4. Ohjeet talletusten vakuusjärjestelmien stressitesteistä

1.1 Talletusten vakuusjärjestelmien stressitesteillä tulisi edistää eurooppalaisten talletusten vakuusjärjestelmien kriisivalmiuden vaiheittaista kehitystä seuraavilla tavoilla:

• (i) arvioimalla talletusten vakuusjärjestelmien kriisivalmiutta testaamalla järjestelmien kykyä suorittaa niiden hoidettavaksi annetut tehtävät direktiivien 2014/49/EU ja 2014/59/EU mukaisesti, myös silloin, kun ne toimivat yhteistyössä muiden Euroopan unionin talletusten vakuusjärjestelmien kanssa;
• (ii) määrittämällä, mitkä talletusten vakuusjärjestelmän osa-alueet vaativat parannuksia tai ovat jo parantuneet verrattuna aiempiin testeihin; ja
• (iii) tuottamalla tuloksia, jotka ovat vertailukelpoisia ja mahdollistavat vertaisarvioinnin.

2.1 Kattavan lähestymistavan varmistamiseksi stressitestit on suunniteltava keskipitkälle aikavälille. Kussakin stressitestiprosessissa on noudatettava tiettyjä päävaiheita ohjeessa 2 kuvatulla tavalla.

2.2 Varmistaakseen direktiivin 2014/49/EU 4 artiklan 11 kohdan noudattamisen nimettyjen viranomaisten on varmistettava, että talletusten vakuusjärjestelmät saavat ja käyttävät järjestelmiensä stressitestien suorittamiseen tarvittavia tietoja ainoastaan kyseisten testien suorittamiseen ja että ne eivät säilytä kyseisiä tietoja pidempään kuin on tarpeellista tätä tarkoitusta varten. Varmistaakseen asianomaisen direktiivin 4 artiklan 9 kohdan noudattamisen erityisesti silloin, kun testiin sisältyy tallettajien tilejä koskevien tietojen käsittelyä, nimettyjen viranomaisten on varmistettava, että talletusten vakuusjärjestelmät säilyttävät luottamuksellisuuden, käsittelevät tallettajien tilejä koskevia tietoja direktiivin 95/46/EY⁴ mukaisesti ja suojaavat kyseiset tiedot täydellisesti muun muassa käyttämällä tarvittavia anonymisointimenetelmiä. Stressitestien suunnittelu

2.3 Talletusten vakuusjärjestelmissä on laadittava enintään kolmen vuoden pituinen stressitestisuunnitelma, jonka testiprosessien on käsitettävä kaikki ohjeessa 3 määritellyt keskeiset testit. Stressitestausjakso päättyy joka tapauksessa silloin, kun kaikki keskeiset testit on suoritettu vähintään kerran (ohjeiden täytäntöönpanon tai edellisen jakson suorittamisen jälkeen).

2.4 Ohjelmassa on esitettävä arvioitu aikataulu suunnitelluille testeille ja määriteltävä kunkin testin suunniteltu laajuus määrittämällä testaustavat ja oletukset. Ohjelmaan voi kuulua yksi tai useampi stressitestausjakso.

2.5 Ohjelmaa on päivitettävä säännöllisesti ottamalla huomioon edellisten stressitestien tulokset (esimerkiksi tulokset, joista käy ilmi, että aiempaa seikkaperäisempi arviointi olisi tarpeen), talletusten vakuusjärjestelmien toteutunut kriisitilanteen toiminta tai sääntelyn kehitys (esimerkiksi korvausten maksun määräaikojen lyhentyminen).

2.6 Siinä tapauksessa, että stressitestausjakson aikana on kriisi, joka edellyttää toimintaa, joka antaa talletusten vakuusjärjestelmälle mahdollisuuden arvioida kriisivalmiuttaan joidenkin taikka kaikkien keskeisten testien ja/tai ohjelmaan kuuluvien indikaattoreiden osalta, talletusten vakuusjärjestelmän pitäisi harkita suunnitelman muuttamista siten, että todellisuuteen perustuva testi korvaa alun perin suunnitellun testin. Tällaisessa tapauksessa kaikkien seuraavien päävaiheiden suorittamisen sijaan talletusten vakuusjärjestelmässä voidaan keskittyä raportointia ja korjaavia toimenpiteitä koskeviin vaiheisiin.

Stressitestin päävaiheet

2.7 Talletusten vakuusjärjestelmien stressitestiprosessissa on suoritettava seuraavat vaiheet.

Suunnitteluvaihe

2.8 Talletusten vakuusjärjestelmissä on nimettävä järjestelmän sisäisestä henkilöstöstä ohjausryhmä tai ohjauspää llikkö (jäljempänä ”ohjausryhmä”), joka on vastuussa stressitestiprosessiin kuuluvien eri tehtävien suunnittelusta ja koordinoinnista. Tässä yhteydessä sisäisellä henkilöstöllä tarkoitetaan talletusten vakuusjärjestelmän työntekijöitä tai toimeksisaajia ja sellaisen toisen viranomaisen henkilöstöä, jolle on annettu hoidettavaksi talletussuojadirektiivissä ja pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivissä säädettyjä toimintoja. Ulkoiset osallistujat ja tarkkailijat voivat osallistua stressitestien eri vaiheisiin kuulumatta ohjausryhmään. Ylemmän johdon on varmistettava, että ohjausryhmälle annetaan kaikki tarvittavat tiedot ja että se saa täyden tuen talletusten vakuusjärjestelmän muulta henkilöstöltä.

2.9 Ennen kutakin testiprosessia ohjausryhmän on määriteltävä testin suoritusaikataulu ja määritettävä mukana olevat sisäiset ja/tai ulkoiset osallistujat ja tarkkailijat. 2.10 Ohjausryhmän on määriteltävä stressitestisuunnitelman perusteella tarkasti testauksen kohde, testaustavat, mitattavat indikaattorit ja testiprosessin taustaoletukset (kuten esimerkiksi se rahoitusmäärä, jota talletusten vakuusjärjestelmän tehtävän hoitamiseksi tarvitaan kriisitilanteessa, likvidaatioprosessissa korvattaviksi tulevien talletusten määrä tai luottolaitokset, jotka on sisällytettävä SCV-tiedostojen laatutarkastuksiin).

2.11 Talletusten vakuusjärjestelmä voi käyttää oletuksia edellisistä kriisitilanteen toimintaa vaatineista tapauksista ja arvioida sitä, miten talletusten vakuusjärjestelmät suoriutuivat. Ne voivat myös simuloida tapaa, jolla niiden järjestelmä käyttäytyisi vastaavassa tilanteessa nykyisissä olosuhteissa.

2.12 Talletusten vakuusjärjestelmän on jaettava testin edellyttämät resurssit tukihenkilöstön, budjetin ja infrastruktuurin suhteen. Näiden resurssien riittävyyttä on arvioitava jatkuvasti uudelleen testiprosessin kuluessa.

2.13 Talletusten vakuusjärjestelmissä on toteutettava järjestelyjä objektiivisuuden varmistamiseksi stressitestin oletusten määrittelyssä, testin toteutuksessa ja puolueettomien päätelmien laadinnassa. Talletusten vakuusjärjestelmiä pyydetään ilmoittamaan tällaisista järjestelyistä raportointilomakkeessa. Järjestelmässä on dokumentoitava tämänkaltaiset järjestelyt ja varmistettava, että objektiivisuusvaatimuksia sovelletaan kaikkiin testin osallistujiin ja tarkkailijoihin ja kaikissa vaiheissa. Osana tällaisia järjestelyitä talletusten vakuusjärjestelmissä on tehtävä selkeä ero ohjausryhmän ja sellaisten muiden osallistujien ja tarkkailijoiden välille, jotka myös osallistuvat prosessiin talletusten vakuusjärjestelmässä. Talletusten vakuusjärjestelmien on myös ilmoitettava seikat, jotka ne ottivat huomioon, kun ne toteuttivat tällaisia järjestelyjä, kuten talletusten vakuusjärjestelmän erityinen rakenne/hallinto, kustannukset, eturistiriidat, lisäarvo, salassapitovelvollisuudesta annetut kansalliset säännökset ja talletusten vakuusjärjestelmän valvonta.

2.14 Näillä järjestelyillä voidaan määrätä prosessin ulkoisten tarkkailijoiden osallistumisesta. Tarkkailijat voivat olla nimettyjä viranomaisia, mikäli ne eivät itse hallinnoi järjestelmiä, muita viranomaisia, konsultointiyrityksiä tai muita talletusten vakuusjärjestelmiä. Tarkkailijoiden on pyrittävä todentamaan, että prosessia johdetaan objektiivisesti ja, mikäli asiasta on epävarmuutta, ilmaistava huolensa ohjausryhmälle. Tarkkailijoiden on saatava tarvittavat tiedot kaikista prosessin vaiheista. Tässä yhteydessä jaettaviin tietoihin on sovellettava tiukkoja salassapitovaatimuksia. Erottelua tai vaihtoehtoisesti tarkkailijoiden osallistumista koskevan vaatimuksen on katsottava täyttyvän SCV-tiedostoja koskevien testien osalta.

2.15 Ohjausryhmän on oltava yhteydessä sisäisiin ja ulkoisiin osallistujiin ja tarkkailijoihin, jotka osallistuvat testin eri vaiheisiin, ja varmistettava, että osapuolilla on keskinäinen ymmärrys siitä, mitä kultakin testissä odotetaan. Suoritusvaihe

2.16 Kun testiä suoritetaan, ohjausryhmän on pyydettävä ja kerättävä testin osallistujilta ja tarkkailijoilta tarvittavat tiedot talletusten vakuusjärjestelmän järjestelmien suorituksen arvioimiseksi ohjeissa 3 ja 4 kuvattuihin testialueisiin ja indikaattoreihin nähden.

2.17 Testejä voidaan suorittaa useilla eri tavoilla, muun muassa suorina roolipeli-istuntoina, joissa sisäiset ja ulkoiset osallistujat simuloivat toimia ja päätöksiä, joita ne tekisivät jossain niistä keskeisistä testeistä, jotka määritellään ohjeessa 3, tai back office -toimintana (jossa ohjausryhmä esimerkiksi pyytää määrätyltä laitokselta SCV-tiedostoja ja arvioi kyseisten tietojen tarkkuutta). Talletusten vakuusjärjestelmien on ilmoitettava kullekin testille valitun testaustavan tyyppi ilmoituslomakkeessa käyttämällä seuraavia luokkia:

• • asiakirjatarkastukset, mukaan lukien olemassa olevien menettelyjen ja käytössä olevien järjestelyjen (laadun) tarkastukset, joiden avulla esimerkiksi kartoitetaan ja käydään (kuvitteelliseen) korvaustapahtumaan liittyvät prosessit läpi alusta loppuun, useiden alueiden arvioimiseksi;
• • paikalla tehtävät tarkastukset, esimerkiksi talletusten vakuusjärjestelmien tai niiden palveluntarjoajien käynnit luottolaitoksissa niiden SCV-tiedostojen laadun arviointia varten. Näistä käynneistä voidaan määrätä ja niitä voidaan täsmentää sovellettavassa kansallisessa kehyksessä;
• • simulaatiot, esimerkiksi tietyn keskeisen testin päästä päähän -simulaatio tai prosessin osien simulaatiot, kuten simulaatio maksuohjetiedoston (payment instructions file, PIF-tiedosto) siirtämisestä kotijäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmästä vastaanottavan jäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmään tai tietyn ennakkorahoitusmäärän siirtämisestä ja luoton nostamisesta luottolimiitillä;
• • todelliset tapaukset, joita esiintyy stressitestausjakson aikana ja jotka mahdollistavat talletusten vakuusjärjestelmien suorituskyvyn näiden ohjeiden mukaisen arvioinnin; ja
• • muuntyyppiset testit, tätä luokkaa käytetään vain silloin, kun testi ei sovi mihinkään edellä mainittuun luokkaan, ja talletusten vakuusjärjestelmän on selostettava ilmoituksessaan tätä valintaa.

2.18 Ohjausryhmästä erillään pidettävien suoritusvaiheen osallistujien on edustettava niitä viranomaisia, yhteisöjä tai jopa sisäisiä osastoja, myös talletusten vakuusjärjestelmän sisältä, joiden pitäisi todellisessa tilanteessa toteuttaa tarvittavat toimet, tehdä tarvittavat päätökset tai antaa tarvittavat tiedot. Nämä voivat olla sisäisiä osallistujia (esimerkiksi sisäinen osasto, joka on vastuussa rahoitusasioista talletusten vakuusjärjestelmässä) tai ulkoisia osallistujia (esimerkiksi kriisinratkaisuviranomaiset, jotka päättäisivät talletusten vakuusjärjestelmän kuulemisen jälkeen sen osallistumisosuudesta kriisinratkaisuun). Raportoinnin ja korjaavien toimenpiteiden vaihe

2.19 Ohjausryhmän on käsiteltävä ja tulkittava testin tulokset tehdäkseen objektiivisen arvion talletusten vakuutusjärjestelmän kriisivalmiudesta sen lakisääteisten toimintojen toteutuksessa.

2.20 Ohjausryhmän on kirjattava tulokset ajan kuluessa yhdenmukaisella tavalla käyttämällä vakiomallia, kuten Euroopan talletussuojajärjestelmien foorumin (European Forum of Deposit Insurers) kehittämää mallia. Talletusten vakuusjärjestelmien on ilmoitettava stressitestien tulokset nimetyille viranomaisille vähintään vuosittain.

2.21 Stressitestien on oltava osa jatkuvaa kehitysprosessia. Näin ollen, kun talletusten vakuusjärjestelmän järjestelmissä havaitaan stressitestin yhteydessä puutteita, asianomaisen talletusten vakuusjärjestelmän on toteutettava korjaavia toimenpiteitä. Jos havaitaan luottolaitoksista johtuvia puutteita, esimerkiksi puutteita SCV-tiedostojen laadussa, talletusten vakuusjärjestelmien on pyrittävä saamaan aikaan korjaavia toimenpiteitä tarvittaessa kyseisten laitosten valvonnasta vastuussa olevan toimivaltaisen viranomaisen kautta. Talletusten vakuusjärjestelmien on pyrittävä varmistamaan myöhemmissä testeissä, että nämä puutteet on korjattu.

Yhteistyö asianmukaisten hallintoviranomaisten kanssa

2.22 Talletusten vakuusjärjestelmien on pidettävä nimetyt viranomaiset täysin ajan tasalla stressitestien suunnittelun ja suorittamisen aikana, ellei talletusten vakuusjärjestelmä ole myös nimetty viranomainen. Tätä varten talletusten vakuusjärjestelmien on esitettävä stressitestisuunnitelmansa nimetyille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa sen valmistumisesta. Tällainen tietojen jakaminen voi synnyttää rakentavaa vuoropuhelua ja tuoda ohjelmaan parannuksia. Nimettyjen viranomaisten on annettava huomautuksensa kuuden kuukauden kuluessa talletusten vakuusjärjestelmän laatiman ohjelman vastaanottamisesta. Kaikista huomattavista päivityksistä on ilmoitettava nimetyille viranomaisille viipymättä.

2.23 Myöhemmin, kun kutakin testiprosessia suunnitellaan, niiden on ilmoitettava nimetyille viranomaisille testin laajuus eli osallistuvat luottolaitokset, testaustavat, oletukset ja kaikki muut merkitykselliset tiedot.

2.24 Tämän lisäksi ennen ohjeessa 3 määritellyn keskeisen testin suorittamista talletusten vakuusjärjestelmien on ilmoitettava testistä sellaisille viranomaisille, jotka olisivat mukana testattavan kaltaisessa lakisääteisessä toiminnossa. Korvausten maksuskenaarion testauksesta on vähintään ilmoitettava direktiivin 2014/49/EU 3 artiklan 1 kohdan nojalla määritettävälle ”asianmukaiselle hallintoviranomaiselle” sekä saman direktiivin 2 artiklan 1 kohdan 17 alakohdassa mainitulle toimivaltaiselle viranomaiselle. Toimivaltaisille viranomaisille ja kriisinratkaisuviranomaisille on ilmoitettava silloin, kun testataan kriisinratkaisuskenaariota. 2.25 Talletusten vakuusjärjestelmien on tiedusteltava näiden viranomaisten näkemystä testin oletuksista ja tarjottava niille mahdollisuus osallistua suoritusvaiheeseen. Kun talletusten vakuusjärjestelmä on nimetystä viranomaisesta erillinen taho, tällainen osallistuminen tai kuuleminen voidaan järjestää nimetyn viranomaisen välityksellä.

