makrofyytit ja fytobentos

Taksonikoostumus vastaa täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita.

Ei havaittavia muutoksia makrofyyttien ja fytobentoksen keskimääräisissä runsaussuhteissa.

Vähäisiä muutoksia makrofyyttien ja fytobentoksen taksoneissa ja niiden runsaussuhteissa verrattuna tyypille ominaisiin yhteisöihin. Kyseiset muutokset eivät osoita sellaista fytobentoksen tai korkeamman vesikasvillisuuden lisääntynyttä kasvua, joka johtaisi ei-toivottuihin muutoksiin vesieliöstössä tai veden tai sedimentin fysikaalis-kemiallisessa laadussa.

Fytobentoksen joukossa ei esiinny haitallisessa määrin ihmistoiminnasta aiheutuneita bakteerikasvustoja.

Makrofyyttien ja fytobentoksen taksonikoostumus eroaa kohtalaisesti tyypille ominaisista yhteisöistä ja on häiriintynyt merkittävästi enemmän kuin hyvää tilaa vastaavissa olosuhteissa.

Kohtalaisen selviä muutoksia makrofyyttien ja fytobentoksen keskimääräisissä runsaussuhteissa.

Ihmistoiminnasta aiheutuneet bakteerikasvustot haittaavat fytobentosta tai ovat paikallisesti syrjäyttäneet sen.

Pohjaeläimistö

Taksonikoostumus ja runsaussuhteet vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita.

Muutosherkkien taksonien ja epäherkkien taksonien suhde ei osoita muutoksia verrattuna häiriintymättömiin oloihin.

Pohjaeläimistön monimuotoisuus ei osoita muutoksia verrattuna häiriintymättömiin oloihin.

Vähäisiä muutoksia pohjaeläimistön taksonikoostumuksessa ja runsaussuhteissa verrattuna tyypille ominaisiin yhteisöihin.

Muutosherkkien taksonien ja epäherkkien taksonien suhde osoittaa vähäisiä muutoksia verrattuna häiriintymättömiin oloihin.

Pohjaeläimistön monimuotoisuus osoittaa vähäisiä muutoksia verrattuna häiriintymättömiin oloihin.

Pohjaeläimistön taksonikoostumus ja runsaussuhteet eroavat kohtalaisesti tyypille ominaisista yhteisöistä.

Tärkeitä taksonomisia ryhmiä puuttuu verrattuna tyypille ominaisiin yhteisöihin.

Muutosherkkien taksonien ja epäherkkien taksonien suhde sekä monimuotoisuustaso ovat merkittävästi pienempiä kuin tyypille ominainen taso ja merkittävästi pienempiä kuin hyvää tilaa vastaavissa olosuhteissa.

Kalasto

Lajikoostumus ja runsaussuhteet vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita.

Kaikkia tyypille ominaisia muutosherkkiä lajeja esiintyy.

Kalaston ikärakenteessa on vähän ihmistoiminnasta johtuvia muutoksia, eikä siinä ole merkkejä häiriöistä minkään lajin lisääntymisessä tai yksilönkehityksessä.

Vähäisiä muutoksia lajikoostumuksessa ja runsaussuhteissa verrattuna tyypille ominaisiin yhteisöihin, mikä johtuu ihmistoiminnan vaikutuksista fysikaalis-kemiallisiin ja hydrologis-morfologisiin laatutekijöihin.

Kalaston ikärakenteessa on merkkejä muutoksista, jotka johtuvat ihmistoiminnan vaikutuksista fysikaalis-kemiallisiin ja hydrologis-morfologisiin laatutekijöihin, sekä joissain tapauksissa siinä on merkkejä yksittäisen lajin lisääntymisen tai yksilönkehityksen häiriintymisestä siinä määrin, että jotkut ikäluokat voivat puuttua kokonaan.

Kalaston koostumus ja runsaussuhteet eroavat kohtalaisesti tyypille ominaisista yhteisöistä, mikä johtuu ihmistoiminnan vaikutuksista fysikaalis-kemiallisiin tai hydrologis-morfologisiin laatutekijöihin.

Kalaston ikärakenteessa on suurehkoja ihmistoiminnasta johtuvia muutoksia siinä määrin, että kohtalaisen suuri osa tyypille ominaisia lajeja puuttuu tai niiden esiintyminen on hyvin vähäistä.

