+Ohjeet: Ohjeet muun kuin kaupankäyntitoiminnan aiheuttaman korkoriskin hallinnasta (EBA/GL/2018/02)
---+1. Noudattamista ja ilmoittamista koskevat velvoitteet
------+Näiden ohjeiden asema
---------+1. Tämä asiakirja sisältää ohjeita, jotka on annettu asetuksen (EU) N:o 1093/2010 16 artiklan …
---------+2. Ohjeissa esitetään Euroopan pankkiviranomaisen näkemys Euroopan finanssivalvojien järjestelmässä …
------+Raportointivaatimukset
---------+3. Asetuksen (EU) N:o 1093/2010 16 artiklan 3 kohdan nojalla toimivaltaisten viranomaisten tulee …
---------+4. Ilmoitukset julkaistaan Euroopan pankkiviranomaisen verkkosivustolla 16 artiklan 3 kohdan …
---+2. Aihe, soveltamisala ja määritelmät
------+Aihe ja soveltamisala
---------+5. Näissä ohjeissa määritetään (a) järjestelmät, jotka laitokset toteuttavat kaupankäyntivarastoon …
------+Keitä ohjeet koskevat
---------+6. Nämä ohjeet osoitetaan asetuksen (EU) N:o 1093/2010 4 artiklan 2 kohdan i alakohdassa …
------+Määritelmät
---------+7. Ellei toisin ole määritetty, näiden ohjeiden termeillä tarkoitetaan samaa kuin direktiivissä …
---+3. Täytäntöönpano
------+Voimaantulopäivä
---------+8. Toimivaltaisten viranomaisten olisi varmistettava, että laitokset soveltavat näitä ohjeita 30. …
------+Siirtymäsäännökset
---------+9. Ohjeiden näitä tiettyjä ehtoja koskevat seuraavat siirtymäsäännökset: (a) Niiden laitosten …
------+Kumoaminen
---------+10. Seuraavat ohjeet kumotaan siten, että voimaantulopäivä on 30. kesäkuuta 2019: Ohjeet muun kuin …
---+4. Ohjeet kaupankäyntivarastoon kuulumattomista toimista syntyvän korkoriskin hallinnasta
------+4.1 Yleiset säännökset
---------+11. Laitosten tulisi pitää rahoitustoiminnan korkoriskiä merkittävänä riskinä ja arvioida sitä …
---------+12. Laitosten tulisi tunnistaa rahoitustoiminnan korkoriskille altistuminen ja varmistaa, että …
---------+13. Laitosten tulisi hallita ja lieventää rahoitustoiminnan korkoriskille altistumisesta aiheutuvia …
---------+14. Laskettaessa korkojen liikkeiden vaikutusta tuottojen näkökulmasta laitosten tulisi huomioida …
---------+15. Tuottojen muutoksen tulisi olla seuraavien välinen erotus: odotetut tuotot perusskeenariossa ja …
---------+16. Laitosten tulisi pitää järjestämättömiä saamisia (nettomääriä) korkoherkkinä instrumentteina …
---------+17. Laitosten tulisi pitää korkojohdannaisia ja taseen ulkopuolisia eriä, kuten korkoherkkiä …
---------+18. Laitosten tulisi tarkkailla ja arvioida korkoriskille altistumista, johon CSRBB vaikuttaa …
---------+19. Pantaessa ohjeita täytäntöön laitosten tulisi tunnistaa nykyinen ja mahdollinen …
---------+20. Nykyisen ja mahdollisen rahoitustoiminnan korkoriskille altistumisen arvioinnin perusteella …
---------+21. Nykyisen ja mahdollisen rahoitustoiminnan korkoriskille altistumisen lisäksi – ohjeita …
------+4.2 Pääoman tunnistaminen, laskenta ja kohdentaminen
---------+22. Arvioidessaan sisäisen pääoman määrää, laatua ja jakautumista direktiivin 2013/36/EU 73 …
---------+23. Laitosten tulisi osoittaa, että niiden sisäinen pääoma on oikeassa suhteessa niiden …
---------+24. ICAAP-analyysissaan rahoitustoiminnan korkoriskiä varten vaadittavan sisäisen pääoman määrästä …
---------+25. Laitosten ei pitäisi nojautua rahoitustoiminnan korkoriskiä mitatessaan ainoastaan pääoman …
---------+26. Tehtäessä pääoman riittävyyden arviointeja rahoitustoiminnan korkoriskiä varten tulisi ottaa …
---------+27. Rahoitustoiminnan korkoriskiin liittyvät tulokset pääoman riittävyydestä tulisi ottaa huomioon …
