19. Luotto- ja finanssilaitosten toimintaperiaatteiden ja menettelytapojen tulisi sisältää ohjeita …

Luotto- ja finanssilaitosten toimintaperiaatteiden ja menettelytapojen tulisi sisältää ohjeita sellaisten yksityishenkilöiden hakemusten käsittelystä, joilla voi olla uskottavat ja perustellut syyt sille, että ne eivät pysty toimittamaan perinteisiä henkilöasiakirjoja. Ohjeissa tulisi esittää vähintään seuraavat:

• a. Toimet, jotka toteutetaan, kun asiakas on 28. heinäkuuta 1951 tehdyn pakolaisten oikeusasemaa koskevan Geneven yleissopimuksen, sen 31. tammikuuta 1967 tehdyn pöytäkirjan ja muiden asiaa koskevien kansainvälisten sopimusten nojalla turvapaikanhakija, joka ei voi antaa luotto- ja finanssilaitokselle perinteisiä tunnistetietoja, kuten passia tai henkilökorttia. Laitosten toimintaperiaatteissa ja menettelytavoissa tulisi täsmentää, mihin vaihtoehtoisiin riippumattomiin asiakirjoihin laitos voi turvautua täyttääkseen asiakkaan tuntemisvelvollisuutta koskevat velvoitteensa, jos se sallitaan kansallisessa lainsäädännössä. Näiden asiakirjojen tulisi olla riittävän luotettavia eli niiden tulisi oltava ajan tasalla ja virallisen kansallisen tai paikallisen viranomaisen antamia, ja niissä tulisi olla vähintään hakijan koko nimi ja syntymäaika.
• b. Toimet, jotka toteutetaan, kun asiakas on haavoittuvassa asemassa eikä voi antaa perinteisiä tunnistetietoja tai osoitetta esimerkiksi siksi, että asiakas on vuoden 1951 Geneven yleissopimuksen tai muiden asiaankuuluvien kansainvälisten sopimusten nojalla pakolainen tai hänellä ei ole pysyvää osoitetta. Laitosten toimintaperiaatteissa ja menettelytavoissa tulisi täsmentää, mihin vaihtoehtoisiin riippumattomiin asiakirjoihin laitos voi luottaa. Näitä asiakirjoja voivat olla, jos kansallinen lainsäädäntö sallii, muun muassa vanhentuneet henkilöasiakirjat ja asiakirjat, jotka on antanut viranomainen, kuten sosiaalipalvelut tai vakiintunut voittoa tavoittelematon järjestö, joka toimii viranomaisten puolesta (Punainen Risti tai vastaava) ja joka myös antaa apua kyseiselle asiakkaalle.
• c. Vastaavia toimia voidaan soveltaa myös henkilöihin, joille ei ole myönnetty oleskelulupaa mutta joiden karkottaminen on oikeudellisista tai tosiasiallisista syistä mahdotonta. Tällaisissa tilanteissa luotto- ja finanssilaitosten toimintaperiaatteissa ja menettelytavoissa tulisi ottaa huomioon todistukset tai asiakirjat, jotka on laatinut viranomainen tai organisaatio, joka antaa näille henkilöille tukea tai oikeudellista apua viranomaisen puolesta, jos se sallitaan kansallisessa lainsäädännössä. Tällaisia viranomaisia voivat olla muun muassa sosiaalitoimistot, sisäasiainministeriöt ja maahanmuuttoyksiköt. Näitä asiakirjoja voidaan käyttää todisteena siitä, että henkilöä ei voida karkottaa maasta unionin oikeuden mukaisesti.
• d. Tapauksissa, joissa a, b ja c alakohdassa tarkoitetuille henkilöille annetaan tukea ennakkomaksukortteina ja joissa yksinkertaistettuun asiakkaan tuntemisvelvollisuuteen liittyvät edellytykset täytetään rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskitekijöitä koskevien Euroopan pankkiviranomaisen ohjeiden 4.41, 9.15 ja 10.18 mukaisesti, toimintaperiaatteissa ja menettelytavoissa tulisi mainita, että luotto- ja finanssilaitokset voivat lykätä alustavaa asiakkaan tuntemisvelvollisuutta koskevien toimenpiteiden soveltamista myöhempään ajankohtaan.
• e. Jos a, b ja c alakohdassa tarkoitetut henkilöt hakevat maksutilin käyttöoikeutta ja heidän katsotaan aiheuttavan vain vähäisiä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskejä, toimintaperiaatteissa ja menettelytavoissa tulisi ilmoittaa, mitkä vaihtoehtoiset asiakkaan tunnistetiedot laitos voi hyväksyä, ja vaihtoehdot, joiden perusteella asiakkaan tuntemisvelvollisuuden kokonaisvaltaista soveltamista voidaan lykätä liikesuhteen aloittamisen jälkeiseen aikaan.

1. Yleiskatsaus

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

3. Liittyvät standardit

• EBA - Published by the European Banking Authority at https://www.eba.europa.eu/