|
+LIITE X LÄMMITYKSEN JA JÄÄHDYTYKSEN TEHOSTAMISMAHDOLLISUUDET |
LIITE X LÄMMITYKSEN JA JÄÄHDYTYKSEN TEHOSTAMISMAHDOLLISUUDET
LIITE X LÄMMITYKSEN JA JÄÄHDYTYKSEN TEHOSTAMISMAHDOLLISUUDET Edellä 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun kansallisten lämmitys- ja jäähdytysmahdollisuuksien kattavaan arviointiin on sisällyttävä seuraavat seikat ja niiden on perustuttava seuraaviin seikkoihin: I osa SELVITYS LÄMMITYKSESTÄ JA JÄÄHDYTYKSESTÄ 1. lämmityksen ja jäähdytyksen kysyntä arvioituna hyötyenergiana ( 20 ) ja määritettynä lopullisena energiankulutuksena gigawattitunteina (GWh) vuodessa ( 21 ) sektoreittain:
a)
kotitaloudet;
b)
palvelut;
c)
teollisuus;
d)
muut alat, joiden oma kulutus on yli 5 prosenttia kansallisesta hyötylämmityksen ja -jäähdytyksen tarpeesta; 2. nykyisen lämmityksen ja jäähdytyksen yksilöiminen tai a alakohdan i alakohdan tapauksessa yksilöiminen tai arvio:
a)
tekniikoittain gigawattitunteina vuodessa ( 22 ) 1 kohdassa tarkoitetuilla aloilla, erottaen toisistaan fossiilisista ja uusiutuvista energialähteistä saatu energia, jos mahdollista:
i)
tuotettu paikalla kotitalouksissa tai palveluntarjoamispaikoissa
—
lämpökattiloilla;
—
tehokkaalla lämmön ja sähkön yhteistuotannolla;
—
lämpöpumpuilla;
—
muilla tekniikoilla ja muista lähteistä paikan päällä;
ii)
tuotettu paikalla muualla kuin palveluntarjoamispaikoissa tai kotitalouksissa
—
lämpökattiloilla;
—
tehokkaalla lämmön ja sähkön yhteistuotannolla;
—
lämpöpumpuilla;
—
muilla tekniikoilla ja muista lähteistä paikan päällä;
iii)
tuotettu muualla kuin paikan päällä
—
tehokkaalla lämmön ja sähkön yhteistuotannolla;
—
hukkalämmöllä;
—
muilla tekniikoilla ja muista lähteistä muualla kuin paikan päällä;
b)
sellaisten laitosten yksilöinti, jotka tuottavat hukkalämpöä tai -kylmää, ja niiden mahdollinen lämmitys- tai jäähdytysenergian tuotanto vuodessa gigawattitunteina:
i)
lämpövoimalat, jotka pystyvät heti tai jälkiasennusten jälkeen tuottamaan hukkalämpöä, jonka kokonaislämpöteho on yli 50 MW;
ii)
lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitokset, joissa käytetään liitteessä II olevassa II osassa tarkoitettuja tekniikoita ja joiden kokonaislämpöteho on yli 20 MW;
iii)
jätteenpolttolaitokset;
iv)
uusiutuvan energian laitokset, joiden kokonaislämpöteho on yli 20 MW, jotka eivät ole i ja ii alakohdassa tarkoitettuja laitoksia ja jotka tuottavat lämmitystä tai jäähdytystä uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa käyttäen;
v)
teollisuuslaitokset, joiden kokonaislämpöteho on yli 20 MW ja jotka voivat tuottaa hukkalämpöä;
c)
uusiutuvista lähteistä sekä hukkalämmöstä tai -kylmästä peräisin olevan energian ilmoitettu osuus energian loppukulutuksesta kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen ( 23 ) alalla viiden viime vuoden aikana direktiivin (EU) 2018/2001 mukaisesti; 3. yhdistetyt tiedot olemassa olevissa kaukolämmitys- ja kaukojäähdytysverkoissa sijaitsevista yhteistuotantoyksiköistä viidessä kapasiteettiluokassa, jotka kattavat seuraavat:
a)
primäärienergian kulutus;
b)
kokonaishyötysuhde;
c)
primäärienergian säästöt;