2.26 Toimivaltaisten viranomaisten ja kriisinratkaisuviranomaisten on tehtävä yhteistyötä suoraan tai nimettyjen viranomaisten välityksellä talletusten vakuusjärjestelmien kanssa skenaarioiden määrittelyssä ja testien suorittamisessa.

2.27 Talletusten vakuusjärjestelmien on jaettava stressitestien tulokset nimettyjen viranomaisten kanssa liitteessä 1 esitetyllä ilmoituslomakkeella. Niiden pitää jakaa stressitestien tulos myös asianmukaisten viranomaisten⁵ kanssa ilmoituslomakkeella tai muussa muodossa niiden pyynnöstä ja sovellettavien salassapitosäännösten mukaisesti.

⁴ Korvattu luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 27 päivänä huhtikuuta 2016 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2016/679.

⁵ Tällaisia ovat muun muassa (mutta eivät yksinomaan) kriisinratkaisuviranomaiset tai kansalliset toimivaltaiset viranomaiset.

3.1 Jotta voidaan kattavasti arvioida talletusten vakuusjärjestelmien valmiutta toimia tehokkaasti laitoksen maksukyvyttömyystilanteessa, talletusten vakuusjärjestelmien on suoritettava keskeiset testit tämän ohjeen määräysten mukaisesti.

Keskeisten testien piiriin kuuluvat talletusten vakuusjärjestelmien toiminnot

3.2 EPV:n vertaisarviointia varten talletusten vakuusjärjestelmien pitää suorittaa niille laissa hoidettavaksi annettujen (direktiiveissä 2014/49/EU ja 2014/59/EU, sellaisina kuin ne on otettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, asetettujen) toimivaltuuksien keskeiset testit näiden järjestelmien stressitestausjakson aikana ja ilmoitettava tulokset EPV:lle. Talletusten vakuusjärjestelmän toiminnot ovat tässä yhteydessä seuraavat:

• • maksaa direktiivin 2014/49/EU 11 artiklan 1 kohdan nojalla korvauksia jäsenvaltionsa tallettajille siinä tapauksessa, että luottolaitos on maksukyvytön (”korvaustoiminto”);
• • maksaa direktiivin 2014/49/EU 11 artiklan 1 kohdan ja 14 artiklan mukaisesti korvauksia toisessa jäsenvaltiossa toimiluvan saaneiden luottolaitosten sivukonttoreiden tallettajille siinä tapauksessa, että luottolaitos on maksukyvytön (”korvaustoiminto rajatylittävässä yhteistyössä”). Talletusten vakuusjärjestelmien on suoritettava tä llainen keskeinen testi vain sellaisissa tapauksissa, joissa ne voivat olla mukana rajatylittävissä korvauksissa (kotijäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmänä, vastaanottavan jäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmänä tai molemmissa rooleissa) edellä mainitun talletussuojadirektiivin 14 artiklan ja sovellettavien kansallisten säännösten nojalla;
• • rahoittaa direktiivin 2014/49/EU 11 artiklan 2 kohdan ja direktiivin 2014/59/EU 109 artiklan nojalla luottolaitosten kriisinratkaisua talletusten jatkuvan käytettävyyden ylläpitämiseksi (”kriisinratkaisuun osallistumistoiminto”);
• • käyttää direktiivin 2014/49/EU 11 artiklan 3 kohdan nojalla saatavilla olevia rahoitusvarojaan vaihtoehtoisiin toimenpiteisiin estääkseen luottolaitoksen maksukyvyttömyyden, mikäli tämä on sallittua sen jäsenvaltion lainsäädännössä, jossa talletusten vakuusjärjestelmä sijaitsee (”maksukyvyttömyyden estämistoiminto”); ja
• • käyttää direktiivin 2014/49/EU 11 artiklan 6 kohdan nojalla saatavilla olevia rahoitusvarojaan rahoittamaan toimenpiteitä, joilla säilytetään tallettajien mahdollisuus käyttää suojattuja talletuksia kansallisten maksukyvyttömyysmenettelyjen yhteydessä, jos tämä on sallittua sen jäsenvaltion lainsäädännössä, jossa talletusten vakuusjärjestelmä sijaitsee (”maksukyvyttömyysmenettelyihin osallistumistoiminto”).

3.3 Lisäksi talletusten vakuusjärjestelmien on suoritettava SCV-tiedostoille säännöllisiä testejä ja ilmoitettava niiden tulokset. SCV-tiedostojen säännölliset testit ovat myös keskeisiä testejä. SCV-tiedostojen säännöllisten testien tuloksia ei pidä sekoittaa SCV-tiedostojen arviointiin korvaustoimintoon nimenomaisesti kohdennetun keskeisen testin yhteydessä. Viimeksi mainitussa tapauksessa SCV-tiedoston arvioinnin tiedot on ilmoitettava osana kyseisen tallettajalle maksettavaa korvausta koskevan keskeisen testin tuloksia.

3.4 Mikäli talletusten vakuusjärjestelmien järjestelmissä tai prosesseissa toteutetaan huomattavia muutoksia stressitestausjakson aikana, talletusten vakuusjärjestelmien pitää testata tietyt keskeiset testit uudelleen meneillään olevan stressitestausjakson aikana, mikäli uudelleentestaus on toteutettavissa tällaisella aikataululla. Jos esimerkiksi talletusten vakuusjärjestelmä muuttaa korvauksen maksumenetelmää vaihtamalla kirjeenvaihtajapankkiin perustuvan menetelmän sähköiseen tilisiirtoon, joka suoritetaan käyttämällä talletusten vakuusjärjestelmän erityistä tietoteknistä alustaa, korvausten maksuprosessit muuttuvat merkittävästi, ja kriisivalmiuden varmistamiseksi talletusten vakuusjärjestelmän on näin ollen testattava korvaustoimintonsa uudelleen niiden ohjeessa 4 kuvattujen indikaattorien osalta, joihin tämä muutos vaikuttaa.

3.5 Keskeisen testin mukaan talletusten vakuusjärjestelmät käyttävät ohjeessa 4 esitettyjä indikaattoreita. Talletusten vakuusjärjestelmien on ilmoitettava edellä mainittujen keskeisten testien tulokset nimetyille viranomaisille ja EPV:lle liitteessä 1 esitetyllä ilmoituslomakkeella.

3.6 Talletusten vakuusjärjestelmien on ilmoitettava EPV:lle ilmoituslomakkeella enintään kolme testiä kunkin keskeisen testin osalta.

3.7 Keskeinen testi on suoritettava päästä päähän -testeinä vähintään kerran kunkin stressitestausjakson aikana. Keskeisen testin muut toistot saman stressitestausjakson aikana voidaan suorittaa sarjana pieniä osatestejä, joilla yhdessä saadaan testattua kaikki kyseiseen tiettyyn keskeiseen testiin liittyvät indikaattorit.

Korvaustoiminto

3.8 Talletusten vakuusjärjestelmien on testattava kykyään maksaa korvauksia tallettajille, kuten direktiivin 2014/49/EU 11 artiklan 1 kohdassa säädetään. Yksikään talletusten vakuusjärjestelmä ei saa jättää testaamatta korvaustoimintoa sillä perusteella, että se on testannut jäljempänä kuvattavia kriisinratkaisu- tai maksukyvyttömyyden estämistoimintoja tai että kaikki järjestelmään kuuluvat luottolaitokset kuuluvat kappaleessa 3.27 kuvattuun luokkaan.

3.9 Korvausten maksuskenaariossa talletusten vakuusjärjestelmän on simuloitava yhden tai useamman luottolaitoksen maksukyvyttömyyttä arvioidakseen, olisiko direktiivin 2014/49/EU 7 artiklassa tarkoitettu korvattava määrä tallettajien saatavilla saman direktiivin 8 artiklassa määrättyjen korvausaikojen kuluessa.

3.10 Kun talletusten vakuusjärjestelmä testaa kriisivalmiuttaan korvausten maksamisessa tallettajille, sen on lisäksi arvioitava niiden sisäisten prosessiensa laatua, joilla se kerää ja analysoi SCV-tiedostoja ja pitää yhteyttä asianomaiseen luottolaitokseen voidakseen tarvittaessa pyytää lisätietoja/oikaisuja. Näitä SCV-tiedostoihin liittyviä testejä ei pidä sekoittaa SCV-tiedostojen säännöllisiin rutiiniarviointeihin.

3.11 Ohjeessa 2 tarkoitetun ohjelmakauden aikana talletusten vakuusjärjestelmien on sovellettava ohjeessa 4 kuvattuja korvaustoimintoa koskevia indikaattoreita.

Korvaukset rajatylittävässä yhteistyössä

3.12 Jos talletusten vakuusjärjestelmät toimivat talletussuojadirektiivin 14 artiklan mukaisena kotijäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmänä tai vastaanottavan jäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmänä, niiden on simuloitava yhden tai useamman sellaisen luottolaitoksen maksukyvyttömyyttä, jolla on yksi tai useampi sivukonttori toisessa jäsenvaltiossa.

3.13 Talletusten vakuusjärjestelmien on suoritettava tällaiset testit niihin soveltuvissa rooleissa: kotijäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmänä, vastaanottavan jäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmänä tai tarvittaessa molemmissa rooleissa. Talletusten vakuusjärjestelmän on testattava rooliaan vastaanottavan jäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmänä, jos se on jäsenvaltiossa, jossa on vähintään yksi toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevalle luottolaitokselle kuuluva sivukonttori. Talletusten vakuusjärjestelmän on testattava rooliaan kotijäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmänä, jos jollakin niiden jäsenenä olevalla laitoksella on toiseen jäsenvaltioon perustettu sivukonttori. Talletusten vakuusjärjestelmän on testattava molempia rooleja, jos sen tilanteeseen pätevät molemmat mainitut tapaukset. Jos kansallisissa säännöksissä säädetään, että yksi talletusten vakuusjärjestelmä on vastuussa rajatylittävien korvaustoimien hallinnasta muiden samassa jäsenvaltiossa olevien talletusten vakuusjärjestelmien puolesta, vaatimus suorittaa kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmien yhteistyön keskeisiä testejä koskee ainoastaan asianomaista talletusten vakuusjärjestelmää.

3.14 Talletusten vakuusjärjestelmien on mahdollisuuksien mukaan harkittava riskiperusteisen lähestymistavan käyttöä silloin, kun ne valitsevat talletusten vakuusjärjestelmiä kumppaneikseen sellaisen korvausskenaarion testaukseen, johon liittyy rajatylittävää yhteistyötä. Otetaan esimerkki, jossa talletusten vakuusjärjestelmä X on kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion järjestelmä talletusten vakuusjärjestelmälle Y. Talletusten vakuusjärjestelmälle Z se on ainoastaan vastaanottavan jäsenvaltion järjestelmä. Tällöin järjestelmä X voi riskiperusteisen lähestymistavan perusteella päättää suorittaa testin järjestelmälle Y kotijäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmänä ja järjestelmälle Z vastaanottavan jäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmänä.

3.15 Ohjeessa 2 tarkoitetun ohjelmakauden aikana talletusten vakuusjärjestelmien pitää soveltaa niitä ohjeessa 4 kuvattuja indikaattoreita, jotka koskevat nimenomaisesti korvausskenaariota, johon sisältyy kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion välistä yhteistyötä.

3.16 Jos talletusten vakuusjärjestelmä ei pysty suorittamaan tällaista keskeistä testiä, koska mikään toinen talletusten vakuusjärjestelmä ei osallistu järjestelmän kumppanina rajatylittävän yhteistyön testiprosesseihin, tämä on täsmennettävä ilmoituslomakkeessa kappaleen 5.7 mukaisena ”testaamattomana alueena”.

Osallistuminen kriisinratkaisuun

3.17 Kriisinratkaisuskenaarioissa oletuksena on oltava se, että kriisinratkaisun kohteeksi asetetun järjestelmään kuuluvan luottolaitoksen tilanne vaatii direktiivin 2014/59/EU mukaista toimintaa ja edellyttää talletusten vakuusjärjestelmän osallistumista rahoitukseen asianomaisen direktiivin 109 artiklan mukaisesti.

3.18 Talletusten vakuusjärjestelmien kriisinratkaisuskenaarioiden mukaiset stressitestit voidaan suorittaa erillisinä testeinä tai osana laajaa kriisinratkaisuviranomaisten johdolla suoritettavaa kriisinratkaisutestiä, kunhan kummassakin tapauksessa testataan ja sovelletaan ohjeessa 4 kuvattuja erityisiä indikaattoreita.

3.19 Mikäli talletusten vakuusjärjestelmän kriisinratkaisuskenaarion mukainen stressitesti suoritetaan erillisenä testinä, talletusten vakuutusjärjestelmän on kuultava kriisinratkaisuviranomaista skenaarion suunnittelussa ja testin toteutuksessa ja pyydettävä sitä osallistumaan testiin. Kriisinratkaisuviranomaisten on tehtävä yhteistyötä talletusten vakuusjärjestelmien kanssa ja annettava niille tarvittavat tiedot joko suoraan tai nimettyjen viranomaisten välityksellä stressitestien suunnittelua ja suoritusta varten.

3.20 Talletusten vakuusjärjestelmästä kriisinratkaisua varten suoritettavan rahoitusosuuden oletetun tason määrityksessä on otettava huomioon direktiivin 2014/59/EU 108 ja 109 artiklassa vahvistetut säännöt ja kriisinratkaisuskenaarioon liittyvään testiin valittujen luottolaitosten profiili.

3.21 Poikkeustapauksissa talletusten vakuusjärjestelmä voi kriisinratkaisuviranomaisen kuulemisen jälkeen pidättyä testaamasta kriisinratkaisuskenaarioita silloin, jos se katsoo, ettei mikään järjestelmään kuuluvista luottolaitoksista kuulu kappaleessa 3.27 kuvattuun luokkaan.

Maksukyvyttömyyden estäminen

3.22 Silloin, kun talletusten vakuusjärjestelmä voi direktiivin 2014/49/EU 11 artiklan 3 kohdan nojalla käyttää varoja luottolaitoksen maksukyvyttömyyden estämiseen, sen on suoritettava vähintään kahdentyyppisiä testejä:

• • testejä, joilla simuloidaan yhden tai useamman järjestelmään kuuluvan luottolaitoksen taloudellisen tilanteen, muun muassa niiden pääomaposition, varojen laadun ja likviditeettiaseman, merkittävää huonontumista. Tässä yhteydessä testissä on arvioitava sitä, pystyisikö talletusten vakuusjärjestelmä estämään maksukyvyttömyyden direktiivin 2014/49/EU 11 artiklan 3 kohdassa asetetuin edellytyksin, muun muassa tarkastelemalla mahdollisesti toteutettavien vaihtoehtoisten toimenpiteiden tyyppiä, ja sitä, olisiko talletusten vakuusjärjestelmällä saatavilla olevia rahoitusvaroja tarvittavan tuen tarjoamiseen; ja
• • talletusten vakuusjärjestelmän riskien seurantajärjestelmien testejä. Mikäli ongelmatilanteista on aiempia merkintöjä, talletusten vakuusjärjestelmien on selvitettävä, ovatko valvontajärjestelmät onnistuneet havaitsemaan uhkaavat riskit.

3.23 Maksukyvyttömyyden estämiseen liittyvät talletusten vakuusjärjestelmien stressitestit on suoritettava ohjeessa 4 kuvatuilla erityisillä indikaattoreilla.

Osallistuminen maksukyvyttömyysmenettelyihin

3.24 Keskeisissä testeissä, jotka koskevat talletusten vakuusjärjestelmien osallistumista maksukyvyttömyysmenettelyihin, on oletettava tilanne, jossa kriisitilanteen toimintaa edellytetään direktiivin 2014/49/EU 11 artiklan 6 kohdan mukaisesti siksi, että säilytettäisiin tallettajien mahdollisuus käyttää suojattuja talletuksia kansallisten maksukyvyttömyysmenettelyjen yhteydessä.

3.25 Maksukyvyttömyysmenettelyihin osallistumiseen liittyvät talletusten vakuusjärjestelmien stressitestit on suoritettava ohjeessa 4 kuvatuilla erityisillä indikaattoreilla.

Keskeisiin testeihin mukaan otettavien järjestelmään kuuluvien luottolaitosten valitseminen

3.26 Keskeisten testien suorittamiseksi talletusten vakuusjärjestelmän on valittava yksi tai useampi sen järjestelmään kuuluva luottolaitos, jonka profiili on asianmukainen testin suunniteltuun painopisteeseen ja muiden muassa toimintojen tyyppiin, skenaarion vaativuuteen ja monimutkaisuuteen ja sen maantieteelliseen laajuuteen nähden.

