4.3. Liiketoimintamallianalyysin luotettavuuden arviointi ja haavoittuvuuksien tunnistaminen

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi analysoida laitoksen nykyisen liiketoimintamallin määrällisiä piirteitä, jotta voidaan arvioida sen kykyä tuottaa riittävää voittoa lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, ottaen huomioon laitoksen riskinottohalu ja rahoitus- ja pääomarakenteet. Seikkoja, joita toimivaltaisten viranomaisten olisi analysoitava, ovat muun muassa seuraavat:

• a. kannattavuuden tekijät, trendit mukaan lukien, arvioimalla laitoksen tuloksentekokyvyn taustalla olevia tekijöitä ja poikkeukselliset sekä kertaluonteiset erät huomioiden, tulonlähteiden erittely, kustannusten erittely ja kohdentuminen, arvonalentumisvaraukset sekä keskeiset tunnusluvut (esim. korkokate, kulu-tuotto-suhde, luottojen arvonalentumiset ja riskin hinta). Tätä arviointia voidaan täydentää analysoimalla olennaisia riskikorjattuja kannattavuusmittareita (esim. sijoitetun pääoman tuotto ROAC tai riskikorjattu pääoman tuotto RAROC), mikäli niitä on saatavilla ja ne katsotaan luotettaviksi
• b. tase, trendit mukaan lukien, arvioimalla varojen ja velkojen suhdetta, rahoitusrakennetta, muutosta kokonaisriskin määrässä ja omissa varoissa ja keskeisiä suhdelukuja (esim. oman pääoman tuotto, varat, ydinpääoma, rahoitusvaje) sekä asiakkaisiin, toimialoihin ja maantieteellisiin sijaintipaikkoihin liittyviä tuloslaskelman ja taseen keskittymiä
• c. riskinottohalu ja riskinsietokyky arvioimalla laitoksen käyttöön ottamia muodollisia limiittejä riskityypeittäin ja sitä, miten laitos noudattaa niitä, jotta voitaisiin ymmärtää riskejä, joita laitos on valmis ottamaan parantaakseen taloudellista tulostaan ja varmistaakseen operatiivisen häiriönsietokyvyn. Tämän tulisi koskea myös TVT-häiriöiden vaikutusten sietokykyä.

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi analysoida laitoksen nykyisen liiketoimintamallin laadullisia piirteitä, jotta voitaisiin ymmärtää sen menestyksen taustalla olevat tekijät ja keskeiset riippuvuudet. Seikkoja, joita toimivaltaisten viranomaisten tulisi analysoida, ovat muun muassa seuraavat:

• a. liiketoimintaympäristö arvioimalla laitoksen tulevaisuuden toimintaympäristöä sen pääasiallisten tai merkittävien maantieteellisten ja liiketoimintaan liittyvien riskien perusteella. Tämän arvioinnin osana toimivaltaisten viranomaisten tulisi muodostaa käsitys keskeisistä makrotaloudellisista muuttujista, markkinatrendeistä, kilpailuympäristöstä ja muista merkityksellisistä kehityskuluista (kuten sääntelymuutoksista ja oikeudellisista muutoksista)
• b. keskeiset sisäiset ja ulkoiset riippuvuudet arvioimalla tärkeimpiä ulko- ja sisäsyntyisiä tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa liiketoimintamallin menestymiseen, ja ottamalla huomioon niihin liittyvät hallintoa ja sisäistä valvontaa koskevat järjestelyt
• c. franchising-toiminta ja alat, joilla on kilpailuetua, arvioimalla laitoksen mainetta ja asiakas-, toimittaja- ja yhteistyökumppanisuhteiden vahvuutta sekä sitä, onko olemassa aloja, joilla laitoksella on kilpailuetu suhteessa vastaaviin laitoksiin
• d. tieto- ja viestintätekniikan tuki arvioimalla, miten hyvin tieto- ja viestintätekniikka ja liiketoiminta on mukautettu yhteen strategian, tavoitteiden, toimintojen, resurssien ja tehtävien osalta, sekä pohtimalla, voisivatko tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvät huolenaiheet vaikuttaa laitoksen liiketoimintastrategiaan ja tavoitteisiin.

