5.6. Riskienhallintajärjestelmä

Arvioidessaan laitoksen riskienhallintajärjestelmää toimivaltaisten viranomaisten tulisi arvioida, noudattaako laitos hallinnosta ja ohjauksesta annettuja EPV:n ohjeita, DORA-asetusta ja muita direktiivin 2013/36/EU 74 artiklan 3 kohdan nojalla sisäisen hallinnon järjestelyistä, prosesseista ja mekanismeista annettuja EPV:n ohjeita. Tässä yhteydessä toimivaltaisten viranomaisten tulisi arvioida muun muassa sitä,

• a. onko laitos ottanut käyttöön asianmukaisen riskienhallintajärjestelmän ja riskienhallintaprosessit, joihin kuuluvat asianmukainen ja toimeenpantu riskistrategia, riskinottohalu, mukaan lukien kolmansista osapuolista aiheutuvien riskien hallintakäytäntö, ICAAP- ja ILAAP-kehykset sekä stressitestauksen valmiudet ja tulokset
• b. (soveltuvin osin) kattaako konsernin laajuinen riskienhallintajärjestelmä kaikki olennaiset riskit riippumatta siitä, aiheutuuko riski yhteisöistä, jotka eivät kuulu konsolidoinnin piiriin, ja saadaanko sillä kattava käsitys kaikista riskeistä, joille laitos altistuu tai saattaa altistua
• c. onko ylimmällä hallintoelimellä viimekätinen vastuu riskistrategiasta, riskinottohalusta ja riskienhallintajärjestelmästä ja huolehtiiko se asianmukaisesta ohjauksesta ja valvonnasta
• d. onko laitos ja tarvittaessa konsolidoiva laitos dokumentoinut ja toimeenpannut asianmukaisen riskistrategian ja riskinottohalun, jotka kattavat kaikki laitoksen olennaiset riskit, sisältävät riskirajoja ja sietorajoja sekä kuvaavat laitoksen taloudellisia resursseja
• e. luodaanko riskienhallintajärjestelmässä riittävät menettelyt riskien tunnistamista, mittaamista, vähentämistä ja seurantaa varten ja missä määrin se on sisällytetty laitoksen kokonaisstrategiaan ja miten se vaikuttaa siihen
• f. ovatko päätöksentekomenettelyt selkeitä, avoimia ja riittävästi dokumentoituja ja otetaanko niissä huomioon asianmukaiset riskinäkökohdat ja tiedotetaanko toimintaperiaatteista ja niiden muutoksista asianmukaisesti ja ajoissa
• g. onko liiketoimintastrategian, riskistrategian, digitaalista häiriönsietokykyä koskevan strategian, riskinottohalun ja riskienhallintakehyksen, pääoman ja likviditeetin hallintakehysten sekä ESG-riskien käsittelyä direktiivin 2013/36/EU 76 artiklan 2 kohdan mukaisesti koskevan laitoksen suunnitelman välillä asianmukaiset ja johdonmukaiset yhteydet.

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi arvioida, onko laitoksella hyvin dokumentoidut ja ylimmän hallintoelimen hyväksymät uusien tuotteiden hyväksymistä koskevat periaatteet, joissa käsitellään uusien markkinoiden, tuotteiden ja palvelujen kehittämistä ja olemassa oleviin tuotteisiin tehtäviä merkittäviä muutoksia sekä poikkeuksellisia liiketoimia. Toimivaltaisten viranomaisten tulisi myös tarkastella, osallistuvatko riskienhallinnan ja sääntöjen noudattamisen valvonnan toiminnot asianmukaisesti uusien tuotteiden tai olemassa oleviin tuotteisiin tehtävien merkittävien muutosten arviointiin ja hyväksymiseen niin, että hyväksynnät ovat yhteydessä kyseisten valvontamenettelyjen riittävyyteen.

ICAAP- ja ILAAP-kehykset

Arvioidessaan laitoksen ICAAP- ja ILAAP-kehyksiä toimivaltaisten viranomaisten tulisi arvioida, noudattaako laitos ICAAP- ja ILAAP-tietoja koskevia EPV:n ohjeita²² . Laitoksen ICAAP- ja ILAAP-kehysten arvioinnin tulisi sisältää ICAAP- ja ILAAP-menettelyjen säännöllisen tarkastelun sekä niiden vakauden, tehokkuuden ja kattavuuden arvioinnin. Tässä yhteydessä toimivaltaisten viranomaisten tulisi

• a. arvioida, miten ICAAP- ja ILAAP-menettelyt on yhdistetty laitoksen yleisiin riskienhallinnan ja strategisen johtamisen käytäntöihin, pääoma- ja likviditeettisuunnittelu mukaan lukien, sekä sitä, miten niissä otetaan tulevaisuus huomioon
• b. arvioida, ovatko ICAAP- ja ILAAP-menettelyt asianmukaisia riittävän sisäisen pääoman ja likviditeetin tason arvioimiseksi ja ylläpitämiseksi, jotta laitoksen riskit voidaan kattaa ja tehdä järkeviä liiketoimintapäätöksiä (esim. liiketoimintasuunnitelman mukaisen pääoman kohdentamisen yhteydessä), myös stressitilanteissa
• c. arvioida, sisältyvätkö ICAAP- ja ILAAP-menettelyt päätöksenteko- ja hallintaprosesseihin laitoksen kaikilla tasoilla (esim. limiittien määritys ja tuloksen mittaaminen)
• d. varmistaa, ovatko ICAAP- ja ILAAP-kehykset ylimmän hallintoelimen säännöllisessä valvonnassa, mukaan lukien näiden kehysten ja niiden tulosten hyväksyminen
• e. arvioida, pannaanko ICAAP- ja ILAAP-menettelyt johdonmukaisesti ja oikeasuhteisesti täytäntöön kaikilla laitoksen liiketoiminta-alueilla ja oikeushenkilöissä ja koskevatko ne kaikkia olennaisia riskejä, joille laitos altistuu tai saattaa altistua
• f. arvioida asiaankuuluvien lainsäädäntö- ja sääntelyvaatimusten noudattamista sekä pohtia, tunnistetaanko laitoksen ICAAP-menettelyssä uusia riskejä ja/tai todennäköisyydeltään vähäisiä mutta vaikutuksiltaan merkittäviä riskejä, muun muassa TVT-riskejä, ympäristöriskejä ja geopoliittisia epävarmuustekijöitä
• g. arvioida, ovatko laitoksen yhden tai useamman oikeushenkilön tai liiketoiminta-alueen poikkeamat laitoksen vakiintuneesta ICAAP- tai ILAAP-menettelystä perusteltuja.