---------+28. Jotta laitokset voisivat määrittää IRRBB:n varalta pidettävän sisäisen pääoman määrän, niiden …
---------+29. Taloudellisen pääoman malleja käyttävien laitosten tulisi varmistaa, että sisäisen pääoman …
---------+30. Harkitessaan, tulisiko sisäisen pääoman kohdennus tehdä suhteessa korkotuottoon kohdistuvaan …
---------+31. Laitosten tulisi harkita sisäisten pääomapuskureiden tarkistamista, jos tuottojen alenemisen …
------+4.3 Hallinto ja ohjaus
---------+32. Laitoksen IRRBB-strategian, mukaan lukien rahoitustoiminnan korkoriskiä koskeva riskinottohalu …
---------+33. Laitoksen rahoitustoiminnan korkoriskin riskinottohalu tulisi esittää korkojen muutosten …
---------+34. Yleisen IRRBB-strategian tulisi sisältää myös päätös siitä, missä määrin liiketoimintamallin …
---------+35. Laitosten tulisi arvioida asianmukaisesti ehdotuksia uusien tuotteiden käytöstä tai …
---------+36. Laitoksilla, jotka käyttävät johdannaisinstrumentteja vähentääkseen altistumistaan …
---------+37. Laitoksilla, jotka käyttävät asiakaskäyttäytymismalleja lähtötietoina mitatakseen …
---------+38. Suojaustoimiin liittyviä päätöksiä tehdessään laitosten tulisi olla tietoisia …
---------+39. Konsolidoivien laitosten tulisi varmistaa, että sisäiset ohjaus- ja hallintojärjestelyt ja …
---------+40. Kun otetaan huomioon direktiivin 2013/36/EU 74 ja 88 artiklan mukaiset sisäiset ohjaus- ja …
---------+41. Hallintoelimen tulisi olla vastuussa erityisesti seuraavista: (a) Rahoitustoiminnan …
---------+42. Laitoksilla tulisi olla käytössä tehtävien jakamiseen liittyvät järjestelyt ja menetelmät …
---------+43. Laitosten tulisi ilmaista rahoitustoiminnan korkoriskin riskinottohalunsa sekä taloudelliseen …
---------+44. Laitosten tulisi panna täytäntöön rajat, joiden tavoitteena on pitää rahoitustoiminnan …
---------+45. Käytössä tulisi olla kehys, jolla valvotaan johdannaisiin ja muihin vastaaviin instrumentteihin …
---------+46. Hallintoelimen tulisi yleiseen IRRBB-strategiaansa perustuen panna toimeen vankkoja …
---------+47. Tulisi olla perustellut, vankat ja dokumentoidut käytännöt kaikkien sellaisten …
---------+48. Kaikki IRRBB-käytännöt tulisi arvioida säännöllisesti, vähintään vuosittain, ja niitä tulisi …
---------+49. Jotta voitaisiin varmistaa, että laitoksen IRRBB:n hallintakäytännöt ja -menetelmät pysyvät …
---------+50. Hallintoelimen tai sen delegoimien tahojen tulisi varmistaa, että riittävä ja pätevä …
---------+51. Rahoitustoiminnan korkoriskin valvontakäytäntöjen ja -menetelmien osalta laitoksilla tulisi …
---------+52. Laitosten tulisi tarkastella ja arvioida säännöllisesti sisäisiä valvontajärjestelmiään ja …
---------+53. Riippumattoman tarkastustoiminnon, joka voi olla sisäinen tai ulkoinen auditoija, tulisi …
---------+54. IT-järjestelmien ja sovellusten, joita laitos käyttää toimintojen suorittamiseen, käsittelyyn …
---------+55. IT- ja kaupankäyntijärjestelmän tulisi kyetä tallentamaan uudelleenhinnoitteluprofiili …
---------+56. Rahoitustoiminnan korkoriskin mittaamiseen käytettyjen järjestelmien tulisi kyetä kartoittamaan …
---------+57. Erityisesti monimutkaisten, strukturoitujen tuotteiden kohdalla kaupankäyntijärjestelmän tulisi …
---------+58. IT-järjestelmien riittävien organisatoristen valvontajärjestelmien tulisi olla käytössä, jotta …
---------+59. Riskimittareiden tulisi perustua luotettavaan markkina- ja sisäiseen tietoon. Laitosten tulisi …