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi täydentää analyysia tekemällä (sekä määrällinen että laadullinen) ennakoiva analyysi laitoksen taloudellisista ennusteista ja strategisesta suunnitelmasta, jotta voitaisiin ymmärtää liiketoimintastrategian taustalla olevat oletukset ja riippuvuussuhteet, uskottavuus ja riskialttius. Seikkoja, joita toimivaltaisten viranomaisten tulisi analysoida, ovat muun muassa seuraavat:

• a. kokonaisstrategia ja sen onnistumista edistävät tekijät arvioimalla tärkeimpiä määrällisiä ja laadullisia johdon tavoitteita sekä suunnitellun liiketoimintamallin (toteutuksen jälkeen) ja nykyisen mallin välistä eroa
• b. suunniteltu taloudellinen tulos arvioimalla laitoksen strategian ja ennusteiden perustana olevien oletusten uskottavuutta ja johdonmukaisuutta
• c. toteutuskyky arvioimalla johdon aiempia saavutuksia edeltävien strategioiden ja ennusteiden toteuttamisessa sekä laitoksen yleistä kykyä hyödyntää kilpailuetuja ja menestystekijöitä liiketoiminnassaan ja tuottaa tuottoa tehokkaasti. Arvioinnin osana toimivaltaisten viranomaisten tulisi lisäksi tutkia
• i. kustannusten kohdentamisjärjestelmän asianmukaisuutta sen suhteen, miten hyvin se kuvastaa liiketoiminta-alueiden tai -yksiköiden kannattavuutta
• ii. varojen siirtohinnoittelukehystä kunkin liiketoiminta-alueen/yksikön, tuotteen ja asiakkaan nettotuloksen osuuden asianmukaisen määrittämisen osalta
• iii. lainojen hinnoittelukehystä lainan hinnoitteluprosessin asianmukaisen hallinnoinnin, hinnoittelumenetelmien, kaikkien lainan hinnoittelun osatekijöiden asianmukaisen huomioon ottamisen sekä tuotteiden hinnoittelua koskevien päätösten jälkikäteisen kannattavuuden seurannan ja raportoinnin osalta
• iv. tulojenjakamiskehystä sellaisten unioniin sijoittautuneiden laitosten, jotka ovat osa kolmansien maiden konserneja, ja kyseisen konsernin muiden yhteisöjen, jotka ovat sijoittautuneet unionin ulkopuolelle ja jotka eivät kuulu EU:ssa emoyrityksenä toimivan yrityksen konsolidoinnin piiriin, välillä liiketoimien elinkaareen osallistuvien yhteisöjen tai liiketoiminta-alueiden välisen voittojen ja tappioiden tasapuolisen jakamisen sekä riittävän hallinnon osalta.

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi ottaa analyysissa huomioon kaikki viitteet siihen, että liiketoimintamalli ja toiminta lisäävät rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskejä, muun muassa kryptovaroihin liittyvä toiminta tai talletukset tai oikeushenkilöiden sijoittautuminen direktiivin (EU) 2015/849 9 artiklassa määriteltyihin suuririskisiin kolmansiin maihin tai käyttö niissä. Jos tällaisia viitteitä on, niitä olisi täydennettävä tarpeen mukaan määrällisellä analyysilla, jossa keskitytään erityisesti kyseisissä suuririskisissä kolmansissa maissa toteutetuista operaatioista peräisin olevien tulojen ja tuottojen olennaisuuteen ja vastuiden keskittymiseen asiakkaille, joiden osalta laitos soveltaa direktiivin (EU) 2015/849 II luvun 3 jaksossa esitettyä tehostettua asiakkaan tuntemisvelvollisuutta. Toimivaltaisten viranomaisten tulisi vaihtaa näistä viitteistä tietoja rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa valvovan viranomaisen kanssa 5963 kohdan mukaisesti.