Soveltamisala

Ohjeita sovelletaan direktiivin 2013/36/EU² 74 artiklan mukaisesti. Siinä edellytetään, että laitoksilla on oltava toimivat hallinnointi- ja ohjausjärjestelmät, jotka muodostuvat selkeästä organisaatiorakenteesta, jossa vastuualueet on määritelty yksityiskohtaisesti, läpinäkyvästi ja johdonmukaisesti, tehokkaista menettelyistä sellaisten riskien tunnistamiseksi, hallitsemiseksi ja seuraamiseksi, joita niihin kohdistuu tai saattaa kohdistua, ja niistä raportoimiseksi, sekä riittävistä sisäisen valvonnan menetelmistä.

² Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26. kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338).

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi varmistaa, että luottolaitokset noudattavat ohjeita yksilöllisesti, alakonsolidointiryhmän tasolla ja konsolidoidusti direktiivin 2013/36/EU 109 artiklan mukaisesti.

Ohjeiden kaikkia kohtia sovelletaan kaikkiin saamisiin, joihin sovelletaan komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 680/2014³ liitteessä V määriteltyjä järjestämättömien ja lainanhoitojoustosaamisten määritelmiä.

³ Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 680/2014, annettu 16. huhtikuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisista laitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää raportointia koskevista teknisistä täytäntöönpanostandardeista (EUVL L 191, 28.6.2014, s. 1).

Sovellettaessa edellä mainittuja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 680/2014 liitteessä V tarkoitettuja järjestämättömien ja lainanhoitojoustosaamisten määritelmiä kaupankäyntisaamiset sisältävät asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 86 alakohdassa tarkoitetut kaupankäyntivarastoon liittyvät riskit.

Luottolaitosten, joiden järjestämättömien lainojen suhde on vähintään viisi prosenttia konsolidoituna, alakonsolidointiryhmän tai soolotasolla, tulisi soveltaa näiden ohjeiden 4 ja 5 kohtaa sellaisiin yhteisöihin, joiden järjestämättömien lainojen suhde ylittää asetetun kynnysarvon.

Jos luottolaitosten järjestämättömien lainojen bruttomäärä on viiden prosentin tason alapuolella, mutta niillä on suuri tai olennainen osuus järjestämättömistä saamisista yksittäisessä salkussa tai yksittäisissä salkuissa, joiden järjestämättömät saamiset ovat keskittyneet tietylle maantieteelliselle alueelle, tietylle toimialalle tai asiakaskokonaisuuteen, toimivaltaiset viranomaiset voivat vaatia luottolaitoksia soveltamaan näiden salkkujen tasolla 4 ja 5 kohtaa.

Lisäksi toimivaltaiset viranomaiset voivat määrittää, että myös muiden luottolaitosten kuin 11 kohdassa tarkoitettujen laitosten tulisi myös soveltaa 4 ja 5 kohtaa. Toimivaltaisten viranomaisten tulisi vaatia näiden kohtien soveltamista, jos ne havaitsevat merkkejä omaisuuserien laadun heikkenemisestä. Toimivaltaisten viranomaisten tulisi ottaa huomioon seuraavat tekijät ja niiden välinen vuorovaikutus arvioidessaan 4 ja 5 kohdan sovellettavuutta:

• a) järjestämättömien saamisten määrän kasvu
• b) lainanhoitojoustosaamisten suuri määrä tai määrän kasvu
• c) ulosmitattujen omaisuuserien suuri määrä tai määrän kasvu
• d) alhainen arvonalennussuhde
• e) varhaisvaroitusindikaattorien rikkoutuminen
• f) korkea Teksas-suhde
• g) käsittelytoimien laatu ja asianmukaisuus.

Kaikkien luottolaitosten tulisi soveltaa 6–9 kohtaa.

Luottolaitosten tulisi soveltaa näitä ohjeita tavalla, joka on oikeassa suhteessa niiden kokoon ja sisäiseen organisaatioon sekä niiden toiminnan luonteeseen, laajuuteen ja monitahoisuuteen. Luottolaitokset voivat erityisesti noudattaa 4 ja 5 kohdan säännöksiä ottaen huomioon EPV:n hallintoa ja ohjausta koskevien ohjeiden I osaston 4 kohdan mukaiset suhteellisuusperusteet⁴ . Lisäksi, jos toimivaltaiset viranomaiset luokittelevat luottolaitoksen valvojan arviointia (SREP) varten SREP-luokkaan 3 tai 4 (kuten todetaan SREP-arvioinnin yhteisiä menettelyjä ja menetelmiä koskevissa EPV:n ohjeissa⁵ ), ohjeita olisi sovellettava oikeasuhteisesti. Suhteellisuusperiaate näiden ohjeiden soveltamisessa koskee erityisesti luottolaitosten järjestämättömiä saamisia koskevia strategioita tukevien toimintavalmiuteen ja hallintojärjestelyihin liittyvien velvoitteiden yksinkertaistamista (5 kohta).

⁴ Direktiivin 2013/36/EU mukaiset ohjeet hallinnosta ja ohjauksesta (EBA/GL/2017/11).

⁵ Kuvattu valvontaan liittyvän arvioinnin (SREP) yhteisiä menettelyjä ja menetelmiä koskevien ohjeiden (EBA/GL/2014/13) 2.1.1 kohdassa ”Laitosten luokitus”.

SREP-luokan 3 tai 4 järjestämättömiä saamisia koskevan strategian valvojan arvioinnissa oikeasuhteisuus voidaan saada aikaan yhdenmukaistamalla arviointi SREP-toimintamallin kanssa. Siten varmistetaan riskiin perustuva lähestymistapa valvonnassa ja otetaan huomioon laitoksen systeeminen merkittävyys.