|
+LIITE V |
LIITE V
LIITE V
1 PINTAVESIEN TILA 1.1 Ekologisen tilan luokittelua koskevat laadulliset tekijät 1.1.1. Joet Biologiset tekijät Vesikasvillisuuden koostumus ja runsaussuhteet Selkärangattoman pohjaeläimistön koostumus ja runsaussuhteet Kalaston koostumus, runsaussuhteet ja ikärakenne Biologisia tekijöitä tukevat hydrologis-morfologiset tekijät Hydrologinen järjestelmä virtauksen määrä ja dynamiikka yhteys pohjavesimuodostumiin Joen esteettömyys Morfologiset tekijät joen syvyyden ja leveyden vaihtelu joen pohjan rakenne ja laatu rantavyöhykkeen rakenne Biologisia tekijöitä tukevat yleiset fysikaalis-kemialliset tekijät Lämpöolot Happitilanne Suolaisuus Happamoitumistilanne Ravinneolot 1.1.2 Järvet Biologiset tekijät Kasviplanktonin koostumus, runsaussuhteet ja biomassa Muun vesikasvillisuuden koostumus ja runsaussuhteet Selkärangattoman pohjaeläimistön koostumus ja runsaussuhteet Kalaston koostumus, runsaussuhteet ja ikärakenne Biologisia tekijöitä tukevat hydrologis-morfologiset tekijät Hydrologinen järjestelmä virtauksen määrä ja dynamiikka viipymä yhteys pohjavesimuodostumaan Morfologiset tekijät järven syvyyden vaihtelu pohjasedimentin määrä, pohjan rakenne ja laatu rantavyöhykkeen rakenne Biologisia tekijöitä tukevat yleiset fysikaalis-kemialliset tekijät Näkösyvyys Lämpöolot Happitilanne Suolaisuus Happamoitumistilanne Ravinneolot 1.1.3 Jokisuiden vaihettumisalueet Biologiset tekijät Kasviplanktonin koostumus, runsaussuhteet ja biomassa Muun vesikasvillisuuden koostumus ja runsaussuhteet Selkärangattoman pohjaeläimistön koostumus ja runsaussuhteet Kalaston koostumus ja runsaussuhteet Biologisia tekijöitä tukevat hydrologis-morfologiset tekijät Morfologiset tekijät syvyyden vaihtelu pohjasedimentin määrä, pohjan rakenne ja laatu vuorovesivyöhykkeen rakenne Vuorovesi suolattoman veden virtaus aaltojen vaikutus Biologisia tekijöitä tukevat yleiset fysikaalis-kemialliset tekijät Näkösyvyys Lämpöolot Happitilanne Suolaisuus Ravinneolot 1.1.4 Rannikkovedet Biologiset tekijät Kasviplanktonin koostumus, runsaussuhteet ja biomassa Muun vesikasvillisuuden koostumus ja runsaussuhteet Selkärangattoman pohjaeläimistön koostumus ja runsaussuhteet Biologisia tekijöitä tukevat hydrologis-morfologiset tekijät Morfologiset tekijät syvyyden vaihtelu pohjan rakenne ja laatu rannikolla vuorovesivyöhykkeen rakenne Vuorovesi päävirtausten suunta aaltojen vaikutus Biologisia tekijöitä tukevat yleiset fysikaalis-kemialliset tekijät Näkösyvyys Lämpöolot Happitilanne Suolaisuus Ravinneolot 1.1.5 Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut pintavesimuodostumat Keinotekoisiin ja voimakkaasti muutettuihin pintavesimuodostumiin sovellettavien laatutekijöiden on oltava samoja, joita sovelletaan edellä mainituista neljästä luonnollisesta pintavesijaotteluryhmästä siihen, joka vastaa lähimmin kyseistä keinotekoista tai voimakkaasti muutettua vesimuodostumaa. 1.2 Ekologisen tilan luokittelun normatiiviset määritelmät Taulukko 1.2 Jokia, järviä, jokisuiden vaihettumisalueita ja rannikkovesiä koskevat yleiset määritelmät
Seuraava teksti sisältää ekologisen laadun yleismääritelmän. Arvot, joilla luokitellaan kunkin pintavesijaotteluryhmän ekologisen tilan laatutekijät, ovat jäljempänä taulukoissa 1.2.1—1.2.4.
