|
+Ohje 3: Keskeiset testit |
Ohje 3: Keskeiset testit3.1 Jotta voidaan kattavasti arvioida talletusten vakuusjärjestelmien valmiutta toimia tehokkaasti laitoksen maksukyvyttömyystilanteessa, talletusten vakuusjärjestelmien on suoritettava keskeiset testit tämän ohjeen määräysten mukaisesti. Keskeisten testien piiriin kuuluvat talletusten vakuusjärjestelmien toiminnot 3.2 EPV:n vertaisarviointia varten talletusten vakuusjärjestelmien pitää suorittaa niille laissa hoidettavaksi annettujen (direktiiveissä 2014/49/EU ja 2014/59/EU, sellaisina kuin ne on otettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, asetettujen) toimivaltuuksien keskeiset testit näiden järjestelmien stressitestausjakson aikana ja ilmoitettava tulokset EPV:lle. Talletusten vakuusjärjestelmän toiminnot ovat tässä yhteydessä seuraavat:
3.3 Lisäksi talletusten vakuusjärjestelmien on suoritettava SCV-tiedostoille säännöllisiä testejä ja ilmoitettava niiden tulokset. SCV-tiedostojen säännölliset testit ovat myös keskeisiä testejä. SCV-tiedostojen säännöllisten testien tuloksia ei pidä sekoittaa SCV-tiedostojen arviointiin korvaustoimintoon nimenomaisesti kohdennetun keskeisen testin yhteydessä. Viimeksi mainitussa tapauksessa SCV-tiedoston arvioinnin tiedot on ilmoitettava osana kyseisen tallettajalle maksettavaa korvausta koskevan keskeisen testin tuloksia. 3.4 Mikäli talletusten vakuusjärjestelmien järjestelmissä tai prosesseissa toteutetaan huomattavia muutoksia stressitestausjakson aikana, talletusten vakuusjärjestelmien pitää testata tietyt keskeiset testit uudelleen meneillään olevan stressitestausjakson aikana, mikäli uudelleentestaus on toteutettavissa tällaisella aikataululla. Jos esimerkiksi talletusten vakuusjärjestelmä muuttaa korvauksen maksumenetelmää vaihtamalla kirjeenvaihtajapankkiin perustuvan menetelmän sähköiseen tilisiirtoon, joka suoritetaan käyttämällä talletusten vakuusjärjestelmän erityistä tietoteknistä alustaa, korvausten maksuprosessit muuttuvat merkittävästi, ja kriisivalmiuden varmistamiseksi talletusten vakuusjärjestelmän on näin ollen testattava korvaustoimintonsa uudelleen niiden ohjeessa 4 kuvattujen indikaattorien osalta, joihin tämä muutos vaikuttaa. 3.5 Keskeisen testin mukaan talletusten vakuusjärjestelmät käyttävät ohjeessa 4 esitettyjä indikaattoreita. Talletusten vakuusjärjestelmien on ilmoitettava edellä mainittujen keskeisten testien tulokset nimetyille viranomaisille ja EPV:lle liitteessä 1 esitetyllä ilmoituslomakkeella. 3.6 Talletusten vakuusjärjestelmien on ilmoitettava EPV:lle ilmoituslomakkeella enintään kolme testiä kunkin keskeisen testin osalta. 3.7 Keskeinen testi on suoritettava päästä päähän -testeinä vähintään kerran kunkin stressitestausjakson aikana. Keskeisen testin muut toistot saman stressitestausjakson aikana voidaan suorittaa sarjana pieniä osatestejä, joilla yhdessä saadaan testattua kaikki kyseiseen tiettyyn keskeiseen testiin liittyvät indikaattorit. Korvaustoiminto 3.8 Talletusten vakuusjärjestelmien on testattava kykyään maksaa korvauksia tallettajille, kuten direktiivin 2014/49/EU 11 artiklan 1 kohdassa säädetään. Yksikään talletusten vakuusjärjestelmä ei saa jättää testaamatta korvaustoimintoa sillä perusteella, että se on testannut jäljempänä kuvattavia kriisinratkaisu- tai maksukyvyttömyyden estämistoimintoja tai että kaikki järjestelmään kuuluvat luottolaitokset kuuluvat kappaleessa 3.27 kuvattuun luokkaan. 