Hydrologis-morfologiset laatutekijät

Tekijä	Erinomainen tila	Hyvä tila	Tyydyttävä tila
Hydrologinen järjestelmä	Virtauksen määrä ja dynamiikka sekä niistä johtuva yhteys pohjaveteen vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita.	Vallitsevat olot eivät haittaa edellä yksilöityjen biologisten laatutekijöiden arvojen saavuttamista.	Vallitsevat olot eivät haittaa edellä yksilöityjen biologisten laatutekijöiden arvojen saavuttamista.
Joen esteettömyys	Ihmistoiminta ei ole muuttanut joen esteettömyyttä, joka sallii vesieliöiden vapaan liikkumisen ja sedimentin kulkeutumisen.	Vallitsevat olot eivät haittaa edellä yksilöityjen biologisten laatutekijöiden arvojen saavuttamista.	Vallitsevat olot eivät haittaa edellä yksilöityjen biologisten laatutekijöiden arvojen saavuttamista.
Morfologiset tekijät	Vesiuoman malli, leveyden ja syvyyden vaihtelut, virtausnopeudet, pohjan laatu ja rantavyöhykkeen rakenne ja olot vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita.	Vallitsevat olot eivät haittaa edellä yksilöityjen biologisten laatutekijöiden arvojen saavuttamista.	Vallitsevat olot eivät haittaa edellä yksilöityjen biologisten laatutekijöiden arvojen saavuttamista.

▼M8

Yleiset fysikaalis-kemialliset laatutekijät

Tekijä

Erinomainen tila

Hyvä tila

Tyydyttävä tila

Yleiset olosuhteet

Yleisten fysikaalis-kemiallisten tekijöiden arvot vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita.

Ravinnepitoisuudet vaihtelevat sellaisissa rajoissa, jotka tavallisesti liitetään häiriintymättömiin olosuhteisiin.

Suolaisuus, pH, happitasapaino, happamuuden neutraloimiskyky sekä lämpötila eivät osoita ihmistoiminnasta johtuvia muutoksia ja vaihtelevat sellaisissa rajoissa, jotka tavallisesti liitetään häiriintymättömiin olosuhteisiin.

Lämpötila, happitasapaino, pH, happamuuden neutraloimiskyky ja suolaisuus eivät ylitä niitä rajoja, jotka on määritelty varmistamaan tyypille ominainen ekosysteemin toiminta ja edellä yksilöityjen biologisten laatutekijöiden arvojen saavuttaminen.

Ravinnepitoisuudet eivät ylitä tasoja, jotka on määritelty varmistamaan ekosysteemin toiminta ja edellä yksilöityjen biologisten laatutekijöiden arvojen saavuttaminen.

Vallitsevat olot eivät haittaa edellä yksilöityjen biologisten laatutekijöiden arvojen saavuttamista.

▼B

1.2.2 Järvien erinomaista, hyvää ja tyydyttävää ekologista tilaa koskevat määritelmät

Biologiset laatutekijät

Tekijä

Erinomainen tila

Hyvä tila

Tyydyttävä tila

Kasviplankton

Kasviplanktonin taksonikoostumus ja runsaussuhteet vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita.

Kasviplanktonin keskimääräinen biomassa vastaa tyypille ominaisia fysikaalis-kemiallisia olosuhteita, eikä se muuta merkittävästi tyypille ominaisia näkösyvyyksiä.

Planktonkukintojen esiintymistiheys ja voimakkuus vastaavat tyypille ominaisia fysikaalis-kemiallisia olosuhteita.

Vähäisiä muutoksia kasviplanktontaksoneissa ja niiden runsaussuhteissa verrattuna tyypille ominaisiin yhteisöihin. Kyseiset muutokset eivät osoita lisääntynyttä levien kasvua, joka johtaisi ei-toivottuihin muutoksiin vesieliöstössä tai veden tai sedimentin fysikaalis-kemiallisessa laadussa.

Vähäistä lisääntymistä voi ilmetä kukintojen esiintymistiheydessä ja voimakkuudessa verrattuna tyypille ominaiseen tilanteeseen.

Planktontaksonit ja niiden runsaussuhteet eroavat kohtalaisesti tyypille ominaisista yhteisöistä.

Biomassa on kohtalaisesti muuttunut ja voi johtaa merkittäviin ei-toivottuihin muutoksiin muissa biologisissa laatutekijöissä ja veden tai sedimentin fysikaalis-kemiallisessa laadussa.

Kohtalaista lisäystä planktonkukintojen esiintymistiheydessä ja voimakkuudessa. Pitkäaikaisia kukintoja voi esiintyä kesäkuukausina.

Makrofyytit ja fytobentos

Taksonikoostumus vastaa täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita.

Ei havaittavia muutoksia makrofyyttien ja fytobentoksen keskimääräisissä runsaussuhteissa.

Vähäisiä muutoksia makrofyyttien ja fytobentoksen taksoneissa ja niiden runsaussuhteissa verrattuna tyypille ominaisiin yhteisöihin. Kyseiset muutokset eivät osoita fytobentoksen tai korkeamman vesikasvillisuuden lisääntynyttä kasvua, joka johtaisi ei-toivottuihin muutoksiin vesieliöstössä tai veden tai sedimentin fysikaalis-kemiallisessa laadussa.

Fytobentoksen joukossa ei esiinny haitallisessa määrin ihmistoiminnasta aiheutuneita bakteerikasvustoja.

Makrofyyttien ja fytobentoksen taksonikoostumus eroaa kohtalaisesti tyypille ominaisista yhteisöistä ja on muuttunut merkittävästi enemmän kuin hyvää tilaa vastaavissa olosuhteissa.