19. Ylimmän hallintoelimen sopivuuden arviointi kokonaisuuden kannalta

Kun laitokset arvioivat ylimmän hallintoelimen sopivuutta kokonaisuuden kannalta, niiden tulisi arvioida ylimmän hallintoelimen kokoonpano erikseen sen johtamis- ja valvontatoimintojen osalta. Sopivuuden arvioinnissa kokonaisuuden kannalta tulisi verrata ylimmän hallintoelimen todellista kokoonpanoa ja ylimmän hallintoelimen todellista tietämystä kokonaisuutena, taitoja ja kokemusta sekä direktiivin 2013/36/EU 91 artiklan 7 kohdan vaatimusten mukaista sopivuutta kokonaisuuden kannalta.

Laitosten tulisi arvioida ylimmän hallintoelimen sopivuus kokonaisuuden kannalta käyttäen jompaa kumpaa seuraavista:

• a. liitteessä I oleva sopivuuden arviointimatriisin malli; laitokset voivat muokata mallia I osastossa esitetyt kriteerit huomioon ottaen
• b. niiden omat tarkoituksenmukaiset menetelmät, jotka ovat näissä ohjeissa asetettujen kriteerien mukaiset.

Kun laitokset arvioivat ylimmän hallintoelimen yksittäisen jäsenen sopivuutta, niiden tulisi samaan aikaan arvioida myös ylimmän hallintoelimen sopivuutta kokonaisuuden kannalta 7 jakson mukaisesti. Lisäksi niiden tulisi arvioida, onko valvontatoimintoaan hoitavan ylimmän hallintoelimen erityisten komiteoiden yleinen kokoonpano riittävä.²³ Erityisesti tulisi arvioida, mitä tietämystä, taitoja ja kokemusta henkilö tuo ylimmän hallintoelimen yhteiselle sopivuudelle ja onko ylimmän hallintoelimen yleisessä kokoonpanossa riittävän laajasti tietämystä, taitoja ja kokemusta laitoksen toiminnan ja suurimpien riskien ymmärtämiseksi.

²³ Komiteoiden kokoonpanosta ks. myös sisäistä hallintoa koskevat EPV:n asiaankuuluvat ohjeet.

Kun arvioidaan yhteistä sopivuutta III osaston 7 kohdan mukaisesti, laitosten tulisi arvioida, onko ylin hallintoelin osoittanut päätöksillään ymmärtävänsä riittävästi rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskit ja sen, miten ne vaikuttavat laitoksen toimintaan, ja onko se osoittanut hallitsevansa näitä riskejä asianmukaisesti ja tarvittaessa toteuttanut korjaavia toimenpiteitä.