9. Monitoring the stressed period

Edellä mainitun säännöllisen arvioinnin lisäksi rahoituslaitoksella on oltava käytössään menetelmiä, joiden avulla varmistetaan jatkuvasti, että määritetty stressijakso on edelleen edustava myös silloin, kun markkinaolosuhteissa tai salkun koostumuksessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Voidakseen kehittää hyviä menettelyjä stressijakson merkityksellisyyden jatkuvaan seurantaan rahoituslaitoksen on dokumentoitava toteutetun toimintatavan asianmukaisuus. Valvonta voi pohjautua monenlaisiin tekijöihin, jotka voivat vaihdella eri rahoituslaitosten välillä. Huomioon otettavia tekijöitä ovat markkinaolosuhteissa, kaupankäyntistrategioissa tai myös salkun koostumuksessa tapahtuneet muutokset. Näitä tekijöitä voidaan analysoida vertaamalla niitä muutoksiin, joita on tapahtunut markkina-arvojen tai nimellisarvojen jakautumisessa, riskejä koskevissa faktorilatauksissa, VaR-mallissa tai herkkyyksissä, VaR:n tai herkkyyksien jakautumisessa salkkuihin ja riskiluokkiin sekä tuloslaskelma- ja toteutumatestaustuloksissa. Analyysissa voidaan tarkastella myös hiljattain hyväksyttyjen tuotteiden vaikutusta riskiprofiiliin.

Edellä mainittujen menettelyjen lisäksi stressatun VaR-mallin valvontaa suhteessa VaR-malliin on toteutettava jatkuvasti, koska parametroinnin erojen vuoksi on teoriassa mahdollista, että stressattu VaR on aluksi poikkeuksellisesti pienempi kuin VaR, mutta säännönmukaisesti näin ei tulisi olla. Jatkuvan valvonnan vertailuarvona on käytettävä stressatun VaR-mallin ja VaR-mallin välistä suhdetta merkityksellisen stressijakson määrittämishetkellä. Suhdeluvun merkittävää pienenemistä on pidettävänä merkkinä siitä, että stressijaksoa on mahdollisesti tarkistettava. Jos stressatun VaR-mallin ja VaR-mallin välinen suhdeluku on pienempi kuin yksi (1), sitä on pidettävä varoitusmerkkinä, jonka perusteella stressijaksoa on tarkistettava.

C. Stressitilanteen VaR-laskentamenetelmät