3.27 Talletusten vakuusjärjestelmän on valittava yksi tai useampi asianmukaiseksi arvioitu järjestelmään kuuluva luottolaitos kriisinratkaisuun osallistumista koskevaan testaukseen. Talletusten vakuusjärjestelmän on harkittava yhden tai useamman järjestelmään kuuluvan luottolaitoksen valitsemista kriisinratkaisuviranomaisten kuulemisen perusteella.

Keskeisten testien vaativuus ja monimutkaisuus

3.28 Talletusten vakuusjärjestelmien on suoritettava keskeisiä testejä eri vaativuus- ja monimutkaisuustasoilla. EPV kuitenkin tiedostaa, että testien monimutkaisuutta ja vaativuutta voidaan kasvattaa vain tiettyyn rajaan saakka ja että stressitestiskenaarioiden pitää pysyä sellaisina, että ne ovat realistisesti sovellettavissa talletusten vakuusjärjestelmien tilanteeseen. Näin ollen talletusten vakuusjärjestelmien soveltamien skenaarioiden edistyneisyyden ja vaativuuden pitäisi kasvaa ajan kuluessa, mutta samalla niiden on edelleen myös arvioitava kykyään hallita realistisesti odotettavissa olevia perusskenaarioita. Talletusten vakuusjärjestelmä voi esimerkiksi aluksi suorittaa rajatylittävän yhteistyön testin kotijäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmän roolissa niin, että yksi toinen talletusten vakuusjärjestelmä on vastaanottavan jäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmänä. Myöhemmin talletusten vakuusjärjestelmä voi kasvattaa testin monimutkaisuutta suorittamalla toisen rajatylittävän yhteistyön testin niin, että vastaanottavan jäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmiä on samanaikaisesti kaksi tai kolme. Talletusten vakuusjärjestelmät voivat myös nostaa stressitestiprosessien rakenteen vaativuus- ja monimutkaisuustasoa esimerkiksi valitsemalla erityyppisen prosessin (toisin sanoen talletusten vakuusjärjestelmä voi aluksi suorittaa asiakirjatestauksen tietyn näkökohdan arvioimiseksi ja myöhemmin simulaation kyseisen näkökohdan arvioimiseksi).

3.29 Talletusten vakuusjärjestelmien tulisi harkita monimutkaisuuden ja stressin lisäämistä yhdessä tai useammassa keskeisessä testissä lisäämällä valittuun keskeiseen testiin ”erityisskenaarion”, johon l iittyy vakavia haasteita toiminnan jatkuvuudelle tai ulkoisia olosuhteita, jotka synnyttäisivät lisästressiä talletusten vakuusjärjestelmälle tämän toimintojen suorittamisessa. Näitä seikkoja kuvataan ohjeessa 4.

3.30 Talletusten vakuusjärjestelmien on ilmoitettava, ovatko ne kasvattaneet suorittamiensa stressitestien vaativuutta ja monimutkaisuutta ajan kuluessa (verrattuna aiempaan stressitestausjaksoon tai tapauksen mukaan ilmoituksen kohteena olevan stressitestausjakson kuluessa) ja miten ne ovat tämän toteuttaneet. Talletusten vakuusjärjestelmän olisi harkittava stressitestin vaativuuden ja monimutkaisuuden kasvattamista yhdestä stressitestausjaksosta toiseen. Talletusten vakuusjärjestelmän pitäisi myös harkita kahden keskenään samankaltaisen (samaa lakisääteistä toimintoa koskevan) saman stressitestausjakson aikana suoritettavan stressitestin vaativuuden ja monimutkaisuuden kasvattamista.

3.31 Historiallisen merkityksen varmistamiseksi talletusten vakuusjärjestelmien pitää testata ohjeessa 2 tarkoitetun ohjelmansa aikana skenaarioita, joilla voidaan arvioida niiden järjestelmien valmiutta toimia kriisitilanteissa, jotka vastaavat tyypiltään ja voimakkuudeltaan aikaisemmin ja erityisesti kaudella 2008 – 2012 esiintyneitä kriisitilanteita.

4.1 Stressitesteillä on pyrittävä arvioimaan talletusten vakuusjärjestelmien kriisivalmiutta tarkastelemalla seuraavia kahta pääasiallista riskialuetta:

• (i) operatiiviset riskit eli riskit siitä, että talletusten vakuusjärjestelmä ei pysty täyttämään velvoitteitaan riittämättömien tai epäonnistuneiden sisäisten prosessien tai riittämättömän henkilöstön ja puutteellisten järjestelmien takia; ja
• (ii) rahoitusriskit eli riskit siitä, että direktiivin 2014/49/EU 10 artiklassa esitetyt rahoituslähteet (säännölliset kannatusmaksut, ylimääräiset kannatusmaksut ja vaihtoehtoiset rahoitusjärjestelyt) ovat riittämättömiä mahdollistamaan sen, että talletusten vakuusjärjestelmä pystyisi täyttämään mahdolliset velvoitteensa tai että se pystyisi täyttämään ne kansallisen ja unionin lainsäädännön edellyttämissä määräajoissa.

4.2 Stressitesteissä on tarkasteltava talletusten vakuusjärjestelmän kriisitilanteen toiminnan eri operatiivisia vaiheita maksukyvyttömyystilannetta edeltävästä suunnittelusta valmistautumiseen maksukyvyttömyyden hetkellä ja toiminnan toteutukseen, myös esimerkiksi korvausten maksamiseen ja kriisinratkaisuun osallistumiseen. Stressitesteissä on ainakin mitattava tässä ohjeessa esitettyjä indikaattoreita.

4.3 Operatiivista kapasiteettia ja rahoituskapasiteettia tulisi testata ohjeessa 3 kuvattujen keskeisten testien yhteydessä. Lisäksi talletusten vakuusjärjestelmien pitäisi suorittaa kohdennettuja testejä ja kaikkien jäsenlaitosten SCV-tiedostojen säännöllisiä tarkastuksia stressitestausjakson aikana.

4.4 Mikäli talletusten vakuusjärjestelmä päättää arvioida lisänäkökohtia, joita talletusten vakuusjärjestelmä pitää merkityksellisinä sen voimavarojen arvioimisen kannalta ja jotka eivät lukeudu näissä ohjeissa esitetyillä indikaattoreilla arvioitaviin näkökohtiin, talletusten vakuusjärjestelmä voi ilmoittaa kyseisiä näkökohtia koskevien testien tulokset sisällyttämällä oma-aloitteisesti kehittämänsä indikaattorit ja tulokset ilmoituslomakkeeseen. Ilmoituslomakkeeseen sisältyy erillinen osio tällaisten indikaattoreiden ilmoittamiseen.

Operatiivinen kapasiteetti

4.5 Talletusten vakuusjärjestelmän stressitesteissä on tarkasteltava järjestelmien valmiutta suorittaa kriisitilanteen toimintaan liittyviä prosesseja ja mekanismeja. Näihin kuuluvat tiedonsaanti, henkilöstöresurssit ja muut operatiiviset voimavarat, viestintä, maksujärjestelmät, ajallisen ulottuvuuden hallinta ja rajatylittävä yhteistyö. Tiedonsaanti

4.6 Laadukkaan tiedon saantia luottolaitoksista, tallettajista ja talletuksista on testattava keskeisissä testeissä, jotta varmistetaan, että talletusten vakuusjärjestelmät ovat valmiita suoriutumaan tehtävistään kaikkina aikoina.

4.7 Talletusten vakuusjärjestelmien on suoritettava SCV-tiedostoille kahdentyyppisiä testejä:

• a. SCV-tiedostojen laadun arviointeja niiden testien yhteydessä, joilla testataan talletusten vakuusjärjestelmän kriisivalmiutta korvausten maksamisessa tallettajille direktiivin 2014/49/EU 11 artiklan 1 kohdan nojalla luottolaitoksen maksukyvyttömyyden tapauksessa (”korvaustoiminto”); ja
• b. SCV-tiedostojen laadun arviointeja niiden säännöllisten rutiinitestien yhteydessä, joita suoritetaan ainakin kaikkien sellaisten järjestelmään kuuluvien luottolaitosten osalta, joissa on suojakelpoisia talletuksia.

4.8 Ohjeissa näille testityypeille annetaan eri indikaattoreita. Talletusten vakuusjärjestelmiä pyydetään ilmoittamaan SCV-tiedostojen säännöllisten testien tiedot ilmoituslomakkeessa erikseen.

4.9 Lähtökohtaisesti kaikissa jäsenlaitoksissa, joissa on suojakelpoisia talletuksia, pitää suorittaa säännöllisiä SCV-tiedostojen testauksia. Talletusten vakuusjärjestelmä voi päättää olla testaamatta sellaisten jäsenlaitosten SCV-tiedostoja, jotka eivät ota vastaan talletuksia. Talletusten vakuusjärjestelmien on ilmoitettava ilmoituslomakkeessa sellaisten erillisten laitosten lukumäärät, (i) jotka ovat talletusten vakuusjärjestelmän jäseniä ilmoituksen antamishetkellä; (ii) jotka ovat talletusten vakuusjärjestelmän jäseniä kullakin SCV-tiedostojen testauskierroksella; ja (iii) joiden SCV-tiedostoja testattiin. Talletusten vakuusjärjestelmien on tarpeen mukaan ilmoitettava syy (syyt) siihen, että testattujen erillisten laitosten lukumäärä ja niiden erillisten laitosten lukumäärä, jotka ovat talletusten vakuusjärjestelmän jäseniä kunkin testausprosessin aikana, eroavat toisistaan. Syynä voi olla esimerkiksi se, että kaikki jäsenlaitokset eivät ota vastaan talletuksia, tai se, että jäsenyyksissä tapahtui muutoksia SCV-tiedostojen testauskierroksella.

4.10 Laitoksen SCV-tiedostojen laatua voidaan testata tallettajien osajoukon käsittävällä otoksella, kunhan otantamenetelmä on talletusten vakuusjärjestelmän eikä laitoksen määrittämä ja kunhan otos on riittävän suuri ja monimuotoinen, jotta sitä voidaan pitää edustavana otoksena laitoksen kaikista suojakelpoisista talletuksista. Tämä ei rajoita talletusten vakuusjärjestelmän oikeutta testata SCV-tiedostoja kokonaisuudessaan. Jos otantaa on käytetty, talletusten vakuusjärjestelmien on ilmoitettava ilmoituslomakkeessa syyt tällaisen menetelmän käyttöön ja otokseen sisältyvien tallettajien keskimääräinen lukumäärä absoluuttisena lukuna ja osuutena kaikista tallettajista.

4.11 SCV-tiedostojen laatua on arvioitava suhteessa siihen, tarjoaisivatko ne talletusten vakuusjärjestelmälle maksukyvyttömyystapauksessa kaikki tiedot, joita se tarvitsee kriisitilanteessa tallettajaan liittyvien toimiensa loppuun saattamiseen, mukaan lukien tallettajien henkilötiedot, niiden yhteystiedot, tilit ja niiden rahamäärät sekä suojakelpoisten ja suojattujen talletusten määrät. Tätä varten talletusten vakuusjärjestelmien on määriteltävä kriteerit pätevälle tai epäkelvolle SCV-tiedostolle (esimerkiksi virheelliset henkilötiedot, virheelliset osoitetiedot, ristiriitaiset tiedot samasta tilinomistajasta tai edunsaajasta, tietojen kaksoiskappaleet) ja määritettävä epäkelpojen SCV-tiedostojen tietojen osuus laitoksen kaikista tiedoista tai tapauksen mukaan otoksesta.

4.12 Päteviä tai epäkelpoja SCV-tiedostoja koskevien kriteerien määrittämisen lisäksi talletusten vakuusjärjestelmien pitäisi harkita sisäisen menetelmän kehittämistä SCV-tiedostojen arviointiin. Menetelmässä olisi määritettävä asiakirjojen eri arvosteluperusteet. Ilmoituslomakkeen SCV-tiedostojen säännöllisiä testejä koskevassa osiossa on kenttä, jossa talletusten vakuusjärjestelmä voi antaa lisätietoja menetelmästä, jota se soveltaa SCV-tiedostojen arviointiin. Talletusten vakuusjärjestelmien kannattaisi kertoa menetelmästä luottolaitoksille, jotta ne olisivat selvillä arviointiperusteista ja niillä olisi kannustimia suoriutua hyvin. Talletusten vakuusjärjestelmien kannattaisi myös ilmoittaa luottolaitoksille, miten hyvin ne suoriutuivat alan keskiarvoon nähden, jotta niitä, joiden tulos on alle keskiarvon, kannustettaisiin parantamaan toimintaansa. EPV kannustaa talletusten vakuusjärjestelmiä kehittämään tällaisen menetelmän ja antamaan luottolaitoksille yhteenvedon menetelmästä ja ylätason suoritustuloksista avoimuuden edistämiseksi ja laitosten kannustamiseksi.

4.13 Kun talletusten vakuusjärjestelmät suorittavat SCV-tiedostojen säännöllisiä testejä, jotkut niistä yhdistävät SCV-tiedostojen asiakirjatarkastuksiin käyntejä paikan päällä luottolaitoksissa, mikä edellyttää metodologiaa paikalla tehtävien tarkastusten suorittamiseen. Ilmoituslomakkeeseen sisällytetään kenttä, jossa talletusten vakuusjärjestelmät voivat selostaa, miten ne suorittavat SCV-tiedostojen säännöllisiä testejä. Silloin, kun talletusten vakuusjärjestelmät ilmoittavat tietoja EPV:lle, niiden on kuvattava tällaisten testien suoritustavan (SCV-tiedostojen testaaminen tarkastuksina ja/tai käynneillä paikan päällä) keskeisiä osatekijöitä. Näihin kuuluvat muun muassa se, miten luottolaitokset valitaan (kunkin luottolaitoksen vuotuinen testaus vs. riskiperusteinen lähestymistapa); se, verrataanko SCV-tiedostojen tietoja luottolaitoksen alkuperäisiin tietoihin / tarkistetaanko SCV-tiedoston tiedot luottolaitoksen alkuperäisten tietojen perusteella (esimerkiksi paikalla tehtävissä tarkastuksissa); se, esitetäänkö SCV-tiedostojen testejä koskevat pyynnöt itse testitilanteessa ilman ennakkovaroitusta vai ilmoitetaanko niistä etukäteen; se, missä määrin luottolaitos osallistuu laadun arviointiin (esimerkiksi sisäisen tarkastajan osallistuminen); se, osallistuuko laitoksen ulkoinen tarkastaja testiin; se, missä määrin SCV-tiedostojen laadun tarkastus on automatisoitu tietomalleilla ja validointipisteillä ja se, miten luottolaitoksen toimintaa seurataan jatkossa, jos virheitä havaitaan.

4.14 Mikäli laitoksen toiminnan laatu on todettu riittämättömäksi, seurantatarkastus on suoritettava vähintään kahden vuoden sisällä edistymisen arvioimiseksi. Talletusten vakuusjärjestelmä voi muuttaa tätä kahden vuoden jaksoa, jos käytettävissä olevat henkilöresurssit ja muut voimavarat ovat sellaiset, että on välttämätöntä asettaa ensi sijalle sellaisissa toisissa luottolaitoksissa suoritettavat testit, jotka herättävät huolta SCV-tiedostojen laadun perusteella tai talletusten vakuusjärjestelmän luottolaitosten yleisen riskinarvioinnin perusteella.

4.15 Silloin, kun kansallisen lainsäädännön mukaisesti käytössä on järjestelyjä, joilla voidaan jatkuvasti korvamerkitä direktiivin 2014/49/EU 6 artiklan 2 kohdan mukaisia tilapäisesti korkeita saldoja tai saman direktiivin 7 artiklan 3 kohdan mukaisia asiakasvaratilejä, kyseiset tilapäisesti korkeat saldot on sisällytettävä SCV-tiedostojen testeihin. Tämä määräys ei saa millään tavoin velvoittaa talletusten vakuusjärjestelmiä tai järjestelmään kuuluvia luottolaitoksia pyytämään testin seurauksena tietoja tallettajilta.