Vedet, jotka eivät saavuta tyydyttävää tilaa, luokitellaan välttäviksi tai huonoiksi: Vedet, joissa ilmenee suurehkoja muutoksia kyseisen pintavesimuodostumatyypin biologisten laatutekijöiden arvoissa ja joissa kyseiset eliöyhteisöt eroavat merkittävästi niistä, jotka tavallisesti liitetään kyseiseen pintavesimuodostumatyyppiin häiriintymättömissä olosuhteissa, luokitellaan välttäviksi. Vedet, joissa ilmenee vakavia muutoksia kyseisen pintavesimuodostumatyypin biologisten laatutekijöiden arvoissa ja joista puuttuu suuri osa kyseisistä eliöyhteisöistä, jotka tavallisesti liitetään kyseiseen pintavesimuodostumatyyppiin häiriintymättömissä olosuhteissa, luokitellaan huonoiksi. 1.2.1 Jokien erinomaista, hyvää ja tyydyttävää ekologista tilaa koskevat määritelmät
Biologiset laatutekijät
Hydrologis-morfologiset laatutekijät
Yleiset fysikaalis-kemialliset laatutekijät
1.2.2 Järvien erinomaista, hyvää ja tyydyttävää ekologista tilaa koskevat määritelmät
Biologiset laatutekijät
Hydrologis-morfologiset laatutekijät
Yleiset fysikaalis-kemialliset laatutekijät
1.2.3 Jokisuiden vaihettumisalueiden erinomaista, hyvää ja tyydyttävää ekologista tilaa koskevat määritelmät
Biologiset laatutekijät
Hydrologis-morfologiset laatutekijät
Yleiset fysikaalis-kemialliset laatutekijät
1.2.4 Rannikkovesien erinomaista, hyvää ja tyydyttävää ekologista tilaa koskevat määritelmät
Biologiset laatutekijät
Hydrologis-morfologiset laatutekijät
Yleiset fysikaalis-kemialliset laatutekijät
1.2.5 Voimakkaasti muutettujen tai keinotekoisten vesimuodostumien parasta mahdollista, hyvää ja tyydyttävää ekologista potentiaalia koskevat määritelmät
▼M8 ————— 1.3 Pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan seuranta Pintavesien seurantaverkko on perustettava 8 artiklan vaatimusten mukaisesti. Seurantaverkko on suunniteltava siten, että kunkin vesistöalueen ekologisesta ja kemiallisesta tilasta saadaan yhtenäinen ja monipuolinen kokonaiskuva ja että vesimuodostumien luokittelu viiteen luokkaan 1.2 kohdassa olevien normatiivisten määritelmien mukaan on mahdollista. Jäsenvaltioiden on liitettävä vesipiirin hoitosuunnitelmaan pintavesien seurantaverkkoa esittävä kartta tai kartat. Jäsenvaltioiden on tehtävä jokaiselle vesipiirin hoitosuunnitelmakaudelle perusseurannan ja toiminnallisen seurannan ohjelmat, jotka perustuvat 5 artiklan ja liitteen II mukaiseen ominaispiirteiden tarkasteluun ja vaikutusarvioon. Joissakin tapauksissa jäsenvaltioiden on laadittava myös tutkinnallisen seurannan ohjelmia. Jäsenvaltioiden on seurattava muuttujia, jotka ilmaisevat kunkin kyseessä olevan laatutekijän tilaa. Valitessaan biologiseen laatutekijään liittyviä muuttujia jäsenvaltioiden on määriteltävä sopiva taksonominen taso, jotta laatutekijöiden luokituksessa saavutetaan riittävä luotettavuus ja tarkkuus. Suunnitelmassa on arvioitava seurantaohjelmien tuottamien tulosten luotettavuus- ja tarkkuustasoa. Jos seurantaverkkoon kuuluu paikallisten näytteenottopaikkojen sijasta maan havainnointia ja kaukokartoitusta tai muita innovatiivisia tekniikoita, seurantaverkon kartan on sisällettävä tiedot laatutekijöistä ja vesimuodostumista tai vesimuodostumaryhmistä, joita on seurattu tällaisia seurantamenetelmiä käyttäen. On viitattava CEN- tai ISO-standardeihin tai muihin kansainvälisiin tai kansallisiin standardeihin, joita on sovellettu sen varmistamiseksi, että saadut aika- ja paikkatiedot ovat yhtä luotettavia kuin ne, jotka saadaan käyttämällä tavanomaisia seurantamenetelmiä paikallisissa näytteenotto- ja mittauspaikoissa. Jäsenvaltiot voivat soveltaa passiivisia näytteenottomenetelmiä kemiallisten pilaavien aineiden seurantaan, tarvittaessa erityisesti seulontaa ja pitkän aikavälin arviointia varten, edellyttäen, että kyseiset näytteenottomenetelmät eivät aliarvioida niiden pilaavien aineiden pitoisuuksia, joihin sovelletaan ympäristönlaatunormeja, ja että näin voidaan luotettavasti tunnistaa se, että ”hyvää tilaa ei saavuteta”, ja että vesi-, eliöstö- tai sedimenttinäytteiden kemiallinen analyysi suoritetaan sovellettavien ympäristönlaatunormien mukaisesti aina, kun havaitaan, että hyvää tilaa ei saavuteta. Jäsenvaltiot voivat soveltaa myös vaikutusperusteisia seurantamenetelmiä samoin edellytyksin. 1.3.1 Perusseurannan rakenne Tavoite Jäsenvaltioiden on tehtävä perusseurantaohjelmat, jotka antavat tietoa:
—
liitteessä II kuvatun vaikutusarviointimenettelyn täydentämiseksi ja oikeaksi osoittamiseksi,
—
tulevien seurantaohjelmien tehokasta ja järkiperäistä suunnittelua varten,
—
luonnonolojen pitkäaikaismuutosten arvioimiseksi, ja
—
laaja-alaisten ihmistoimintojen aiheuttamien pitkäaikaismuutosten arvioimiseksi.
