Elvytyssuunnitelman indikaattoreiden vaatimusten tarkistaminen

Indikaattoripuitteiden tarkistuksessa laitoksen olisi otettava huomioon seuraavat seikat:

• a. Käytettävissä olevien vaihtoehtojen kokonaiselvytysvoima: laitosten, joiden kokonaiselvytysvoima on pienempi, olisi harkittava sitä, että elvytyssuunnitelman indikaattorien rikkoutumisen rajat asetetaan varovaisemmin, jotta niiden rajallisemmat elvytysvaihtoehdot voidaan panna täytäntöön mahdollisimman hyvin.
• b. Elvytysvaihtoehtojen täytäntöönpanon aikataulu ja monimutkaisuus ottaen huomioon hallinnointijärjestelyt, kaikilla asian kannalta merkityksellisillä lainkäyttöalueilla vaadittavat viranomaishyväksynnät ja täytäntöönpanon mahdolliset operationaaliset esteet. Laitoksilla, jotka tukeutuvat vaikeammin toteutettaviin vaihtoehtoihin, joiden täytäntöönpano vie todennäköisesti enemmän aikaa, olisi oltava indikaattoreita, jotka on tarkistettu vastaavasti varovaisemmin, jotta mahdollistetaan riittävän aikainen ennakkovaroitus.
• c. Se, missä kriisin vaiheessa elvytysvaihtoehtoa voidaan realistisesti käyttää tehokkaasti. Tätä näkökohtaa tarkastellessaan laitoksen olisi otettava huomioon se, että tietyntyyppisten vaihtoehtojen täysimääräisiä etuja voi olla vaikea saavuttaa myöhemmin stressitilanteessa sen sijaan, että saataisiin varhainen varoitus. Esimerkiksi ”pääoman hankkiminen markkinoilta” - toimintaa koskevan elvytysvaihtoehdon tapauksessa laitoksen olisi harkittava, voidaanko tämä realistisesti toteuttaa ja milloin. Laitosten olisi huomioitava, että ulkoisen pääoman hankkiminen voi vaikeutua sitä mukaa, mitä lähempänä laitoksen pääomavaatimusten rikkoutuminen on.
• d. Se, miten nopeasti tila heikentyy kriisitilanteessa. Laitosten olisi tunnustettava, että vaikka heikkenemisvauhti riippuu viime kädessä kriisin erityisolosuhteista, tiettyjen laitosten profiilit, muun muassa sellaisten laitosten, joiden liiketoimintamalli ei ole kovin monipuolinen, ja muut yksilölliset olosuhteet voivat johtaa laitoksen rahoitusaseman nopeampaan heikkenemiseen ja lyhentää elpymisvaihtoehtojen täytäntöönpanoon käytettävissä olevaa aikaa. Tältä osin laitosten olisi myös harkittava sellaisten indikaattorien käyttämistä, jotka osoittavat ajan mittaan tapahtuvan heikkenemisen, jotta voidaan havaita tilanteet, joissa laitoksen rahoitusasema (esimerkiksi pääomatilanne) heikkenee nopeasti ja merkittävästi. Lisäksi olisi harkittava mittarin muutosten seurantaa silloin, kun on vaikeaa määritellä yksittäistä ajankohtaa, jolloin eskalointi on tarpeen.
• e. Laitoksen riskienhallintakehys (mukaan lukien ICAAP) ja riskinottohalukkuutta koskeva kehys. Laitoksen olisi varmistettava, että elvytyssuunnitelman indikaattoreiden tarkistus on sopusoinnussa sen riskinhallinta- ja riskinottohalukkuuspuitteiden kanssa (esim. varhaisten varoitusmerkkien puitekehys, valmiussuunnitelmat ja liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelmat).

Laitoksen olisi pystyttävä antamaan toimivaltaiselle viranomaiselle selitys siitä, miten elvytyssuunnitelmaa koskevien indikaattorien tarkistukset on määritetty, ja osoittamaan, että raja-arvojen riittävän varhainen rikkoutuminen turvaa tehokkuuden.

Elvytyssuunnitelman indikaattoreiden tarkistusten asianmukaisuutta olisi seurattava säännöllisesti, ja ne olisi direktiivin 2014/59/EU 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti saatettava ajan tasalle vähintään kerran vuodessa tai useammin, jos laitoksen ehdottama ajan tasalle saattaminen on tarpeen laitoksen taloudellisen tilanteen ja liiketoimintatilanteen muutoksen vuoksi. Kaikista elvytyssuunnitelman indikaattoreiden tarkistuksen päivityksistä olisi ilmoitettava viipymättä ja asianmukaisesti toimivaltaiselle viranomaiselle, ja ne olisi selitettävä ja perusteltava. Toimivaltaisten viranomaisten olisi arvioitava tällainen päivitys ja päätettävä siitä arvioidessaan elvytyssuunnitelmaa.

Toimivaltaiset viranomaiset ja kriisinratkaisuviranomaiset voisivat päättää toteuttaa väliaikaisia helpotustoimia systeemisen kriisin yhteydessä vähentääkseen sääntelytaakkaa, joka voisi vaikuttaa kielteisesti laitosten kykyyn jatkaa reaalitalouden tukemista. Kun otetaan huomioon kyseisten valvontaa ja kriisinratkaisua koskevien helpottamistoimien väliaikainen luonne ja erityistavoite, niiden myöntämisen ei pitäisi johtaa automaattisesti siihen, että laitokset muuttaisivat elvytyssuunnitelman indikaattoreiden tarkistusta.

Toimivaltaiset viranomaiset voivat hyväksyä elvytyssuunnitelman indikaattoreiden tarkistuksen päivittämisen asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, kuten seuraavissa:

• a. Uudelleen tarkistetut indikaattorit ovat 27 kohdassa esitettyjen elvytyssuunnitelman indikaattorien tarkistusta koskevien yleisten vaatimusten mukaisia.
• b. Muutokset heijastavat laitoksen liiketoiminta- ja rahoitusprofiilin muutoksia, ja ne ovat yhdenmukaisia laitoksen sisäisen riskienhallinta- ja riskinottohalukkuuskehyksen kanssa.
• c. Uudelleentarkistus ei ole valvontaa koskevien helpottamistoimien tavoitteiden vastaista.
• d. Pääomaindikaattorit tarkistetaan aina tasolle, joka ylittää asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannen, neljännen ja seitsemännen osan, asetuksen (EU) 2017/2402 2 luvun ja direktiivin 2013/36/EU 104 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti vaaditun omien varojen määrän.