4.16 SCV-tiedostojen säännöllisten rutiinitestien suorittamiseksi talletusten vakuusjärjestelmien on käytettävä seuraavia indikaattoreita:

i1: Pätevien SCV-tiedostojen saamiseen kuluva aika siitä päivästä lukien, jolloin asiakirjoja pyydettiin järjestelmään kuuluvalta luottolaitokselta ensimmäisen kerran (laadullinen ja määrällinen)

i2: Pätevien SCV-tiedostojen osuus ja huonolaatuisten tietojen osuus pätevissä SCV-tiedostoissa (laadullinen ja määrällinen)

i3: SCV-tiedostojen pyytämistä ja saamista varten käytössä olevien järjestelyjen laatuarvio (laadullinen)

i4: Niiden käytössä olevien järjestelyjen laatuarvio, joilla analysoidaan SCV-tiedostoja ja pidetään yhteyttä asianomaisiin luottolaitoksiin lisätietojen/oikaisujen pyytämiseksi tarpeen mukaan (laadullinen)

4.17 Silloin, kun talletusten vakuusjärjestelmät arvioivat SCV-tiedostojen saamiseen kuluvaa aikaa (indikaattori i1), niiden on määritettävä maksuprosessinsa perusteella määräaika, jonka kuluessa talletusten vakuusjärjestelmän on saatava luottolaitokselta riittävän laadukkaat SCV-tiedostot, jotta tallettajille voidaan maksaa korvauksia seitsemässä työpäivässä. Talletusten vakuusjärjestelmien on ilmoitettava tämä määräaika päivien lukumääränä silloin, kun ne ilmoittavat tietoja EPV:lle. Tämän jälkeen talletusten vakuusjärjestelmien on arvioitava, miten moni luottolaitos pystyi toimittamaan riittävän laadukkaita SCV-tiedostoja kyseisessä määräajassa. Kun talletusten vakuusjärjestelmät ilmoittavat tietoja EPV:lle, niiden on ilmoitettava SCV-tiedostojen säännöllisissä testeissä sovellettava määräaika, jonka talletusten vakuusjärjestelmä on määrittänyt riittävän laadukkaan ja pätevän SCV-tiedoston toimittamiselle siten, että talletusten vakuusjärjestelmä pystyy suoriutumaan korvausten maksamisesta seitsemässä työpäivässä (tai suorittamaan muita talletussuojadirektiivin mukaisia toimintoja).

4.18 Kun talletusten vakuusjärjestelmät ilmoittavat EPV:lle indikaattoria i1 koskevia tietoja, niiden on ilmoitettava laadullinen arviointitulos ja seuraavat määrälliset tiedot:

• • lyhyin, keskimääräinen ja pisin aika (tunteina, jos mahdollista) koko sen luottolaitosten otoksen osalta, josta SCV-tiedostot testattiin;
• • niiden luottolaitosten absoluuttinen ja suhteellinen lukumäärä, jotka toimittivat pätevät SCV-tiedostot kyseisessä määräajassa; ja
• • tarvittaessa tieto siitä, kuinka monia SCV-tiedostoja pyydettiin niin varhain kuin talletusten vakuusjärjestelmä voisi korvausskenaariossa pyytää SCV-tiedostoa (toisin sanoen ”itse testitilanteessa ilman ennakkovaroitusta”) ja kuinka monia SCV-tiedostoja pyydettiin ilmoittamalla luottolaitokselle etukäteen, että se saisi lähitulevaisuudessa pyynnön toimittaa SCV-tiedosto talletusten vakuusjärjestelmälle (toisin sanoen ”ennakkoilmoituksella”), ja tieto siitä, erosivatko SCV-tiedostojen saamisajat näissä tapauksissa.

4.19 Indikaattorin i2 arvioinnin yhteydessä talletusten vakuusjärjestelmien on määriteltävä maksuprosessinsa ja SCV-tiedoston vaatimusten mukaisesti, milloin SCV-tiedoston laatu ei ole riittävä (eli SCV-tiedosto on epäkelpo) siihen, että tallettajille pystyttäisiin maksamaan korvaukset ajoissa ja asianmukaisesti. Tällaisessa tilanteessa talletusten vakuusjärjestelmä hylkää SCV-tiedoston ja pyytää luottolaitosta toimittamaan uuden tiedoston. Talletusten vakuusjärjes telmien on myös määriteltävä käsite ”huonolaatuinen tieto” täsmentämällä, milloin SCV-tiedostoihin merkittyjä tietoja voidaan pitää laadultaan ”huonoina”, kun huomioidaan se, että huonolaatuinen tieto ei johda SCV-tiedoston hylkäämiseen eikä vaaranna korvausten maksamista tallettajille oikea-aikaisesti. Tämän jälkeen talletusten vakuusjärjestelmien on arvioitava, miten moni luottolaitos pystyi toimittamaan riittävän laadukkaita SCV-tiedostoja ja, sekä epäkelpojen että pätevien SCV-tiedostojen osalta, miten suuri osuus tiedoista oli huonolaatuisia. Kun talletusten vakuusjärjestelmät ilmoittavat tietoja EPV:lle, niiden on kuvattava seuraavat seikat:

• a. ”epäkelpojen SCV-tiedostojen ” ja ”pätevien SCV-tiedostojen ” määritelmä; ja
• b. huonolaatuisten tietojen määritelmä siten kuin talletusten vakuusjärjestelmä on nämä määritellyt.

4.20 Kun talletusten vakuusjärjestelmät ilmoittavat EPV:lle indikaattoria i2 koskevia tietoja, niiden on ilmoitettava seuraavat seikat:

• • niiden luottolaitosten lukumäärä, jotka pystyivät toimittamaan päteviä SCV-tiedostoja SCV-tiedostojen testauskierroksella (absoluuttiset luvut ja suhteellinen osuus testatuista laitoksista); ja
• • huonolaatuisten tietojen suhteellinen osuus ja kyseisten osuuksien pienin, suurin ja keskimääräinen arvo kullakin SCV-tiedostojen testauskierroksella kunkin epäkelvon SCV-tiedoston ja kunkin pätevän SCV-tiedoston osalta. 4.21 Indikaattoreissa i3 ja i4 ”käytössä olevia järjestelyjä” voivat olla muun muassa seuraavat asianmukaiset järjestelyt:
• • määräykset, vaatimukset ja ohjeet, joissa talletusten vakuusjärjestelmille annetaan lakisääteiset täytäntöönpanovaltuudet SCV-tiedostojen hankintaan;
• • määräykset, vaatimukset, ohjeet ja/tai tietomallit, joissa täsmennetään SCV-tiedostojen sisältö ja SCV-tiedostojen (tekniset) tietovaatimukset;
• • viestintäkanavat, joita käytetään SCV-tiedostojen saamiseen järjestelmään kuuluvilta luottolaitoksilta ja tietojen vaihtamiseen niiden kanssa; ja
• • siirtokanavat SCV-tiedostojen siirtämiseen talletusten vakuusjärjestelmän ja järjestelmään kuuluvien luottolaitosten välillä.

4.22 Tällaisten käytössä olevien järjestelyjen laadunarviointi voi perustua asianomaisten järjestelyjen arvioimiseen asiakirjojen pohjalta tai järjestelyjen käytännön toiminnan simulointiin tai näiden kahden yhdistelmään. Kun talletusten vakuusjärjestelmät ilmoittavat tulokset, niiden on ilmoitettava laadullinen arviointitulos ja mainittava, minkä tyyppisellä testiprosessilla laadunarviointi on suoritettu.

4.23 SCV-tiedostojen saannin testaamiseksi korvaustoimintoa koskevan testin yhteydessä talletusten vakuusjärjestelmien on käytettävä ainoastaan edellä mainittua indikaattoria i3:

i3: SCV-tiedostojen pyytämistä ja saamista varten käytössä olevien järjestelyjen laatuarvio (laadullinen)

Tiedot luottolaitoksessa havaituista ongelmista, jotka saattavat edellyttää talletusten vakuusjärjestelmän toimintaa

4.24 Talletusten vakuusjärjestelmien on arvioitava käytössä olevat järjestelyt tietojen saamiseksi direktiivin 2014/49/EU 4 artiklan 10 kohdan mukaisesti sellaisista jonkin luottolaitoksen toiminnassa havaituista ongelmista, jotka saattavat edellyttää talletusten vakuusjärjestelmän toimintaa. Niiden on tältä osin arvioitava, mahdollistavatko nämä järjestelyt tiedon saannin riittävän hyvissä ajoin esimerkiksi silloin, kun toimivaltaiset viranomaiset käyttävät direktiivin 2014/59/EU 27 artiklan (varhainen puuttuminen tilanteeseen) tai direktiivin 2013/36/EU⁶ 104 artiklan (valvontavaltuudet) mukaisia toimivaltuuksiaan tai kun toimivaltaiset viranomaiset tai kriisinratkaisuviranomaiset toteavat direktiivin 2014/59/EU 32 artiklan mukaisesti, että laitos on lähellä kaatumista tai että se todennäköisesti kaatuu.

4.25 Tällaisten tietojen saannin testaamiseen talletusten vakuusjärjestelmien on käytettävä seuraavaa indikaattoria: i5: Sellaisten käytössä olevien järjestelyjen laatu, jotka on tarkoitettu tietojen saamiseen toimivaltaisilta viranomaisilta tai kriisinratkaisuviranomaisilta luottolaitoksessa havaituista ongelmista, jotka saattavat edellyttää talletusten vakuusjärjestelmän toimintaa, mukaan lukien se, varmistavatko ne tietojen saamisen hyvissä ajoin laitoksen rahoitustilanteen alkavasta heikkenemisestä (laadullinen)

4.26 Indikaattorissa i5 ”käytössä olevia järjestelyjä” voivat olla muun muassa seuraavat:

• • kansallinen lainsäädäntö tai muut vaatimukset, joilla varmistetaan tietojen vaihto ja yhteistyö talletusten vakuusjärjestelmän ja toimivaltaisten viranomaisten ja/tai kriisinratkaisuviranomaisten välillä;
• • talletusten vakuusjärjestelmän hallintorakenne, mikäli talletusten vakuusjärjestelmällä on yhteisiä hallintoalueita toimivaltaisten viranomaisten ja/tai kriisinratkaisuviranomaisten kanssa; tai
• • talletusten vakuusjärjestelmän ja toimivaltaisten viranomaisten ja/tai kriisinratkaisuviranomaisten väliset yhteisymmärryspöytäkirjat tai muut sopimukset; ja
• • talletusten vakuusjärjestelmän ja toimivaltaisten viranomaisten ja/tai kriisinratkaisuviranomaisten välillä laadittu kriisinhallintaa koskeva käsikirja tai opaskirja.

4.27 Tällaisten käytössä olevien järjestelyjen laadun arviointi voidaan toteuttaa simuloimalla eri viranomaisten välistä yhteistyötä keskeisen testin yhteydessä, tekemällä yhdessä viranomaisten kanssa walk-through-testi (jossa testataan esimerkiksi viestintäkanavia, hallinto- ja päätöksentekoprosessia ja tiedon jakamisen aikatauluja) tai suorittamalla asiakirjatarkastus, jossa tarkastellaan kappaleessa 4.26 mainittuja elementtejä. Kun arviointi suoritetaan asiakirjatarkastuksena, toimivaltaisille viranomaisille ja kriisinratkaisuviranomaisille on ilmoitettava tämän arvioinnin päätelmistä. Toimivaltaiset viranomaiset ja kriisinratkaisuviranomaiset voivat myös osallistua asiakirjatarkastukseen. Kun talletusten vakuusjärjestelmät ilmoittavat EPV:lle indikaattoria i5 koskevia tietoja, niiden on ilmoitettava laadullinen arviointitulos sekä esitettävä selostus laadullisen arviointituloksen perusteista ja kuvattava kyseisessä selostuksessa, miten testit asianomaisella alueella suoritettiin.

Henkilöstöresurssit ja muut operatiiviset voimavarat

4.28 Talletusten vakuusjärjestelmien on testattava keskeisissä testeissä sitä, olisiko niillä käytössä tarvittavat voimavarat, muun muassa määrärahat, henkilöstö, toimistotilat, tietotekniset laitteet ja puhelinpalvelukeskukset, selvitäkseen kriisitilanteesta, jossa toiminta kasvaa äkillisesti, myös jakamalla olemassa olevia pysyviä voimavaroja uudelleen tai tekemällä tilapäisiä ulkoistamisjärjestelyjä. 4.29 Olemassa olevalla henkilöstöllä tarkoitetaan normaalitilanteen talletusten vakuusjärjestelmän sisäistä henkilöstöä, johon kuuluvat järjestelmän työntekijät ja toimeksisaajat. Siihen voi kuulua myös henkilöstöä, joka ei ole suoraan työsuhteessa talletusten vakuusjärjestelmään vaan on sellaisen toisen viranomaisen henkilöstöä, jolle on annettu hoidettavaksi talletussuojadirektiivissä ja pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivissä säädettyjä talletusten vakuusjärjestelmän toimintoja. Olemassa olevat määrärahat tarkoittavat talletusten vakuusjärjestelmän määrärahoja normaalitilanteessa. Vastaavasti olemassa olevat voimavarat voidaan määritellä talletusten vakuusjärjestelmän voimavaroiksi normaalitilanteessa.

4.30 Lisähenkilöstö tarkoittaa henkilöstöä, jota tarvitaan olemassa olevan henkilöstön lisäksi talletusten vakuusjärjestelmän kriisitilanteen toimintaa varten. Lisähenkilöstöön kuuluvat esimerkiksi (ulkoisten) palveluntarjoajien työntekijät ja kollegat muilta osastoilta, mikäli talletusten vakuusjärjestelmä on osa jotain toista viranomaista (esimerkiksi toimivaltaista viranomaista, kriisinratkaisuviranomaista, keskuspankkia). Lisämäärärahat voidaan määritellä määrärahoiksi, joita tarvitaan olemassa olevien määrärahojen lisäksi talletusten vakuusjärjestelmän kriisitilanteen toimintaa varten. Tämä sisältää varaukset, joita talletusten vakuusjärjestelmä on tehnyt budjetteihinsa normaalitilanteessa mahdollisen kriisitilanteen toiminnan varalle. Lisävoimavarat tarkoittavat voimavaroja, joita tarvitaan olemassa olevien voimavarojen lisäksi talletusten vakuusjärjestelmän kriisitilanteen toimintaa varten. Esimerkkejä ovat ylimääräiset toimisto- ja tietotekniset laitteet, lisätoimistotila ja/tai - palvelintila.

4.31 Luotettava arvio ei saa tältä osin perustua yksinomaan oletettuihin lisämäärärahoihin, vaan siinä on ainakin osittain huomioitava normaalitilanteessa luodut jatkuvuusmekanismit (esimerkiksi tietyt varaukset tilapäisen henkilöstön palkkaamiseen).

4.32 Koska tietojärjestelmät ovat tärkeitä talletusten vakuusjärjestelmän toimintojen suorittamisessa, talletusten vakuusjärjestelmien tulee arvioida tietojärjestelmiensä turvallisuutta. Eritoten talletusten vakuusjärjestelmien pitää lyhyesti raportoida viimeisimpien saatavilla olevien tietoturvanäkökohtia koskevien sisäisten/ulkoisten tarkastusten keskeisistä päätelmistä tai mahdollisista stressitestausprosessien aikana (taikka todellisissa tapauksissa) ilmenneistä tietoteknisistä ongelmista ja aivan erityisesti kaikista havaituista puutteista.

4.33 Henkilöstöresurssien ja muiden operatiivisten voimavarojen testaamiseen talletusten vakuusjärjestelmien on käytettävä seuraavia indikaattoreita:

i6: Todellisessa tilanteessa käytettävissä olevien olemassa olevien henkilöstön, määrärahojen ja muiden voimavarojen riittävyys (laadullinen ja määrällinen)

i7: Tarvittaessa lyhyellä varoitusajalla käytettävissä olevien lisähenkilöstön, lisämäärärahojen ja muiden lisävoimavarojen riittävyys (laadullinen ja määrällinen)

i8: Talletusten vakuusjärjestelmälle annettujen tehtävien toteuttamisen kannalta kriittisten tietojärjestelmien turvallisuusarvio (laadullinen) 4.34 Kun talletusten vakuusjärjestelmät ilmoittavat indikaattoreita i6 ja i7 koskevia tietoja, niiden on ilmoitettava seuraavat tulokset:

• • Laadullinen: ryhmittäinen (henkilöstö, määrärahat, muut voimavarat) laadullinen arviointitulos, joka ilmentää riittävyyttä.
• • Määrällinen: jos mahdollista, henkilöstömäärä (täsmentäen, ilmoitetaanko tämä luku henkilöiden määränä vai kokoaikavastaavina) ja talletusten vakuusjärjestelmän tehtävien suorittamiseen tarvittavat puuttuvat määrärahat ja voimavarat.