Tämän seurannan tuloksia on tarkasteltava ja käytettävä yhdessä liitteessä II kuvatun vaikutusarviointimenettelyn kanssa määriteltäessä seurantaohjelmatarpeita nykyisiä ja tulevia vesipiirin hoitosuunnitelmia varten. Seurantapaikkojen valinta Riittävän monessa pintavesimuodostumassa on tehtävä perusseurantaa, jotta voidaan arvioida vesipiirin kaikkien valuma-alueiden ja osavaluma-alueiden pintavesien tila kokonaisuudessaan. Vesimuodostumia valittaessa jäsenvaltion on huolehdittava siitä, että silloin kun se on aiheellista, seurantaa tehdään seuraavissa paikoissa:
—
paikoissa, joissa veden virtaama on merkittävä koko vesipiirin kannalta; seurantaan sisällytetään suurten jokien sellaisia kohtia, joissa valuma-alue on suurempi kuin 2 500 km2,
—
paikoissa, joissa vesitilavuus on merkittävä vesipiirin kannalta, seurantaan sisällytetään suuria järviä ja tekojärviä,
—
paikoissa, joissa merkittävät vesimuodostumat ulottuvat yli jäsenvaltion rajan,
—
paikoissa, jotka on määritelty tietojen vaihtoa koskevassa neuvoston päätöksessä 77/795/ETY, ja
muissa paikoissa, joita tarvitaan jäsenvaltion rajan yli ja meriympäristöön kulkeutuvaa pilaavien aineiden kuormaa arvioitaessa. Laatutekijöiden valinta Perusseurantaa on harjoitettava vesipiirin hoitosuunnitelmajakson aikana kaikilla seurantapaikoilla vuoden ajan. Perusseurannan on katettava seuraavat:
a)
kaikkia biologisia laatutekijöitä indikoivat muuttujat,
b)
kaikkia hydrologis-morfologisia laatutekijöitä indikoivat muuttujat,
c)
kaikkia yleisiä fysikaalis-kemiallisia laatutekijöitä indikoivat muuttujat,
d)
prioriteettiaineet, joita päästetään tai joita muuten joutuu vesistöalueelle tai sen osa-alueelle,
e)
vesistöaluekohtaiset pilaavat aineet. Jos aiempi perusseuranta on kuitenkin osoittanut, että asianomainen vesimuodostuma on saavuttanut hyvän tilan eikä liitteen II mukainen tarkastelu ihmistoiminnan vaikutuksista osoita, että vesimuodostumaan kohdistuvat vaikutukset olisivat muuttuneet, perusseurantaa on suoritettava kerran kolmen peräkkäisen vesipiirin hoitosuunnitelman kattaman ajanjakson aikana. 1.3.2 Toiminnallisen seurannan rakenne Toiminnallista seurantaa on tehtävä kaikissa niissä vesimuodostumissa, joiden osalta joko liitteen II mukaisesti tehdyn vaikutusarvioinnin tai perusseurannan mukaan vallitsee riski, että 4 artiklan mukaiset ympäristötavoitteet jäävät saavuttamatta, tai joihin päästetään tai joihin muuten joutuu prioriteettiaineita tai joihin päästetään tai joihin muuten joutuu vesistöaluekohtaisia pilaavia aineita merkittävissä määrin. Seurantapaikat prioriteettiaineille on valittava sen mukaisesti, miten asiaankuuluvaa ympäristönlaatunormia koskevassa lainsäädännössä on määritelty. Kaikissa muissa tapauksissa sekä myös silloin, kun prioriteettiaineiden osalta ei tällaisessa lainsäädännössä ole annettu erityisohjeita, seurantapaikat on valittava seuraavasti:
—
saadaan selville niiden vesimuodostumien tila, joiden osalta on mahdollisuus, että ympäristötavoitteet jäävät saavuttamatta, ja
—
havaitaan näiden vesimuodostumien tilan kaikki muutokset, jotka ovat toimenpideohjelmien seurausta.
Liitteen II tai tämän liitteen vaatimusten mukaisten tietojen perusteella voidaan muuttaa ohjelmaa vesipiirin hoitosuunnitelmakaudella varsinkin havainnointitiheyden pienentämiseksi, jos jotain vaikutusta ei pidetä merkittävänä tai kyseinen ympäristöpaine on poistunut. Seurantapaikkojen valinta Toiminnallista seurantaa on tehtävä kaikissa niissä vesimuodostumissa, joiden osalta on joko liitteen II vaikutusarvioinnin tai perusseurannan mukaan mahdollista, että 4 artiklan mukaiset ympäristötavoitteet jäävät saavuttamatta, tai joihin päästetään prioriteettilistan aineita. Seurantapaikat prioriteettilistan aineille on valittava sen mukaisesti, miten asianomaista ympäristönlaatunormia koskevassa lainsäädännössä on määritelty. Kaikissa muissa tapauksissa sekä myös silloin, kun prioriteettilistan aineiden osalta ei kyseisessä lainsäädännössä ole annettu erityisohjeita, seurantapaikat on valittava seuraavasti:
—
vesimuodostumiin, joissa pistekuormitus voi aiheuttaa merkittäviä ympäristöpaineita, sijoitetaan riittävästi seurantapaikkoja kaikkiin vesimuodostumiin, jotta pistekuormituksen suuruus ja vaikutukset voidaan arvioida. Silloin kun vesimuodostumaan kohdistuu useita pistekuormituspaineita, seurantapaikat voidaan valita siten, että voidaan tarkastella näiden paineiden suuruutta ja vaikutusta kokonaisuutena,
—
vesimuodostumiin, joissa hajakuormitus voi aiheuttaa merkittäviä ympäristöpaineita, sijoitetaan riittävästi seurantapaikkoja valittuihin vesimuodostumiin, jotta hajakuormituksen suuruus ja vaikutukset voidaan arvioida. Vesimuodostumat on valittava siten, että ne edustavat hajakuormituksen ympäristöpaineiden suhteellisia riskejä ja pintaveden hyvän tilan saavuttamatta jäämisen suhteellisia riskejä,
—
vesimuodostumiin, joihin voi kohdistua merkittäviä hydrologis-morfologisia ympäristöpaineita, sijoitetaan riittävästi seurantapaikkoja valittuihin vesimuodostumiin, jotta näiden paineiden suuruus ja vaikutukset voidaan arvioida. Vesimuodostumat on valittava siten, että ne osoittavat hydrologis-morfologisten ympäristöpaineiden kokonaisvaikutusta vesistöön.
Laatutekijöiden valinta Jäsenvaltioiden on pintavesimuodostumiin kohdistuvien paineiden suuruuden arvioimiseksi seurattava niitä laatutekijöitä, jotka osoittavat vesimuodostumaan tai -muodostumiin kohdistuvien paineiden vaikutusta. Näiden paineiden vaikutusten arvioimiseksi jäsenvaltioiden on seurattava asiaankuuluvia:
—
muuttujia, jotka indikoivat sitä biologista laatutekijää tai niitä biologisia laatutekijöitä, jotka ovat herkimpiä niille paineille, joita vesimuodostumaan kohdistuu,
—
kaikkia prioriteettiaineita, joita päästetään tai joita muuten joutuu vesimuodostumiin ja kaikkia vesistöaluekohtaisia pilaavia aineita, joita päästetään tai joita muuten joutuu vesimuodostumiin merkittäviä määriä,
—
muuttujia, jotka indikoivat sitä hydrologis-morfologista laatutekijää, joka on herkin havaituille paineille.