3.9 Korvausten maksuskenaariossa talletusten vakuusjärjestelmän on simuloitava yhden tai useamman luottolaitoksen maksukyvyttömyyttä arvioidakseen, olisiko direktiivin 2014/49/EU 7 artiklassa tarkoitettu korvattava määrä tallettajien saatavilla saman direktiivin 8 artiklassa määrättyjen korvausaikojen kuluessa. 3.10 Kun talletusten vakuusjärjestelmä testaa kriisivalmiuttaan korvausten maksamisessa tallettajille, sen on lisäksi arvioitava niiden sisäisten prosessiensa laatua, joilla se kerää ja analysoi SCV-tiedostoja ja pitää yhteyttä asianomaiseen luottolaitokseen voidakseen tarvittaessa pyytää lisätietoja/oikaisuja. Näitä SCV-tiedostoihin liittyviä testejä ei pidä sekoittaa SCV-tiedostojen säännöllisiin rutiiniarviointeihin. 3.11 Ohjeessa 2 tarkoitetun ohjelmakauden aikana talletusten vakuusjärjestelmien on sovellettava ohjeessa 4 kuvattuja korvaustoimintoa koskevia indikaattoreita. Korvaukset rajatylittävässä yhteistyössä 3.12 Jos talletusten vakuusjärjestelmät toimivat talletussuojadirektiivin 14 artiklan mukaisena kotijäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmänä tai vastaanottavan jäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmänä, niiden on simuloitava yhden tai useamman sellaisen luottolaitoksen maksukyvyttömyyttä, jolla on yksi tai useampi sivukonttori toisessa jäsenvaltiossa. 3.13 Talletusten vakuusjärjestelmien on suoritettava tällaiset testit niihin soveltuvissa rooleissa: kotijäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmänä, vastaanottavan jäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmänä tai tarvittaessa molemmissa rooleissa. Talletusten vakuusjärjestelmän on testattava rooliaan vastaanottavan jäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmänä, jos se on jäsenvaltiossa, jossa on vähintään yksi toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevalle luottolaitokselle kuuluva sivukonttori. Talletusten vakuusjärjestelmän on testattava rooliaan kotijäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmänä, jos jollakin niiden jäsenenä olevalla laitoksella on toiseen jäsenvaltioon perustettu sivukonttori. Talletusten vakuusjärjestelmän on testattava molempia rooleja, jos sen tilanteeseen pätevät molemmat mainitut tapaukset. Jos kansallisissa säännöksissä säädetään, että yksi talletusten vakuusjärjestelmä on vastuussa rajatylittävien korvaustoimien hallinnasta muiden samassa jäsenvaltiossa olevien talletusten vakuusjärjestelmien puolesta, vaatimus suorittaa kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmien yhteistyön keskeisiä testejä koskee ainoastaan asianomaista talletusten vakuusjärjestelmää. 3.14 Talletusten vakuusjärjestelmien on mahdollisuuksien mukaan harkittava riskiperusteisen lähestymistavan käyttöä silloin, kun ne valitsevat talletusten vakuusjärjestelmiä kumppaneikseen sellaisen korvausskenaarion testaukseen, johon liittyy rajatylittävää yhteistyötä. Otetaan esimerkki, jossa talletusten vakuusjärjestelmä X on kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion järjestelmä talletusten vakuusjärjestelmälle Y. Talletusten vakuusjärjestelmälle Z se on ainoastaan vastaanottavan jäsenvaltion järjestelmä. Tällöin järjestelmä X voi riskiperusteisen lähestymistavan perusteella päättää suorittaa testin järjestelmälle Y kotijäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmänä ja järjestelmälle Z vastaanottavan jäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmänä. 3.15 Ohjeessa 2 tarkoitetun ohjelmakauden aikana talletusten vakuusjärjestelmien pitää soveltaa niitä ohjeessa 4 kuvattuja indikaattoreita, jotka koskevat nimenomaisesti korvausskenaariota, johon sisältyy kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion välistä yhteistyötä. 