4 Ylimmän hallintoelimen puheenjohtajan tehtävät

Puheenjohtajan on kannustettava ylintä hallintoelintä avoimeen ja kriittiseen keskusteluun sekä varmistettava, että päätöksentekomenettelyn aikana voidaan esittää eriäviä mielipiteitä ja keskustella niistä.

Yleisenä periaatteena on, että ylimmän hallintoelimen puheenjohtajan tulee olla liikkeenjohtoon osallistumaton jäsen. Mikäli puheenjohtajalle sallitaan liikkeenjohdollisia tehtäviä, laitoksella tulisi olla käytössään toimenpiteitä, joiden avulla voidaan lieventää tämän mahdollisia haitallisia vaikutuksia laitoksen valvontajärjestelmiin (esim. nimittämällä johtava ylimmän hallintoelimen jäsen tai johtava riippumaton ylimmän hallintoelimen jäsen tai sisällyttämällä valvontatehtäväänsä hoitavaan ylimpään hallintoelimeen suuri määrä liikkeenjohtoon osallistumattomia jäseniä). Direktiivin 2013/36/EU 88 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti laitoksen valvontatehtävästä vastaavan ylimmän hallintoelimen puheenjohtaja ei saa hoitaa samanaikaisesti saman laitoksen pääjohtajan (toimitusjohtajan) tehtävää, ellei laitos ole pitänyt sitä perusteltuna ja toimivaltaiset viranomaiset antaneet siihen lupaa.

Puheenjohtajan tulee laatia kokousten asialistat ja varmistaa, että strategisten asioiden käsittely asetetaan etusijalle. Puheenjohtajan tulee varmistaa, että ylimmän hallintoelimen päätökset ovat harkittuja ja tietoon perustuvia ja että asiakirjat ja tiedot toimitetaan asianosaisille riittävän ajoissa ennen kokousta.

Ylimmän hallintoelimen puheenjohtajan tulee edistää ylimmän hallintoelimen jäsenten välistä selkeää tehtävienjakoa ja tehokasta tiedonkulkua jäsenten välillä, jotta valvontatehtäväänsä hoitavan ylimmän hallintoelimen jäsenet voivat osallistua neuvotteluihin rakentavasti ja antaa äänensä harkiten ja tietoon perustuen.

Direktiivin 2013/36/EU 109 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja yhdessä saman direktiivin 76 artiklan 3 kohdan, 88 artiklan 2 kohdan ja 95 artiklan 1 kohdan kanssa kaikkien laitosten, jotka ovat itsessään merkittäviä yksittäisenä laitoksena, alakonsolidointiryhmän tasolla tai konsolidoidusti, tulee perustaa riski-, nimitys-¹² ja palkitsemisvaliokunnat¹³ , jotka neuvovat valvontatehtäväänsä hoitavaa ylintä hallintoelintä ja valmistelevat kyseisessä elimessä tehtäviä päätöksiä. Laitoksilla, joita ei pidetä merkittävinä, myöskään sellaisilla, jotka kuuluvat alakonsolidointiryhmän tasolla tai konsolidoinnin perusteella merkittävän laitoksen varovaisuusperiaatteen mukaisen konsolidoinnin piiriin, ei ole velvollisuutta perustaa kyseisiä valiokuntia .

¹² Ks. myös ESMAn ja EPV:n yhteiset direktiivin 2013/36/EU ja direktiivin 2014/65/EU mukaiset ohjeet ylimmän hallintoelimen jäsenten ja keskeisistä toiminnoista vastaavien henkilöiden sopivuuden arviointia varten.

¹³ Palkitsemisvaliokunnan osalta ks. EPV:n ohjeet moitteettomista palkitsemisjärjestelmistä.