1.3.3 Tutkinnallisen seurannan rakenne Tavoite Tutkinnallista seurantaa on tehtävä:
—
jos havaittujen poikkeavuuksien syytä ei tiedetä,
—
jos perusseuranta osoittaa, että 4 artiklan mukaisia tavoitteita ei vesimuodostuman kohdalla todennäköisesti saavuteta eikä toiminnallista seurantaa ole vielä aloitettu, tutkinnallista seurantaa on tehtävä, jotta saadaan selville tavoitteiden saavuttamatta jäämisen syyt, tai
—
jotta saadaan selville ympäristövahinkojen suuruus ja vaikutukset,
ja sen avulla on saatava tietoa toimenpideohjelman tekemiseksi, jotta ympäristötavoitteet voidaan saavuttaa ja toteuttaa ympäristövahinkojen vaikutusten korjaamisen edellyttämät erityistoimenpiteet. 1.3.4 Seurantatiheys Perusseurantajaksona on noudatettava fysikaalis-kemiallisten laatutekijöiden jäljempänä esitettyjä tiheyksiä, jolleivät pidemmät väliajat ole perusteltuja teknisen tietämyksen tai asiantuntija-arvion perusteella. Biologisten ja hydrologis-morfologisten laatutekijöiden seurantaa on tehtävä vähintään kerran perusseurantajaksona. Toiminnallisessa seurannassa jäsenvaltioiden on määriteltävä kunkin muuttujan seurantatiheys niin, että saadaan riittävästi tietoja kyseisen laatutekijän tilan arvioimiseksi luotettavasti. Ohjeellisesti väliaikojen ei tulisi olla jäljempänä taulukossa esitettyjä pitempiä, jolleivät pidemmät väliajat ole perusteltuja teknisen tietämyksen tai asiantuntija-arvion mukaan. Seurantatiheys on valittava siten, että saavutetaan hyväksyttävä luotettavuus- ja tarkkuustaso. Seurantajärjestelmällä saavutetut luotettavuus- ja tarkkuusarviot on ilmoitettava vesipiirin hoitosuunnitelmassa. Seurantatiheyksiä on tarvittaessa mukautettava siten, että otetaan huomioon sekä ihmistoiminnan että luonnonolojen muuttujissa aiheuttama vaihtelu. Seuranta-ajat on valittava siten, että otetaan huomioon aineen käytön tai vedenpinnan kausivaihteluiden vaikutus seurannan tuloksiin ja varmistetaan näin, että tulokset kuvaavat tosiasiallisesti muutoksia, joita vesimuodostumassa tapahtuu ihmistoiminnan ja ilmaston vaihtelun vuoksi. Sellaisten prioriteettiaineiden osalta, joiden pitoisuus on niiden käytön kausivaihteluiden vuoksi todennäköisesti huipussaan lyhyinä ajanjaksoina, seurantaa on suoritettava kyseisten huippujaksojen aikana tarvittaessa useammin kuin muiden aineiden osalta, jotta varmistetaan riittävien tietojen saaminen kyseisten aineiden pitoisuuksista.
1.3.5 Suojelualueiden lisäseurantaa koskevat vaatimukset Edellä edellytettyjä seurantaohjelmia on täydennettävä seuraavien vaatimusten täyttämiseksi: Juomavedenottopaikat Tämän direktiivin 7 artiklan mukaisesti nimetyt pintavesimuodostumat, joista otetaan vettä keskimäärin yli 100 m3 päivässä, nimetään seurantapaikoiksi ja niissä toteutetaan tarvittaessa lisäseurantaa kyseisen artiklan vaatimusten täyttämiseksi. Kyseisiä vesimuodostumia on seurattava kaikkien prioriteettiainepäästöjen osalta ja kaikkien muiden aineiden osalta, joita päästetään merkittäviä määriä, jotka voivat vaikuttaa vesimuodostuman tilaan ja joita valvotaan juomavesidirektiivin säännöksin. Seuranta on toteutettava seuraavia tiheyksiä käyttäen:
Elinympäristön ja lajien suojelualueet Kyseisiin alueisiin kuuluvat vesimuodostumat on sisällytettävä edellä tarkoitettuun toiminnallisen seurannan ohjelmaan, jos vaikutusarvion ja perusseurannan mukaan arvioidaan olevan mahdollista, että 4 artiklan mukaiset ympäristötavoitteet eivät toteudu niiden osalta. Seurantaa on tehtävä siten, että kaikkien merkittävien näihin vesimuodostumiin kohdistuvien ympäristöpaineiden suuruus ja vaikutukset sekä toimenpideohjelmien vaikutuksesta vesimuodostumissa tapahtuneet muutokset saadaan selville. Seurantaa on jatkettava kunnes alueet täyttävät vesien osalta niiden perustamista säätelevän lainsäädännön niille asettamat vaatimukset ja niille 4 artiklan mukaisesti asetetut tavoitteet. 1.3.6 Tyyppimuuttujien seurannassa käytettävien menetelmien on noudatettava jäljempänä lueteltuja kansainvälisiä standardeja tai muita kansallisia tai kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan sellaisten tietojen saaminen, joilla on vastaava tieteellinen laatu ja vertailtavuus, siltä osin kuin ne kattavat seurannan. Näytteenottoa biologisista laatutekijöistä koskevat standardit Geneeriset menetelmät, joita käytetään yhdessä seuraaviin biologisiin laatutekijöihin liittyvissä standardeissa esitettyjen erityismenetelmien kanssa:
Kasviplanktonia koskevat standardit
Makrofyyttejä ja phytobentosta koskevat standardit
Pohjalla eläviä selkärangattomia eläimiä koskevat standardit
Kaloja koskevat standardit
Hydrologis-morfologisia muuttujia koskevat standardit
Fysikaalis-kemiallisia muuttujia koskevat standardit Asiaa koskevat CEN/ISO-standardit 1.4 Ekologisen tilan luokittelu ja esittäminen 1.4.1 Biologisten seurantatulosten vertailtavuus
i)
Jäsenvaltioiden on luotava seurantajärjestelmät, joiden avulla voidaan määrittää kullekin pintavesijaotteluryhmälle tai voimakkaasti muutetuille ja keinotekoisille pintavesimuodostumille määrättyjen biologisten laatutekijöiden arvot. Toteutettaessa jäljempänä määriteltyä menettelyä voimakkaasti muutettujen tai keinotekoisten vesimuodostumien osalta viittauksia ekologiseen tilaan on pidettävä ekologista potentiaalia koskevina. Kyseisissä järjestelmissä voidaan käyttää tiettyjä lajeja tai lajiryhmiä, jotka ovat koko laatutekijän kannalta edustavia.
