LIITE II

1.

Koko veden uudelleenkäyttöjärjestelmän kuvaus siitä alkaen, kun jätevesi tulee sisään yhdyskuntajätevedenpuhdistamoon aina käyttövaiheeseen asti, mukaan lukien jäteveden lähteet, käsittelyn vaiheet ja uusiovesilaitoksessa käytetyt teknologiat, toimitus-, jakelu- ja varastointi-infrastruktuuri, käyttötarkoitus, käyttöpaikka ja -aika (esim. väliaikainen tai tilapäinen käyttö), kastelumenetelmät, viljelykasvityyppi, muut veden lähteet, jos on tarkoitus käyttää eri lähteistä tulevaa vettä, ja toimitettavan uusioveden määrät.

2.

Veden uudelleenkäyttöjärjestelmään osallistuvien tahojen määrittäminen sekä niiden tehtävien ja vastuiden selkeä kuvaus.

3.

Mahdollisten vaaratekijöiden tunnistaminen, erityisesti epäpuhtauksien ja patogeenien esiintyminen, ja mahdolliset haitalliset tapahtumat, kuten käsittelyn epäonnistuminen tai vuoto-onnettomuudet taikka veden uudelleenkäyttöjärjestelmän saastuminen.

4.

Sellaisten ympäristöjen ja väestöryhmien tunnistaminen, joihin kohdistuu riski, ja mahdollisille tunnistetuille vaaratekijöille altistumisen reittien tunnistaminen huomioiden erityiset ympäristötekijät, kuten paikallinen hydrogeologia, topologia, maaperä, ekologia sekä viljelykasvityyppiin ja maanviljely- ja keinokastelukäytäntöihin liittyvät tekijät. Se, että otetaan huomioon uusioveden tuotannon mahdolliset peruuttamattomat tai pitkän aikavälin haitalliset ympäristö- ja terveysvaikutukset, joista on tieteellistä näyttöä.

5.

Ympäristöriskien sekä ihmisten ja eläinten terveyttä koskevien riskien arviointi ottaen huomioon mahdollisten tunnistettujen vaaratekijöiden luonne, aiotun käytön kesto, tunnistetut ympäristöt ja väestöryhmät, joihin riski altistua kyseisille vaaratekijöille kohdistuu, sekä vaaratekijöiden mahdollisten vaikutusten vakavuus ottaen huomioon ennalta varautumisen periaate ja kaikki asiassa sovellettava elintarvikkeita, rehuja ja työturvallisuutta koskeva unionin ja kansallinen lainsäädäntö, ohjeasiakirjat ja vähimmäisvaatimukset. Riskinarviointi voisi perustua katsaukseen saatavilla olevista tieteellisistä tutkimuksista ja tiedoista.

Riskinarvioinnin on koostuttava seuraavista osista:

Riskinarviointi voidaan suorittaa käyttämällä laadullista tai osin määrällistä riskinarviointia. Määrällistä riskinarviointia on käytettävä, jos saatavilla on riittävästi arviointia tukevia tietoja tai jos hankkeeseen liittyy mahdollinen ympäristöön tai kansanterveyteen kohdistuva suuri riski.

Riskinarvioinnissa on otettava huomioon vähintään seuraavat vaatimukset ja velvoitteet:

6.

Sellaisten veden laatua ja seurantaa koskevien vaatimusten harkitseminen, jotka ovat muita kuin tai tiukempia kuin liitteessä I olevassa 2 jaksossa ilmoitetut vaatimukset tai sekä muita kuin että tiukempia kuin nämä vaatimukset, kun on tarpeen ja asianmukaista varmistaa ympäristön sekä ihmisten ja eläinten terveyden riittävä suojelu, erityisesti kun on selvää tieteellistä näyttöä siitä, että riski johtuu uusiovedestä eikä muista lähteistä.

Edellä 5 kohdassa tarkoitetun riskinarvioinnin tuloksesta riippuen tällaiset lisävaatimukset voivat koskea erityisesti

7.

Sellaisten ehkäisevien toimenpiteiden tunnistaminen, jotka ovat jo käytössä tai jotka tulisi toteuttaa riskien rajoittamiseksi, niin että kaikkia tunnistettuja riskejä voitaisiin hallita asianmukaisesti. Ihmisten käyttöön tarkoitetun veden ottoon käytettyihin vesimuodostumiin ja keskeisiin suojavyöhykkeisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Tällaisiin ehkäiseviin toimenpiteisiin voi sisältyä

Erityisiä ehkäiseviä toimenpiteitä, jotka voivat olla sopivia, on esitetty taulukossa 1.

Taulukko 1 – Erityisiä ehkäiseviä toimenpiteitä

8.

Riittävät laadunhallintajärjestelmät ja -menettelyt, mukaan lukien uusioveden asianmukaisten parametrien seuranta sekä laitteiden riittävät huolto-ohjelmat.

Uusiovesilaitoksen toiminnanharjoittajalle suositellaan ISO 9001 -standardin tai vastaavan mukaan sertifioidun laadunhallintajärjestelmän käyttöönottoa ja ylläpitämistä.

9.

Ympäristöntarkkailujärjestelmät sen varmistamiseksi, että seurannasta saadaan palautetta ja että kaikki prosessit ja menettelyt validoidaan ja dokumentoidaan asianmukaisesti.

10.

Asianmukaiset onnettomuuksien ja hätätilanteiden hallintajärjestelmät, mukaan lukien menettelyt, joilla tiedotetaan asianmukaisesti kaikille asianomaisille osapuolille tällaisista tapahtumista, sekä säännöllisesti päivitettävä valmiussuunnitelma.

Jäsenvaltiot voisivat käyttää olemassa olevia kansainvälisiä ohjeita tai standardeja, kuten ISO 20426:2018 (Suuntaviivat terveysriskien arvioinnista ja juotavaksi kelpaamattoman veden uudelleenkäytön hallinnasta), ISO 16075:2015 (Suuntaviivat käsitellyn jäteveden käytöstä keinokasteluhankkeissa) tai muita vastaavia kansainvälisesti hyväksyttyjä standardeja tai WHO:n suuntaviivoja, joiden avulla voitaisiin järjestelmällisesti tunnistaa vaaratekijät sekä arvioida ja hallita riskejä koko ketjuun (yhdyskuntajäteveden uudelleenkäyttöön tähtäävästä käsittelystä jakeluun ja käyttöön maatalouden keinokastelussa sekä vaikutusten valvontaan) sovellettavan ensisijaisuusperiaatteen ja paikkakohtaisen riskinarvioinnin pohjalta.

11.

Sen varmistaminen, että perustetaan eri toimijoiden väliset koordinointijärjestelmät, jotta voidaan taata uusioveden turvallinen tuottaminen ja käyttö.