Viestintä tallettajien ja suuren yleisön kanssa

4.35 Talletusten vakuusjärjestelmien on arvioitava viestintäprosessit, joita sovellettaisiin, jos korvausten maksatusskenaario toteutuisi, ja tarkasteltava viestintästrategiaa ja viestinnän voimavaroja.

4.36 Tallettajien ja suuren yleisön kanssa käytävän viestinnän testaamiseen talletusten vakuusjärjestelmien on käytettävä seuraavia indikaattoreita:

i9: Puhelinpalvelukeskusten ja tilapäisten verkkosivustojen tai verkkosivujen perustamiseen tarvittava aika (laadullinen ja määrällinen)

i10: Verkkosivustojen tai puhelinpalvelukeskusten kapasiteetti yhteyksien tai puhelujen lukumääränä (laadullinen ja määrällinen)

4.37 Kun talletusten vakuusjärjestelmät ilmoittavat indikaattoria i9 koskevia tietoja, niiden on ilmoitettava laadullinen arviointitulos ja annettava määrällistä tietoa. Jälkimmäisessä tapauksessa talletusten vakuusjärjestelmien on käytettävä talletusten vakuusjärjestelmän aktivointiaikaa ajanmittauksen alkupisteenä (t = 0). Talletusten vakuusjärjestelmien tulee ilmoittaa aika tunteina.

4.38 Silloin, kun talletusten vakuusjärjestelmät arvioivat indikaattoria i10, niiden on otettava huomioon testatun luottolaitoksen (testattujen luottolaitosten) tallettajien lukumäärä ja näin ollen mahdollisten verkkosivustokäyntien ja puhelujen lukumäärä. Silloin, kun talletusten vakuusjärjestelmät ilmoittavat indikaattoria i10 koskevia tietoja, niiden on ilmoitettava testatun luottolaitoksen (testattujen luottolaitosten) tallettajien lukumäärä ja laadullinen arviointitulos ja esitettävä määrällistä tietoa ja seuraavat määrälliset tulokset:

• • verkkosivustojen osalta: kävijöiden määrä tunnissa.
• • puhelinpalvelukeskusten osalta: niiden saapuvien puhelujen lukumäärä, jotka puhelinpalvelukeskus pystyy käsittelemään tunnissa. Maksuvälineet

4.39 Talletusten vakuusjärjestelmien on testattava kykyään suorittaa maksut tallettajille eli kykyään siirtää korvausmäärät tehokkaasti tallettajille.

4.40 Tätä varten talletusten vakuusjärjestelmien on arvioitava maksutietojen (tietojen, joita tarvitaan korvausten maksuun SCV-tiedoston sisältämien tietojen lisäksi) keruuseen käytettävien olemassa olevien prosessien laatua, käytettävissä olevia maksuvälineitä (esimerkiksi pankkisiirrot, sekit, rahakortit) ja tarvittaessa kykyä maksaa korvauksia ulkomailla oleville tallettajille EU:n alueella ja tehdä maksuja ulkomaanvaluutoissa. Kun talletusten vakuusjärjestelmät tekevät laadullisia arvioita, niiden tulee huomioida nämä seikat ja se, ovatko käytettävissä olevat maksuvälineet riittäviä korvausten maksamiseen luottolaitoksen tallettajille, kun tallettajien määrä vastaa vähintään järjestelmään kuuluvien luottolaitosten toista kvartiilia. Testiin valittu laitos ei saa kuulua kappaleessa 3.27 kuvattuun luokkaan.

4.41 Kun talletusten vakuusjärjestelmät ovat arvioineet erilaiset käytettävissä olevat prosessit ja välineet, niiden on tarkistettava valmiutensa soveltaa prosesseja ja välineitä nopeasti stressitilanteissa, joihin liittyy suuri määrä maksuja. Tämän arvioimiseksi talletusten vakuusjärjestelmien on sovellettava yhtä seuraavista kahteen vaativampaan skenaarioon, joihin kumpaankin pitäisi liittyä suurempi määrä maksuja kuin indikaattoria i11 koskeviin skenaarioihin:

• • Kahden luottolaitoksen samanaikainen maksukyvyttömyys: kummallakin valittavalla laitoksella on oltava tallettajia vähintään järjestelmään kuuluvien luottolaitosten toista kvartiilia vastaava määrä. Kumpikaan testiin valittu laitos ei saa kuulua kappaleessa 3.27 kuvattuun luokkaan; tai
• • Yhden sellaisen luottolaitoksen maksukyvyttömyys, jolla on tallettajia vähintään järjestelmään kuuluvien luottolaitosten kolmatta kvartiilia vastaava määrä. Testiin valittu laitos ei saa kuulua kappaleessa 3.27 kuvattuun luokkaan.

4.42 Maksuvälineiden testaamiseen talletusten vakuusjärjestelmien on käytettävä seuraavia indikaattoreita:

i11: Korvausskenaarioissa käytettävissä olevien maksuvälineiden arviointi (laadullinen ja määrällinen)

i12: Riittävyys, kun maksuja on suuri määrä, sellaisena kuin tämä määrä määritellään ohjeissa esitetyissä vaativissa skenaarioissa (laadullinen ja määrällinen)

4.43 Kun talletusten vakuusjärjestelmät ilmoittavat indikaattoria i11 koskevia tietoja, niiden on

• • otettava huomioon kappaleessa 4.41 kuvatut seikat silloin, kun ne esittävät laadullisia arvioita, ja esitettävä sekä laadullinen arviointitulos ja selostus, jossa muun muassa perustellaan arviointitulos ja selostetaan käytettyä skenaariota; ja
• • ilmoitettava niiden tallettajien lukumäärä, joihin indikaattorin i11 mittaamaa aluetta koskevaa testiä voidaan soveltaa (määrällinen).

4.44 Kun talletusten vakuusjärjestelmät ilmoittavat indikaattoria i12 koskevia tietoja, niiden on esitettävä laadullinen arviointitulos, kuten myös selostus asianomaisen laadullisen arviointituloksen perusteista (laadullinen), ja ilmoitettava valitun vaativan skenaarion tyyppi ja niiden tallettajien lukumäärä, joihin indikaattorin i12 mittaamaa aluetta koskevaa testiä voidaan soveltaa (määrällinen).

Korvausaika

4.45 Talletusten vakuusjärjestelmien on mitattava, paljonko aikaa kuluu siitä hetkestä, jolloin todetaan, että talletuksia ei kyetä maksamaan, siihen hetkeen, jolloin korvattavan määrän on oltava saatavilla direktiivin 2014/49/EU 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja määritettävä tämän perusteella mahdollinen viive kyseisen direktiivin 8 artiklan 2 – 5 kohdassa säädettyihin korvausaikoihin nähden.

4.46 Korvausajan testaamiseen talletusten vakuusjärjestelmien on käytettävä seuraavia indikaattoreita:

i13: Korvausskenaarioiden osalta talletusten vakuusjärjestelmän kyky asettaa korvattava määrä saataville korvausten maksuun sovellettavassa määräajassa, joka kattaa ajanjakson sen toteamisesta, että talletuksia ei kyetä maksamaan, siihen, kun korvattava määrä asetetaan saataville (laadullinen ja määrällinen)

i14: Tilapäisesti korkeiden saldojen tilien, asiakasvaratilien tai muiden erityistapausten osalta sellaisten talletusten vakuusjärjestelmän sisäisten menettelyjen ja resurssien laadunarviointi, joilla kootaan ja käsitellään tallettajien vaatimukset (laadullinen)

4.47 Kun talletusten vakuusjärjestelmät ilmoittavat indikaattoria i13 koskevia tietoja, niiden on ilmoitettava

• • laadullinen arviointitulos, joka kuvastaa talletusten vakuusjärjestelmän kykyä asettaa korvattava määrä saataville korvausten maksamiseen sovellettavassa määräajassa, sekä selostus laadullisen arviointituloksen perusteista; ja
• • korvattavan määrän saataville asettamiseen kuluva aika työpäivinä sekä korvausten maksamiseen sovellettava määräaika, jos se poikkeaa ilmoituslomakkeen osiossa ”Yleiset tiedot” esitetyistä tiedoista (määräll inen).

4.48 Indikaattorilla i14 mitattavan alueen arvioimiseksi talletusten vakuusjärjestelmien pitää testata sisäisiä prosessejaan, joilla se maksaa korvauksia erityistapauksissa, kuten tilapäisesti korkeiden saldojen tilien, asiakasvaratilien tai muiden erityistapausten yhteydessä. Silloin, kun tällaisia tapauksia ei ole korvamerkitty SCV-tiedostoissa, talletusten vakuusjärjestelmien kannattaa myös harkita korvausprosessin ja korvausajan simuloimista kuvitteellisissa tapauksissa. Lisäksi talletusten vakuusjärjestelmien olisi harkittava SCV-tiedostojen tai kuvitteellisen tiedon käyttämistä sen ajanjakson mittaamiseen, jonka kuluessa kyseiset talletukset korvattaisiin. Tässä vapaaehtoisessa määrällisessä arvioinnissa aika siitä hetkestä, jolloin todetaan, että talletuksia ei kyetä maksamaan, siihen hetkeen, jolloin korvattava määrä asetetaan saataville, voidaan laskea päättelemällä, kuinka pitkään talletusten vakuusjärjestelmän piti odottaa, että tallettaja tai jonkin toisen sidosryhmän edustaja ilmoittaisi talletusten vakuusjärjestelmälle tarvittavat tiedot.

4.49 Jos talletusten vakuusjärjestelmä katsoo aiheelliseksi arvioida muita ”erityistapauksia” tilapäisesti korkeiden saldojen tilien ja asiakasvaratilien lisäksi, talletusten vakuusjärjestelmä voi testata tällaisia tapauksia ja ilmoittaa niitä koskevat tulokset indikaattorin i14 tietojen yhteydessä. Arvioinnissa on keskityttävä tarkastelemaan talletusten vakuusjärjestelmän sisäisiä prosesseja. Tämän lisäksi talletusten vakuusjärjestelmä voi hyödyntää kuvitteellisia tietoja sen ajanjakson mittaamiseen työpäivinä, jonka kuluessa kyseiset talletukset saataisiin korvattua. Muita erityistapauksia ovat sellaiset talletukset tai tallettajat, jotka edellyttävät talletusten vakuusjärjestelmältä tavallista suurempaa huomiota ja/tai erityiskohtelua, jotta korvaus voitaisiin suorittaa, esimerkiksi siksi, että talletusten vakuusjärjestelmän on hankittava tiettyjä tietoja, tai siksi, että sen on jollakin toisella tavalla poikettava normaaleista korvausmenettelyistä. Tällaiset erityistapaukset voivat johtua esimerkiksi kansallisesta lainsäädännöstä tai järjestelmään kuuluvien luottolaitosten tarjoamien tuotteiden erityispiirteistä. Kun talletusten vakuusjärjestelmät ilmoittavat tietoja EPV:lle, niiden on annettava lisätietoja muista erityistapauksista, jos ne ovat sellaisia testanneet.

Rajatylittävä (kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmien välinen) yhteistyö

4.50 Jos talletusten vakuusjärjestelmät toimivat talletussuojadirektiivin 14 artiklan mukaisina kotijäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelminä tai vastaanottavan jäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelminä, niiden on testattava käytössä olevia järjestelmiä, joilla korvauksia maksetaan niiden järjestelmään kuuluvien luottolaitosten toisiin jäsenvaltioihin perustamien sivukonttoreiden tallettajille.

4.51 Talletusten vakuusjärjestelmien kannattaa mahdollisuuksien mukaan harkita riskiperusteisen lähestymistavan käyttämistä silloin, kun ne ovat valitsemassa talletusten vakuusjärjestelmää (talletusten vakuusjärjestelmiä), jonka (joiden) kanssa ne suorittavat rajatylittävän yhteistyön testin. Riskiperusteinen lähestymistapa tarkoittaa, että talletusten vakuusjärjestelmät arvioivat riskejä ja todennäköisyyttä, että ne joutuvat tekemään yhteistyötä tiettyjen talletusten vakuusjärjestelmien kumppaneina, ja sitä, missä roolissa ne tässä yhteistyössä olisivat, talletusten vakuusjärjestelmän käytettävissä olevien tietojen perusteella. Tämä lähestymistapa voi olla asianmukaisempi kuin se, että ainoana kriteerinä käytettäisiin toisessa jäsenvaltiossa toimivien sivukonttoreiden lukumäärää. Kun tietoja ilmoitetaan EPV:lle, talletusten vakuusjärjestelmien on ilmoitettava, minkä talletusten vakuusjärjestelmän kumppanina ja missä roolissa (kotijäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmänä vai vastaanottavan jäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmänä) testi suoritettiin, ja selostettava sitä riskiperusteista lähestymistapaa, jolla kyseinen talletusten vakuusjärjestelmä oli valittu testikumppaniksi.

4.52 Kotijäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmien ja vastaanottavien jäsenvaltioiden talletusten vakuusjärjestelmien pitää arvioida kykyään viestiä toistensa kanssa tehokkaasti ja turvallisesti. Talletusten vakuusjärjestelmien on näin ollen arvioitava kykyään saada ja vaihtaa korvausten maksamiseen tarvittavia tietoja. Ensiksikin kotijäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmien roolissa toimivien talletusten vakuusjärjestelmien pitää tarkastaa, että ne kykenevät erottamaan SCV-tiedostojen korvamerkityt tiedot ja laatimaan maksuohjetiedoston niiden järjestelmään kuuluvien luottolaitosten toisiin jäsenvaltioihin perustamien sivukonttoreiden tallettajista sen jälkeen, kun kotijäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmät ovat saaneet tällaisten luottolaitosten SCV-tiedostot.

4.53 Kotijäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelminä olevien talletusten vakuusjärjestelmien on mitattava aika, joka tarvitaan maksuohjetiedostojen muodostamiseen ja toimittamiseen vastaanottavien jäsenvaltioiden talletusten vakuusjärjestelmille niissä määräajoissa, joista säädetään EPV:n ohjeissa direktiivin 2014/49/EU mukaisista talletusten vakuusjärjestelmien välisistä yhteistyösopimuksista⁷ .

4.54 Kotijäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelminä olevien talletusten vakuusjärjestelmien on toimitettava vastaanottavien jäsenvaltioiden talletusten vakuusjärjestelmille maksuohjetiedosto (tai sen malli) sen testaamiseksi, että viestintäkanavat on toteutettu asianmukaisesti. Vastaanottavien jäsenvaltioiden talletusten vakuusjärjestelminä toimivien talletusten vakuusjärjestelmien on seuraavaksi arvioitava vastaanotettuja maksuohjetiedostoja sen tarkistamiseksi, että tiedosto sisältää kaikki maksun suorittamiseen tarvittavat tiedot, ja annettava tästä vahvistus kotijäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmälle.

4.55 Kotijäsenvaltioiden ja vastaanottavien jäsenvaltioiden talletusten vakuusjärjestelmien on arvioitava muiden asiakirjojen kuin maksuohjetiedostojen, esimerkiksi monimutkaisissa tapauksissa korvausten suorittamiseen tarvittavien viestintäasiakirjojen ja täydentävien asiakirjojen, lähettämiseen käytettävien kanavien toimintaa molemminsuuntaisesti.

4.56 Vastaanottavien jäsenvaltioiden talletusten vakuusjärjestelminä toimivien talletusten vakuusjärjestelmien tulee arvioida kykyään viestiä sivukonttorien tallettajien ja suuren yleisön kanssa erityisesti laatimalla lausuntoja ja tiedotteita yksittäisille tallettajille (esimerkiksi kirjeitä tallettajille tai kysymys- ja vastauslistoja puhelinpalvelukeskusten henkilöstölle). Koska kykyä viestiä tallettajien kanssa mitataan korvaustoimintoa koskevien keskeisten testien yhteydessä (ilman oletusta rajatylittävästä yhteistyöstä), tässä arvioinnissa on syytä keskittyä erityisesti sellaisiin seikkoihin, jotka koskevat viestintää sivukonttoreiden ulkomaisten tallettajien ja muissa jäsenvaltioissa kuin kotijäsenvaltio olevan talletusten vakuusjärjestelmän suuren yleisön kanssa. Näin ollen, koska puhelinpalvelukeskuksen perustaminen vastaanottavan jäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmän toimesta kuuluu indikaattoreihin i9 ja i10, se ei kuulu tällaisen arvioinnin alaan.