ii)
Jotta varmistetaan kyseisten seurantajärjestelmien vertailtavuus, kunkin jäsenvaltion käyttämien järjestelmien tulokset on ilmaistava ekologisen tilan luokittelemista varten ekologisina laatusuhteina. Näiden suhteiden on ilmaistava kyseisessä pintavesimuodostumassa havaittujen ja sille vertailuoloina sovellettavien biologisten muuttujien arvojen suhdetta toisiinsa. Suhde on ilmaistava numeroarvona välillä nolla—yksi, jolloin erinomaista ekologista tilaa kuvaavat arvot ovat lähellä yhtä ja huonoa ekologista tilaa kuvaavat arvot lähellä nollaa.
iii)
Kaikkien jäsenvaltioiden on jaettava seurantajärjestelmänsä ekologisen laatusuhteen asteikko jokaisen pintavesijaotteluryhmän osalta viiteen luokkaan määrittelemällä numeroarvo luokkarajoille. Luokat ulottuvat erinomaisesta huonoon ekologiseen tilaan 1.2 kohdan mukaisesti. Rajat erinomaisen ja hyvän sekä hyvän ja tyydyttävän luokan välillä on määriteltävä jäljempänä kuvatun interkalibrointimenettelyn avulla.
iv)
Komissio avustaa tämän interkalibrointimenettelyn suorittamisessa sen varmistamiseksi, että kyseiset luokkien rajat määritellään noudattaen 1.2 kohdassa olevia normatiivisia määritelmiä ja että ne ovat vertailukelpoisia jäsenvaltioiden välillä.
v)
Osana kyseistä toimintaa komission on avustettava jäsenvaltioiden välisessä tietojenvaihdossa, jonka tuloksena muodostuu paikkavalikoima kaikille yhteisön luonnonmaantieteellisille alueille; nämä paikat muodostavat interkalibrointiverkon. Verkkoon kuuluvat paikat valitaan kullakin luonnonmaantieteellisellä alueella esiintyvistä vesimuodostumatyypeistä. Kunkin valitun pintavesimuodostumatyypin osalta verkko käsittää ainakin kaksi paikkaa, jotka sijoittuvat normatiivisten määritelmien mukaisen erinomaisen ja hyvän tilan rajalle, ja ainakin kaksi paikkaa, jotka sijoittuvat normatiivisten määritelmien mukaisen hyvän ja tyydyttävän tilan rajalle. Paikkoja valittaessa käytetään asiantuntija-arviota, joka perustuu yhteistarkasteluihin ja kaikkeen muuhun saatavissa olevaan tietoon.
vi)
Kunkin jäsenvaltion seurantajärjestelmää on sovellettava interkalibrointiverkkoon kuuluviin paikkoihin, jotka sekä kuuluvat luonnonmaantieteelliseen alueeseen että edustavat vesimuodostumatyyppiä, johon järjestelmää sovelletaan tämän direktiivin vaatimusten täyttämiseksi. Tämän soveltamisen tuloksia on käytettävä luokkarajojen numeeristen arvojen määrittelemiseksi jäsenvaltioiden seurantajärjestelmissä.
vii)
Komissio valmistelee interkalibrointiverkon paikkarekisteriluonnoksen. ►M8 ————— ◄ ▼M8 —————
ix)
Interkalibrointimenettelyn tulokset ja jäsenvaltioiden seurantajärjestelmien luokitteluille määritellyt arvot, jotka on vahvistettu i–viii alakohdan mukaisesti, julkaistaan kuuden kuukauden kuluessa täytäntöönpanosäädöksen hyväksymisestä 21 artiklan mukaisesti. 1.4.2 Seurantatulosten esittäminen sekä ekologisen tilan ja ekologisen potentiaalin luokitteleminen
i)
Pintavesiryhmien vesistönosia koskeva ekologisen tilan luokittelu on esitettävä oheisen taulukon ensimmäisen sarakkeen mukaisesti siten, että se vastaa kyseisten laatutekijöiden biologisten ja fysikaalis-kemiallisten seurantatulosten arvoista huonompaa. Jäsenvaltioiden on tehtävä kustakin vesipiiristä kartta, jossa kuvataankaikkien vesimuodostumien ekologinen tila luokiteltuna käyttäen seuraavan taulukon toisen sarakkeen mukaisia värejä:
ii)
Voimakkaasti muutettuja ja keinotekoisia vesimuodostumia koskeva ekologisen tilan luokittelu on tehtävä jäljempänä esitetyn taulukon ensimmäisen sarakkeen mukaisesti edustaen kyseisten laatutekijöiden biologisten ja fysikaalis-kemiallisten seurantatulosten arvoista huonompaa. Jäsenvaltioiden on tehtävä kustakin vesipiiristä kartta, jossa kuvataan kunkin vesimuodostuman ekologinen potentiaali luokiteltuna käyttäen keinotekoisten vesimuodostumien osalta seuraavan taulukon toisen sarakkeen mukaisia ja voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien osalta kolmannen sarakkeen mukaisia värejä:
iii)
Jäsenvaltioiden on myös osoitettava kartalla mustalla pisteellä ne vesimuodostumat, jotka eivät saavuta hyvää tilaa tai hyvää ekologista potentiaalia siksi, että ne eivät täytä (jäsenvaltion tämän direktiivin mukaisesti määrittelemää) yhtä tai useampaa ympäristönlaatunormia, jotka on asetettu kyseiselle vesimuodostumalle koskien tiettyjä synteettisiä ja ei-synteettisiä pilaavia aineita.
