Sisäinen raportointi

Laitosten sisäisten riskeistä raportoivien järjestelmien tulisi antaa oikea-aikaista, tarkkaa ja kattavaa tietoa niiden altistumisesta rahoitustoiminnan korkoriskille. Sisäisten raporttien tulisi olla vähintään neljännesvuosittaisia.

Sisäisten raporttien tulisi tarjota hallintoelimelle tai sen delegoimille tahoille koottuja tietoja asianmukaisilla tasoilla (konsolidointitason ja valuutan mukaan), ja ne tulisi arvioida säännöllisesti. Raporttien sisältämien tietojen tason tulisi olla tarkoituksenmukainen kyseisen hallintotason (esim. hallintoelin, toimiva johto) sekä laitoksen nimenomaisen tilanteen ja taloudellisen ympäristön kannalta.

IRRBB-raporttien tulisi tarjota koottuja tietoja sekä riittäviä tukitietoja, jotta hallintoelin tai sen delegoimat tahot voisivat arvioida laitoksen herkkyyttä markkinatilanteiden muutoksiin ja muihin tärkeisiin riskitekijöihin. Raporttien sisällön tulisi kuvata laitoksen riskiprofiilissa ja taloudellisessa ympäristössä tapahtuvia muutoksia sekä verrata nykyhetken vastapuoliriskiä käytäntörajoihin.

IRRBB-raporttien tulisi sisältää säännöllisesti malliarviointien ja auditointien tuloksia sekä menneiden ennusteiden tai riskiarvioiden vertailua todellisiin tuloksiin, jotta ne voisivat antaa tietoja mallinnuksen mahdollisista puutteista. Laitosten tulisi erityisesti arvioida mallinnettujen ennenaikaisten takaisinmaksujen tappioita historiallisia toteutuneita tappioita vastaan. Salkut, joihin voi kohdistua merkittäviä käypään markkina-arvoon arvottamisen liikkeitä, tulisi tunnistaa selkeästi, ja vaikutusta tulisi valvoa laitoksen johdon tietojärjestelmässä sekä samaan tapaan kuin markkinariskille altistuvia muita salkkuja.

Hallintoelimelle tai sen delegoimille tahoille laadittujen raporttien tyypit vaihtelevat laitoksen salkkurakenteen mukaan, mutta niihin tulisi kuulua, kohdat 65 ja 66 huomioiden, seuraavat:

• (a) Yhteenvedot laitoksen kootusta rahoitustoiminnan korkoriskille altistumisesta, mukaan lukien tiedot altistumista gap-riskille, korkoperusteriskille ja optioriskille. Varat, velat, kassavirrat ja strategiat, jotka ohjaavat rahoitustoiminnan korkoriskin tasoa ja suuntaa, tulisi tunnistaa ja selittää.
• (b) Raportit, jotka osoittavat laitoksen noudattavan käytäntöjä ja rajoja.
• (c) Tärkeimmät mallinnusoletukset ja parametrit, kuten eräpäivättömien talletusten (NMD:t) ominaisuudet, kiinteäkorkoisten lainojen ennenaikaiset takaisinmaksut, määräaikaistalletusten ennenaikaiset nostot, sitoumusten laatiminen, valuutta-aggregaatit ja marginaalien käsittely.
• (d) Tiedot tärkeimpien mallinnusoletusten vaikutuksesta rahoitustoiminnan korkoriskin mittaukseen, mukaan lukien oletuksia koskevat muutokset eri korkoskenaarioiden vallitessa.
• (e) Tiedot korkojohdannaisten vaikutuksesta rahoitustoiminnan korkoriskin mittaukseen.
• (f) Tiedot käyvän arvon instrumenttien, mukaan lukien tason 3 varat ja velat, vaikutuksesta rahoitustoiminnan korkoriskin mittaukseen.
• (g) Stressitestien tulokset osiossa 4.3.4 tarkoitetulla tavalla, sokit osiossa 4.3.3 tarkoitetulla tavalla, direktiivin 2013/36/EU 98 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut valvonnan poikkeavien arvojen testit sekä arvioinnit tärkeimpiä oletuksia ja parametreja koskevasta herkkyydestä.
• (h) Yhteenvedot IRRBB-käytäntöjen, -menetelmien ja -mittausjärjestelmien riittävyyden arvioinneista, mukaan lukien sisäisten ja ulkoisten auditoijien tai muiden vastaavien ulkoisten osapuolten (kuten konsulttien) saamat tulokset.

Hallintoelimen tai sen delegoimien tahojen tulisi kyetä näiden raporttien perusteella arvioimaan laitoksen herkkyyttä markkinatilanteessa tapahtuviin muutoksiin ja muihin tärkeisiin riskitekijöihin, erityisesti liittyen salkkuihin, jotka voivat altistua merkittäville käypään markkina-arvoon arvottamisen liikkeille.

Sisäisen mittausjärjestelmän tulisi luoda raportteja sellaisessa muodossa, joka on helposti ymmärrettävissä laitoksen johdon eri tasoilla ja mahdollistaa asianmukaisten päätösten oikea-aikaisen tekemisen. Raporttien tulisi toimia pohjana säännölliselle valvonnalle, jolla määritetään, toimiiko laitos strategiansa mukaisesti ja hyväksymiensä korkoriskirajojen puitteissa.