3.16 Jos talletusten vakuusjärjestelmä ei pysty suorittamaan tällaista keskeistä testiä, koska mikään toinen talletusten vakuusjärjestelmä ei osallistu järjestelmän kumppanina rajatylittävän yhteistyön testiprosesseihin, tämä on täsmennettävä ilmoituslomakkeessa kappaleen 5.7 mukaisena ”testaamattomana alueena”. Osallistuminen kriisinratkaisuun 3.17 Kriisinratkaisuskenaarioissa oletuksena on oltava se, että kriisinratkaisun kohteeksi asetetun järjestelmään kuuluvan luottolaitoksen tilanne vaatii direktiivin 2014/59/EU mukaista toimintaa ja edellyttää talletusten vakuusjärjestelmän osallistumista rahoitukseen asianomaisen direktiivin 109 artiklan mukaisesti. 3.18 Talletusten vakuusjärjestelmien kriisinratkaisuskenaarioiden mukaiset stressitestit voidaan suorittaa erillisinä testeinä tai osana laajaa kriisinratkaisuviranomaisten johdolla suoritettavaa kriisinratkaisutestiä, kunhan kummassakin tapauksessa testataan ja sovelletaan ohjeessa 4 kuvattuja erityisiä indikaattoreita. 3.19 Mikäli talletusten vakuusjärjestelmän kriisinratkaisuskenaarion mukainen stressitesti suoritetaan erillisenä testinä, talletusten vakuutusjärjestelmän on kuultava kriisinratkaisuviranomaista skenaarion suunnittelussa ja testin toteutuksessa ja pyydettävä sitä osallistumaan testiin. Kriisinratkaisuviranomaisten on tehtävä yhteistyötä talletusten vakuusjärjestelmien kanssa ja annettava niille tarvittavat tiedot joko suoraan tai nimettyjen viranomaisten välityksellä stressitestien suunnittelua ja suoritusta varten. 3.20 Talletusten vakuusjärjestelmästä kriisinratkaisua varten suoritettavan rahoitusosuuden oletetun tason määrityksessä on otettava huomioon direktiivin 2014/59/EU 108 ja 109 artiklassa vahvistetut säännöt ja kriisinratkaisuskenaarioon liittyvään testiin valittujen luottolaitosten profiili. 3.21 Poikkeustapauksissa talletusten vakuusjärjestelmä voi kriisinratkaisuviranomaisen kuulemisen jälkeen pidättyä testaamasta kriisinratkaisuskenaarioita silloin, jos se katsoo, ettei mikään järjestelmään kuuluvista luottolaitoksista kuulu kappaleessa 3.27 kuvattuun luokkaan. Maksukyvyttömyyden estäminen 3.22 Silloin, kun talletusten vakuusjärjestelmä voi direktiivin 2014/49/EU 11 artiklan 3 kohdan nojalla käyttää varoja luottolaitoksen maksukyvyttömyyden estämiseen, sen on suoritettava vähintään kahdentyyppisiä testejä:
3.23 Maksukyvyttömyyden estämiseen liittyvät talletusten vakuusjärjestelmien stressitestit on suoritettava ohjeessa 4 kuvatuilla erityisillä indikaattoreilla. Osallistuminen maksukyvyttömyysmenettelyihin 3.24 Keskeisissä testeissä, jotka koskevat talletusten vakuusjärjestelmien osallistumista maksukyvyttömyysmenettelyihin, on oletettava tilanne, jossa kriisitilanteen toimintaa edellytetään direktiivin 2014/49/EU 11 artiklan 6 kohdan mukaisesti siksi, että säilytettäisiin tallettajien mahdollisuus käyttää suojattuja talletuksia kansallisten maksukyvyttömyysmenettelyjen yhteydessä. 3.25 Maksukyvyttömyysmenettelyihin osallistumiseen liittyvät talletusten vakuusjärjestelmien stressitestit on suoritettava ohjeessa 4 kuvatuilla erityisillä indikaattoreilla. Keskeisiin testeihin mukaan otettavien järjestelmään kuuluvien luottolaitosten valitseminen 3.26 Keskeisten testien suorittamiseksi talletusten vakuusjärjestelmän on valittava yksi tai useampi sen järjestelmään kuuluva luottolaitos, jonka profiili on asianmukainen testin suunniteltuun painopisteeseen ja muiden muassa toimintojen tyyppiin, skenaarion vaativuuteen ja monimutkaisuuteen ja sen maantieteelliseen laajuuteen nähden. 