iv)
Jäsenvaltiot voivat laatia lisäkarttoja, joissa esitetään ekologiset laatutiedot erikseen yhden tai useamman seuraavan laatutekijän osalta:
—
biologiset tekijät;
—
biologisia tekijöitä tukevat hydrologis-morfologiset tekijät;
—
biologisia tekijöitä tukevat fysikaalis-kemialliset tekijät.
Jäsenvaltiot voivat myös laatia karttoja tai taulukoita, joista käy ilmi kyseisten laatutekijöiden osalta tapahtunut muutos edelliseen suunnittelusykliin verrattuna. 1.4.3 Seurantatulosten ja kemiallisen tilan esittäminen Vesimuodostuman todetaan saavuttaneen hyvän kemiallisen tilan, jos sen pintaveden kemiallinen tila on 2 artiklan 24 alakohdan määritelmän mukaisesti hyvä. Päinvastaisessa tapauksessa todetaan, ettei vesimuodostuma ole saavuttanut hyvää kemiallista tilaa.
Jäsenvaltioiden on esitettävä kustakin vesipiiristä kartta, jossa kuvataan kunkin vesimuodostuman kemiallinen tila luokiteltuna seuraavan taulukon toisen sarakkeen mukaisia värejä käyttäen:
Jäsenvaltiot voivat laatia lisäkarttoja, joissa esitetään yhden tai useamman seuraavassa mainitun aineen kemiallista tilaa koskevat tiedot erillään tiedoista, jotka koskevat muita direktiivin 2008/105/EY liitteessä I olevassa A osassa yksilöityjä aineita:
a)
prioriteettiaineet, jotka on luokiteltu direktiivin 2008/105/EY liitteessä I olevassa A osassa aineiksi, jotka käyttäytyvät kaikkialla esiintyvien hitaasti hajoavien, biokertyvien ja myrkyllisten aineiden (uPBT) tavoin;
b)
komission tämän direktiivin 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti tekemässä viimeisimmässä uudelleentarkastelussa vastikään yksilöidyt prioriteettiaineet;
c)
prioriteettiaineet, joille on tämän direktiivin 16 artiklan 2 kohdan mukaisessa viimeisimmässä uudelleentarkastelussa vahvistettu tarkistetut ja tiukemmat ympäristönlaatunormit;
d)
aineet, jotka on luokiteltu vesistöaluekohtaisiksi pilaaviksi aineiksi direktiivin 2008/105/EY 8 d artiklan mukaisesti ja tämän direktiivin liitteen II mukaisen pintavesimuodostumiin kohdistuvien paineiden ja vaikutusten arvioinnin perusteella. Jäsenvaltiot voivat ensimmäisen alakohdan a–d alakohdassa tarkoitettujen aineiden osalta esittää myös, missä määrin ympäristönlaatunormin arvosta mahdollisesti poiketaan vesipiirien hoitosuunnitelmissa. Tällaisia lisäkarttoja laativien jäsenvaltioiden on pyrittävä varmistamaan niiden keskinäinen vertailukelpoisuus vesipiirien ja unionin tasolla. 2 POHJAVESI 2.1 Pohjaveden määrällinen tila 2.1.1 Pohjaveden määrällisen tilan luokittelumuuttuja Pohjavedenkorkeus 2.1.2 Määrällisen tilan määritelmä
2.2 Pohjaveden määrällisen tilan seuranta 2.2.1 Pohjavedenkorkeuden seurantaverkko Pohjaveden seurantaverkko on tehtävä 7 ja 8 artiklan vaatimusten mukaisesti. Se on suunniteltava niin, että pohjavesimuodostumien ja -muodostumaryhmien määrällisestä tilasta saadaan luotettavaa tietoa mukaan lukien käytettävissä olevien pohjavesivarojen arvioiminen. Jäsenvaltioiden on esitettävä pohjaveden seurantaverkkoa vesipiirin hoitosuunnitelmassa esittävä kartta tai karttoja. Jos seurantaverkko perustuu paikallisten näytteenottopaikkojen sijasta maan havainnointiin tai kaukokartoitukseen tai muihin innovatiivisiin tekniikoihin, on viitattava CEN- tai ISO-standardeihin tai muihin kansainvälisiin tai kansallisiin standardeihin, joita on sovellettu sen varmistamiseksi, että saadut aika- ja paikkatiedot ovat yhtä luotettavia kuin ne, jotka saadaan käyttämällä tavanomaisia seurantamenetelmiä paikallisissa näytteenottopaikoissa. 2.2.2 Seurantapaikkojen sijoitus Seurantaverkossa on oltava riittävästi edustavia seurantapaikkoja, jotta voidaan arvioida jokaisen pohjavesimuodostuman tai -muodostumaryhmän pohjavedenkorkeus huomioon ottaen pohjaveden muodostumisen lyhyen ja pitkän ajan vaihtelut sekä erityisesti:
—
niissä pohjavesimuodostumissa, joiden osalta on mahdollista, että 4 artiklan mukaiset ympäristötavoitteet jäävät saavuttamatta, riittävän tiheästi seurantapaikkoja vedenoton ja purkaumien pohjavedenkorkeuteen kohdistuvan vaikutuksen selvittämiseksi,
—
niissä pohjavesimuodostumissa, jotka ulottuvat toisen valtion alueelle, riittävän tiheästi seurantapaikkoja jäsenvaltion rajan kohdalta virtaavan pohjaveden suunnan ja määrän arvioimiseksi.