---------+60. Korkealaatuisten tietojen varmistamiseksi laitosten tulisi käyttää asianmukaisia prosesseja …
---------+61. Jos laitokset asettavat kassavirtoja eri maturiteettiluokkiin (esim. gap-analyysiä varten) tai …
---------+62. Laitosten tulisi tunnistaa tiedonkäsittelyn aikana ilmenevien mahdollisten ristiriitaisuuksien …
---------+63. Laitosten tulisi ottaa käyttöön asianmukaiset prosessit, joilla varmistetaan, että yhtymän …
---------+64. Laitosten sisäisten riskeistä raportoivien järjestelmien tulisi antaa oikea-aikaista, tarkkaa …
---------+65. Sisäisten raporttien tulisi tarjota hallintoelimelle tai sen delegoimille tahoille koottuja …
---------+66. IRRBB-raporttien tulisi tarjota koottuja tietoja sekä riittäviä tukitietoja, jotta hallintoelin …
---------+67. IRRBB-raporttien tulisi sisältää säännöllisesti malliarviointien ja tarkastusten tuloksia sekä …
---------+68. Hallintoelimelle tai sen delegoimille tahoille laadittujen raporttien tyypit vaihtelevat …
---------+69. Hallintoelimen tai sen delegoimien tahojen tulisi kyetä näiden raporttien perusteella …
---------+70. Sisäisen mittausjärjestelmän tulisi luoda raportteja sellaisessa muodossa, joka on helposti …
---------+71. Laitosten tulisi varmistaa, että IRRBB-mittausmenetelmien validointi – joka tulisi arvioida ja …
---------+72. Kehyksen validoinnin tulisi sisältää seuraavat neljä ydinelementtiä: (a) käsitteiden ja …
---------+73. Oletettujen alkuperäisten ja jatkuvien validointitoimien käsittelyn osalta käytännössä tulisi …
---------+74. IRRBB-menetelmien malliriskin hallinnan tulisi noudattaa kokonaisvaltaista menettelytapaa, joka …
---------+75. Arvioinnin ja validoinnin tulokset sekä suositukset mallin käytöstä tulisi esitellä …
---------+76. Jatkuvassa arviointiprosessissa tulisi laatia sarja poikkeuksen käynnistäviä tapahtumia, jotka …
---------+77. Hyväksyttyä mallia voidaan muokata tai se voidaan perua ajan kuluessa hankittujen havaintojen …
---------+78. Laitokset voivat käyttää kolmannen osapuolen IRRBB-malleja hallitakseen ja valvoakseen …
---------+79. Mallien lähtötietojen tai oletusten tulisi sisältyä validointiprosessiin, olivatpa ne sitten …
------+4.4 Mittaaminen
---------+80. Laitosten tulisi toteuttaa vankat sisäiset mittausjärjestelmät (IMS:t), jotka kartoittavat …
---------+81. Laitosten tulisi mitata rahoitustoiminnan korkoriskille altistumista sekä taloudelliseen arvoon …
---------+82. Jos marginaalit ja muut riskimarginaalikomponentit on suljettu taloudellisen arvon mittausten …
---------+83. Tuottomittauksia laskettaessa laitosten tulisi sisällyttää marginaalit mukaan.
---------+84. Laitosten tulisi pitää järjestämättömiä saamisia (nettomääriä) korkoherkkinä instrumentteina …
---------+85. Rahoitustoiminnan korkoriskille altistumista mitatessaan laitosten ei tulisi nojautua …
---------+86. Laitosten ei tulisi tukeutua vain yhteen riskimittariin, vaan niiden tulisi käyttää useita …
---------+87. Laitoksen tulisi ymmärtää kunkin käytetyn kvantitatiivisen työkalun ja mallin rajoitukset …
---------+88. Laitosten tulisi tunnistaa ja mitata kaikki rahoitustoiminnan korkoriskin komponentit. …
---------+Taulukko 1: Rahoitustoiminnan korkoriskin alikomponenttien tunnistaminen
---------+Komponentti Menetelmä Kohde
------------+89. Rahoitustoiminnan korkoriskin mittaamiseksi ja valvomiseksi laitosten tulisi käyttää vähintään …
------------+90. Laitosten tulisi mitata rahoitustoiminnan korkoriskille altistumista säännöllisesti, vähintään …
