II osasto – ohjeet asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU

Jäljempänä olevat ohjeet koskevat yksinomaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU suhdetta direktiiviin 2014/59/EU alaskirjauksen ja muuntamisen järjestyksen osalta käytettäessä velkakirjojen arvon alaskirjausta tai muuntamisvaltuuksia laitoksen elinkelvottomaksi toteamisen yhteydessä. Ne eivät koske direktiivin 2014/59/EU ja asetuksen (EU) N:o 575/2013 suhdetta direktiiviin 2013/36/EU muilta osin.

Niiden avulla tehdään selväksi, miten kriisinratkaisuviranomaisten olisi otettava huomioon yhteisön liikkeeseen laskemien sellaisten instrumenttien sopimusehdot, joihin käytetään alaskirjausvaltuuksia tai laitoksen elinkelvottomaksi toteamiseen liittyviä muuntamisvaltuuksia ja jotka katsotaan asetuksessa (EU) N:o 575/2013 ja direktiivissä 2013/36/EU vahvistetun oikeudellisen kehyksen mukaisesti ensisijaisen lisäpääoman (AT1) tai toissijaisen pääoman (T2) instrumenteiksi, määriteltäessä alaskirjauksen tai muuntamisen järjestystä. Joissakin tapauksissa instrumentit hyväksytään viimeksi mainitussa kehyksessä pääomainstrumenteiksi mutta rajataan erityisten sopimusehtojen vuoksi kokonaan tai osittain omien varojen laskemisen ulkopuolelle. Kriisinratkaisuviranomaisten olisi varmistettava, että direktiivin 2014/59/EU 48 artiklan 1 kohdassa tai 60 artiklan 1 kohdassa kuvatun alaskirjauksen ja muuntamisen järjestyksen samaan luokkaan kuuluvien instrumenttien kohtelu on tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä noudatettavan velkojajärjestyksen mukainen.

Sääntö 1: Soveltaessaan velkakirjojen arvon alaskirjausta tai alaskirjaus- tai muuntamisvaltuuksia laitoksen elinkelvottomaksi toteamisen yhteydessä kriisinratkaisuviranomaisen olisi kohdeltava pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivin 48 artiklassa tai 60 artiklassa määritellyn järjestyksen samaan luokkaan kuuluvia pääomainstrumentteja, jotka ovat samalla sijalla myös maksukyvyttömyyttä koskevassa ensisijaisuusjärjestyksessä, samalla tavalla riippumatta niiden muista ominaisuuksista tai siitä, ettei alaskirjausta ja muuntamista koskevia sopimusehtoja ole alettu soveltaa. Ne olisi erityisesti kirjattava alas samassa laajuudessa tai samoilla muuntamista koskevilla ehdoilla. Jos sopimusperusteinen laukaiseva tapahtuma, joka johtaisi instrumentin alaskirjaukseen tai muuntamiseen, tapahtuu ennen jommankumman valtuuden soveltamista tai samaan aikaan sen kanssa, velkojajärjestyksen arvioinnissa olisi otettava huomioon alaskirjauksen tai muuntamisen vaikutukset.

Sääntö 2: Määritellessään alaskirjauksen tai muuntamisen järjestystä ja määrää kriisinratkaisuviranomaisen olisi sovellettava samaa kohtelua kaikkiin asetuksen (EU) N:o 575/2013 2 osan tai 10 osan 1 osaston 2 luvun mukaisesti omiksi varoiksi katsottuihin instrumentteihin riippumatta siitä, onko ne rajattu kokonaan tai osittain laitoksen omien varojen laskemisen ulkopuolelle. Ne olisi erityisesti kirjattava alas samassa laajuudessa tai samoilla muuntamista koskevilla ehdoilla.

Jäljempänä on ohjeita siitä, miten kriisinratkaisuviranomaisten olisi sovellettava näitä sääntöjä yksittäistapauksissa.

Säännön 1 soveltaminen: liikkeeseen laskettuja ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumentteja, jotka ovat kaikilta osin asetuksen EU) N:o 575/2013 52 artiklan mukaisia, ja mainitun asetuksen 10 osan 1 osaston 2 luvun mukaisesti uusista säännöksistä määräajaksi vapautettuja instrumentteja, jotka ovat samassa etuoikeusasemassa velkojajärjestyksessä, kohdellaan samalla tavalla alaskirjauksen ja muuntamisen järjestyksen osalta. Ne olisi erityisesti kirjattava alas samassa laajuudessa tai samoilla muuntamista koskevilla ehdoilla.

Jotta ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumentit voidaan laskea omiksi varoiksi, niiden olisi täytettävä asetuksen (EU) N:o 575/2013 52 artiklan mukaiset edellytykset. Asetuksen 52 artiklassa säädetään, että ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumentteihin olisi liitettävä sopimusmääräyksiä, joiden mukaan laukaisevan tapahtuman toteutuessa instrumenttien pääoman määrän kirjanpitoarvoa alennetaan pysyvästi tai väliaikaisesti tai instrumentit muunnetaan ydinpääoman (CET1) instrumenteiksi. Sovellettaessa tätä säännöstä asetuksen (EU) N:o 575/2013 54 artiklan 1 kohdan a alakohdassa vaaditaan lisäksi, että ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumentit muunnetaan, kun ydinpääoman (CET1) osuus on pienempi kuin 5,125 prosenttia tai pienempi kuin jokin muu, instrumenttia koskevissa säännöksissä täsmennetty suurempi prosenttimäärä. Instrumenttia koskevissa säännöksissä voidaan määrittää yksi tai useampia laukaisevia tapahtumia, ja niissä on määritettävä joko muuntokerroin ja sallitun muunnettavan määrän yläraja tai ylä- ja alaraja instrumenttien muuntamiselle ydinpääoman (CET1) instrumenteiksi (asetuksen (EU) N:o 575/2013 54 artiklan 1 kohdan b ja c alakohta).