2.2.3 Seurantatiheys Havainnointitiheyden on oltava riittävä, jotta pohjavesimuodostuman tai -muodostumaryhmän määrällinen tila voidaan arvioida ottaen huomioon pohjaveden muodostumisen lyhyen ja pitkän ajan vaihtelut. Erityisesti:
—
niissä pohjavesimuodostumissa, joiden osalta on mahdollista, että 4 artiklan mukaiset ympäristötavoitteet jäävät saavuttamatta, on turvattava riittävä havainnointitiheys vedenoton ja purkaumien vaikutuksen selvittämiseksi pohjavedenkorkeuteen,
—
niissä pohjavesimuodostumissa, jotka ulottuvat toisen valtion alueelle, on turvattava riittävä havainnointitiheys jäsenvaltion rajan kohdalta virtaavan pohjaveden suunnan ja määrän arvioimiseksi.
2.2.4 Pohjaveden määrällisen tilan tulkinta ja esittäminen Pohjavesimuodostuman tai -muodostumaryhmän määrällistä tilaa on kuvattava sitä tai niitä koskevien seurantatuloksien perusteella. Jollei 2.5 kohdasta muuta johdu, jäsenvaltioiden on tehtävä pohjaveden määrällistä tilaa esittävä kartta, jossa käytetään seuraavia värikoodeja: hyvä : vihreä huono : punainen. 2.3 Pohjaveden kemiallinen tila 2.3.1 Pohjaveden kemiallista tilaa kuvaavat muuttujat Sähkönjohtavuus Pilaavien aineiden pitoisuudet
2.3.2 Pohjaveden hyvän kemiallisen tilan määritelmä
2.4 Pohjaveden kemiallisen tilan seuranta 2.4.1 Pohjaveden seurantaverkko Pohjaveden seurantaverkko on muodostettava 7 ja 8 artiklan vaatimusten mukaan. Se on suunniteltava niin, että sen avulla saadaan yhtenäinen ja monipuolinen kokonaiskuva kunkin vesistöalueen pohjaveden kemiallisesta tilasta ja havaitaan ihmistoiminnan aiheuttamat pilaavien aineiden pitkäaikaiset nousevat muutossuunnat. Jäsenvaltioiden on tehtävä jokaiselle vesipiirin hoitosuunnitelmakaudelle perusseurannan ohjelma, joka perustuu 5 artiklan ja liitteen II mukaiseen ominaispiirteiden tarkasteluun ja vaikutusarvioon. Tämän ohjelman tuloksia käytetään tehtäessä toiminnallisen seurannan ohjelma jäljellä olevaksi kaudeksi. Seurantaohjelmien tuottamien tulosten luotettavuus- ja tarkkuusarvioinnit on esitettävä suunnitelmassa. Jos seurantaverkko perustuu paikallisten näytteenottopaikkojen sijasta maan havainnointiin tai kaukokartoitukseen tai muihin innovatiivisiin tekniikoihin, on viitattava CEN- tai ISO-standardeihin tai muihin kansainvälisiin tai kansallisiin standardeihin, joita on sovellettu sen varmistamiseksi, että saadut aika- ja paikkatiedot ovat yhtä luotettavia kuin ne, jotka saadaan käyttämällä tavanomaisia seurantamenetelmiä paikallisissa näytteenottopaikoissa. 2.4.2 Perusseuranta Tavoite Perusseurantaa tehdään:
—
vaikutusarviointimenettelyn täydentämiseksi ja oikeaksi osoittamiseksi,
—
antamaan tietoa sekä luontaisten että ihmistoiminnan aiheuttamien pitkäaikaisten muutossuuntien määrittelyä varten.
Seurantapaikkojen valinta Seurantapaikkoja valitaan riittävästi seuraavilta alueilta:
—
pohjavesimuodostumista, joiden osalta on mahdollista liitteen II mukaisesti suoritetun tarkastelun perusteella, että ympäristötavoitteet jäävät saavuttamatta,
—
pohjavesimuodostumista, jotka ulottuvat yli jäsenvaltion rajan.
Muuttujien valinta Seuraavaa perusmuuttujavalikoimaa on seurattava kaikissa valituissa pohjavesimuodostumissa:
—
happipitoisuus,
—
pH-luku,
—
sähkönjohtavuus,
—
nitraatti,
—
ammonium.
Kyseisten ympäristöpaineiden vaikutuksia osoittavia lisämuuttujia on seurattava niiden pohjavesimuodostumien osalta, joissa liitteen II mukaan on merkittävä riski, että hyvä tila jää saavuttamatta. Jäsenvaltion rajojen ulkopuolelle ulottuvien pohjaresimuodostummien osalta on seurattava myös niitä muuttujia, jotka ovat merkityksellisiä kaikkien kyseisen pohjaveden käyttötapojen turvaamisen kannalta. 2.4.3 Toiminnallinen seuranta Tavoite Toiminnallista seurantaa tehdään perusseurantajaksojen väliaikana, jotta:
—
saadaan selville kaikkien sellaisten pohjavesimuodostumien tai -muodostumaryhmien kemiallinen tila, joiden osalta on mahdollista, että ympäristötavoitteita ei saavuteta,
—
havaitaan pilaavien aineiden pitoisuuksissa esiintyvät, ihmistoiminnan aiheuttamat pitkän ajan nousevat muutossuunnat.