------------+91. Laitosten tulisi myös harkita, käyttävätkö ne ehdollista vai ehdotonta kassavirran …
------------+92. Laitosten tulisi arvioida alttiutta jokaisessa valuutassa, jossa niillä on positioita. …
------------+93. Korkosokkiskenaarioita valitessa laitosten tulisi huomioida seuraavat asiat: (a) Niiden omien …
------------+94. Matalan koron ympäristöissä laitosten tulisi huomioida myös negatiiviset korkoskenaariot sekä …
------------+95. Sokkiskenaarioiden tulokset tulisi ottaa huomioon päätöksenteossa asianmukaisella …
------------+96. IRRBB-stressitestaus tulisi huomioida ICAAP-analyysissa, jonka osalta laitosten tulisi …
------------+97. IRRBB-stressitestaus tulisi tehdä säännöllisesti, vähintään vuosittain ja useammin silloin, kun …
------------+98. IRRBB-stressitestauskehykseen tulisi sisältyä selkeästi määritetyt tavoitteet, laitosten …
------------+99. Yrityksen laajuisissa stressitesteissä tulisi laskea rahoitustoiminnan korkoriskin …
------------+100. Laitosten tulisi tehdä käänteisiä stressitestejä, jotta ne (i) tunnistavat korkoskenaariot …
------------+101. Testatessaan haavoittuvuuksia stressiolosuhteiden vallitessa laitosten tulisi käyttää …
------------+102. Stressiskenaarioiden tulokset tulisi ottaa huomioon päätöksenteossa asianmukaisella …
------------+103. Rahoitustoiminnan korkoriskiä mitatessaan laitosten tulisi ymmärtää ja dokumentoida …
------------+104. Laitosten tulisi ottaa huomioon, suhteessa niin IRRBB:n taloudellisen arvon mittauksiin kuin …
------------+105. Markkinatilanteet, kilpailuympäristöt ja strategiat muuttuvat ajan kuluessa, joten laitosten …
---------+c) Liiketoimintasuunnitelmia koskevat oletukset oman pääoman suhteen
------------+106. Arvioidessaan valinnanmahdollisuuden seurauksia laitosten tulisi huomioida seuraavat: (a) …
------------+107. Laitoksilla tulisi olla käytäntöjä, jotka ohjaavat tärkeimpien oletuksien määrittämistä ja …
---------+b) Behavioural assumptions for customer accounts without specific repricing dates
------------+108. Tehdessään käyttäytymistä koskevia oletuksia sellaisten tilien kohdalla, joilla ei ole …
---------+c) Corporate planning assumptions for own equity capital
------------+109. Jos laitokset päättävät ottaa käyttöön käytännön, jonka tarkoitus on tasapainottaa niiden …
------------+110. Tehdessään oman pääoman sijoitusaikaa koskevia oletuksia laitosten tulisi välttää ottamasta …
------------+111. Sijoitusaikaa koskevien oletusten, joilla hallitaan omasta pääomasta johtuvia tuotto- ja …
------------+112. Jos laitos ei ole määrittänyt nimenomaisia oletuksia oman pääoman sijoitusajalle tai määrittää …
------+4.5 Valvonnan poikkeavien arvojen testi
---------+113. Laitosten tulisi laskea säännöllisesti, vähintään neljännesvuosittain, vaikutus niiden oman …
---------+114. Laitosten tulisi laskea säännöllisesti, vähintään neljännesvuosittain, korkosokkien vaikutus …
---------+115. Laskettaessa oman pääoman taloudellisen arvon muutosta kappaleiden 113 ja 114 mukaisia …
---------+116. Laskettaessa vakiomallisen oman pääoman taloudellisen arvon poikkeavien arvojen testin …
---+Liite I – Rahoitustoiminnan korkoriskin mittausmenetelmät
---+Liite II – Kehittyneisyystasoja kuvaava matriisi rahoitustoiminnan korkoriskin mittaamiseen
---+Liite III – Standardoidut korkosokkiskenaariot
------+1. Korkosokkiskenaariot ja sokkien koot
------+2. Muiden valuuttojen määritys
------+3. Standardoitujen korkosokkiskenaarioiden parametrisointi
English - European Union - Financial Industry -