4.57 Kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmien pitää arvioida kanavia, joilla ne siirtävät varoja toisilleen, esimerkiksi simuloimalla varojen (varojen määrätyn osan) tosiasiallista siirtämistä kumppanina toimivalle talletusten vakuusjärjestelmälle tai tarkastelemalla tarvittavia sisäisiä prosesseja. Tapauksissa, joissa talletusten vakuusjärjestelmät ovat käyttäneet meneillään olevan stressitestausjakson kuluessa tällaista siirtokanavaa varojen siirtoihin talletusten vakuusjärjestelmien välillä sen vuoksi, että jäsenlaitos on vaihtanut järjestelmää⁸ , tällainen siirtokanavien arviointi on vapaaehtoinen.

4.58 Talletusten vakuusjärjestelmien ei pidä testata kykyään tehdä rajaylittävää yhteistyötä, mikäli ne eivät ole toimineet joko kotijäsenvaltioiden talletusten vakuusjärjestelminä tai vastaanottavien jäsenvaltioiden talletusten vakuusjärjestelminä talletussuojadirektiivin 14 artiklan mukaisesti jostain seuraavista syistä:

• • millään järjestelmään kuuluvista luottolaitoksista ei ole sivukonttoreita toisessa jäsenvaltiossa, ja/tai EU:n luottolaitokset eivät ole perustaneet talletusten vakuusjärjestelmän jäsenvaltioon sivukonttoreita; ja
• • kaikkien niiden järjestelmään kuuluvien luottolaitosten, joilla on sivukonttoreita toisissa jäsenvaltioissa, kriisinratkaisusuunnitelmassa määrätään, että kriisinratkaisutoimet on toteutettava tai että pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivin 59 artiklan mukaisia asiaankuuluvien pääomainstrumenttien ja hyväksyttävien velkojen alaskirjaus- tai muuntamisvaltuuksia on käytettävä pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivin 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun asianmukaisen skenaarion mukaisesti.

4.59 Testatakseen kykyään tehdä rajatylittävää yhteistyötä talletusten vakuusjärjestelmien on käytettävä seuraavia indikaattoreita:

i15: Kyky erottaa SCV-tiedostojen korvamerkityt tiedot ja muodostaa maksuohjetiedostoja tallettajista sivukonttoreissa, joita järjestelmään kuuluvat luottolaitokset ovat perustaneet muihin jäsenvaltioihin (laadullinen)

i16: Aika, joka kuluu maksuohjetiedostojen laatimiseen siitä hetkestä alkaen, jolloin laitos on toimittanut SCV-tiedostot (laadullinen ja määrällinen)

i17: Aika, joka kuluu maksuohjetiedostojen toimittamiseen vastaanottavan jäsenvaltion viranomaisille siitä hetkestä alkaen, jolloin laitos on toimittanut SCV-tiedostot (laadullinen ja määrällinen)

i18: Maksuohjetiedostojen siirtämiseen tarkoitettujen kanavien laadunarviointi (laadullinen) i19: Vastaanottavien jäsenvaltioiden talletusten vakuusjärjestelmien arvio ja vahvistus siitä, että maksuohjetiedostojen tiedot riittävät korvausten maksamiseen tallettajille (laadullinen)

i20: Muiden asiakirjojen kuin maksuohjetiedostojen siirtämiseen tarkoitettujen kanavien laadunarviointi (laadullinen)

i21: Laadunarviointi, jonka tarkastelukohteena on vastaanottavien jäsenvaltioiden talletusten vakuusjärjestelmien kyky viestiä sivukonttoreiden tallettajien ja suuren yleisön kanssa kotijäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmän puolesta ja yhteistyössä sen kanssa, eritoten laatimalla tiedonantoja ja tiedotteita yksittäisille tallettajille (laadullinen)

i22: Niiden varojen siirtoon tarkoitettujen kanavien laadunarviointi, joita tarvitaan silloin, kun vastaanottavan jäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmä maksaa korvauksia sivukonttoreiden tallettajille (laadullinen)

i23: Kyky noudattaa direktiivin 2014/49/EU mukaisista talletusten vakuusjärjestelmien välisistä yhteistyöjärjestelyistä annetuissa ohjeissa vahvistettuja määräaikoja (laadullinen ja määrällinen)

i24: Aika, joka kuluu niiden varojen siirtoon kotijäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmästä vastaanottavan jäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmään, joita vastaanottavan jäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmä tarvitsee korvausten maksamiseen sivukonttoreiden tallettajille (laadullinen ja määrällinen)

4.60 Kun talletusten vakuusjärjestelmät ilmoittavat indikaattoreita i15, i16, i18, i19, i20, i21 ja i22 koskevia tietoja, niiden on ilmoitettava laadullinen arviointitulos sekä annettava selostus laadullisen arviointituloksen perusteista.

4.61 Kun talletusten vakuusjärjestelmät ilmoittavat indikaattoreita i16 ja i17 koskevia tietoja, niiden on ilmoitettava laadullinen arviointitulos sekä annettava selostus laadullisen arviointituloksen perusteista ja ilmoitettava aika tunteina siten, että alkupisteenä käytetään hetkeä, jolloin luottolaitos toimittaa SCV-tiedoston (t=0) (määrällinen).

4.62 Silloin, kun ilmoitetaan indikaattoria i21 koskevia tietoja, vastaanottavien jäsenvaltioiden talletusten vakuusjärjestelmien on keskityttävä erityiskysymyksiin, jotka liittyvät viestintään sivukonttorien ulkomaisten tallettajien ja muissa jäsenvaltioissa kuin kotijäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmässä olevan suuren yleisön kanssa (verrattuna viestimiseen korvausskenaariossa, johon ei liity rajatylittävää yhteistyötä, sellaisen luottolaitoksen tallettajien kanssa, joka sijaitsee samassa jäsenvaltiossa kuin talletusten vakuusjärjestelmä).

4.63 Kun talletusten vakuusjärjestelmät ilmoittavat indikaattoria i23 koskevia tietoja, niiden on ilmoitettava laadullinen arviointitulos sekä annettava selostus laadullisen arviointituloksen perusteista ja ilmoitettava aika työpäivinä (määrällinen). 4.64 Silloin, kun arvioidaan indikaattorilla i24 mitattavaa aluetta, kotijäsenvaltioiden ja vastaanottavien jäsenvaltioiden talletusten vakuusjärjestelmien on määritettävä keskenään määräaika varojen siirrolle vastaanottavan jäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmään. Talletusten vakuusjärjestelmien on mitattava kulunut kokonaisaika: tämä käsittää sen ajan, joka kuluu varojen siirtämiseen kotijäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmästä vastaanottavan jäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmään, ja sen ajan, jossa vastaanottavan jäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmä saa asetettua varat tallettajien saataville. Tämän arvioinnin suorittamisessa voidaan käyttää myös indikaattorin i22 soveltamisesta saatuja tuloksia. Kun talletusten vakuusjärjestelmät ilmoittavat indikaattoria i24 koskevia tietoja, niiden on ilmoitettava laadullinen arviointitulos, josta ilmenee, siirrettiinkö varat määräajan kuluessa, sekä esitettävä selostus laadullisen arviointituloksen perusteista ja ilmoitettava siirtoon tarvittava aika työpäivinä ja testissä sovellettu määräaika, josta oli sovittu yhdessä kumppanina toimineen talletusten vakuusjärjestelmän kanssa (laadullinen ja määrällinen).

Rahoituskapasiteetti

4.65 Operatiivisen kapasiteetin lisäksi talletusten vakuusjärjestelmien on testattava niiden rahoitusjärjestelyjen riittävyyttä ja rahoitusvarojen käytettävyyttä maksuvelvoitteidensa täyttämiseksi keskeisissä testeissä.

Rahoitusjärjestelyjen riittävyys

4.66 Talletusten vakuusjärjestelmien on ensinnäkin arvioitava talletusten vakuusjärjestelmän toimintaan käytettävissä olevien etukäteen kerättyjen varojen (käytettävissä olevat rahoitusvarat) ja jälkikäteen kerättävien kannatusmaksujen sekä vaihtoehtoisten rahoitusjärjestelyjen riittävyyttä kaikkien niiden jäsenlaitosten osalta, jotka eivät todennäköisesti ole kappaleen 3.27 mukaisen kriisinratkaisutoimen kohteena. Tämän arvioinnin on perustuttava kaikkien jäsenlaitosten suojattujen talletusten viimeisimpään ilmoitettuun määrään tiettynä ajankohtana. Kyseessä on asiakirjaperusteinen (lasku-)prosessi.

4.67 Kun turvaudutaan jälkikäteen kerättäviin kannatusmaksuihin, on otettava huomioon direktiivin 2014/49/EU 10 artiklan 8 kohdassa säädetyt rajoitukset, mukaan lukien se, voidaanko joidenkin laitosten maksuja lykätä kokonaan tai osittain sillä perusteella, että maksut vaarantaisivat niiden maksuvalmiuden tai maksukyvyn⁹ . Samoin talletusten vakuusjärjestelmien pitää huomioida se, pysyvätkö ylimääräiset jälkikäteen kerättävät kannatusmaksut kyseisessä säännöksessä asetetun 0,5 prosentin vuotuisen enimmäismäärän rajoissa. Jos näin ei ole, niiden on esitettävä selkeä arvio siitä, pystyisivätkö ne korottamaan 0,5 prosentin ylärajaa.

4.68 Vaihtoehtoisten rahoitusjärjestelyjen, esimerkiksi julkisilta tai yksityisiltä kolmansilta osapuolilta otettavien lainojen tai luottolimiittien, käytön pitää perustua testihetkellä tunnettujen tekijöiden, kuten kirjallisilla yhteistyösopimuksilla tehtyjen keskinäisten lainasitoumusten taikka muodollisesti vahvistettujen luottolimiittien, objektiiviseen arviointiin.

4.69 Rahoitusjärjestelyjen riittävyyden testaamiseksi talletusten vakuusjärjestelmien on käytettävä seuraavia indikaattoreita:

i25: Etukäteen kerättyjen varojen riittävyys ohjeiden kappaleessa 3.27 kuvattuun luokkaan kuulumattomien talletusten vakuusjärjestelmän jäsenlaitosten rahoituksen tarpeen kattamiseksi (ilmoitetaan rahoitusvajeesta kärsivien laitosten absoluuttinen ja suhteellinen määrä ja, jos mahdollista, pienin, suurin ja keskimääräinen rahoitusvaje absoluuttisena arvona ja osuutena rahoituksen tarpeesta) (laadullinen ja määrällinen)

i26: Jälkikäteen kerättävien kannatusmaksujen riittävyys ohjeiden kappaleessa 3.27 kuvattuun luokkaan kuulumattomien talletusten vakuusjärjestelmän jäsenlaitosten rahoituksen tarpeen kattamiseksi, kun etukäteen kerätyt varat eivät ole olleet riittäviä (ilmoitetaan niiden laitosten absoluuttinen ja suhteellinen määrä, joihin liittyy rahoitusvaje, ja, jos mahdollista, pienin, suurin ja keskimääräinen rahoitusvaje absoluuttisena arvona ja osuutena rahoituksen tarpeesta) (laadullinen ja määrällinen)

i27: Vaihtoehtoisten rahoitusjärjestelyjen riittävyys ohjeiden kappaleessa 3.27 kuvattuun luokkaan kuulumattomien talletusten vakuusjärjestelmän jäsenlaitosten rahoituksen tarpeen kattamiseksi, kun etukäteen kerätyt varat ja jälkikäteen kerätyt kannatusmaksut eivät ole olleet riittäviä (niiden laitosten absoluuttinen ja suhteellinen määrä, joihin liittyy rahoitusvaje, ja, jos mahdollista, pienin, suurin ja keskimääräinen rahoitusvaje absoluuttisena arvona ja osuutena rahoituksen tarpeesta) (laadullinen ja määrällinen)

4.70 Kun talletusten vakuusjärjestelmät ilmoittavat indikaattoreita i25, i26 ja i27 koskevia tietoja, niiden on ilmoitettava laadullinen arviointitulos sekä annettava selostus laadullisen arviointituloksen perusteista.

Rahoitusjärjestelyjen käytettävyys

4.71 Toiseksi talletusten vakuusjärjestelmien on arvioitava talletusten vakuusjärjestelmän toimintaan tarvittavan rahoituksen hankintaan käytettävää hallintojärjestelmää ja päätöksentekoprosessia. Talletusten vakuusjärjestelmien on myös arvioitava kykyään käyttää etukäteen kerättyjä varoja muuttamalla sijoitettua omaisuutta rahaksi kriisitilanteen toimintaan sovellettavassa määräajassa.

4.72 Tältä osin talletusten vakuusjärjestelmän korvausskenaarioissa testissä on otettava huomioon määrät, jotka olisivat tosiasiallisesti käytettävissä korvausaikana. Muiden toimintaskenaarioiden osalta talletusten vakuusjärjestelmien on määritettävä ajanjakso, jonka aikana kriisitilanteen toiminta edellyttää osallistumista. Kaikkien skenaarioiden osalta tämä tarkoittaa sijoitettujen käytettävissä olevien rahoitusvarojen ja maksusitoumusten maksuvalmiuden arviointia, myös markkinastressitilanteessa. Talletusten vakuusjärjestelmien on testattava varojensa muuttamista rahaksi joko kokonaisuudessaan tai osittain ja ilmoitettava tämän testin tulokset stressitestien tulosten ilmoittamisen yhteydessä. Jos mahdollista, talletusten vakuusjärjestelmien olisi sovellettava markkinastressiolosuhteita. Kun talletusten vakuusjärjestelmät ilmoittavat tietoja EPV:lle, niiden on kuvattava testiin sovellettuja oletuksia/olosuhteita, kuten esimerkiksi ilmoitettava, sovelsivatko ne markkinastressiolosuhteita, ja jos sovelsivat, annettava tästä lisätietoja.

4.73 Tämän lisäksi talletusten vakuusjärjestelmien on testattava jälkikäteen kerättävien kannatusmaksujen keräämistä ja vaihtoehtoisten rahoitusjärjestelyjen tekemistä etukäteen kerättyjen varojen määrästä riippumatta. Kyseisen arvioinnin toteuttamiseksi talletusten vakuusjärjestelmät voivat suorittaa maksukyvyttömyyttä simuloivia testiprosesseja yhdellä valitulla luottolaitoksella tai suorittaa useita testejä eri oletuksilla (kuten erillisiä testejä kullekin mahdolliselle rahoituslähteelle). Näiden testiprosessien suorittamiseen valittava luottolaitos ei saa kuulua ohjeiden kappaleessa 3.27 kuvattuun luokkaan. Mikäli talletusten vakuusjärjestelmä valitsee yhden luottolaitoksen sekä operatiivisen kapasiteetin että rahoituskapasiteetin arviointiin, talletusten vakuusjärjestelmän on varmistettava, että se valitsee luottolaitoksen, jonka tallettajien lukumäärä vastaa vähintään kappaleessa 3.27 kuvattuun luokkaan kuulumattomien järjestelmään kuuluvien luottolaitosten toista kvartiilia. Talletusten vakuusjärjestelmien on ilmoitettava EPV:lle anonymisoidusti testiin valitun luottolaitoksen ominaispiirteet.

4.74 Mikäli kansallisessa lainsäädännössä määritetään tietty järjestys, jossa käytettävissä olevia rahoitusvaroja, jälkikäteen kerättäviä kannatusmaksuja ja vaihtoehtoisia rahoitusjärjestelyjä tulee käyttää ja ehdyttää, sovellettavat säännöt on otettava huomioon stressitestin suunnittelussa.

4.75 Mikäli talletusten vakuusjärjestelmällä on käytössä järjestelyjä, joilla se saa hankittua vaihtoehtoista rahoitusta useammasta kuin yhdestä lähteestä (kuten esimerkiksi kaupallinen laina tai laina valtiolta), talletusten vakuusjärjestelmän pitää testata vähintään yhdestä lähteestä saatavien varojen käyttämistä tietyllä stressitestausjaksolla. Talletusten vakuusjärjestelmä voi arvioida muita vaihtoehtoisen rahoituksen lähteitä seuraavilla jaksoilla.

