|
+LIITE IX EKOSYSTEEMITILINPIDON MODUULI |
LIITE IX EKOSYSTEEMITILINPIDON MODUULI
LIITE IX EKOSYSTEEMITILINPIDON MODUULI 1 jakso TAVOITTEET Ekosysteemitilinpidon avulla esitetään tietoja ekosysteemivarojen laajuudesta ja tilasta sekä niiden yhteiskunnalle ja taloudelle tarjoamista palveluista. Tiedot ovat SEEA EA:n mukaisia ja yhteensopivia EKT 2010:n puitteissa raportoitujen tietojen kanssa. Ekosysteemitilinpidossa käytetään mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia tietoja, muun muassa maanhavainnoinnista, ympäristöraportoinnista ja muista tietolähteistä saatavia tietoja. 2 jakso KATTAVUUS Ekosysteemitilinpidolla kirjataan ekosysteemien laajuus, niiden tila ja ekosysteemipalvelujen virrat. Ekosysteemien laajuus tarkoittaa tietyn alueen ekosysteemien kokoa. Ekosysteemien laajuutta koskeva tilinpito kattaa kansallisen alueen maa- (makea vesi mukaan lukien) ja meriekosysteemit. Ekosysteemien tila tarkoittaa ekosysteemien laatua mitattuna ekosysteemityypin elottomien, elollisten ja maisemallisten ominaispiirteiden mukaan. Ekosysteemipalvelut ovat ekosysteemien tuottamia hyötyjä taloudelliselle ja muulle ihmisen toiminnalle. Niihin kuuluvat i) tuotanto-, ii) säätely- ja ylläpito- sekä iii) kulttuuripalvelut. Ekosysteemipalvelujen tilinpidossa kirjataan ekosysteemien kansallisella alueella tarjoamien ekosysteemipalvelujen tosiasiallinen tarjonta ja käyttö. Aiheittain jaotellut tilit ovat tilejä, joilla järjestetään tietoja tiettyjen toimintapoliittisten teemojen mukaan, kuten luonnon monimuotoisuus, ilmastonmuutos, valtameret tai kaupunkialueet. 3 jakso OMINAISPIIRTEIDEN LUETTELO Jäsenvaltioiden on laadittava ekosysteemitilinpito seuraavien ominaispiirteiden mukaisesti.
1.
Ekosysteemien laajuutta koskeva tilinpito, johon on kirjattu jokaisen ekosysteemityypin kattama ala ja sen muutos kansallisella alueella. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava ekosysteemien laajuutta koskeva tilinpito tuhansina hehtaareina.
2.
Ekosysteemien laajuutta koskevan tilinpidon osana esitetään muutosmatriisi, johon kirjataan ekosysteemityyppien muuntuminen hehtaareina kahden ajankohdan välillä.
3.
Ekosysteemien tilaa koskevassa tilinpidossa kirjataan ekosysteemin ominaispiirteet seuraavasti:
a)
asutusalueet ja muut rakennetut alueet:
—
kaupunkien ja niiden lähi- ja esikaupunkien viheralueet on ilmoitettava prosentteina kaupunkien ja niiden lähi- ja esikaupunkien kokonaispinta-alasta sisällyttäen kaikki kyseisen alueen ekosysteemityypit;
—
alle 2,5 mikrometrin läpimittaisten hiukkasten pitoisuus kaupungeissa on ilmoitettava mikrogrammoina kuutiometriä kohti raportointikauden kansallisena keskiarvona;
b)
viljelymaa:
—
maaperän orgaanisen hiilen varanto pintakerroksessa on ilmoitettava tonneina hehtaaria kohti raportointikauden kansallisena keskiarvona;
c)
laidunmaa:
—
maaperän orgaanisen hiilen varanto pintakerroksessa on ilmoitettava tonneina hehtaaria kohti raportointikauden kansallisena keskiarvona;
d)
viljelymaa ja laidunmaa yhdessä:
—
viljelysmaiden lintuindeksi on ilmoitettava raportointikauden kansallisena aggregaatti-indeksinä;
e)
metsä ja puustoinen maa:
—
kuollut puuaines on ilmoitettava kuutiometreinä hehtaaria kohti raportointikauden kansallisena keskiarvona;
—
puuston latvuspeitto on ilmoitettava prosentteina raportointikauden kansallisena keskiarvona;
—
yleisten metsälintujen indeksi; metsälintujen indeksi kuvaa yleisten metsälintujen runsauden kehitystä eri puolilla Eurooppaa ajan mittaan; kyseessä on yhdistetty indeksi, joka on luotu Euroopan metsäluontotyypeille ominaisten lintulajien havainnointitietojen perusteella; indeksi perustuu kunkin jäsenvaltion lajiluetteloon;
f)
rannikot, dyynit ja kosteikot:
—
rannikkoalueilta, joihin kuuluvat ekosysteemityypit rannikot, dyynit ja kosteikot, on ilmoitettava rakennetun, läpäisemättömän pinta-alan osuus prosentteina raportointikauden kansallisena keskiarvona.