Ohjeet: Ohjeet muun kuin kaupankäyntitoiminnan aiheuttaman korkoriskin hallinnasta (EBA/GL/2018/02)

Ohjeet: Ohjeet muun kuin kaupankäyntitoiminnan aiheuttaman korkoriskin hallinnasta (EBA/GL/2018/02)

https://www.eba.europa.eu/activities/single-rulebook/regulatory-activities/supervisory-review-and-evaluation-process-srep-and-pillar-2/guidelines-technical-aspects-management-interest-rate-risk-arising-non-trading-activities-under – PDF

1. Yleiskatsaus

,
Otsikko Sääntely
1. Noudattamista ja ilmoittamista koskevat velvoitteet

1. Noudattamista ja ilmoittamista koskevat velvoitteet

2. Aihe, soveltamisala ja määritelmät

2. Aihe, soveltamisala ja määritelmät

3. Täytäntöönpano

3. Täytäntöönpano

4. Ohjeet kaupankäyntivarastoon kuulumattomista toimista syntyvän korkoriskin hallinnasta

4. Ohjeet kaupankäyntivarastoon kuulumattomista toimista syntyvän korkoriskin hallinnasta

Liite I – Rahoitustoiminnan korkoriskin mittausmenetelmät

Kassavirran Huomioitav

Mittari mallinnusKuvaus Mittarin rajoitukset at riskit
Tuottoperus teiset:Gap-analyysi etukäteen määritetyille kohdistaa kaikki maturiteettiluok olennaiset korkoherkät ille niiden instrumentit • Mittari lineaarisesti. arvioi gap-riskin vain
• Gap- analyysi: Uudelleen hinnoittelusopimusperusteisten uudelleenhinnoittelu- lasketaan Arvioi tuottokäyrän nettopositiot vaihtelusta tai tai (” käyttäytymisoletuksiin maturiteettipäivien gapit ”) seuraavan jokaisessa nettokorkotulojen maturiteettiluok mukaan. perustuvien Siinä assa. Gap-riski (vain paralleeli riski). • erääntyvät samanaikaisesti. maturiteettiluok Perustuu oletukseen, tai uudelleenhinnoitellaan an kaikki että tietyn positiot
erokorkomuutoksella. muutoksen kertomalla kunkin nettoposition vastaavalla • Ei mittaa korkoperuste- ja optioriskiä. Modifioitu duraatio arvioi rahoitusinstrumentin nettonykyarvon
Ehdottomat kassavirrat (oletetaan, että Taloudelline kassavirtojen n arvo: erityisestä korkoskenaariosta) jaksotus ei riipu • Duraatioan alyysi: Omansuhteellisen muutoksen, joka johtuu tuottokäyrän yhden prosenttiyksikön marginaalisesta paralleelista siirtymästä.. Oman pääoman modifioitu duraatio mittaa laitoksen gap-riskille • Mittaria sovelletaan vain altistumisen sen rahoitustoiminnassa. Oman pääoman PV01 tuottokäyrän marginaalisiin johdetaan oman tuottokäyrän pääoman oman 1 peruspisteen arvon pääoman absoluuttista modifioidusta (0,01 %) muutosta, paralleelista duraatiosta, joka siirtymästä. on ja seurausta se mittaa Gap-riski muutoksiin esiintyy, suurempien mittari . korkoliikkeiden Jos voi konveksisuutta aliarvioida
pääoman modifioitu duraatio /Aloituspisteenä kassavirtojen kohdentaminen on kaikkien korkoherkkien maturiteettiluokk instrumenttien iin. Jokaiselle (vain paralleeli riski). • vaikutuksen. Sovelletaan vain tuottokäyrän
oman pääoman PV01instrumenttityypille valitaan sopiva tuottokäyrä. Jokaisen paralleeleihin siirtymiin. instrumentin modifioitu duraatio lasketaan sen nettonykyarvon • Ei mittaa optioriskiä, ja muutoksesta, joka johtuu tuottokäyrän 1 prosenttiyksikön korkoperusteriskin huomioi paralleelista siirtymästä. Oman pääoman modifioitu duraatio parhaimmillaankin osittain. johdetaan kaavalla varojen modifioitu duraatio kertaa varat jaettuna omalla pääomalla miinus velkojen modifioitu duraatio kertaa velat jaettuna omalla pääomalla.
Kassavirran Mittari mallinnusHuomioitav Kuvaus Mittarin rajoitukset at riskit Oman pääoman PV01 johdetaan kertomalla oman pääoman modifioitu duraatio oman pääoman arvolla (eli varat miinus velat) ja jakamalla se 10 000:lla, jotta tulokseksi saataisiin arvomuutos peruspistettä kohden. Tiettyä maturiteettiluokk aa koskevan instrumentin osittainen modifioitu duraatio lasketaan samoin kuin modifioitu duraatio
• Osittain modifioitu duraatio osittainen PV01 /edellä, vain osittaiseen Nämä arvon maturiteettisegmenteissä. maturiteettiluokk herkkyyden osittaiset paitsi mittariin että mittarit paralleelisti tuottokäyrän voidaan aa osoittavat Jokaiseen vastaavaa soveltaa ei marginaaliseen siirretä rahoitustoiminnan maturiteettiluok tuottokäyrän erilaista koko tuottokäyrää, siirtymän siirtymään segmenttiä. markkina- an suuruutta, tietyissä vaan Gap-riski (paralleeli riski paralleeli riski). ja ei- • • Ei Mittaria marginaalikoron konveksisuutta aliarvioida korkoliikkeiden mittaa sovelletaan korkoperuste- suurempien esiintyy, vaikutuksen. muutoksiin. vain ja mittari optioriskiä. Jos voi jotta tuottokäyrän muodonmuutoksen vaikutus voitaisiin laskea koko salkulle.
