12 artikla Yhteisen tietopalvelun tarjoaminen

1.   Kun tarjotaan yhteistä tietopalvelua, jaettavan datan on oltava riittävän eheää ja laadukasta, jotta miehittämättömien ilma-alusten liikenteen hallintaan liittyviä palveluja voidaan tarjota turvallisesti ja turvatusti tavalla, joka mahdollistaa ilmatilan yhteisen käytön miehitettyjen ilma-alusten kanssa.

2.   Yhteisen tietopalvelun tarjoajan on täytettävä seuraavat kumulatiiviset vaatimukset:

3.   Jos yhteisiä tietopalveluja tarjoaa yksi jäsenvaltion nimeämä yhteisen tietopalvelun tarjoaja tiettyä U-space-ilmatilaa varten, kyseisten palvelujen hinnan on perustuttava asianomaisen palvelun tarjoamisesta aiheutuviin kiinteisiin ja muuttuviin kustannuksiin, ja siihen voi lisäksi sisältyä korotus, joka vastaa asianmukaista riskin ja tuoton suhdetta. Jos yhteisiä tietopalveluja ei tarjoa yksi yhteisen tietopalvelun tarjoaja, yksittäinen yhteinen tietopalvelu on tarjottava maksutta.

4.   Kulut, joiden perusteella yhteisten tietopalvelujen hinta asetetaan, on esitettävä erillään asianomaisen palveluntarjoajan muiden toimintojen kirjanpidosta, ja asianomaisella kansallisella valvontaviranomaisella on oltava pääsy niihin. Kyseiset kulut on asetettava julkisesti saataville, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 52 artiklan 3 kohdan soveltamista.

5.   Asianomainen kansallinen valvontaviranomainen arvioi ja hyväksyy yhteisen tietopalvelun tarjoajan asettaman hinnan. Tällaisten palveluiden hinta on asetettava julkisesti saataville.

6.   Lennonvarmistuspalvelun tarjoajien on asetettava U-space-ilmatilassa tapahtuvan miehittämättömien ilma-alusten käytön kannalta tarpeelliset tiedot saataville syrjimättömällä tavalla, kansallista turvallisuutta, yleistä järjestystä ja puolustuspoliittisia etuja vaarantamatta. Yhteisen tietopalvelun tarjoajat ja U-space-palveluntarjoajat saavat käyttää kyseisiä tietoja ainoastaan tarjoamiensa palvelujen operatiivisiin tarkoituksiin.

Pääsystä tällaisiin tietoihin perittävien hintojen on perustuttava tietojen saataville asettamisesta aiheutuviin lisäkustannuksiin ja tietojen tuottamiseen liittyviin kustannuksiin, jos jälkimmäisiä kustannuksia ei kateta 30 artiklan nojalla ja jos jäsenvaltiot eivät käytä muita taloudellisia resursseja tällaisten kustannusten kattamiseen.