LIITE II Kansallisten rakennusten perusparannussuunnitelmien malli

Tämän direktiivin 3 artikla

Pakolliset indikaattorit

Vapaaehtoiset indikaattorit

a)  Kansallisen rakennuskannan yleiskatsaus

Rakennusten lukumäärä ja kokonaispinta-ala (m2):

Rakennusten lukumäärä ja kokonaispinta-ala (m2):

Energiatehokkuustodistusten lukumäärä:

Energiatehokkuustodistusten lukumäärä:

Vuosittaiset perusparannusasteet: Rakennusten lukumäärä ja kokonaispinta-ala (m2)

Primäärienergian ja loppuenergian vuotuinen kulutus (ktoe):

Energiansäästöt (ktoe):

Keskimääräinen primäärienergian käyttö asuinrakennuksissa (kWh/m2/vuosi)

Uusiutuvan energian osuus rakennusalalla (asennetut megawattitunnit tai tuotetut gigawattitunnit):

Energiakustannusten aleneminen (euroina) kotitaloutta kohti (keskiarvo)

Primäärienergian käyttö rakennuksessa, joka kuuluu energiatehokkuudeltaan parhaimpaan 15 prosenttiin (merkittävän edistämisen kynnysarvo) ja parhaimpaan 30 prosenttiin (ei merkittävää haittaa -kynnysarvo) kansallisessa rakennuskannassa delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 mukaisesti

Lämmitysjärjestelmien osuus rakennussektorilla kattilan/lämmitysjärjestelmän tyypin mukaan

Uusiutuvan energian osuus rakennusalalla (asennetut megawatit tai tuotetut gigawattitunnit):

Käytöstä syntyvät vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt (kgCO2-ekv/m2/vuosi):

Käytöstä syntyvien vuotuisten kasvihuonekaasupäästöjen vähennys (kgCO2-ekv/m2/vuosi):

Elinkaarenaikainen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali (kgCO2-ekv/(m2)) uusissa rakennuksissa:

Markkinaesteet ja markkinoiden toimintapuutteet (kuvaus):

Arviointi kapasiteetista rakennusalalla, energiatehokkuusalalla ja uusiutuvan energian alalla

Markkinaesteet ja markkinoiden toimintapuutteet (kuvaus):

Seuraavien lukumäärä:

Rakennusalan työvoimaennusteet:

Yleiskatsaus ja ennuste rakennusmateriaalien hintojen ja kansallisten markkinoiden kehityksestä

Energiaköyhyys (määritelmä):

Primäärienergiakertoimet:

Lähes nollaenergiarakennuksen määritelmä uusille ja olemassa oleville rakennuksille

Yleiskatsaus oikeudelliseen ja hallinnolliseen kehykseen

Kustannusoptimaaliset energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset uusille ja olemassa oleville rakennuksille

b)  Etenemissuunnitelma vuosiksi 2030, 2040, 2050

Tavoitteet vuosittaisille perusparannusasteille: Rakennusten lukumäärä ja kokonaispinta-ala (m2):

9 artiklan 1 kohdan mukaiset tiedot:

Odotettua perusparannettujen rakennusten osuutta koskevat tavoitteet (%):

Odotettua primäärienergian ja loppuenergian vuotuista kulutusta koskeva tavoite (ktoe):

Odotetut energiansäästöt:

Tavoitteet uusiutuvan energian osuuden lisäämiseksi direktiivin (EU) 2018/2001 15 a artiklan mukaisesti

Aurinkoenergian käyttöönottoa rakennuksissa koskevat numeeriset tavoitteet

Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus rakennusalalla (asennetut megawatit tai tuotetut gigawattitunnit)

Odotettua käytöstä syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen vähenemistä koskevat tavoitteet (kgCO2-ekv/(m2/vuosi):

Odotettua käytöstä syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen vähenemistä koskevat tavoitteet (%):

Päästöjen jakautuminen direktiivin 2003/87/EY III luvun [kiinteät laitokset] ja IV a luvun [rakennusten, tieliikenteen ja muiden alojen päästökauppajärjestelmä] soveltamisalaan kuuluviin päästöihin sekä muihin päästöihin;

Odotettuja koko elinkaaren aikaisia kasvihuonekaasupäästöjä koskevat tavoitteet (kgCO2-ekv/(m2/v)) uusissa rakennuksissa:

Odotettavissa olevat laajemmat hyödyt:

Rakennuskannan korjaamisesta johtuva jäsenvaltion vaikutus unionin energiatehokkuustavoitteiden saavuttamiseen direktiivin (EU) 2023/1791 4 artiklan mukaisesti (osuus ja luku (ktoe)

Rakennuskannan korjaamisesta johtuva jäsenvaltion vaikutus uusiutuvaa energiaa koskevien unionin tavoitteiden saavuttamiseen direktiivin (EU) 2018/2001 mukaisesti (osuus, asennetut megawatit tai tuotetut gigawattitunnit)

c)  Yleiskatsaus toteutetuista ja suunnitelluista politiikoista ja toimenpiteistä