Korkoskenaariosta osittain tai täysin ehdolliset kassavirrat (oletetaan, että optioiden, Tuottoperus kytkettyjä, teiset: nimenomaisia Kohteena optioita sisältävien nettokorkot instrumenttien, ulojen (NII) nimenomaisten komponentt optioiden ja – i: kehittyneemmissä • NII:n menettelyissä – muutos niiden instrumenttien, joiden maturiteetti riippuu asiakkaiden käyttäytymisestä,NII:n muutos on tuottoperusteinen mittari, joka mittaa tietyllä aikavälillä (yleensä 1–5 vuotta) tapahtuvaa nettokorkotulojen muutosta, joka aiheutuu äkillisestä tai asteittaisesta korkoliikkeestä. Gap-riski Aloituspisteenä on korkoherkkien instrumenttien kaikkien (paralleeli kassavirtojen kartoitus (jaoteltuihin) maturiteettiluokk iin (tai riski ja ei-yksittäisten positioiden tarkkojen uudelleenhinnoittelupäivien paralleeli käyttö kehittyneemmissä järjestelmissä). riski), korkoperust Laskelmien perusskenaario kuvastaa laitoksen nykyistä eriski ja, jos • Tulos on herkkä mallinnus- ja liiketoimintasuunnitelmaa tulevien liiketoimintatapahtumien kaikki käyttäytymisperusteisille oletuksille. määrän, hinnoittelun ja uudelleenhinnoittelupäivien tuomiseksi kassavirrat • Monimutkaisuus. esiin. Korot, joita käytetään laskemaan tulevat kassavirrat mallinnetaan perusskenaariossa, johdetaan termiinikoroista, asianmukaisista skenaarioriip riskimarginaaleista tai eri instrumentteja koskevista markkinoiden puvaisina, on odottamista koroista. myös NII-muutosten mahdollista laajuutta arvioidessaan pankit käyttävät optioriski. oletuksia ja malleja, joilla ennustetaan korkopolku, olemassa olevien varojen, velkojen ja taseen ulkopuolisten omaisuuserien divestointi sekä niiden mahdollinen korvaaminen.
Kassavirran Mittari mallinnus kassavirtojen ajoitus mallinnetaan korkoskenaariosta ehdollisena.Huomioitav Kuvaus Mittarin rajoitukset at riskit Tuottoperusteiset mittarit voidaan erotella tulevien kassavirtojen esiintuonnin kehitystason mukaan: yksinkertaisissa run-off-malleissa oletetaan, että olemassa olevat varat ja velat erääntyvät korvaamatta; jatkuvissa tasemalleissa oletetaan, että erääntyvät varat ja velat korvataan samanlaisilla instrumenteilla; monimutkaisimmat dynaamiset kassavirtamallit puolestaan kuvastavat liiketoiminnan vastauksia poikkeaviin korkoympäristöihin rahoitustoiminnan koossa ja kokoonpanossa. Kaikkia tuottoperusteisia mittareita voidaan käyttää skenaario- tai stokastisessa analyysissa. Tuottoihin kohdistuva riski (EaR) on esimerkki jälkimmäisestä analyysista, joka mittaa NII:n enimmäismuutoksen tietyllä luottamustasolla. Gap-riski EVE:n muutos on kaikkien niiden kassavirtojen nettonykyarvon (paralleeli • Tulos on herkkä mallinnus- ja muutos, jotka ovat lähtöisin korkomuutoksista aiheutuvista riski ja ei- käyttäytymisperusteisille oletuksille.
Taloudelline n Kohteena oman pääoman taloudelline arvo:rahoitustoiminnan omaisuuseristä, divestoituvat. Korkorisk korkoskenaarioiden in arvioinnin olettaen, varoista, kohdalla perusteena että veloista tai kaikki ∆EVE:n voi ja rahoitustoiminnan olla taseen jakauma ∆EVE ulkopuolisista tiettyjen käyttäen positiot Monte kassavirrat paralleeli riski), korkoperust eriski kaikki ja, jos • • Stokastiset jakautumisoletusta, huomioimaan lineaarisuuksia. Täyden uudelleenarvostuksen mittarit, häntäriskiä jotka eivät ehkä käyttävät ja ei- Monte pysty
n arvo (EVE) • EVE:n muutosCarlo- tai historiallisia simulaatioita. Taloudelliseen arvoon mallinnetaan Carlo -menettelyt ovat kohdistuva riski (EaR) on esimerkki jälkimmäisestä analyysista, joka skenaarioriip laskennallisesti vaativia, ja niiden mittaa oman pääoman enimmäismuutoksen tietyllä puvaisina, tulkinta voi olla hankalaa (”black-luottamustasolla. myös optioriski. • box”). Monimutkaisuus.
Liite II – Kehittyneisyystasoja kuvaava matriisi rahoitustoiminnan korkoriskin mittaamiseen

