|
+LIITE III |
LIITE III
LIITE III KANSANTALOUDEN MATERIAALIVIRTATILEJÄ KOSKEVA MODUULI 1 jakso TAVOITTEET Kansantalouden materiaalivirtatilit kattavat kaikki kiinteät, kaasumaiset ja nestemäiset materiaalit, ilman ja veden virtoja lukuun ottamatta, jotka mitataan massayksikköinä vuotta kohden. Kansantalouden tilinpitojärjestelmän tavoin kansantalouden materiaalivirtatileillä on kaksi tärkeää päämäärää. Yksityiskohtaisista materiaalivirroista saadaan runsas empiirinen tietokanta lukuisia analyyttisiä tutkimuksia varten. Lisäksi niitä käytetään laadittaessa erilaisia kansantalouden materiaalivirtojen indikaattoreita kansantaloutta varten. Tässä liitteessä määritellään tiedot, jotka jäsenvaltioiden on kerättävä, laadittava, toimitettava ja arvioitava kansantalouden materiaalivirtatilejä varten. 2 jakso KATTAVUUS Varantojen ja virtojen välinen erottelu on materiaalivirtajärjestelmän perusperiaate. Yleensä virta on muuttuja, joka mittaa määrää ajanjaksoa kohden, kun taas varanto on muuttuja, joka mittaa määrää tiettynä ajankohtana. Kansantalouden materiaalivirtatilinpito on virtakäsite. Siinä mitataan materiaalien panokset, tuotokset ja varantojen muutokset taloudessa massayksikköinä vuotta kohden. Kansantalouden materiaalivirtatilit ovat yhdenmukaiset kansantalouden tilinpitojärjestelmän periaatteiden, kuten kotipaikkaperiaatteen, kanssa. Niissä tehdään selkoa kaikkien kansantalouden kotimaisten yksiköiden toimintaan liittyvistä materiaalivirroista näiden maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Kansantalouden materiaalivirtatileissä on kahdentyyppisiä materiaalivirtoja järjestelmärajojen yli, joilla on asian kannalta merkitystä:
1.
Materiaalivirrat kansantalouden ja sen luonnonympäristön välillä. Tähän luetaan materiaalien talteenotto (raaka-, lähtö- tai luonnonaineet) luonnosta ja materiaalien (joita kutsutaan usein jäämiksi) vapautuminen luontoon.
2.
Materiaalivirrat kansantalouden ja muun maailmantalouden välillä. Tämä kattaa tuonnin ja viennin. Kaikki virrat, jotka ylittävät nämä järjestelmärajat, sisällytetään kansantalouden materiaalivirtatileihin, samoin kuin ihmisten kokoamien varantojen lisäykset. Kaikki muut talouden sisäiset virrat jätetään esittämättä kansantalouden materiaalivirtatileissä. Tämä tarkoittaa sitä, että kansantaloutta käsitellään kansantalouden materiaalivirtatileissä kokonaisuudessaan, ja esimerkiksi toimialojen välisiä tuotteiden toimituksia ei kuvata. Huomiotta jätetään samaten luonnon sisäiset virrat luonnonympäristön sisällä. 3 jakso OMINAISPIIRTEIDEN LUETTELO Jäsenvaltioiden on tarvittaessa laadittava tilastoja materiaalivirtatilien 5 jaksossa luetelluista ominaispiirteistä. 1. Kotimainen otto kattaa sen määrän kiinteitä, nestemäisiä ja kaasumaisia materiaaleja (ilmaa ja vettä lukuun ottamatta), jotka vuosittain otetaan talteen luonnonympäristöstä käytettäväksi taloudessa panoksina. 2. Fyysinen tuonti ja fyysinen vienti kattaa kaikki tuodut tai viedyt hyödykkeet massayksikköinä. Kaupankäynnin kohteena olevat hyödykkeet kattavat kaikissa jalostusvaiheissa olevat tavarat jalostamattomista tuotteista valmiisiin tuotteisiin. 4 jakso ENSIMMÄINEN VIITEVUOSI, JAKSOLLISUUS JA TOIMITTAMISEN MÄÄRÄAJAT 1. Tilastot on laadittava ja toimitettava vuosittain. 2. Tilastot on toimitettava 16 kuukauden kuluessa viitevuoden päättymisestä. Tätä sovelletaan viitevuodesta 2021. 