Liite III – Standardoidut korkosokkiskenaariot

Kuusi korkosokkiskenaariota, joilla mitataan EVE:tä vakiomallisen oman pääoman taloudellisen arvon poikkeavien arvojen testin mukaisesti, ovat seuraavat:

• (i) paralleeli sokki ylös;
• (ii) paralleeli sokki alas;
• (iii) jyrkentyvä sokki (lyhyet korot alas ja pitkät korot ylös);
• (iv) tasaantuva sokki (lyhyet korot ylös ja pitkät korot alas);
• (v) lyhyiden korkojen sokki ylös; ja
• (vi) lyhyiden korkojen sokki alas.

Laitosten tulisi soveltaa kuutta edellä mainittua korkosokkiskenaariota, jotta oman pääoman taloudellista arvoa koskevat paralleelit ja ei-paralleelit gap-riskit voitaisiin huomioida. Näitä skenaarioita sovelletaan rahoitustoiminnan korkoriskille altistumiseen kunkin sellaisen valuutan kohdalla erikseen, jolle laitoksella on olennaisia positioita¹⁰ .

Kuuden korkosokkiskenaarion sokkikoko perustuu historiallisiin korkoihin. Tarkemmin sanottuna, jotta paikallinen korkoympäristö ja -sykli voitaisiin huomioida, historiallista, vuosia 2000–2015 koskevaa aikasarjaa¹¹ käytetään erilaisten maturiteettien kohdalla paralleelien, lyhyen pään (”lyhyiden”) ja pitkän pään (”pitkien”) sokkien laskemiseksi tietyllä valuutalla. Poikkeukset edellä mainitusta 16 vuoden jaksosta ovat sallittuja, jos ne kuvastavat paremmin tietylle lainkäyttöalueelle ominaisia tilanteita.

Taulukossa 1 esitetään arvot, jotka on laskettu paralleeleille, lyhyille ja pitkille korkosokeille valittujen valuuttojen osalta. Sokit ottavat huomioon lainkäyttöalueiden epäyhtenäiset taloudelliset ympäristöt. Niitä käytetään sitten laskettaessa tuottokäyrän eri maturiteettien sokkeja, jotta voitaisiin luoda korkosokkiskenaarioita jäljempänä selitetyn menetelmän mukaisesti.

Taulukko 1. Korkosokkien määritetty koko

ARS AUD BRL CAD R � shocktype CHF , c CNY EUR GBP HKD IDR INR Paralleeli 400 300 400 200 100 250 200 250 200 400 400 Lyhyt 500 450 500 300 150 300 250 300 250 500 500 Pitkä 300 200 300 150 100 150 100 150 100 350 300

JPY KRW MXN RUB SAR SEK SGD TRY USD ZAR Paralleeli 100 300 400 400 200 200 150 400 200 400 Lyhyt 100 400 500 500 300 300 200 500 300 500 Pitkä 100 200 300 300 150 150 100 300 150 300

¹⁰ Olennaiset positiot on määritelty osiossa 4.5, ”Valvonnan poikkeavien arvojen testi”.

¹¹ EPV saattaa harkita uudelleenmääritystä myöhempänä ajankohtana.

Korkosokkikokojen määrittämiseksi muita valuuttoja varten sovelletaan seuraavaa menettelyä:

Vaihe 1: Päivittäisen keskimääräisen koron laskeminen

Kerää 16 vuoden aikasarja päivittäisistä ”riskittömistä” koroista kunkin valuutan osalta maturiteeteille 3 kk, 6 kk, 1 v, 2 v, 5 v, 7 v, 10 v, 15 v ja 20 v. Laske sitten keskimääräinen kokonaiskorko kunkin valuutan osalta kaikilla aikasarjan havainnoilla ja kaikilla maturiteeteilla. 𝑐𝑐 Tuloksena on yksi mittari valuuttaa kohden.

Vaihe 2: Maailmanlaajuisten sokkiparametrien soveltaminen

Sovella maailmanlaajuisia sokkiparametreja keskimääräiseen korkoon, jäljempänä olevan taulukon 2 mukaisesti, kunkin valuutan osalta.