Laitosten tulisi soveltaa riskimittareissaan ainakin yhtä jäljempänä olevassa taulukossa näkyvää kehittyneisyystasoa niiden SREP-ohjeiden mukaista luokitteluaan vastaavasti. Jos laitoksen liiketoimintamallin monimutkaisuus tai laajuus on merkittävä, laitoksen tulisi koostaan riippumatta soveltaa ja panna täytäntöön riskimittareita, jotka vastaavat sen erityistä liiketoimintamallia ja huomioivat riittävästi kaikki herkkyydet. Kaikki olennaiset herkkyydet korkomuutoksiin tulisi huomioida riittävästi, mukaan lukien herkkyys käyttäytymisperusteisiin oletuksiin.

Laitosten, jotka tarjoavat kytkettyjä optionaalisuuksia sisältäviä finanssituotteita, tulisi käyttää mittausjärjestelmiä, jotka huomioivat riittävästi optioiden riippuvuuden korkomuutoksista. Laitosten, joiden tuotteet tarjoavat käyttäytymisperusteisia valinnaisuuksia asiakkaille, tulisi käyttää asianmukaisia ehdollisia kassavirran mallinnusmenettelyitä IRRBB:n määrittämiseksi sellaisten asiakaskäyttäytymisen muutosten osalta, joita voi esiintyä erilaisissa korkostressiskenaarioissa.

Neljä luokkaa, joihin viitataan jäljempänä olevassa kehittyneisyystasotaulukossa, kuvastavat EPV:n SREP-ohjeissa esitettyä laitosten luokittelua. Eri luokat kuvastavat laitosten eri kokoa, rakennetta ja luonnetta sekä niiden toiminnan eri laajuutta ja monimuotoisuutta; luokka 1 vastaa kehittyneimpiä laitoksia. Rahoitustoiminnan korkoriskin mittaus ja Ohjeelliset valvonnat odotukset, jotka koskevat rahoitustoiminnan korkoriskin

Liite III – Standardoidut korkosokkiskenaariot

Liite III – Standardoidut korkosokkiskenaariot

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

Vaatimukset
Lähde Vaatimus

3. Liittyvät standardit

Standardit
Lähde Vaatimus

Linkitetyt tehtävät

  • EBA - Published by the European Banking Authority at https://www.eba.europa.eu/