d)
CO2-päästökertoimet; 4. yhdistetyt tiedot olemassa olevista yhteistuotannosta saadulla energialla toimivista kaukolämmitys- ja kaukojäähdytysverkoista viidessä kapasiteettiluokassa, jotka kattavat seuraavat:
a)
primäärienergian kokonaiskulutus;
b)
yhteistuotantoyksikköjen primäärienergian kulutus;
c)
yhteistuotannon osuus kaukolämmityksen tai kaukojäähdytyksen tuottamisessa;
d)
kaukolämmityksen järjestelmähäviö;
e)
kaukojäähdytyksen järjestelmähäviö;
f)
liittymätiheys;
g)
järjestelmien osuudet eri käyttölämpötilaryhmittäin; 5. koko jäsenvaltion alueen kattava kartta, jossa yksilöidään, kaupallisesti arkaluonteiset tiedot samalla suojaten
a)
1 kohdan mukaiseen analyysiin perustuvat lämmityksen ja jäähdytyksen kysyntäalueet käyttäen johdonmukaisia kriteereitä, joilla voidaan keskittyä runsaasti energiaa tarvitseviin alueisiin kunnissa ja taajamissa;
b)
2 kohdan b alakohdan mukaan määritellyt olemassa olevat lämmityksen ja jäähdytyksen tarjontapisteet ja kaukolämpölaitokset;
c)
2 kohdan b alakohdassa kuvaillun tyyppiset suunnitellut lämmityksen ja jäähdytyksen tarjontapisteet ja kaukolämpölaitokset sekä yksilöidyt uudet alueet kaukolämmitystä ja -jäähdytystä varten; 6. ennuste lämmityksen ja jäähdytyksen kysynnän kehityksestä seuraavien 30 vuoden näkökulmasta gigawattitunteina (GWh) ottaen erityisesti huomioon seuraavien 10 vuoden ennusteet, kysynnän muutos rakennuksissa ja eri teollisuuden aloilla sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/844 ( 24 ) mukaisten rakennusten pitkän aikavälin peruskorjausstrategioiden ja muiden vastaavien kysynnän hallintaan liittyvien toimintapolitiikkojen ja strategioiden vaikutukset; II osa TAVOITTEET, STRATEGIAT JA POLITIIKKATOIMET 7. lämmitystä ja jäähdytystä tehostamalla annettava jäsenvaltion suunniteltu panos sen kansallisiin tavoitteisiin, päämääriin ja panoksiin, jotka liittyvät asetuksen (EU) 2018/1999 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa esitettyihin energiaunionin viiteen ulottuvuuteen, erityisesti kyseisen asetuksen 4 artiklan b alakohdan 1–4 alakohdan ja 15 artiklan 4 kohdan b alakohdan osalta, ja niiden osien yksilöinti, jotka ovat kyseisen asetuksen 3 ja 7–12 artiklan nojalla ilmoitettuihin yhdennettyihin kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmaan nähden ylimääräisiä; 8. yleiskatsaus nykyisistä politiikoista ja toimenpiteistä, sellaisina kuin ne on kuvattu asetuksen (EU) 2018/1999 3, 20 ja 21 artiklan ja 27 artiklan a alakohdan mukaisesti toimitetussa uusimmassa raportissa; III osa ANALYYSI TEHOKKUUTEEN LIITTYVISTÄ TALOUDELLISISTA MAHDOLLISUUKSISTA LÄMMITYKSESSÄ JA JÄÄHDYTYKSESSÄ 9. lämmitykseen ja jäähdytykseen käytettävien eri tekniikoiden taloudellista potentiaalia koskeva analyysi ( 25 ) on tehtävä koko valtion alueella käyttämällä 25 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua kustannus-hyötyanalyysiä, ja siinä on esitettävä vaihtoehtoisia skenaarioita tehokkaammille ja uusiutuville lämmitys- ja jäähdytystekniikoille ja erotettava tarvittaessa toisistaan fossiilisista ja uusiutuvista energialähteistä saatu energia. Seuraavat tekniikat olisi otettava huomioon:
