182 artikla Laitoksen omia CF-estimaatteja koskevat vaatimukset

laitosten on estimoitava luottovasta-arvokertoimet sopimustyyppien riskiluokittain tai -ryhmittäin maksukyvyttömyydellä painotettuna keskiarvona luokittain tai ryhmittäin toteutuneiden luottovasta-arvokerrointen perusteella käyttäen kaikkia havaittuja maksukyvyttömyystapauksia eri tietolähteistä;

laitosten on käytettävä CF-estimaatteja, jotka ovat asianmukaisia talouden laskusuhdanteessa, jos ne tuottavat varovaisemman lopputuloksen kuin pitkän aikavälin keskiarvo. Jos luottoluokitusmenetelmän odotetaan tuottavan pitkällä aikavälillä samalla tasolla pysyviä, toteutuneita CF-lukuja luokittain tai ryhmittäin, laitosten on mukautettava riskiparametrien estimaattejaan ryhmittäin tai luokittain rajoittaakseen talouden laskusuhdanteen pääomavaikutusta;

laitosten IRB-CCF-estimaateissa on otettava huomioon vastapuolen mahdolliset lisänostot maksukyvyttömyyden ilmenemiseen saakka ja sen jälkeen;

laitosten on CF-estimaatteja määrittäessään otettava huomioon tilien valvontaan ja maksujen käsittelyyn liittyvät erityiset menettelynsä ja strategiansa. Laitosten on myös harkittava, kuinka kykeneviä ja halukkaita ne ovat estämään lisänostot, kun tapahtuu kovenanttien rikkoutumista tai ilmenee muita teknisiä maksukyvyttömyystapahtumia, mikä ei vielä merkitse maksukyvyttömyyttä;

laitoksilla on oltava asianmukaiset järjestelmät ja menettelyt, joilla seurataan sopimuksiin liittyviä määriä, nostettuja määriäsi suhteessa limiitteihin sekä nostettujen määrien muutoksia vastapuolittain ja luokittain. Laitoksen on pystyttävä seuraamaan nostettuja määriä päivittäin;

jos laitokset käyttävät erilaisia CF-estimaatteja riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärän laskentaan ja sisäisiin tarkoituksiin, tämä on dokumentoitava ja tämän on oltava perusteltua;

laitosten IRB-CCF-estimaatit on laadittava käyttämällä 12 kuukauden pituiseen kiinteään ajanjaksoon perustuvaa menetelmää;

laitosten IRB-CCF-estimaattien on perustuttava viitetietoihin, jotka kuvastavat vastapuolten, luottojärjestelyjen ja pankinhallintokäytäntöjen ominaispiirteitä niiden vastuiden osalta, joihin estimaatteja sovelletaan.

SME/mid-market underlying data being applied to large corporate obligors;

data from commitments with a small unused limit availability being applied to facilities with a large unused limit availability;

data from delinquent obligors or blocked for further drawdowns at the reference date being applied to obligors with no known delinquency or relevant restrictions;

data that have been affected by changes in the obligors’ mix of borrowing and other credit-related products over the observation period unless those data have been effectively adjusted by removing the effects of the changes in the product mix.

setting floors or caps to CCF or exposure value observations, with the exception of the realised conversion factor equal to zero, in accordance with paragraph 1, second subparagraph;

using obligor-level estimates that do not fully cover the relevant product transformation options or that inappropriately combine products with very different characteristics;

adjusting only material observations affected by product transformation;

excluding observations affected by product profile transformation.

1 kohdassa tarkoitetun talouden laskusuhdanteen luonne, vakavuus ja kesto;

perusteet, joiden mukaisesti toimivaltainen viranomainen voi sallia laitoksen käyttää IRB-menetelmää ensimmäistä kertaa soveltaessaan merkityksellisiä tietoja kahden vuoden ajalta.