Politiikat ja toimenpiteet seuraavilla osa-alueilla:

a)  kustannustehokkaiden lähestymistapojen määrittäminen perusparannukseen eri rakennustyyppejä ja ilmastovyöhykkeitä varten ottaen huomioon mahdolliset asiaankuuluvat kynnyspisteet rakennuksen elinkaaren aikana;

b)  9 artiklan mukaiset kansalliset energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset sekä muut politiikat ja toimet, jotka kohdistuvat energiatehokkuudeltaan heikoimpiin kansallisen rakennuskannan osiin, mukaan lukien 17 artiklan 19 kohdassa tarkoitetut suojatoimet;

c)  rakennusten pitkälle menevien perusparannusten edistäminen, mukaan lukien vaiheittain pitkälle menevät perusparannukset;

d)  heikossa asemassa olevien asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja suojeleminen sekä energiaköyhyyden lievittäminen, mukaan lukien direktiivin (EU) 2023/1791 24 artiklan mukaiset politiikat ja toimenpiteet sekä asuntojen kohtuuhintaisuus;

e)  keskitettyjen asiointipisteiden tai vastaavien mekanismien perustaminen 18 artiklan mukaisesti teknisen, hallinnollisen ja taloudellisen neuvonnan ja avun tarjoamiseksi;

f)  hiilestä irtautuminen lämmityksessä ja jäähdytyksessä, myös kaukolämpö- ja kaukojäähdytysverkkojen avulla, ja asteittainen luopuminen fossiilisten polttoaineiden käytöstä lämmityksessä ja jäähdytyksessä siten, että fossiilisia polttoaineita käyttävien kattiloiden käyttö lopetetaan kokonaan vuoteen 2040 mennessä;

g)  rakennus- ja purkujätteen syntymisen ehkäiseminen ja korkealaatuinen käsittely direktiivin 2008/98/EY mukaisesti, erityisesti jätehierarkian ja kiertotalouden tavoitteiden osalta;

h)  uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen rakennuksissa pyrkien direktiivin (EU) 2018/2001 15 a artiklan 1 kohdassa säädettyyn ohjeelliseen tavoitteeseen, joka koskee uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuutta rakennusalalla;

i)  aurinkoenergialaitteistojen käyttöönotto rakennuksissa;

j)  rakennusten rakentamiseen, kunnostamiseen, käyttöön ja käyttöiän päättymiseen liittyvien koko elinkaaren aikaisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen sekä hiilenpoisto;

k)  sellaisten alue- ja lähialueita koskevien lähestymistapojen ja yhdennettyjen perusparannusohjelmien edistäminen, joissa voidaan käsitellä sellaisia kysymyksiä kuin energia, liikkuvuus, vihreä infrastruktuuri, jätteiden ja veden käsittely sekä muut kaupunkisuunnittelun näkökohdat ja joissa voidaan ottaa huomioon paikalliset ja alueelliset resurssit, kierto ja riittävyys;

l)  julkisten elinten omistamien rakennusten parantaminen, mukaan lukien direktiivin (EU) 2023/1791 5, 6 ja 7 artiklan mukaiset politiikat ja toimenpiteet;

m)  kestävää liikkuvuutta edistävän älykkään teknologian ja infrastruktuurin edistäminen rakennuksissa;

n)  markkinaesteisiin ja markkinoiden toimintapuutteisiin puuttuminen;

o)  puuttuminen osaamisvajeisiin ja koulutuksen, kohdennetun koulutuksen, täydennys- ja uudelleenkoulutuksen edistäminen rakennusalalla, energiatehokkuusalalla ja uusiutuvan energian alalla (julkinen tai yksityinen), jotta voidaan varmistaa, että käytettävissä on riittävästi työvoimaa, jolla on rakennusalan tarpeita vastaava asianmukainen osaamistaso, kiinnittäen erityistä huomiota aliedustettuihin ryhmiin;

p)  tiedotuskampanjat ja muut neuvontavälineet; ja

q)  modulaaristen ja teollisten ratkaisujen edistäminen rakentamisessa ja rakennusten perusparannuksessa.

Kaikista politiikoista ja toimenpiteistä:

Politiikat ja toimenpiteet seuraavilla osa-alueilla:

a)  rakennusten ilmastokestävyyden parantaminen;

b)  energiapalvelu-markkinoiden edistäminen;

c)  paloturvallisuuden parantaminen;

d)  katastrofiriskien sietokyvyn parantaminen, mukaan lukien voimakkaaseen seismiseen toimintaan liittyvät riskit;

e)  vaarallisten aineiden kuten asbestin poistaminen;

f)  esteettömyys vammaisten henkilöiden kannalta;

g)  uusiutuvan energian yhteisöjen ja kansalaisten energiayhteisöjen rooli alueellisissa ja lähialueita koskevissa lähestymistavoissa;

h)  kohtaanto-ongelmaan puuttuminen inhimillisissä voimavaroissa; ja

i)  sisäympäristön laadun parantamiseen tähtäävät toimet.

Kaikista politiikoista ja toimenpiteistä:

d)  Yhteenveto investointitarpeista, rahoituslähteistä ja hallinnollisista resursseista

e)  Uusia ja perusparannettuja päästöttömiä rakennuksia koskevat 11 artiklan mukaiset kynnysarvot

f)  Energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset muiden kuin asuinrakennusten osalta

g)  Kansallinen kehityspolku asuinrakennuskannan asteittaiselle perusparannukselle