11.2. Valvonnallisten stressitestien keskeiset osatekijät

Päättäessään valvonnallisen stressitestauksen keskeisistä osatekijöistä toimivaltaisten viranomaisten tulisi ottaa huomioon muun muassa seuraavat seikat:

• a. kattavuus, eli tiettyjen riskitekijöiden tai moniriskitekijöiden, tiettyjen yksittäisten salkkujen tai toimintojen tai liiketoiminta-alueiden/sijaintien, kaikkien tai useiden salkkujen kattaminen
• b. tyyppi, eli yhden tekijän tai yksinkertainen monen tekijän herkkyysanalyysi, vakavaraisuuden tai likviditeetin stressitestaus, käänteinen stressitestaus tai keskipitkän ja pitkän aikavälin skenaarioanalyysi. Toimivaltaisten viranomaisten tulisi valita stressitestin tavoitteeseen parhaiten soveltuva tyyppi
• c. soveltamisala, eli rajatylittävien konsernien laajuus, jolla varmistetaan, että kaikki asiaankuuluvat konsernin yhteisöt otetaan huomioon
• d. otanta stressitestien kattamista laitoksista: suunnitellessaan valvonnallisia stressitestejä toimivaltaisten viranomaisten tulisi tarkastella testauksen tarkoituksiin sopivaa otantaa, erityisesti silloin, kun valvonnallista stressitestausta käytetään temaattiseen tiettyjen liiketoiminta-alueiden/-mallien arviointiin tai vaikutusta koskeviin tutkimuksiin/arviointeihin
• e. lähestymistapa eli ylhäältä alas suuntautuva stressitesti, alhaalta ylös suuntautuva stressitesti, molempien yhdistelmä, tiettyjen ankkuriskenaarioiden määrittäminen laitoksille.

Suunnitellessaan ja suorittaessaan valvonnallisia stressitestejä SREP-tarkoituksiin toimivaltaisten viranomaisten tulisi tarkastella omaisuuserien laadun tarkastelun tuloksia, jos niitä on saatavilla, ne ovat tarkoituksenmukaisia eikä niitä ole vielä sisällytetty laitoksen tilinpäätökseen. Valvonnallisten stressitestien yhdistäminen omaisuuserien laadun tarkasteluun voi olla hyödyllistä sen varmistamiseksi, että valvonnallisten stressitestien piiriin kuuluvien laitosten tase-erät raportoidaan täsmällisesti ja että osallistuvilla laitoksilla on aiempaa paremmat ja keskenään vertailukelpoiset lähtökohdat.