a)
teollisuuden hukkalämpö ja -kylmä;
b)
jätteenpoltto;
c)
tehokas yhteistuotanto;
d)
muut uusiutuvat energialähteet, kuten geoterminen energia, aurinkolämpö ja biomassa, kuin ne, joita käytetään tehokkaaseen yhteistuotantoon;
e)
lämpöpumput;
f)
olemassa olevien kaukolämpöverkkojen lämpö- ja kylmähäviöiden vähentäminen;
g)
kaukolämmitys ja -jäähdytys; 10. taloudellisen potentiaalin analyysin on sisällettävä seuraavat vaiheet ja näkökohdat:
a)
Näkökohdat:
i)
25 artiklan 3 kohdan soveltamiseksi tehtävän kustannus-hyötyanalyysin on sisällettävä taloudellinen analyysi, jossa otetaan huomioon sosioekonomiset ja ympäristötekijät ( 26 ), sekä rahoituksellinen analyysi, jonka tarkoituksena on hankkeiden arvioiminen sijoittajien näkökulmasta, ja niin taloudellisessa kuin rahoituksellisessakin analyysissä arvioinnin perusteena käytetään nettonykyarvoa;
ii)
perusskenaarion olisi toimittava viitekohtana, ja siinä olisi otettava huomioon kattavaa arviointia ( 27 ) laadittaessa voimassa olevat politiikat, ja se olisi liitettävä tämän liitteen I osan ja II osan 6 kohdan nojalla kerättyihin tietoihin;
iii)
perusskenaariolle vaihtoehtoisissa skenaarioissa on otettava huomioon asetuksen (EU) 2018/1999 energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskevat tavoitteet, ja kussakin skenaariossa on esitettävä seuraavat tekijät perusskenaarioon verrattuna:
—
tarkasteltujen tekniikoiden taloudellinen potentiaali käyttäen perusteena nettonykyarvoa;
—
kasvihuonekaasujen päästövähennykset;
—
primäärienergian säästöt gigawattitunteina vuodessa;
—
vaikutus uusiutuvan energian osuuteen kansallisessa energiayhdistelmässä.
Skenaariot, joita ei voida toteuttaa teknisistä tai taloudellisista syistä taikka kansallisen sääntelyn vuoksi, voidaan jättää kustannus-hyötyanalyysin ulkopuolelle aikaisessa vaiheessa, jos se on huolellisesti ja selkeästi esitettyjen ja hyvin dokumentoitujen näkökohtien johdosta perusteltua. Arvioinnissa ja päätöksenteossa olisi otettava huomioon kustannukset ja energiansäästöt, jotka saadaan energiantoimitusten joustavuuden lisääntymisestä ja sähköverkkojen entistä optimaalisemmasta käytöstä analysoiduissa skenaarioissa, mukaan lukien infrastruktuuri-investointien vähentämisen ansiosta vältetyt kustannukset ja säästöt.
b)
Kustannukset ja hyödyt: Edellä a alakohdassa tarkoitettuihin kustannuksiin ja hyötyihin kuuluvat ainakin seuraavat kustannukset ja hyödyt:
i)
kustannukset:
—
laitosten ja laitteiden pääomakustannukset;
—
liitännäisten energiaverkkojen pääomakustannukset;
—
muuttuvat ja kiinteät käyttökustannukset;
—
energiakustannukset;
—
mahdollisuuksien mukaan ympäristö-, terveys- ja turvallisuuskustannukset;
—
mahdollisuuksien mukaan työmarkkinakustannukset, energiaturvallisuus ja kilpailukyky;
ii)
hyödyt:
—
tuotoksen arvo kuluttajalle (lämmitys, jäähdytys ja sähkö);
—
mahdollisuuksien mukaan ympäristö-, kasvihuonekaasupäästö- ja terveys- sekä turvallisuushyötyjen kaltaiset ulkoiset hyödyt;
—
mahdollisuuksien mukaan työmarkkinavaikutukset, energiaturvallisuus ja kilpailukyky.