4.76 Talletusten vakuusjärjestelmien on arvioitava aikaa, joka kuluu rahoituksen saamiseen jälkikäteen kerättävistä varoista ja vaihtoehtoisista rahoitusjärjestelyistä. Kun talletusten vakuusjärjestelmät ilmoittavat tietoja EPV:lle, niiden on myös ilmoitettava toimintaan tarvittavien varojen hankintaan sovellettava määräaika. Talletusten vakuusjärjestelmien pitäisi myös arvioida jälkikäteen kerättävien kannatusmaksujen keräämiseen ja vaihtoehtoisten rahoitusjärjestelyjen käyttöön tarkoitettuja siirtokanavia esimerkiksi simuloimalla kaikkien tai joidenkin varojen tosiasiallista siirtämistä talletusten vakuusjärjestelmään tai tekemällä tarvittavista sisäisistä prosesseista asiakirjatarkastuksia. Kuitenkin, mikäli jälkikäteen ja etukäteen kerättävien kannatusmaksujen keräämiseen käytetään samoja siirtokanavia, talletusten vakuusjärjestelmät voivat testata näitä siirtokanavia joko etukäteen tai jälkikäteen kerättävien kannatusmaksujen osalta. Mikäli etukäteen tai jälkikäteen kerättäviä kannatusmaksuja on kerätty meneillään olevan stressitestausjakson aikana, talletusten vakuusjärjestelmien ei pidä testata siirtokanavia erikseen vaan kerrottava todellisista kokemuksista.

4.77 Rahoitusjärjestelyjen käytettävyyden testaamiseksi talletusten vakuusjärjestelmien on käytettävä seuraavia indikaattoreita:

i28: Talletusten vakuusjärjestelmän toimintaan tarvittavan rahoituksen hankintaan käytettävän talletusten vakuusjärjestelmän hallintojärjestelmän ja päätöksentekoprosessin laatuarvio (laadullinen)

i29: Arvio talletusten vakuusjärjestelmän kyvystä käyttää etukäteen kerättyjä varoja muuttamalla rahaksi niitä käytettävissä olevia rahoitusvaroja, jotka on sijoitettu kriisitilanteen toimintaan sovellettavassa määräajassa (määrällinen, tukena laadullinen)

i30: Arvio talletusten vakuusjärjestelmän kyvystä kerätä jälkikäteen kerättäviä kannatusmaksuja kriisitilanteen toimintaan sovellettavassa määräajassa (määrällinen, tukena laadullinen)

i31: Arvio talletusten vakuusjärjestelmän kyvystä käyttää vaihtoehtoisia rahoitusjärjestelyjä kriisitilanteen toimintaan sovellettavassa määräajassa (määrällinen, tukena laadullinen)

4.78 Kun talletusten vakuusjärjestelmät ilmoittavat indikaattoria i28 koskevia tietoja, niiden on ilmoitettava laadullinen arviointitulos sekä esitettävä selostus laadullisen arviointituloksen perusteista.

4.79 Kun talletusten vakuusjärjestelmät ilmoittavat indikaattoria i29 koskevia tietoja, niiden on ilmoitettava laadullinen arviointitulos, josta ilmenee, päästiinkö etukäteen kerättyjä varoja käyttämään toimintaan sovellettavassa määräajassa, sekä annettava selostus tämän laadullisen arviointituloksen perusteista ja ilmoitettava etukäteen kerättyjen varojen käyttöön tarvittava aika työpäivinä ja testattuun kriisitilanteen toimintaan sovellettava määräaika työpäivinä (laadullinen ja määrällinen).

4.80 Kun talletusten vakuusjärjestelmät ilmoittavat indikaattoria i30 koskevia tietoja, niiden on ilmoitettava laadullinen arviointitulos, josta ilmenee, kerättiinkö jälkikäteen kerätyt kannatusmaksut kriisitilanteen toimintaan sovellettavassa määräajassa, sekä annettava selostus tämän laadullisen arviointituloksen perusteista ja ilmoitettava jälkikäteen kerättyjen kannatusmaksujen keruuseen tarvittava aika työpäivinä ja testattuun toimintaan sovellettava määräaika työpäivinä (laadullinen ja määrällinen).

4.81 Kun talletusten vakuusjärjestelmät ilmoittavat indikaattoria i31 koskevia tietoja, niiden on ilmoitettava laadullinen arviointitulos, josta ilmenee se, käytettiinkö vaihtoehtoisia rahoitusjärjestelyjä kriisitilanteen toimintaan sovellettavassa määräajassa, sekä annettava selostus asianomaisen laadullisen arviointituloksen perusteista ja ilmoitettava vaihtoehtoisten rahoitusjärjestelyjen käyttöön tarvittava aika työpäivinä ja testattuun toimintaan sovellettava määräaika työpäivinä (laadullinen ja määrällinen).

Kapasiteetti osallistua kriisinratkaisuun, estää maksukyvyttömyys ja osallistua maksukyvyttömyysmenettelyihin

4.82 Talletusten vakuusjärjestelmien on arvioitava operatiivista ja rahoituskapasiteettiaan osallistua kriisinratkaisuun ja käyttää tarpeen vaatiessa niiden käytettävissä olevia rahoitusvaroja sellaisten toimien toteuttamiseen, jotka liittyvät kappaleessa 3.2 tarkoitettuihin maksukyvyttömyyden estämistä koskeviin toimintoihin ja maksukyvyttömyysmenettelyihin osallistumiseen.

4.83 Talletusten vakuusjärjestelmien on käytettävä tapauksen mukaan määriteltäviä indikaattoreita tämän ohjeen mukaisesti suoritettavassa asianmukaisessa keskeisessä testissä. Ne talletusten vakuusjärjestelmät, jotka suorittavat kriisinratkaisuun osallistumiseen, maksukyvyttömyyden estämiseen ja maksukyvyttömyysmenettelyihin osallistumiseen liittyviä keskeisiä testejä, voivat käyttää aiemmassa korvaustoiminnon stressitestissä sovellettuihin indikaattoreihin perustuvia asianmukaisia tuloksia ja päätelmiä. Näiden aiemmin saatujen tulosten tulisi perustua korvaustoiminnon stressitestiin, joka on suoritettu meneillään olevalla stressitestausjaksolla (jos mahdollista) tai viimeisimmällä talletusten vakuusjärjestelmän loppuun suorittamalla stressitestausjaksolla. Kun talletusten vakuusjärjestelmät hyödyntävät aiemmin saatuja tuloksia, niiden tulisi harkita, pitäisikö tuloksia täydentää lisäarvioinneilla, jotka koskisivat nimenomaisesti kriisinratkaisuun osallistumista, maksukyvyttömyyden estämistä tai osallistumista maksukyvyttömyysmenettelyihin.

Erityisindikaattorit

4.84 Talletusten vakuusjärjestelmien on käytettävä seuraavia indikaattoreita testatakseen kapasiteettiaan osallistua kriisinratkaisuun, estää maksukyvyttömyystilanteita ja osallistua maksukyvyttömyysmenettelyihin:

i32: Kriisinratkaisun osalta aika, joka kuluu kriisinratkaisuviranomaisen pyynnöstä rahoitusosuuden maksamiseen (laadullinen ja määrällinen)

i33: Maksukyvyttömyyden estämisen osalta aika (arvio ajasta), joka kuluu talletusten vakuusjärjestelmän toiminnan suorittamiseen (vapaaehtoinen – laadullinen ja määrällinen)

i34: Maksukyvyttömyyden estämisen osalta sellaisten menettelyjen ja voimavarojen laadun arviointi, jotka talletusten vakuusjärjestelmä on ottanut käyttöön sen varmistamiseksi, että toimenpiteiden kustannukset eivät ylitä, kuten talletussuojadirektiivin 11 artiklan 3 kohdan c alakohdassa säädetään, talletusten vakuusjärjestelmän lakisääteisen tai sopimusperusteisen toimeksiannon täyttämisen kustannuksia (laadullinen) i35: Maksukyvyttömyyden estämisen osalta sellaisten menettelyjen ja voimavarojen laadun arviointi, jotka talletusten vakuusjärjestelmä on ottanut käyttöön talletussuojadirektiivin 11 artiklan 3 kohdan d alakohdan mukaisesti tehostaakseen luottolaitoksen riskien valvontaa ja laajentaakseen tarkistusoikeuksiaan (laadullinen)

i36: Maksukyvyttömyyden estämisen osalta laadunarviointi talletusten vakuusjärjestelmän kyvystä suorittaa ylimääräisiä kannatusmaksuja talletussuojadirektiivin 11 artiklan 5 kohdan mukaisesti (laadullinen)

i37: Maksukyvyttömyysmenettelyihin osallistumisen osalta aika, joka kuluu talletusten vakuusjärjestelmän kriisitilanteen toiminnan suorittamiseen (laadullinen ja määrällinen)

i38: Maksukyvyttömyysmenettelyihin osallistumisen osalta sellaisten sisäisten menettelyjen ja voimavarojen laadun arviointi, jotka talletusten vakuusjärjestelmä on ottanut käyttöön varmistaakseen, että talletusten vakuusjärjestelmälle aiheutuvat kustannukset eivät talletussuojadirektiivin 11 artiklan 6 kohdan mukaisesti ylitä nettokorvauksen määrää suojatuille tallettajille (laadullinen)

4.85 Ohjeessa 2 tarkoitetussa suunnitteluvaiheessa ja indikaattorilla i32 mitattavan alueen arvioimiseksi talletusten vakuusjärjestelmien on sovittava kriisinratkaisuviranomaisten kanssa yhdessä siitä, miten määritellään aikataulu, jossa kriisinratkaisuun suoritettava rahoitusosuus on maksettava, jotta kriisinratkaisuviranomainen pystyy toteuttamaan kriisinratkaisutoimenpiteet. Tämä aikataulu voi vaihdella käytetyn skenaarion/kriisinratkaisuvälineen mukaan. EPV myös kannustaa talletusten vakuusjärjestelmiä ja kriisinratkaisuviranomaisia yhteistyöhön kriisinratkaisuskenaarioihin osallistumista koskevien stressitestien suunnittelussa ja suorittamisessa, esimerkiksi järjestämään yhteisen testin. Kun talletusten vakuusjärjestelmät ilmoittavat indikaattoria i32 koskevia tietoja, niiden on ilmoitettava laadullinen arviointitulos, josta ilmenee, siirrettiinkö varat sovellettavan määräajan kuluessa, sekä esitettävä selostus laadullisen arviointituloksen perusteista ja ilmoitettava siirtoon tarvittava aika ja testissä sovellettu määräaika (määrällinen).

4.86 Indikaattorin i33 soveltaminen on vapaaehtoista. Kun talletusten vakuusjärjestelmät päättävät soveltaa indikaattoria i33, niiden täytyy sopia yhdessä asianmukaisten viranomaisten kanssa sen aikataulun määrittelystä, jossa toimenpiteet on suoritettava. Talletusten vakuusjärjestelmät voivat myös määrittää tämän aikataulun, mikäli tämä annetaan sille tehtäväksi. Talletusten vakuusjärjestelmien on otettava huomioon aiemmat todelliset kokemukset, jos sellaisia on. Tämä aikataulu voi vaihdella käytetyn skenaarion/toimenpiteen mukaan. Näin ollen talletusten vakuusjärjestelmä voi laatia aika-arvion yhden mahdollisen skenaarion perusteella. Asianmukainen alkupiste kuluvan ajan mittaamiseen riippuu sovellettavasta kansallisesta kehyksestä. Tämä alkupiste voi olla muun muassa luottolaitoksen, nimetyn viranomaisen tai valvontaviranomaisen esittämä pyyntö. Kun talletusten vakuusjärjestelmät ilmoittavat indikaattoria i33 koskevia tietoja, niiden on täsmennettävä alkupiste, josta alkaen kuluvaa aikaa mitataan, ja syyt tämän alkupisteen valitsemiseen. Talletusten vakuusjärjestelmien on myös ilmoitettava testin keskeiset oletukset.

4.87 Kun talletusten vakuusjärjestelmät soveltavat indikaattoria i35, niiden kannattaa harkita valvontaviranomaisten mukaan ottamista talletussuojadirektiivin 11 artiklan 3 kohdan d alakohdan ja sovellettavien kansallisten säännösten mukaisesti. Siinä tapauksessa talletusten vakuusjärjestelmien tulisi keskittyä arvioinnissaan vain sisäisiin toimiin, joita ne voivat toteuttaa.

4.88 Kun talletusten vakuusjärjestelmät soveltavat indikaattoria i36, niiden tulee keskittyä erityisiin prosesseihin, joita ne ovat voineet ottaa käyttöön talletussuojadirektiivin 11 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Jos mitään erityisiä prosesseja ei ole otettu käyttöön, talletusten vakuusjärjestelmien on ainoastaan ilmoitettava tämä havainto.

4.89 Kun talletusten vakuusjärjestelmät soveltavat indikaattoria i37, niiden täytyy sopia yhdessä asianmukaisten viranomaisten kanssa sen aikataulun määrittelystä, jossa toimenpiteet on suoritettava. Talletusten vakuusjärjestelmät voivat myös määrittää tämän aikataulun, mikäli tämä annetaan sille tehtäväksi. Talletusten vakuusjärjestelmien on otettava huomioon aiemmat todelliset kokemukset, jos sellaisia on. Tämä aikataulu voi vaihdella käytetyn skenaarion/toimenpiteen mukaan. Asianmukainen alkupiste kuluvan ajan mittaamiseen riippuu sovellettavasta kansallisesta kehyksestä. Tämä alkupiste voi olla muun muassa luottolaitoksen, nimetyn viranomaisen tai valvontaviranomaisen esittämä pyyntö.

4.90 Kun talletusten vakuusjärjestelmät ilmoittavat indikaattoreita i33 ja i37 koskevia tietoja, niiden on ilmoitettava laadullinen arviointitulos, josta ilmenee, toteutettiinko kriisitilanteen toimenpiteet sovellettavassa määräajassa, sekä annettava selostus laadullisen arviointituloksen perusteista ja ilmoitettava tarvittu aika ja testissä sovellettu määräaika (määrällinen). Talletusten vakuusjärjestelmien on myös ilmoitettava alkupiste, josta kuluvaa aikaa mitataan, ja syyt tämän alkupisteen valitsemiseen. Kun talletusten vakuusjärjestelmät ilmoittavat indikaattoria i38 koskevia tietoja, niiden on täsmennettävä, onko (aiempien todellisten kokemusten yhteydessä tai valmiuden ylläpitämiseksi) otettu käyttöön kansallisten säännösten mukaisia menettelyjä, joilla pyritään tunnistamaan mahdollinen ostaja, joka ottaisi haltuunsa siirretyt suojatut talletukset.

4.91 Kun talletusten vakuusjärjestelmät ilmoittavat indikaattoreita i34, i35, i36 ja i38 koskevia tietoja, niiden on ilmoitettava laadullinen arviointitulos sekä esitettävä selostus laadullisen arviointituloksen perusteista.

Muut sovellettavat indikaattorit

4.92 Kappaleessa 4.84 esitettyjen erityisindikaattorien lisäksi talletusten vakuusjärjestelmien on käytettävä seuraavia indikaattoreita, joita myös sovelletaan niiden korvaustoiminnon testaamiseen. 4.93 Kriisinratkaisuun osallistumista koskevan kapasiteettinsa testaamiseen talletusten vakuusjärjestelmien on käytettävä seuraavia edellä mainittuja indikaattoreita: i5, i6, i7, i8, i28, i29, i30 ja i31.

4.94 Kun talletusten vakuusjärjestelmät soveltavat näitä indikaattoreita tähän tarkoitukseen, niiden on syytä huomioida, että talletusten vakuusjärjestelmän kriisinratkaisua varten suoritettava rahoitusosuus voidaan joutua suorittamaan lyhyemmässä ajassa kuin siinä määräajassa, jota sovelletaan korvattavan määrän asettamiseen tallettajien saataville.

4.95 Kun talletusten vakuusjärjestelmät soveltavat indikaattoreita i6 ja i7, niiden on arvioitava lisähenkilöstön, -määrärahojen ja muiden lisävoimavarojen riittävyyttä rahoitusosuuden suorittamiseen kriisinratkaisumenettelyjen tarpeita vastaavassa aikataulussa. Talletusten vakuusjärjestelmien pitää sopia, miten tämä aikataulu määritellään, yhdessä kriisinratkaisuviranomaisten kanssa. Aikataulu voi vaihdella käytetyn skenaarion ja kriisinratkaisuvälineen mukaan.

4.96 Talletusten vakuusjärjestelmien on sovellettava indikaattoria i8 vain silloin, jos ne käyttävät muita kuin korvaustoiminnon yhteydessä käyttämiään tietojärjestelmiä. Kun talletusten vakuusjärjestelmät soveltavat indikaattoria i8, niiden on arvioitava niiden tietojärjestelmien turvallisuutta, jotka ovat kriittisiä sen kannalta, että kriisinratkaisuun pystytään osallistumaan oikea-aikaisesti.

