|
+2. Muiden valuuttojen määritys |
2. Muiden valuuttojen määritysKorkosokkikokojen määrittämiseksi muita valuuttoja varten sovelletaan seuraavaa menettelyä: Vaihe 1: Päivittäisen keskimääräisen koron laskeminen Kerää 16 vuoden aikasarja päivittäisistä ”riskittömistä” koroista kunkin valuutan osalta maturiteeteille 3 kk, 6 kk, 1 v, 2 v, 5 v, 7 v, 10 v, 15 v ja 20 v. Laske sitten keskimääräinen kokonaiskorko kunkin valuutan osalta kaikilla aikasarjan havainnoilla ja kaikilla maturiteeteilla. 𝑐𝑐 Tuloksena on yksi mittari valuuttaa kohden.
Vaihe 2: Maailmanlaajuisten sokkiparametrien soveltaminen Sovella maailmanlaajuisia sokkiparametreja keskimääräiseen korkoon, jäljempänä olevan taulukon 2 mukaisesti, kunkin valuutan osalta. Taulukko 2. Maailmanlaajuisten korkosokkiparametrien 𝑐𝑐 vertailukohta Paralleeli 60 % Lyhyt 𝛼𝛼� 𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝𝑝 85 % Pitkä 𝛼𝛼� 𝑠𝑠ℎ𝑜𝑜𝑝𝑝𝑜𝑜 40 % 𝛼𝛼� 𝑝𝑝𝑜𝑜𝑙𝑙𝑙𝑙 Kun taulukon 2 maailmanlaajuisia sokkiparametreja sovelletaan vaiheessa 1 laskettuihin keskimääräisiin korkoihin, tuloksena saadaan valuutan mukaan korjatut sokkikorot tuottokäyrän eri segmenteille eli paralleeleille, lyhyille ja pitkille sokeille. Vaihe 3: Kattojen ja lattioiden soveltaminen Ehdotettu korkosokin määrittäminen saattaa johtaa epärealistisen mataliin korkosokkeihin tiettyjen valuuttojen kohdalla sekä epärealistisen korkeisiin korkosokkeihin toisten valuuttojen
varmistamiseksi asetetaan 100 peruspisteen lattia sekä vaihtelevat katot (ilmaistuna 500 peruspisteenä lyhyen aikavälin sokille, 400 peruspisteenä paralleelille sokille ja ∆𝑅𝑅 300 � 𝑗𝑗 ( peruspisteenä 𝑡𝑡 𝑘𝑘 )) pitkäaikaiselle sokille, tässä järjestyksessä. Muutos ”riskittömässä” korossa sokkiskenaariolle j ja valuutalle maturiteettiluokan korkoajanjakson keskipisteessä voidaan määritellä seuraavasti:
jossa �∆𝑅𝑅� , kun 𝑗𝑗 , 𝑐𝑐 ( 𝑡𝑡 j 𝑘𝑘 = ) � { = parallel max � , 100,min short and � | ∆𝑅𝑅 long 𝑗𝑗 , 𝑐𝑐 ( } 𝑡𝑡 (paralleeli, 𝑘𝑘 )|, ∆𝑅𝑅� 𝑗𝑗 �� , lyhyt ja pitkä), tässä järjestyksessä. 50 peruspisteeseen, ∆𝑅𝑅� 𝑗𝑗 = {400,500,300} Kun vaiheessa tuloksena 2 laskettuja saadaan lopullinen kattoja ja korkoja korkosokkien sovelletaan sarja ja valuutoittain pyöristetään taulukon lähimpään 1 mukaisesti. Vaihe 4: Sellaisten muiden valuuttojen mukautukset, jotka eivät näy taulukossa 1. Lainkäyttöalueet ovat saattaneet kokea suuria taloudellisia muutoksia jaksolla 2000–2015, joten vaiheiden 1–4 mukainen menettely ei ehkä ole asianmukainen osalle niistä. Näin on erityisesti silloin, jos jakson ensimmäisten vuosien korot eroavat merkittävästi myöhempien vuosien koroista. Niiden valuuttojen kohdalla, joita ei ole mainittu taulukossa 1, aikasarja, jota käytetään keskimääräisen koron laskemiseen vaiheen 1 mukaisesti, määritetään seuraavaa periaatetta käyttämällä: Jos vaiheen 1 mukaisesti laskettu keskimääräinen korko jaksolla 2000–2006 on suurempi kuin 700 peruspistettä, käytetään viimeisimpien 10 vuoden tietoja (eli 2007–2016) tai tietoja siihen asti kuin niitä on saatavilla; muutoin käytetään tietojen täydellistä aikasarjaa vuosilta 2000–2015. Tämän periaatteen käyttämisen ansiosta voimme tunnistaa ennen finanssikriisiä korkean koron ympäristöt ja jaksot, joilla tapahtuu merkittävä rakenteellinen muutos. Lisäksi tämän periaatteen tarkoituksena on löytää ne valuutat, jotka ylittävät katon (700 peruspistettä 0,6 = 420 peruspistettä > 400 peruspistettä) kartoitetun jakson ensimmäisinä vuosina, sekä vahvistaa viimeisimpien havaittujen korkojen huomioimista. ⋅ Taulukossa 3 esitetään tulokset siitä, kun vaiheita 1–4 sovelletaan EU:n valuuttoihin, jotka eivät ole mukana taulukossa 1. Korkosokkikoot muille valuutoille saadaan samaan tapaan soveltamalla tässä osiossa esitettyä menetelmää. Taulukko 3. Korkosokkien määritetty koko muille EU:n valuutoille R � shocktype , c BGN CZK DKK HRK HUF PLN RON Paralleeli 250 200 200 250 300 250 350 Lyhyt 350 250 250 400 450 350 500 Pitkä 150 100 150 200 200 150 250 1. Yleiskatsaus
1.1 Viittaukset1.2 Tunnistetut vaatimukset1.3 Liittyvät standardit2. Tunnistetut vaatimukset
3. Liittyvät standardit
|