c)
Perusskenaarion kannalta merkitykselliset skenaariot: Kaikki perusskenaarion kannalta merkitykselliset skenaariot, mukaan lukien tehokkaan käyttäjäkohtaisen lämmityksen ja jäähdytyksen asema. Kustannus-hyötyanalyysi voi koskea joko hankkeen arviointia tai hankkeiden ryhmää laajemmassa paikallisessa, alueellisessa tai kansallisessa arvioinnissa, jossa määritetään perusskenaarioon nähden kustannustehokkain ja hyödyllisin lämmitys- tai jäähdytysvaihtoehto tietylle maantieteelliselle alueelle suunnittelua varten.
d)
Rajat ja yhdennetty lähestymistapa:
i)
maantieteellisen rajan on katettava tarkkaan määritelty soveltuva maantieteellinen alue;
ii)
kustannus-hyötyanalyyseissä on otettava huomioon kaikki järjestelmän ja maantieteellisen rajan sisällä käytettävissä olevat asiaankuuluvat keskitetyt tai hajautetut energialähteet, mukaan lukien tämän liitteen III osan 9 kohdassa tarkoitetut tekniikat sekä lämmityksen ja jäähdytyksen kysynnän kehityssuunnat ja ominaispiirteet.
e)
Oletukset:
i)
jäsenvaltioiden on toimitettava kustannus-hyötyanalyysejä varten oletukset tärkeimpien panos- ja tuotostekijöiden hinnoista ja diskonttokorosta;
ii)
taloudellisessa analyysissä nettonykyarvon laskentaa varten käytetty diskonttokorko on valittava eurooppalaisten tai kansallisten suuntaviivojen mukaisesti;
iii)
jäsenvaltioiden on käytettävä kansallisia, eurooppalaisia tai kansainvälisiä energian hintakehitysennusteita, tapauksen mukaan niiden kansallisessa, alueellisessa tai paikallisessa viitekehyksessä;
iv)
taloudellisessa analyysissä käytetyistä hinnoista on käytävä ilmi sosioekonomiset kustannukset ja hyödyt. Ulkoiset kustannukset, kuten ympäristö- ja terveysvaikutukset, olisi sisällytettävä mahdollisuuksien mukaan, erityisesti silloin, kun markkinahinta on olemassa tai kun se sisältyy jo eurooppalaisiin tai kansallisiin säännöksiin.
f)
Herkkyysanalyysi: mukana on oltava herkkyysanalyysi hankkeen tai hankeryhmän kustannusten ja hyötyjen arvioimiseksi, ja sen on perustuttava muuttujiin, joilla on merkittävä vaikutus laskelmien tulokseen, kuten energian eri hinnat, kysynnän tasot, diskonttokorot ja muut. IV osa MAHDOLLISET UUDET STRATEGIAT JA POLITIIKKATOIMET 11. selvitys uusista lainsäädännöllisistä ja muista toimenpiteistä ( 28 ), joilla pyritään toteuttamaan 9 ja 10 kohdan mukaisesti määritetyt taloudelliset mahdollisuudet, sekä ennuste, joka koskee seuraavia:
a)
kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset;
b)
primäärienergian säästöt gigawattitunteina vuodessa;
c)
vaikutus tehokkaan yhteistuotannon osuuteen;
d)
vaikutus uusiutuvan energian osuuteen kansallisessa energialähteiden yhdistelmässä ja lämmitys- ja jäähdytysalalla;
e)
yhteydet kansalliseen rahoitussuunnitelmaan sekä julkisen talouden ja markkinatoimijoiden saamat kustannussäästöt;
f)
arvio julkisista tukitoimenpiteistä, jos niitä on, sekä niiden vuosibudjetti ja mahdollisen tukiosuuden osoittaminen. 1. Yleiskatsaus
1.1 Viittaukset1.2 Tunnistetut vaatimukset1.3 Liittyvät standardit2. Tunnistetut vaatimukset
3. Liittyvät standardit
|