Taulukko 2. Maailmanlaajuisten korkosokkiparametrien 𝑐𝑐 vertailukohta

Paralleeli 60 %

Lyhyt 𝛼𝛼� 𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝 85 %

Pitkä 𝛼𝛼� 𝑠𝑠ℎ𝑜𝑜𝑝𝑝𝑜𝑜 40 %

𝛼𝛼� 𝑝𝑝𝑜𝑜𝑙𝑙𝑙𝑙 Kun taulukon 2 maailmanlaajuisia sokkiparametreja sovelletaan vaiheessa 1 laskettuihin keskimääräisiin korkoihin, tuloksena saadaan valuutan mukaan korjatut sokkikorot tuottokäyrän eri segmenteille eli paralleeleille, lyhyille ja pitkille sokeille.

Vaihe 3: Kattojen ja lattioiden soveltaminen

Ehdotettu korkosokin määrittäminen saattaa johtaa epärealistisen mataliin korkosokkeihin tiettyjen valuuttojen kohdalla sekä epärealistisen korkeisiin korkosokkeihin toisten valuuttojen

varmistamiseksi asetetaan 100 peruspisteen lattia sekä vaihtelevat katot (ilmaistuna 500 peruspisteenä lyhyen aikavälin sokille, 400 peruspisteenä paralleelille sokille ja ∆𝑅𝑅 300 � 𝑗𝑗 ( peruspisteenä 𝑡𝑡 𝑘𝑘 )) pitkäaikaiselle sokille, tässä järjestyksessä.

Muutos ”riskittömässä” korossa sokkiskenaariolle j ja valuutalle maturiteettiluokan korkoajanjakson keskipisteessä voidaan määritellä seuraavasti:

jossa �∆𝑅𝑅� , kun 𝑗𝑗 , 𝑐𝑐 ( 𝑡𝑡 j 𝑘𝑘 = ) � { = parallel max � , 100,min short and � | ∆𝑅𝑅 long 𝑗𝑗 , 𝑐𝑐 ( } 𝑡𝑡 (paralleeli, 𝑘𝑘 )|, ∆𝑅𝑅� 𝑗𝑗 �� , lyhyt ja pitkä), tässä järjestyksessä. 50 peruspisteeseen, ∆𝑅𝑅� 𝑗𝑗 = {400,500,300} Kun vaiheessa tuloksena 2 laskettuja saadaan lopullinen kattoja ja korkoja korkosokkien sovelletaan sarja ja valuutoittain pyöristetään taulukon lähimpään 1

mukaisesti.

Vaihe 4: Sellaisten muiden valuuttojen mukautukset, jotka eivät näy taulukossa 1.

Lainkäyttöalueet ovat saattaneet kokea suuria taloudellisia muutoksia jaksolla 2000–2015, joten vaiheiden 1–4 mukainen menettely ei ehkä ole asianmukainen osalle niistä. Näin on erityisesti silloin, jos jakson ensimmäisten vuosien korot eroavat merkittävästi myöhempien vuosien koroista. Niiden valuuttojen kohdalla, joita ei ole mainittu taulukossa 1, aikasarja, jota käytetään keskimääräisen koron laskemiseen vaiheen 1 mukaisesti, määritetään seuraavaa periaatetta käyttämällä: Jos vaiheen 1 mukaisesti laskettu keskimääräinen korko jaksolla 2000–2006 on suurempi kuin 700 peruspistettä, käytetään viimeisimpien 10 vuoden tietoja (eli 2007–2016) tai tietoja siihen asti kuin niitä on saatavilla; muutoin käytetään tietojen täydellistä aikasarjaa vuosilta 2000–2015.

Tämän periaatteen käyttämisen ansiosta voimme tunnistaa ennen finanssikriisiä korkean koron ympäristöt ja jaksot, joilla tapahtuu merkittävä rakenteellinen muutos. Lisäksi tämän periaatteen tarkoituksena on löytää ne valuutat, jotka ylittävät katon (700 peruspistettä 0,6 = 420 peruspistettä > 400 peruspistettä) kartoitetun jakson ensimmäisinä vuosina, sekä vahvistaa viimeisimpien havaittujen korkojen huomioimista. ⋅

Taulukossa 3 esitetään tulokset siitä, kun vaiheita 1–4 sovelletaan EU:n valuuttoihin, jotka eivät ole mukana taulukossa 1. Korkosokkikoot muille valuutoille saadaan samaan tapaan soveltamalla tässä osiossa esitettyä menetelmää.

