II osasto – Muuttuvan palkkion diskonttokorkoa koskevat vaatimukset

Direktiivin 2013/36/EY¹ 94 artiklan 1 kohdan g alakohdassa vaaditaan laitoksia määrittämään palkitsemisen kokonaismäärän kiinteiden ja muuttuvien osien asianmukaiset suhteet niitä henkilöstöryhmiä varten, joiden ammatillisella toiminnalla on merkittävä vaikutus laitoksen (yksilöidyn henkilöstön² ) riskiprofiiliin. Palkitsemisen kokonaismäärän muuttuvan ja kiinteän osan välisen suhteen korkein mahdollinen taso voi olla enintään 100 prosenttia. Jäsenvaltiot voivat sallia korkeamman enimmäistason, joka voi kuitenkin olla enintään 200 prosenttia.

¹ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338). 2 Henkilöstö on yksilöitävä soveltamalla teknisiä sääntelystandardeja, joilla yksilöidään henkilöstö, joiden ammatillisella toiminnalla on merkittävä vaikutus laitoksen riskiprofiiliin.

Nämä ohjeet koskevat direktiivin 2013/36/EU 94 artiklan 1 kohdan g alakohdan iii alakohdassa mainitun diskonttokoron laskemista ja soveltamista. Jäsenvaltiot voivat sallia sen, että laitokset soveltavat diskonttokorkoa palkitsemisen muuttuvien ja kiinteiden osien välisen suhteen laskemiseksi korkeintaan 25 prosenttiin muuttuvan palkkion kokonaismäärästä edellyttäen, että se maksetaan välineinä, joiden maksamista lykätään vähintään viidellä vuodella.

Ohjeet koskevat laitoksia, jotka käyttävät vaihtoehtoa soveltaa diskonttokorkoa palkitsemisen muuttuvien ja kiinteiden osien välisen suhteen laskemiseksi, ja jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia, jotka ovat ottaneet käyttöön diskonttokoron soveltamista koskevan vaihtoehdon.

1 𝑑𝑖𝑠𝑘𝑜𝑛𝑡𝑡𝑜𝑘𝑜𝑟𝑘𝑜 = 𝑛 (1+ 𝑖 + 𝑔 + 𝑖𝑑 )

i = jäsenvaltion tai kolmannen maan inflaatioaste g = EU-valtioiden joukkovelkakirjojen korko, EU:n keskiarvo id = pitkäaikaisissa lykkäyksissä käytettävä kannustintekijä n = odotusaika vuosina

Kaavojen soveltamista selitetään näiden ohjeiden liitteessä esitetyissä esimerkeissä 1, 2 ja 3.