Suuret kaupungit, muut kaupungit ja esikaupungit ovat paikallisia hallinnollisia yksiköitä luokiteltuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2017/2391 ( 7 ) vahvistetun kaupungistumisasteen typologian mukaan.
4.
Ekosysteemipalvelujen tilinpidossa kirjataan ekosysteemipalvelujen tarjonta ja käyttö tarjonta- ja käyttötaulukoihin. Tarjontataulukkoon on kirjattava ekosysteemien sosioekonomisille järjestelmille tarjoamat ekosysteemipalvelut. Käyttötaulukkoon on kirjattava ekosysteemipalvelujen käyttö 5 jaksossa määriteltyjen käyttötyyppien mukaisesti. Tarjonta- ja käyttötaulukoissa on käytettävä seuraavia fyysisiä yksiköitä.
a)
Tuotantopalvelut
—
Sadon tuotanto määritellään ekosysteemin panokseksi kasvien kasvuun ja arvioidaan eri tarkoituksiin korjattujen viljelykasvien sadon määrän perusteella. Tähän sisältyvät elintarvike-, kuitu-, rehu- ja energiakasvit sekä laidunmaasta saatu biomassa liitteessä III olevan taulukon A kohtien 1.1 ja 1.2 mukaisesti.
—
Pölytys määritellään ekosysteemin panokseksi luonnonvaraisten pölyttäjien kautta ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettujen viljelykasvien tuotantoon. Panos on ilmoitettava tonneina pölyttäjistä riippuvaisten viljelykasvien satoa, joka voidaan yhdistää luonnonvaraisiin pölyttäjiin, ja eriteltävä viljelykasvityypeittäin tärkeimpien pölyttäjistä riippuvaisten viljelykasvien eli hedelmäpuiden, marjojen, tomaattien, öljysiementen ja muiden mukaan.
—
Puun tuotanto määritellään ekosysteemin panokseksi puiden ja muun puumaisen biomassan kasvuun ja on ilmoitettava liitteessä VII määriteltynä nettolisäyksenä kuorineen tuhansina kuutiometreinä.
b)
Säätely- ja ylläpitopalvelut
—
Ilman suodatus määritellään ekosysteemin panokseksi ilman epäpuhtauksien suodattamiseen, kun ekosysteemin komponentit (erityisesti puut) sitovat, kuluttavat ja varastoivat epäpuhtauksia. Tämä lieventää epäpuhtauksien haitallisia vaikutuksia. Panos on ilmoitettava tonneina adsorboituja hiukkasia.
—
Maailmanlaajuinen ilmaston säätely määritellään ekosysteemien panokseksi kasvihuonekaasupitoisuuksien vähentämiseen ilmakehässä poistamalla hiiltä ilmakehästä (hiilen nettomääräinen sitominen) ja sitomalla (varastoimalla) hiiltä ekosysteemeihin. Panos on ilmoitettava sidottuina nettohiilidioksiditonneina sekä tonneina maaekosysteemeihin varastoitunutta orgaanista hiiltä, mukaan lukien maanpäällinen ja maanalainen varasto.
—
Paikallisilmaston säätely määritellään ekosysteemin panokseksi kaupunkialueiden paikallisen ilmanlaadun säätelyyn kasvillisuudella, mikä samalla parantaa ihmisten elinoloja ja tukee taloudellista toimintaa. Panos on ilmaistava ja ilmoitettava kaupunkien kasvillisuuden vaikutuksena lämpötilan laskuun celsiusasteina päivinä, joiden lämpötila ylittää 25 celsiusastetta.
c)
Kulttuuripalvelut
—
Luontomatkailupalvelut määritellään ekosysteemien panokseksi, jonka avulla, erityisesti ekosysteemien biofyysisistä ominaispiirteistä ja ominaisuuksista johtuen, ihmiset voivat hyödyntää ympäristöä ja nauttia siitä suorassa, paikallisessa, fyysisessä ja kokemuksellisessa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Kyseinen panos on ilmoitettava sellaisten yöpymisten lukumäärinä hotelleissa, hostelleissa, leirintäalueilla jne., jotka voidaan kohdentaa vierailuiksi ekosysteemeissä.
5.