²² EPV:n ohjeet valvojan arviointiprosessia varten kerättävistä ICAAP- ja ILAAP-tiedoista (EBA/GL/2016/10).

Nämä arvioinnit tulisi ottaa huomioon laskettaessa pilarin 2 mukaista vaatimusta ja arvioitaessa pääoman riittävyyttä osastossa 7 esitetyllä tavalla sekä arvioitaessa likviditeetin ja rahoituksen riittävyyttä osastossa 8 kuvatulla tavalla.

Laitoksen stressitestauksen arviointi

Arvioidessaan laitoksen stressitestausta toimivaltaisten viranomaisten tulisi arvioida, noudattaako luottolaitos EPV:n ohjeita stressitestauksesta²³ sekä EPV:n ohjeita ympäristöskenaarioanalyysista ympäristöriskien huomioon ottamiseksi. Tämä arviointi sisältää laitoksen stressitestausohjelman arvioinnin, jossa otetaan huomioon laitoksen koko ja sisäinen organisaatio sekä sen toiminnan luonne, laajuus ja monimutkaisuus.

²³ EPV:n ohjeet laitosten stressitestauksesta (EPV/GL/2018/04)

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi tehdä sekä laadullinen arviointi laitoksen stressitestausohjelmasta että määrällinen arviointi stressitestien tuloksista. Toimivaltaisten viranomaisten tulisi tarkastella laadullisten ja määrällisten arviointien tuloksia yhdessä valvonnallisten stressitestien tulosten kanssa (katso osasto 11) pääoman ja likviditeetin riittävyyden arviointia varten ja määrittää asianmukainen valvontatoimenpide havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Jos stressitestin arvioinnissa havaitaan puutteita laitoksen hallinnossa ja laitoksen laajuisissa valvontajärjestelyissä, toimivaltaisten viranomaisten tulisi ottaa ne huomioon näitä osa-alueita arvioidessaan. Lisäksi laitoksen stressitestien tuloksia voidaan käyttää laitoksen pääomasuunnittelun arvioinnissa sekä likviditeettivaatimusten määrittämisessä likviditeetin riittävyyden arviointia varten.

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi arvioida, missä määrin stressitestaus on sisällytetty laitoksen riskienhallintajärjestelmään, ja myös sitä, miten stressitestaus otetaan huomioon laitoksen riskinottohalun ja riskirajojen määrittämisprosesseissa. Toimivaltaisten viranomaisten tulisi myös arvioida, miten laitoksen toimiva johto ja ylin hallintoelin osallistuvat stressitestausohjelmaan, myös siihen liittyvään sisäiseen raportointiin, sekä sitä, missä määrin stressitestaus ja sen tulokset on sisällytetty päätöksentekoprosesseihin.

Arvioidessaan stressitestausohjelmia, stressitestien tuloksia ja johdon ehdottamia toimenpiteitä toimivaltaisten viranomaisten tulisi ottaa huomioon sekä laitoskohtaiset että järjestelmän laajuiset näkökulmat. Toimivaltaisten viranomaisten tulisi arvioida hallintatoimenpiteiden toteutettavuutta kriisitilanteissa, muun muassa sitä, ovatko toimenpiteiden toteuttamisaikataulut realistisia, sekä ottaa huomioon kyseisen laitoksen erityispiirteet. Tarkastellessaan rajatylittävien ryhmittymien stressitestausohjelmia toimivaltaisten viranomaisten tulisi ottaa huomioon mahdolliset esteet, jotka voivat vaikeuttaa pääoman ja likviditeetin siirrettävyyttä konsernin sisällä sekä konsernin sisäisten taloudellisten tukijärjestelyjen toimintaa ja joita saattaa ilmetä stressitilanteissa.

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi arvioida stressitestien tuloksia²⁴ ja sitä, kykeneekö laitos ylläpitämään sovellettavaa SREP:n mukaista kokonaispääomavaatimusta (TSCR) kaikkina aikoina epäsuotuisassa skenaariossa ja onko se määrittänyt johdon toimenpiteet TSCR:ää koskeviin rikkomuksiin puuttumiseksi. Toimivaltaisten viranomaisten tulisi tarkastella myös stressitestien vaikutusta laitoksen vähimmäisomavaraisuusasteeseen sekä sen direktiivin 2014/59/EU mukaisiin hyväksyttäviä velkoja koskevia vähimmäisvaatimuksia (MREL) varten varattuihin velkoihin.

²⁴ Tämän kohdan soveltamisessa stressitestit eivät koske käänteisiä stressitestejä.

Stressitestien tulosten arvioinnissa toimivaltaisten viranomaisten tulisi ottaa huomioon kaikki tiedossa olevat laitokseen vaikuttavat lainsäädännölliset muutokset, jotka koskevat stressitestin soveltamisalaa ja aikahorisonttia.