Taulukko 3. Korkosokkien määritetty koko muille EU:n valuutoille R � shocktype , c

BGN CZK DKK HRK HUF PLN RON Paralleeli 250 200 200 250 300 250 350 Lyhyt 350 250 250 400 450 350 500 Pitkä 150 100 150 200 200 150 250

Huomioiden valuutalle c määritetty paralleelien, lyhyiden ja pitkien äkillisten sokkien ”riskitön” korko tulisi soveltaa seuraavia kuuden korkosokkiskenaarion parametrisointeja:

• (i) Paralleelisokki valuutalle c : Jatkuva paralleelisokki ylös tai alas kaikissa maturiteettiluokissa:
• (ii) Lyhyt korkosokki valuutalle c : ∆𝑅𝑅 Sellainen 𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝 , sokki 𝑐𝑐 ( 𝑡𝑡 𝑘𝑘 )= ylös ± tai 𝑅𝑅 � 𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝 alas, joka , 𝑐𝑐 on suurimmillaan lyhimmän

korkoajanjakson keskipisteessä. Kyseinen sokki, muotoilevan skalaarin −𝑡𝑡 k kautta, jossa , vähenee nollaa kohti pisimmän pisteen korkoajanjaksolla 𝑥𝑥 aikarakenteessa¹³ . Kun t k on maturiteettiluokan k th keskipiste (ajallisesti) 𝑆𝑆 ja 𝑠𝑠ℎ𝑜𝑜𝑜𝑜𝑡𝑡 t K on ( 𝑡𝑡 viimeisen 𝑘𝑘 ) = 𝑒𝑒 maturiteettiluokan 𝑥𝑥 = keskipiste 4 (ajallisesti) ):

𝐾𝐾 k

• (iii) Pitkä korkosokki ∆𝑅𝑅 𝑠𝑠ℎ𝑜𝑜𝑝𝑝𝑜𝑜 valuutalle , 𝑐𝑐 ( 𝑡𝑡 𝑘𝑘 )= ± c 𝑅𝑅� : 𝑠𝑠ℎ𝑜𝑜𝑝𝑝𝑜𝑜 Tätä , 𝑐𝑐 sokkia ∙ 𝑆𝑆 𝑠𝑠ℎ𝑜𝑜𝑝𝑝𝑜𝑜 sovelletaan ( 𝑡𝑡 𝑘𝑘 )= ± 𝑅𝑅� vain 𝑠𝑠ℎ𝑜𝑜𝑝𝑝𝑜𝑜 rotaatiosokkeihin. , 𝑐𝑐 ∙𝑒𝑒 𝑥𝑥 Sokki on suurimmillaan pisimmän korkoajanjakson keskipisteessä, ja se liittyy lyhyeen skaalaustekijään muodossa :

𝑆𝑆 𝑙𝑙𝑜𝑜𝑙𝑙𝑙𝑙 ( 𝑡𝑡 𝑘𝑘 ) = 1 − 𝑆𝑆 𝑠𝑠ℎ𝑜𝑜𝑜𝑜𝑡𝑡 ( 𝑡𝑡 𝑘𝑘 ) k

∆𝑅𝑅 𝑝𝑝𝑜𝑜𝑙𝑙𝑙𝑙 , 𝑐𝑐 ( 𝑡𝑡 𝑘𝑘 ) = ± 𝑅𝑅 � 𝑝𝑝𝑜𝑜𝑙𝑙𝑙𝑙 , 𝑐𝑐 ∙ 𝑆𝑆 𝑝𝑝𝑜𝑜𝑙𝑙𝑙𝑙 ( 𝑡𝑡 𝑘𝑘 ) = ± 𝑅𝑅 � 𝑝𝑝𝑜𝑜𝑙𝑙𝑙𝑙 , 𝑐𝑐 ∙� 1 −𝑒𝑒 𝑥𝑥 �

• (iv) Rotaatiosokit valuutalle c : Rotaatioiden sisällyttäminen korkojen aikarakenteeseen (eli jyrkentyville ja tasaantuville koroille), kun sekä pitkät että lyhyet korot sokataan ja siirtymä koroissa kussakin korkoajanjakson keskipisteessä saadaan soveltamalla näihin sokkeihin seuraavia kaavoja:

∆𝑅𝑅 𝑠𝑠𝑜𝑜𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝𝑙𝑙𝑝𝑝𝑝𝑝 , 𝑐𝑐 ( 𝑡𝑡 𝑘𝑘 )= − 0.65 ∙ ∣ ∆𝑅𝑅 𝑠𝑠ℎ𝑜𝑜𝑝𝑝𝑜𝑜 , 𝑐𝑐 ( 𝑡𝑡 𝑘𝑘 ) ∣ +0.9 ∙ ∣ ∆𝑅𝑅 𝑝𝑝𝑜𝑜𝑙𝑙𝑙𝑙 , 𝑐𝑐 ( 𝑡𝑡 𝑘𝑘 ) ∣

Esimerkkejä: ∆𝑅𝑅 𝑓𝑓𝑝𝑝𝑝𝑝𝑜𝑜𝑜𝑜𝑝𝑝𝑙𝑙𝑝𝑝𝑝𝑝 , 𝑐𝑐 ( 𝑡𝑡 𝑘𝑘 )= +0.8 ∙ ∣ ∆𝑅𝑅 𝑠𝑠ℎ𝑜𝑜𝑝𝑝𝑜𝑜 , 𝑐𝑐 ( 𝑡𝑡 𝑘𝑘 ) ∣ − 0.6 ∙ ∣ ∆𝑅𝑅 𝑝𝑝𝑜𝑜𝑙𝑙𝑙𝑙 , 𝑐𝑐 ( 𝑡𝑡 𝑘𝑘 ) ∣ .

Lyhyt korkosokki : Oleta, että pankki käyttää maturiteettiluokkia ja t K = 25 vuotta (pisimmän korkoajanjakson ikkunan keskipiste (ajallisesti)), kun on keskipiste (ajallisesti) ikkunalle k. Kohteelle , jossa t k = 3,5 vuotta, lyhyen sokin skalaarimukautus 𝐾𝐾 = 19 olisi seuraava: 𝐾𝐾 𝑡𝑡 𝑘𝑘 −3 .⁵ = 0,417. 𝑘𝑘 = Pankit 10 kertoisivat tämän lyhyen koron sokin arvolla, jotta tuloksena olisi 𝑆𝑆 määrä, 𝑠𝑠ℎ𝑜𝑜𝑝𝑝𝑜𝑜 ( 𝑡𝑡 𝑘𝑘 joka )= lisätään⁴ tuottokäyrään tai vähennetään tuottokäyrästä kyseisessä korkoajankohtapisteessä. Jos lyhyen 𝑒𝑒 koron sokki oli +250 peruspistettä, lisäys tuottokäyrässä kohdassa t k = 3,5 vuotta olisi 104,2 peruspistettä.

Jyrkentyvä: Oleta sama tuottokäyrän piste kuin edellä, t k = 3,5 vuotta. Jos lyhyen koron sokin absoluuttinen arvo oli 250 peruspistettä ja pitkän koron sokin absoluuttinen arvo oli 100 peruspistettä (kuten euron kohdalla), muutos tuottokäyrällä kohdassa t k = 3,5 vuotta olisi lyhyen koron sokin vaikutus laskettuna yhteen pitkän koron sokin vaikutuksen kanssa peruspisteissä: .

− 0.65 ∙ 250 bps ∙ 0.417+0.9 ∙ 100 bps ∙ (1 − 0.417)= − 15.3 bps Tasaantuva: Vastaava tuottokäyrän muutos edellä olevassa esimerkissä oleville sokeille kohdassa t k = 3,5 vuotta olisi seuraava: .

+ 0.8 ∙ 250 bps ∙ 0.417 − 0.6 ∙ 100 bps ∙ (1 − 0.417)= 48.4 bps

¹³ :n arvo funktion −𝑡𝑡 k nimittäjässä ohjaa sokin heikentymisen astetta. 𝑥𝑥 𝑥𝑥 𝑒𝑒 44