Ekosysteemitilinpidossa on käytettävä seuraavaa ekosysteemityyppejä koskevaa taulukkoa:
4 jakso ENSIMMÄINEN VIITEVUOSI, JAKSOLLISUUS JA TOIMITTAMISEN MÄÄRÄAJAT 1. Tilastot on laadittava ja toimitettava
—
ekosysteemien laajuutta ja tilaa koskevan tilinpidon osalta joka kolmas vuosi; tiedoissa on viitattava viitevuoden edustavaan keskiarvoon ja muutosmatriisiin kahden viitevuoden välisenä kolmena vuonna tapahtuneesta muutoksesta;
—
ekosysteemipalvelujen tilinpidon osalta vuosittain, edellyttäen että komissio (Eurostat) asettaa käyttöön mallinnustyökalut ekosysteemipalvelujen laskentaa varten; jos tällaisia työkaluja ei ole käytettävissä, ekosysteemipalvelujen tilinpidon osalta joka kolmas vuosi.
2. Tilastot on toimitettava 24 kuukauden kuluessa viitevuoden päättymisestä. 3. Vastatakseen käyttäjien tarpeeseen saada täydellisiä ja oikea-aikaisia tietoja komissio (Eurostat) tuottaa EU:ta koskevia arvioita heti, kun riittävät maakohtaiset tiedot ovat käytettävissä. Komissio (Eurostat) tuottaa ja julkaisee mahdollisuuksien mukaan arvioita tiedoista, joita jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet 2 kohdassa yksilöidyssä määräajassa. 4. Ensimmäinen viitevuosi on 2024. Muutosmatriisin ensimmäinen viitevuosi on 2027. 5. Tietoja ensimmäisen kerran toimittaessaan jäsenvaltioiden on sisällytettävä tietoihin vuoden 2024 tiedot laajuutta ja tilaa koskevasta tilinpidosta ja ekosysteemipalvelutilinpidon tarjonta- ja käyttötaulukot fyysisinä yksikköinä. Muutosmatriisin osalta tiedoista on käytävä ilmi muutokset vuosien 2024 ja 2027 välillä. 6. Toimittaessaan myöhemmin tietoja komissiolle jäsenvaltioiden on annettava vuosien n-3 ja n tiedot ekosysteemipalveluja, laajuutta ja tilaa koskevasta tilinpidosta (n on viitevuosi). Aina kun tietoja tarkistetaan, jäsenvaltioiden on toimitettava uudelleen tiedot vuodesta 2024 alkaen. Jäsenvaltiot voivat antaa mahdolliset käytettävissä olevat tiedot vuotta 2024 edeltäviltä vuosilta. 5 jakso RAPORTOINTITAULUKOT 1. Ekosysteemin laajuutta koskeva tilinpito: kun tietoja toimitetaan ensimmäistä kertaa, 3 jaksossa tarkoitettujen ekosysteemityyppien osalta kaikki tiedot on ilmoitettava ensimmäiseltä viitevuodelta. Kun tietoja toimitetaan myöhemmin, tiedot on ilmoitettava seuraavasti:
—
laajuus edellisenä viitevuonna;
—
lisäykset;
—
vähennykset;
—
laajuus nykyisenä viitevuonna.
Muutosmatriisissa on ilmoitettava kaikissa 3 jaksossa tarkoitetuissa ekosysteemityypeissä tapahtuvat muutokset edellisen ja nykyisen viitevuoden välillä. 2. Ekosysteemipalvelujen tilinpito: 3 jaksossa tarkoitettujen ekosysteemipalvelujen tiedot on ilmoitettava tarjonta- ja käyttötaulukkoina seuraavasti:
a)
tarjontataulukko, jossa esitetään 3 jaksossa tarkoitettujen palvelujen vuotuinen tarjonta kaikkien 3 jaksossa tarkoitettujen ekosysteemityyppien osalta, lukuun ottamatta luokkia 10 ja 12;
b)
käyttötaulukko, jossa esitetään ekosysteemipalvelujen käyttö seuraavan erittelyn mukaisesti:
—
teollisuuden välituotekäyttö;
—
julkishallinnon loppukulutus;
—
kotitalouksien loppukulutus;
—
pääoman bruttomuodostus;
—
vienti.
3. Jäsenvaltion ei tarvitse ilmoittaa tietoja, jos sen maapinta-ala on kokonaisuudessaan enintään 0,3 prosenttia unionin yhteenlasketusta maapinta-alasta. 6 jakso SIIRTYMÄKAUSIEN ENIMMÄISKESTO Tämän liitteen säännösten täytäntöönpanossa siirtymäkauden enimmäiskesto on kaksi vuotta ensimmäisen toimittamista koskevan määräajan jälkeen. 1. Yleiskatsaus
1.1 Viittaukset1.2 Tunnistetut vaatimukset1.3 Liittyvät standardit2. Tunnistetut vaatimukset
3. Liittyvät standardit
|