4.97 Kun talletusten vakuusjärjestelmät soveltavat indikaattoria i28, niiden on huomioitava ne kansalliset oikeudelliset, sopimusperusteiset tai lakisääteiset säännökset (mikäli sellaisia on), jotka liittyvät talletusten vakuusjärjestelmien hallinto- ja päätöksentekoprosessiin erityisesti kriisinratkaisuun osallistumisen yhteydessä.

4.98 Maksukyvyttömyystilanteiden estämistä koskevan kapasiteettinsa testaamiseen talletusten vakuusjärjestelmien on käytettävä seuraavia edellä mainittuja indikaattoreita: i5, i6, i7, i8, i28 ja i29.

4.99 Silloin, kun talletusten vakuusjärjestelmät soveltavat indikaattoria i6, niiden on arvioitava olemassa olevan henkilöstön riittävyyttä talletussuojadirektiivin 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun talletusten vakuusjärjestelmän toiminnan kustannusten määrittämiseen.

4.100 Silloin, kun talletusten vakuusjärjestelmät soveltavat indikaattoria i7, niiden on arvioitava lisähenkilöstön riittävyyttä talletussuojadirektiivin 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun talletusten vakuusjärjestelmän toiminnan kustannusten määrittämiseen.

4.101 Talletusten vakuusjärjestelmien on sovellettava indikaattoria i8 vain silloin, jos ne käyttävät muita kuin korvaustoiminnon yhteydessä käyttämiään tietojärjestelmiä. Silloin, kun talletusten vakuusjärjestelmät soveltavat indikaattoria i8, niiden on arvioitava niiden tietojärjestelmien turvallisuutta, jotka ovat kriittisiä talletussuojadirektiivin 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun talletusten vakuusjärjestelmän toiminnan kustannusten määrittämisen kannalta. 4.102 Kun talletusten vakuusjärjestelmät soveltavat indikaattoria i28, niiden on huomioitava ne kansalliset oikeudelliset, sopimusperusteiset tai lakisääteiset säännökset (mikäli sellaisia on), jotka liittyvät talletusten vakuusjärjestelmien hallinto- ja päätöksentekoprosessiin erityisesti maksukyvyttömyyden estämisen yhteydessä.

4.103 Maksukyvyttömyystilanteiden estämistä koskevan kapasiteettinsa testaamiseksi talletusten vakuusjärjestelmät voivat tämän lisäksi vapaavalintaisesti soveltaa indikaattoreita i30 ja i31 sovellettavien kansallisten säännösten mukaisesti.

4.104 Maksukyvyttömyysmenettelyihin osallistumista koskevan kapasiteettinsa testaamiseen talletusten vakuusjärjestelmien on käytettävä seuraavia edellä mainittuja indikaattoreita: i5, i6, i7, i8, i28 ja i29.

4.105 Silloin, kun talletusten vakuusjärjestelmät soveltavat indikaattoria i7, niiden on arvioitava lisähenkilöstön riittävyyttä talletussuojadirektiivin 11 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun talletusten vakuusjärjestelmän toiminnan kustannusten määrittämiseen.

4.106 Talletusten vakuusjärjestelmien on sovellettava indikaattoria i8 vain silloin, jos ne käyttävät muita kuin korvaustoiminnon yhteydessä käyttämiään tietojärjestelmiä. Silloin, kun talletusten vakuusjärjestelmät soveltavat indikaattoria i8, niiden on arvioitava niiden tietojärjestelmien turvallisuutta, jotka ovat kriittisiä talletussuojadirektiivin 11 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun talletusten vakuusjärjestelmän kriisitilanteen toiminnan kustannusten määrittämisen kannalta.

4.107 Kun talletusten vakuusjärjestelmät soveltavat indikaattoria i28, niiden on huomioitava ne kansalliset oikeudelliset, sopimusperusteiset tai lakisääteiset säännökset (mikäli sellaisia on), jotka liittyvät talletusten vakuusjärjestelmien hallinto- ja päätöksentekoprosessiin erityisesti maksukyvyttömyysmenettelyihin osallistumisen yhteydessä.

4.108 Maksukyvyttömyysmenettelyihin osallistumista koskevan kapasiteettinsa testaamiseksi talletusten vakuusjärjestelmät voivat tämän lisäksi vapaavalintaisesti soveltaa indikaattoreita i30 ja i31 sovellettavien kansallisten säännösten mukaisesti.

Lisästressiskenaariot ja lisäindikaattorit

Lisästressiskenaariot

4.109 Talletusten vakuusjärjestelmien tulee harkita monimutkaisuuden ja stressin lisäämistä yhdessä tai useammassa keskeisessä testissä siten, että valittuun keskeiseen testiin lisätään ”erityisskenaario”, johon liittyy vakavia haasteita toiminn an jatkuvuudelle tai ulkoisia olosuhteita, jotka synnyttävät lisästressiä talletusten vakuusjärjestelmälle tämän toimintojen suorittamisessa.

4.110 Esimerkkeinä tämänkaltaisista skenaarioista voidaan mainita muun muassa seuraavat tapaukset: tilanne, jossa talletusten vakuusjärjestelmällä on useita korvausprosesseja samaan aikaan, talouden stressitilanne ja kyvyttömyys muuttaa varoja rahaksi tai saada varoja markkinoilta, tietotekniset/operatiiviset ongelmat talletusten vakuusjärjestelmässä tai maksukyvyttömässä luottolaitoksessa, talletusten vakuusjärjestelmän toimintoihin vaikuttavat ulkoiset olosuhteet, kuten epidemia/pandemia, sähkökatkos, internetyhteyksien katkeaminen ja lakko. Kun talletusten vakuusjärjestelmät ilmoittavat tietoja EPV:lle, niiden on kuvattava testin rakennetta ja valittua skenaariota.

4.111 Kun talletusten vakuusjärjestelmät soveltavat tällaista lisästressiskenaariota, niiden on käytettävä seuraavaa indikaattoria:

i39: Talletusten vakuusjärjestelmän kyky selviytyä toiminnan jatkuvuuteen liittyvistä haasteista tai lisästressiä synnyttävistä ulkoisista olosuhteista sen toimintojen suorittamisessa (laadullinen)

Oma-aloitteisesti kehitetyt alueet ja indikaattorit

4.112 Talletusten vakuusjärjestelmät voivat vapaaehtoisesti kehittää omaan aloitteeseensa perustuvia lisäindikaattoreita sellaisten alueiden arvioimiseen, joita ei käsitellä näissä ohjeissa. Talletusten vakuusjärjestelmä voi lisätä tällaisia lisäindikaattoreita voimavarojensa arvioimisen kannalta merkityksellisiksi katsomiensa seikkojen osalta. Tällaisia indikaattoreita arvioidaan sovellettavan stressitestausjakson aikana. Tämä on vapaavalintainen vaihtoehto. Vaihtoehdon tarkoituksena on antaa talletusten vakuusjärjestelmille mahdollisuus testata ja ilmoittaa joustavasti seikkoja, joita ne pitävät merkityksellisinä oman tilanteensa kannalta. Tällaisten alueiden sisällyttäminen EPV:lle toimitettaviin stressitestiraportteihin antaa EPV:lle ja muille talletusten vakuusjärjestelmille eväitä huomioida tällaisia seikkoja tulevissa vertaisarvioinneissa.

4.113 Kun talletusten vakuusjärjestelmät ilmoittavat tällaisia indikaattoreita koskevia tietoja, niiden on ilmoitettava laadullinen arviointitulos sekä esitettävä selostus laadullisen arviointituloksen perusteista ja, mikäli mahdollista, määrällisiä tietoja.

⁶ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338).

⁷ EBA/GL/2016/02.

⁸ Talletussuojadirektiivin 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

⁹ Ks. komission direktiivin 2014/59/EU 104 artiklan 4 kohdan ja 115 artiklan nojalla antama delegoitu säädös.

Yksittäisten indikaattorien arviointijärjestelmä

5.1 Kun talletusten vakuusjärjestelmät arvioivat kriisivalmiuttaan näihin ohjeisiin sisällytetyillä eri indikaattoreilla, niiden tulee käyttää seuraavaa arviointijärjestelmää.

5.2 Stressitestauksella on kaksi tarkoitusta, talletusten vakuusjärjestelmän kriisivalmiuden arviointi ja puutteiden tai ”parannettavien alueiden” tunnistaminen talletusten vakuusjär jestelmän järjestelmien parantamiseksi. Siksi talletusten vakuusjärjestelmän odotetaan ja toivotaan tunnistavan tällaisia parannettavia alueita, kun se suorittaa stressitestiprosessejaan. Näin ollen talletusten vakuusjärjestelmien on ilmoitettava yksittäisten indikaattoreiden soveltamisen perusteella laadullinen arviointitulos seuraavista vaihtoehtoisista luokista:

1) Talletusten vakuusjärjestelmä ei ole havainnut lainkaan parannettavia alueita tai on havainnut vain joitain parannettavia alueita, joilla ei todennäköisesti ole vaikutusta talletusten vakuusjärjestelmän kykyyn suoriutua tehtävistään talletussuojadirektiivin edellytysten mukaisesti.

2) Talletusten vakuusjärjestelmä on havainnut merkittävän määrän parannettavia alueita, mutta tällaisilla parannettavilla alueilla ei todennäköisesti ole vaikutusta talletusten vakuusjärjestelmän kykyyn suoriutua tehtävistään talletussuojadirektiivin edellytysten mukaisesti esimerkiksi siksi, että tällaiset puutteet ovat yksittäisiä ja/tai niihin voidaan puuttua helposti siellä, missä niitä ilmenee.

3) Talletusten vakuusjärjestelmä on havainnut vain joitain parannettavia alueita, mutta nämä parannettavat alueet ovat omiaan vaikuttamaan talletusten vakuusjärjestelmän kykyyn suoriutua tehtävistään talletussuojadirektiivin edellytysten mukaisesti (näin ollen talletusten vakuusjärjestelmän on ilmoitettava, mitä toimenpiteitä on toteutettu tai on määrä toteuttaa lähitulevaisuudessa, ja mahdolliset seurantatestien tulokset).

4) Talletusten vakuusjärjestelmä on havainnut merkittävän määrän parannettavia alueita, ja nämä parannettavat alueet ovat omiaan vaikuttamaan talletusten vakuusjärjestelmän kykyyn suoriutua tehtävistään talletussuojadirektiivin edellytysten mukaisesti (näin ollen talletusten vakuusjärjestelmän on ilmoitettava, mitä toimenpiteitä on toteutettu tai on määrä toteuttaa lähitulevaisuudessa, ja mahdolliset seurantatestien tulokset).

5.3 Laadullisia arviointituloksia on täydennettävä määrällisillä tiedoilla ja selostuksella ilmoitetun tuloksen perusteista silloin, kun ilmoituslomakkeessa sitä pyydetään. Yksittäisistä indikaattoreista talletusten vakuusjärjestelmän kriisivalmiuteen sen lakisääteisten toimintojen suorittamisessa

5.4 Kun talletusten vakuusjärjestelmät arvioivat kriisivalmiuttaan keskeisissä testeissä arvioitujen lakisääteisten toimintojensa osalta, niiden tulee käyttää seuraavaa arviointijärjestelmää.

5.5 Talletusten vakuusjärjestelmien on ilmoitettava kunkin keskeisen testin osalta, arvioivatko ne kriisivalmiutensa ”riittäväksi” vai ”riittämättömäksi”.

• • ”R iittävä kriisivalmius ” tarkoittaa, että talletusten vakuusjärjestelmä kykenee suorittamaan asianomaisessa keskeisessä testissä arvioidun toiminnon, joka on uskottu sen hoidettavaksi direktiivien 2014/49/EU ja 2014/59/EU mukaisesti.
• • ”Riittämätön kriisivalmius ” tarkoittaa sitä, että talletusten vakuusjärjestelmä ei kykene suorittamaan asianomaisessa keskeisessä testissä arvioitua toimintoa, joka on uskottu sen hoidettavaksi direktiivien 2014/49/EU ja 2014/59/EU mukaisesti.

5.6 Talletusten vakuusjärjestelmien on täydennettävä tätä arviota selostuksilla ilmoitettujen tulosten perusteista.

5.7 Jos talletusten vakuusjärjestelmälle on säädetty tietty talletussuojadirektiivin alainen tehtävä, mutta se ei suorittanut tähän talletusten vakuusjärjestelmän tehtävään sovellettavaa keskeistä testiä, talletusten vakuusjärjestelmän on ilmoitettava tästä seikasta ilmoituslomakkeen asianmukaisessa kentässä maininnalla ”testaamaton alue” ja selostettava syyt siihen, että kyseistä aluetta ei ole arvioitu.

Yleisen kriisivalmiuden arviointijärjestelmä

5.8 Kun talletusten vakuusjärjestelmät arvioivat yleistä kriisivalmiuttaan, niiden on käytettävä seuraavaa arviointijärjestelmää.

5.9 Talletusten vakuusjärjestelmien on ilmoitettava, onko niiden yleinen kriisivalmius niiden täyden lakisääteisen toimeksiannon suorittamisessa ”riittävä” vai ”riittämätön”:

• • ”Riittävä kriisivalmius ” tarkoittaa, että talletusten vakuusjärjestelmä kykenee suorittamaan kaikki ne toiminnot, jotka on uskottu sen hoidettaviksi direktiivien 2014/49/EU ja 2014/59/EU mukaisesti.
• • ”Riittämätön kriisivalmius ” tarkoittaa, että talletusten vakuusjärjestelmä ei kykene suorittamaan yhtä tai useampaa niistä toiminnoista, jotka on uskottu sen hoidettaviksi direktiivien 2014/49/EU ja 2014/59/EU mukaisesti.

5.10 Talletusten vakuusjärjestelmien on täydennettävä tätä arviota selostuksilla ilmoitettujen tulosten perusteista.

6.1 Mikäli mahdollista, ilmoituslomakkeeseen on sisällytettävä tulokset vähintään yhdeltä talletusten vakuusjärjestelmän kokonaisuudessaan suorittamalta stressitestausjaksolta.

6.2 Talletusten vakuusjärjestelmien on ilmoitettava liitteessä 1 esitetyt tiedot EPV:lle siihen päivään mennessä, jonka EPV ilmoittaa sitten, kun se on selvillä, vertaisarviointien suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Toista vertaisarviointia varten, joka EPV:n on määrä julkaista 16. kesäkuuta 2025 mennessä, talletusten vakuusjärjestelmien tulee ilmoittaa tuloksensa EPV:lle 16. kesäkuuta 2024 mennessä. Myöhempien stressitestaus- ja raportointijaksojen osalta EPV ilmoittaa seuraavat tietojen ilmoittamiselle asetetut määräajat EPV:n tulevissa vertaisarvioinneissa tai muilla keinoin.

6.3 Talletusten vakuusjärjestelmien on käytettävä tietojen ilmoittamiseen liitteessä 1 esitettyä ilmoitusmallia ja EPV:n käyttöön tarjoamia siirtokanavia.

6.4 Talletusten vakuusjärjestelmien on noudatettava näitä ohjeita, kun ne täyttävät ilmoituslomaketta:

• • Talletusten vakuusjärjestelmien on ilmoitettava laadullinen arviointitulos (1 – 4) kullekin indikaattorille (laadullinen) sekä esitettävä selostus laadullisen arviointituloksen perusteista. Jos mahdollista, talletusten vakuusjärjestelmien pitäisi myös esittää määrällistä tietoa arviointituloksen tueksi ja vertailutietoa tulevia vertaisarviointeja varten (määrällinen).
• • Kun laadullisen arviointituloksen lisäksi edellytetään määrällistä tietoa, talletusten vakuusjärjestelmien on noudatettava ohjeissa ja ilmoituslomakkeessa annettuja ohjeita esimerkiksi mittayksiköistä.
• • Mikäli talletusten vakuusjärjestelmä ei ole arvioinut jotain tiettyä aluetta, talletusten vakuusjärjestelmän on ilmoitettava tästä maininnalla ”testaamaton alue” ilmoituslomakkeen asianomaisessa kentässä. Tämän lisäksi talletusten vakuusjärjestelmän pitää sisällyttää ilmoitukseensa kirjallinen lausunto, jossa kuvataan, miksi tiettyä aluetta ei ole arvioitu.
• • SCV-tiedostojen testien osalta todetaan, että jos talletusten vakuusjärjestelmä on suorittanut useita SCV-tiedostojen testejä yhdelle luottolaitokselle, tämä lasketaan yhdeksi yksittäiseksi laitokseksi silloin, kun ilmoitetaan yksittäisten testattujen laitosten lukumäärä.