Direktiivissä 2006/48/EY ei säädetä samasta edellytyksestä instrumenttien hyväksymiselle omiksi varoiksi.

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 10 osan 1 osaston 2 luvun (pääomainstrumenttien vapauttaminen uusista säännöksistä määräajaksi) mukaisesti direktiivin 2006/48/EY kansallisten täytäntöönpanosäännösten nojalla omiksi varoiksi katsotut erät voidaan hyväksyä laskettaviksi omiin varoihin sovellettaessa asetusta (EU) N:o 575/2013, vaikka ne eivät täytä kaikkia asetuksen (EU) N:o 575/2013 52 artiklassa ja sitä seuraavissa artikloissa säädettyjä edellytyksiä. Uusista säännöksistä määräajaksi vapautetut instrumentit, joiden osalta ei säädetä asetuksen (EU) N:o 575/2013 54 artiklan sopimusperusteisesta laukaisevasta tapahtumasta, lasketaan omiin varoihin asetuksessa asetettujen rajoitusten mukaisesti.

Säännön 1 mukaisesti ja velkojajärjestyksen noudattamisen varmistamiseksi kriisinratkaisuviranomaisen olisi kohdeltava samalla tavalla kaikkia ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumentteja, jotka ovat samalla sijalla maksukyvyttömyyttä koskevassa ensisijaisuusjärjestyksessä, sovellettaessa alaskirjausta ja muuntamista (ellei direktiivissä 2014/59/EU säädetä toisin), ottamatta huomioon näiden ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumenttien tappionkattamiskyvyn välisiä muita eroja, jotka johtuvat niiden sopimuslausekkeista. Käytettäessä velkakirjojen arvon alaskirjausta tai alaskirjaus- tai muuntamisvaltuuksia laitoksen elinkelvottomaksi toteamisen yhteydessä kriisinratkaisuviranomaisten olisi näin ollen kohdeltava samalla tavalla ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumentteja, jotka on laskettu liikkeeseen asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti, ja uusista säännöksistä määräajaksi vapautettuja ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumentteja.

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaiset uusista säännöksistä määräajaksi vapautetut instrumentit lasketaan omiin varoihin asetuksen (EU) N:o 575/2013 (10 osan 2 luvun) rajoitusten mukaisesti. Asetuksen mukaan nämä erät vähennetään asteittain omista varoista(² ). Sovellettaessa sekä sääntöä 1 että sääntöä 2 alaskirjauksen ja muuntamisen järjestyksen osalta asetuksen (EU) N:o 575/2013 sääntöjen mukaisia ensisijaisen lisäpääoman (AT1) eriä ja uusista säännöksistä määräajaksi vapautettuja instrumentteja, mukaan lukien määrät, jotka vähennetään asteittain omista varoista asetuksen (EU) N:o 575/2013 10 osan 2

(² ) Näitä ohjeita sovellettaessa kaikkia vakavaraisuusasetuksen 10 osan 2 luvussa säädettyjen rajoitusten mukaisesti omiksi varoiksi laskettujen erien määriä kohdellaan samalla tavalla. luvussa (erityisesti 486 artiklassa) asetettujen rajoitusten mukaisesti, olisi kohdeltava samalla tavalla.

Säännön 2 soveltaminen: toissijaisen pääoman (T2) instrumentteja, joihin sovelletaan lyhennysjärjestelyjä, olisi kohdeltava samalla tavalla kuin toissijaisen pääoman (T2) instrumentteja, jotka on laskettu kokonaisuudessaan omiin varoihin.

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 64 artiklassa säädetyn lyhennysjärjestelyn mukaisesti toissijaisen pääoman (T2) instrumentin arvo, joka voidaan laskea omiksi varoiksi, on sen nimellisarvo lyhennettynä tasakuoletuksina maturiteetin viimeisten viiden vuoden aikana. Lyhennettyä määrää ei lasketa omiin varoihin siinäkään tapauksessa, että toissijaisen pääoman (T2) instrumentti katsotaan omiksi varoiksi asetuksen (EU) N:o 575/2013 63 artiklan mukaisesti. Määritellessään alaskirjauksen tai muuntamisen järjestystä ja määrää kriisinratkaisuviranomaisen olisi kohdeltava samalla tavalla samaan luokkaan kuuluvia toissijaisen pääoman (T2) instrumentteja eivätkä ne saisi soveltaa syrjivää kohtelua samojen toissijaisen pääoman (T2) instrumentin liikkeelle laskemiseen.

Toissijaisen pääoman (T2) instrumenttien lyhennettyä määrää olisi myös kohdeltava samalla tavalla kuin omiin varoihin laskettujen toissijaisen pääoman (T2) instrumenttien määrää, kun lyhennysjärjestelyä sovelletaan uusista säännöksistä määräajaksi vapautettuun instrumenttiin. Sovellettaessa sääntöjä 1 ja 2 ja velkojajärjestyksen mukaisesti uusista säännöksistä määräajaksi vapautetun sellaisen toissijaisen pääoman (T2) instrumentin täysimääräistä nimellisarvoa, johon sovelletaan lyhennysjärjestelyä, olisi tässä tapauksessa kohdeltava samalla tavalla kuin samassa etuoikeusasemassa olevia toissijaisen pääoman (T2) instrumentteja alaskirjauksen ja muuntamisen järjestyksen ja määrän määrittelemiseksi.

Lisäksi ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumentteja olisi kohdeltava samalla tavalla riippumatta siitä, vaikuttavatko asetuksen (EU) N:o 575/2013 486 artiklassa määritellyt rajoitukset niihin.