Seurantapaikkojen valinta Toiminnallista seurantaa on tehtävä kaikissa niissä pohjavesimuodostumissa tai -muodostumaryhmissä, joiden osalta on sekä liitteen II mukaisen vaikutusarvioinnin että perusseurannan mukaan mahdollista, että 4 artiklan mukaisia tavoitteita ei saavuteta. Seurantapaikkoja valittaessa on myös otettava huomioon, kuinka edustavia sen paikan seurantatulokset ovat kyseisen pohjavesimuodostuman tai -muodostumaryhmän laadun kannalta. Seurantatiheys Toiminnallista seurantaa on tehtävä perusseurantakausien väliaikoina riittävän tiheästi, jotta voidaan havaita kyseessä olevien ympäristöpaineiden vaikutukset, mukaan lukien tarvittaessa kausivaihtelu aineiden käytössä sekä pohjaveden muodostumisen lyhyen ja pitkän ajan vaihtelut, jotka saattavat vaikuttaa kemiallisen tilan muuttujiin, ja vähintään kerran vuodessa, jolleivät pidemmät väliajat ole perusteltuja teknisen tietämyksen ja asiantuntija-arvion perusteella, erityisesti jos voidaan osoittaa, ettei tietyn muuttujan osalta ole peräkkäisten vuosien aikana havaittu ylitystä tai pysyviä nousevia muutossuuntia. 2.4.4 Pilaavien aineiden muutossuuntien havaitseminen Jäsenvaltioiden on käytettävä sekä perusseurannan että toiminnallisen seurannan tuottamia tietoja pilaavien aineiden pitoisuuksissa esiintyvien ihmistoiminnan aiheuttamien, pitkän ajan nousevien muutossuuntien ja niiden laskeviksi kääntymisen havaitsemiseksi. Muutossuunnan laskennan perusvuosi tai -vuosijakso on ilmoitettava. Muutossuuntien laskenta tehdään pohjavesimuodostuman tai tarvittaessa -muodostumaryhmän osalta. Muutossuunnan kääntyminen laskevaksi on osoitettava tilastollisesti ja luotettavuustaso ilmoittaen. 2.4.5 Pohjaveden kemiallisen tilan tulkinta ja esittäminen Arvioitaessa pohjaveden kemiallista tilaa pohjavesimuodostuman eri seurantapaikkojen tulokset yhdistetään. Pohjavesimuodostuman tai -muodostumaryhmän jokaisen paikan seurantatulosten keskiarvo lasketaan seuraavien muuttujien osalta:
a)
kemialliset muuttujat, joille on vahvistettu laatunormit direktiivin 2006/118/EY liitteessä I,
b)
kemialliset muuttujat, joille on vahvistettu kansalliset raja-arvot direktiivin 2006/118/EY 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti,
c)
kemialliset muuttujat, joille on vahvistettu unionin laajuiset raja-arvot direktiivin 2006/118/EY 8 artiklan 3 kohdan nojalla. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja keskiarvoja käytetään havainnollistamaan pohjaveden hyvää kemiallista tilaa, jonka määritelmä perustuu ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin laatunormeihin ja raja-arvoihin. Jollei 2.5 kohdasta muuta johdu, jäsenvaltioiden on laadittava pohjaveden kemiallista tilaa esittävä kartta, jossa käytetään värejä seuraavasti: huono: punainen
hyvä: vihreä.
Jäsenvaltiot voivat laatia lisäkarttoja, joissa esitetään yhden tai useamman seuraavan aineen kemiallista tilaa koskevat tiedot erillään tiedoista, jotka koskevat muita direktiivissä 2006/118/EY yksilöityjä aineita:
a)
direktiivin 2006/118/EY 8 artiklan mukaisessa viimeisimmässä uudelleentarkastelussa vastikään yksilöidyt aineet;
b)
aineet, joille on vahvistettu tarkistetut ja tiukemmat laatunormit tai raja-arvot direktiivin 2006/118/EY 8 artiklan mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen aineiden osalta esittää myös, missä määrin laatunormista tai raja-arvosta mahdollisesti poiketaan vesipiirien hoitosuunnitelmissa. Tällaisia lisäkarttoja laativien jäsenvaltioiden on pyrittävä varmistamaan niiden keskinäinen vertailukelpoisuus vesipiirin ja unionin tasolla. Jäsenvaltioiden on myös osoitettava kartalla mustilla pisteillä ne pohjavesimuodostumat, joissa on todettu pilaavien aineiden pitoisuuksissa merkittäviä ja pysyviä nousevia muutossuuntia, jotka johtuvat ihmistoiminnasta. Laskeviksi kääntyneet muutossuunnat merkitään sinisillä pisteillä. Kyseiset kartat on liitettävä vesipiirin hoitosuunnitelmaan. 2.5 Pohjaveden tilan esittäminen Jäsenvaltioiden on esitettävä vesipiirin hoitosuunnitelmassa kartta, josta ilmenee jokaisen pohjavesimuodostuman tai -muodostumaryhmän osalta sekä sen määrällinen että kemiallinen tila kuvattuna niillä väreillä, jotka on määritelty 2.2.4 ja 2.4.5 kohdassa. Jäsenvaltioiden ei tarvitse tehdä näiden kohtien mukaisia erillisiä karttoja, mutta niiden on siinä tapauksessa myös osoitettava 2.4.5 kohdan mukaisesti kartalla ne pohjavesimuodostumat, joissa on havaittu merkityksellinen ja pysyvä nouseva muutossuunta jonkin pilaavan aineen pitoisuudessa tai sellaisen muutossuunnan kääntyminen laskevaksi. 1. Yleiskatsaus
1.1 Viittaukset1.2 Tunnistetut vaatimukset1.3 Liittyvät standardit2. Tunnistetut vaatimukset
3. Liittyvät standardit
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||