3. Vastatakseen käyttäjien tarpeeseen saada täydellisiä ja oikea-aikaisia tietoja komissio (Eurostat) tuottaa tämän moduulin pääasiallisista kokonaissuureista EU-27:ää koskevia arvioita heti, kun riittävät maakohtaiset tiedot ovat käytettävissä. Komissio (Eurostat) tuottaa ja julkaisee mahdollisuuksien mukaan arvioita tiedoista, joita jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet 2 kohdassa säädetyssä määräajassa. 4. Ensimmäinen viitevuosi on 2021. 5. Toimittaessaan tietoja komissiolle jäsenvaltioiden on annettava vuosien n–4, n–3, n–2, n–1 ja n vuotuiset tiedot (n on viitevuosi). Jäsenvaltiot voivat antaa mahdolliset käytettävissä olevat tiedot vuotta 2017 edeltäviltä vuosilta. 5 jakso RAPORTOINTITAULUKOT Seuraavissa taulukoissa luetelluista ominaispiirteistä on tuotettava tiedot massayksikköinä. Taulukko A – Kotimainen otto
MF.1
Biomassa
MF.1.1
Viljelykasvit (rehukasveja lukuun ottamatta)
MF.1.1.1
Viljakasvit
MF.1.1.2
Juuret, mukulat
MF.1.1.3
Sokerikasvit
MF.1.1.4
Palkokasvit
MF.1.1.5
Pähkinät
MF.1.1.6
Öljykasvit
MF.1.1.7
Vihannekset
MF.1.1.8
Hedelmät
MF.1.1.9
Kuidut
MF.1.1.A
Muut viljelykasvit (rehukasveja lukuun ottamatta), muualle luokittelemattomat
MF.1.2
Viljelykasvien tähteet (käytetyt), rehukasvit ja laidunmaasta saatu biomassa
MF.1.2.1
Viljelykasvien tähteet (käytetyt)
MF.1.2.1.1
Olki
MF.1.2.1.2
Muut viljelykasvien tähteet (sokeri- ja rehujuurikkaan lehdet jne.)
MF.1.2.2
Rehukasvit ja laidunmaasta saatu biomassa
MF.1.2.2.1
Rehukasvit (mukaan lukien laidunmaasta saatu biomassa)
MF.1.2.2.2
Laidunmaasta saatu biomassa
MF.1.3
Puu
MF.1.3.1
Raakapuu
MF.1.3.2
Polttopuu ja muu talteenotto
MF.1.4
Luonnonvaraisten kalojen pyynti, vesikasvit ja -eläimet, metsästys ja keräily
MF.1.4.1
Luonnonvaraisten kalojen pyynti
MF.1.4.2
Kaikki muut vesieläimet ja -kasvit
MF.1.4.3
Metsästys ja keräily
MF.2
Metallimalmit (raakamalmit)
MF.2.1
Rauta
MF.2.2
Ei-rautametalli
MF.2.2.1
Kupari
MF.2.2.2
Nikkeli
MF.2.2.3
Lyijy
MF.2.2.4
Sinkki
MF.2.2.5
Tina
MF.2.2.6
Kulta, hopea, platina ja muut jalometallit
MF.2.2.7
Bauksiitti ja muu alumiini
MF.2.2.8
Uraani ja torium
MF.2.2.9
Muut ei-rautametallit
MF.3
Ei-metalliset mineraalit
MF.3.1
Marmori, graniitti, hiekkakivi, porfyyri, basaltti, muut koriste- tai rakennuskivet (liuskekiveä lukuun ottamatta)
MF.3.2
Liitu ja dolomiitti
MF.3.3
Liuskekivi
MF.3.4
Kemialliset ja lannoitemineraalit
MF.3.5
Suola
MF.3.6
Kalkkikivi ja kipsi
MF.3.7
Savi ja kaoliini
MF.3.8
Hiekka ja sora
MF.3.9
Muut ei-metalliset mineraalit, muualle luokittelemattomat
MF.3.A
Kaivetut maamateriaalit (mukaan lukien maaperä) ainoastaan, jos käytettyjä (vapaaehtoinen raportointi)
MF.4
Fossiiliset energiamateriaalit
MF.4.1
Hiili ja muut kiinteät energiamateriaalit
MF.4.1.1
Ligniitti (ruskohiili)
MF.4.1.2
Kivihiili
MF.4.1.3
Öljyliuske ja bitumipitoinen hiekka
MF.4.1.4
Turve
MF.4.2
Nestemäiset ja kaasumaiset energiamateriaalit
MF.4.2.1
Raakaöljy, maakaasukondensaatit
MF.4.2.2
Maakaasu Taulukot B (Tuonti – Koko kauppa) ja D (Vienti – Koko kauppa)
MF.1
Biomassa
MF.1.1
Viljelykasvit (rehukasveja lukuun ottamatta)
MF.1.1.1
Viljakasvit
MF.1.1.2
Juuret, mukulat
MF.1.1.3
Sokerikasvit
MF.1.1.4
Palkokasvit
MF.1.1.5
Pähkinät
MF.1.1.6
Öljykasvit
MF.1.1.7
Vihannekset
MF.1.1.8
Hedelmät
MF.1.1.9
Kuidut
MF.1.1.A
Muut viljelykasvit (rehukasveja lukuun ottamatta), muualle luokittelemattomat
MF.1.2
Viljelykasvien tähteet (käytetyt), rehukasvit ja laidunmaasta saatu biomassa
MF.1.2.1
Viljelykasvien tähteet (käytetyt)
MF.1.2.1.1
Olki
MF.1.2.1.2
Muut viljelykasvien tähteet (sokeri- ja rehujuurikkaan lehdet jne.)