3.27 Talletusten vakuusjärjestelmän on valittava yksi tai useampi asianmukaiseksi arvioitu järjestelmään kuuluva luottolaitos kriisinratkaisuun osallistumista koskevaan testaukseen. Talletusten vakuusjärjestelmän on harkittava yhden tai useamman järjestelmään kuuluvan luottolaitoksen valitsemista kriisinratkaisuviranomaisten kuulemisen perusteella. Keskeisten testien vaativuus ja monimutkaisuus 3.28 Talletusten vakuusjärjestelmien on suoritettava keskeisiä testejä eri vaativuus- ja monimutkaisuustasoilla. EPV kuitenkin tiedostaa, että testien monimutkaisuutta ja vaativuutta voidaan kasvattaa vain tiettyyn rajaan saakka ja että stressitestiskenaarioiden pitää pysyä sellaisina, että ne ovat realistisesti sovellettavissa talletusten vakuusjärjestelmien tilanteeseen. Näin ollen talletusten vakuusjärjestelmien soveltamien skenaarioiden edistyneisyyden ja vaativuuden pitäisi kasvaa ajan kuluessa, mutta samalla niiden on edelleen myös arvioitava kykyään hallita realistisesti odotettavissa olevia perusskenaarioita. Talletusten vakuusjärjestelmä voi esimerkiksi aluksi suorittaa rajatylittävän yhteistyön testin kotijäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmän roolissa niin, että yksi toinen talletusten vakuusjärjestelmä on vastaanottavan jäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmänä. Myöhemmin talletusten vakuusjärjestelmä voi kasvattaa testin monimutkaisuutta suorittamalla toisen rajatylittävän yhteistyön testin niin, että vastaanottavan jäsenvaltion talletusten vakuusjärjestelmiä on samanaikaisesti kaksi tai kolme. Talletusten vakuusjärjestelmät voivat myös nostaa stressitestiprosessien rakenteen vaativuus- ja monimutkaisuustasoa esimerkiksi valitsemalla erityyppisen prosessin (toisin sanoen talletusten vakuusjärjestelmä voi aluksi suorittaa asiakirjatestauksen tietyn näkökohdan arvioimiseksi ja myöhemmin simulaation kyseisen näkökohdan arvioimiseksi). 3.29 Talletusten vakuusjärjestelmien tulisi harkita monimutkaisuuden ja stressin lisäämistä yhdessä tai useammassa keskeisessä testissä lisäämällä valittuun keskeiseen testiin ”erityisskenaarion”, johon l iittyy vakavia haasteita toiminnan jatkuvuudelle tai ulkoisia olosuhteita, jotka synnyttäisivät lisästressiä talletusten vakuusjärjestelmälle tämän toimintojen suorittamisessa. Näitä seikkoja kuvataan ohjeessa 4. 3.30 Talletusten vakuusjärjestelmien on ilmoitettava, ovatko ne kasvattaneet suorittamiensa stressitestien vaativuutta ja monimutkaisuutta ajan kuluessa (verrattuna aiempaan stressitestausjaksoon tai tapauksen mukaan ilmoituksen kohteena olevan stressitestausjakson kuluessa) ja miten ne ovat tämän toteuttaneet. Talletusten vakuusjärjestelmän olisi harkittava stressitestin vaativuuden ja monimutkaisuuden kasvattamista yhdestä stressitestausjaksosta toiseen. Talletusten vakuusjärjestelmän pitäisi myös harkita kahden keskenään samankaltaisen (samaa lakisääteistä toimintoa koskevan) saman stressitestausjakson aikana suoritettavan stressitestin vaativuuden ja monimutkaisuuden kasvattamista. 3.31 Historiallisen merkityksen varmistamiseksi talletusten vakuusjärjestelmien pitää testata ohjeessa 2 tarkoitetun ohjelmansa aikana skenaarioita, joilla voidaan arvioida niiden järjestelmien valmiutta toimia kriisitilanteissa, jotka vastaavat tyypiltään ja voimakkuudeltaan aikaisemmin ja erityisesti kaudella 2008 – 2012 esiintyneitä kriisitilanteita. 1. Yleiskatsaus
1.1 Viittaukset1.2 Tunnistetut vaatimukset1.3 Liittyvät standardit2. Tunnistetut vaatimukset
3. Liittyvät standardit
|