Sisäinen raportointi

Laitosten sisäisten riskeistä raportoivien järjestelmien tulisi antaa oikea-aikaista, tarkkaa ja kattavaa tietoa niiden altistumisesta rahoitustoiminnan luottomarginaaliriskille. Sisäisten raporttien tulisi olla vähintään neljännesvuosittaisia.

Sisäisten raporttien tulisi tarjota hallintoelimelle tai sen delegoimille tahoille koottuja tietoja asianmukaisilla raportointitasoilla (konsolidointitaso), ja ne tulisi arvioida säännöllisesti. Raporttien sisältämien tietojen laajuus tulisi olla tarkoituksenmukainen kyseisen hallintotason (esim. hallintoelin, toimiva johto) sekä laitoksen nimenomaisen tilanteen ja taloudellisen ympäristön kannalta.

Rahoitustoiminnan luottomarginaaliriskiä koskevien raporttien tulisi sisältää koottuja tietoja sekä riittäviä tukitietoja, jotta hallintoelin tai sen delegoimat tahot voisivat arvioida laitoksen herkkyyttä markkinatilanteiden muutoksiin ja muihin tärkeisiin riskitekijöihin. Raporttien sisällön tulisi kuvata laitoksen riskiprofiilissa ja taloudellisessa ympäristössä tapahtuvia muutoksia sekä verrata nykyhetken vastapuoliriskiä käytäntörajoihin.

CSRBB-raporttien tulisi sisältää säännöllisesti malliarviointien ja auditointien tuloksia sekä menneiden ennusteiden tai riskiarvioiden vertailua todellisiin tuloksiin, jotta ne voisivat antaa tietoja mallinnuksen mahdollisista puutteista. Salkut, joihin voi kohdistua merkittäviä käypään markkina-arvoon arvottamisen liikkeitä, tulisi tunnistaa selkeästi, ja vaikutusta tulisi valvoa laitoksen johdon tietojärjestelmässä sekä samaan tapaan kuin markkinariskille altistuvia muita salkkuja.

Hallintoelimelle tai sen delegoimille tahoille laadittujen raporttien tyypit vaihtelevat laitoksen salkkurakenteen mukaan, mutta niihin tulisi kuulua, kohdat 146 ja 147 huomioiden, seuraavat:

• (a) Yhteenvedot laitoksen kootusta rahoitustoiminnan luottomarginaaliriskille altistumisesta myös eri CSRBB-mittausten osalta. Varat, velat, taseen ulkopuoliset erät ja strategiat, jotka ohjaavat rahoitustoiminnan luottomarginaaliriskin tasoa ja suuntaa, tulisi tunnistaa ja selittää.
• (b) Tärkeimmät mallinnusoletukset

Hallintoelimen tai sen delegoimien tahojen tulisi kyetä näiden raporttien perusteella arvioimaan laitoksen herkkyyttä markkinatilanteessa tapahtuviin muutoksiin ja muihin tärkeisiin riskitekijöihin, erityisesti liittyen salkkuihin, jotka voivat altistua merkittäville käypään markkina-arvoon arvottamisen liikkeille.

Sisäisen mittausjärjestelmän tulisi luoda raportteja sellaisessa muodossa, joka on helposti ymmärrettävissä laitoksen johdon eri tasoilla ja mahdollistaa asianmukaisten päätösten oikea-aikaisen tekemisen. Raporttien tulisi toimia pohjana säännölliselle valvonnalle, jolla määritetään, toimiiko laitos strategiansa mukaisesti.