MF.1.2.2
Rehukasvit ja laidunmaasta saatu biomassa
MF.1.2.2.1
Rehukasvit (mukaan lukien laidunmaasta saatu biomassa)
MF.1.3
Puu
MF.1.3.1
Raakapuu
MF.1.3.2
Polttopuu ja muu talteenotto
MF.1.4
Luonnonvaraisten kalojen pyynti, vesikasvit ja -eläimet, metsästys ja keräily
MF.1.4.1
Luonnonvaraisten kalojen pyynti
MF.1.4.2
Kaikki muut vesieläimet ja -kasvit
MF.1.5
Elävät eläimet ja eläintuotteet (lukuun ottamatta luonnonvaraista kalaa, vesikasveja ja -eläimiä, metsästettyjä ja kerättyjä eläimiä)
MF.1.5.1
Elävät eläimet (lukuun ottamatta luonnonvaraista kalaa, vesikasveja ja -eläimiä, metsästettyjä ja kerättyjä eläimiä)
MF.1.5.2
Liha ja lihavalmisteet
MF.1.5.3
Meijerituotteet, lintujen munat ja hunaja
MF.1.5.4
Muut eläimistä saatavat tuotteet (eläinkuidut, eläinten nahat, turkikset, nahka jne.)
MF.1.6
Pääasiassa biomassasta saatavat tuotteet
MF.2
Metallimalmit (raakamalmit)
MF.2.1
Rauta
MF.2.2
Ei-rautametalli
MF.2.2.1
Kupari
MF.2.2.2
Nikkeli
MF.2.2.3
Lyijy
MF.2.2.4
Sinkki
MF.2.2.5
Tina
MF.2.2.6
Kulta, hopea, platina ja muut jalometallit
MF.2.2.7
Bauksiitti ja muu alumiini
MF.2.2.8
Uraani ja torium
MF.2.2.9
Muut ei-rautametallit
MF.2.3
Pääasiassa metalleista saatavat tuotteet
MF.3
Ei-metalliset mineraalit
MF.3.1
Marmori, graniitti, hiekkakivi, porfyyri, basaltti, muut koriste- tai rakennuskivet (liuskekiveä lukuun ottamatta)
MF.3.2
Liitu ja dolomiitti
MF.3.3
Liuskekivi
MF.3.4
Kemialliset ja lannoitemineraalit
MF.3.5
Suola
MF.3.6
Kalkkikivi ja kipsi
MF.3.7
Savi ja kaoliini
MF.3.8
Hiekka ja sora
MF.3.9
Muut ei-metalliset mineraalit, muualle luokittelemattomat
MF.3.B
Pääasiassa ei-metallisista mineraaleista saatavat tuotteet
MF.4
Fossiiliset energiamateriaalit
MF.4.1
Hiili ja muut kiinteät energiamateriaalit
MF.4.1.1
Ligniitti (ruskohiili)
MF.4.1.2
Kivihiili
MF.4.1.3
Öljyliuske ja bitumipitoinen hiekka
MF.4.1.4
Turve
MF.4.2
Nestemäiset ja kaasumaiset energiamateriaalit
MF.4.2.1
Raakaöljy, maakaasukondensaatit
MF.4.2.2
Maakaasu
MF.4.2.3
Tankatut polttoaineet (tuonti: kotimaisten yksiköiden ulkomailla tankkaama; vienti: ulkomaisten yksiköiden maan alueella tankkaama)
MF.4.2.3.1
Polttoaine maaliikennettä varten
MF.4.2.3.2
Polttoaine vesiliikennettä varten
MF.4.2.3.3
Polttoaine lentoliikennettä varten
MF.4.3
Pääasiassa fossiilisen energian tuotteista saatavat tuotteet
MF.5
Muut tuotteet
MF.6
Jäte lopullista käsittelyä ja loppusijoitusta varten 6 jakso SIIRTYMÄKAUSIEN ENIMMÄISKESTO Tämän liitteen säännösten täytäntöönpanossa siirtymäkauden enimmäiskesto on kaksi vuotta ensimmäisen toimittamista koskevan määräajan jälkeen. 1. Yleiskatsaus
1.1 Viittaukset1.2 Tunnistetut vaatimukset1.3 Liittyvät standardit2. Tunnistetut vaatimukset
3. Liittyvät standardit
|