2.4. Suhteellisuus ja valvonnan taso

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi mukauttaa laitoksen valvonnan soveltamisalaa, tiheyttä, tarkkuutta ja perusteellisuutta sen luokituksen mukaisesti ja ottaa siinä huomioon suhteellisuusperiaate. Valvojan arviointitoimia suunnitellessaan toimivaltaisten viranomaisten tulisi käyttää taulukossa 1 esitettyä vähimmäistason SREP-osallistumismallia. Mallissa valvontatoiminnan perusteellisuus riippuu laitoksen luokasta. Mallin ei tulisi tulkita estävän resurssien kohdentamista määriteltyihin valvontaprioriteetteihin. Toimivaltaiset viranomaiset voivat siksi laitoksen luokituksesta riippumatta määrittää arviointinsa painopisteet ja tarkkuustason siten, että ne kuvastavat laitoksen riskiprofiilia, eri riskien olennaisuutta, suuntauksia ja uusia riskejä, jotka on tunnistettu osastossa 3 kuvatun pääindikaattoreiden seurannan, osastossa 11 kuvatun stressitestauksen tai aiempien valvojan arviointien tulosten perusteella.

Tässä mallissa toimivaltaisten viranomaisten tulisi saada käsitys kaikista SREP-osatekijöistä (liiketoimintamallianalyysi, hallinto / sisäiset valvontajärjestelyt, pääomaan kohdistuvat riskit sekä likviditeettiin ja rahoitukseen kohdistuvat riskit) taulukossa 1 esitetyn vähimmäistiheyden mukaisesti ja kyetä edelleen tekemään vuosittain merkityksellinen ja kattava arvio laitoksen elinkelpoisuudesta (yhteenveto valvojan kokonaisarvioinnista).

Tämän käsityksen tulisi perustua tietoihin, jotka on kerätty kaikkien 13 kohdassa lueteltujen valvontatoimien avulla. Erityisesti edellisten vuosien tietoja voidaan käyttää myös perustana valvojan kokonaisarvioinnissa ja yhteenvedossa edellyttäen, että toimivaltainen viranomainen on todennut, että laitoksen riskiprofiili ei ole muuttunut olennaisesti, ja ottanut siinä myös huomioon indikaattoreiden neljännesvuosittaisen seurannan.

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi olla yhteydessä laitosten ylimpään hallintoelimeen ja toimivaan johtoon¹⁴ taulukossa 1 esitetyn vähimmäistiheyden mukaisesti. Laitoksen luokituksesta riippumatta toimivaltaisten viranomaisten tulisi tehostaa toimiaan aiempien valvojan arviointien tuloksia koskevissa jatkotoimissa tai seurata laitoksia, joiden riskiprofiili on korkeampi tai muuttuu nopeasti tai joiden valvojan arvioinnin kokonaispisteet ovat heikot, mikä viittaa vakaviin valvontaongelmiin.

¹⁴ Kuten oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta annetun Euroopan unionin ja neuvoston direktiivin 2013/36 (EUVL 176, 27.6.2013, s. 338, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2013/36/2026-01-11) 3 artiklan 9 kohdassa määritellään.

Jos laitokset kuuluvat rajatylittäviin konserneihin, toimivaltaisten viranomaisten tulisi käsitellä sitä, miten niiden valvojan arviointi aiotaan tehdä valvontakollegioissa, jotta mahdolliset huolenaiheet voidaan tunnistaa varhaisessa vaiheessa ja viranomaisten välistä toimintatapaa voidaan mukauttaa ja koordinoida osaston 10 mukaisesti.

Taulukko 1 Valvojan arvioinnin soveltaminen eri laitosluokkiin Luokka Pääindikaattorien seuranta Kaikkien osatekijöiden (vähintään)* arviointi SREP- Yhteenveto kokonaisarvioinnista valvojan Vähimmäistason yhteydenpito/vuoropuhelu laitoksen ylimmän johdon hallintoelimen kanssa ja

1 Neljännesvuosittain Vuosittain Vuosittain Jatkuvasti / on meneillään 2 Neljännesvuosittain Joka toinen vuosi Vuosittain Jatkuvasti / on meneillään 3 Neljännesvuosittain Joka kolmas vuosi Vuosittain Riskipohjaisesti joka kolmas vuosi vähintään

4 Neljännesvuosittain Kolmen voidaan viiteen vuoteen** vuoden pidentää välein, Vuosittain Riskipohjaisesti joka kolmas vuosi vähintään

*Arvioinnin painopiste ja tarkkuus on räätälöity siten, että ne kuvastavat laitoksen riskiprofiilia, eri riskien olennaisuutta sekä valvontatoimissa havaittuja suuntauksia ja uusia riskejä. Tämä voidaan laitoksen luokituksesta riippumatta perustaa aiempiin arviointeihin, jos tilanne ei ole saatavilla olevien tietojen (esim. indikaattoreiden seuranta ja raportointi) perusteella muuttunut olennaisesti.

**Kaikkien SREP-osatekijöiden arvioinnin vähimmäisväliä voidaan pidentää luokkaan 4 kuuluvien laitosten osalta kolmesta vuodesta viiteen vuoteen edellyttäen, että: i) niillä on vakaa alhainen riskiprofiili, niiden taloudelliset mittarit ovat vakaita ja marginaalit terveitä; ja ii) keskeisten riski-indikaattoreiden neljännesvuosittainen seuranta ei anna aihetta huoleen.

Jos toimivaltaiset viranomaiset katsovat, että laitoksilla on samankaltainen riskiprofiili tai että ne voivat altistua samanlaisille uusille riskeille, ne voivat tehdä aihekohtaisia valvojan arviointeja useille laitoksille yhtenä arviointina (esim. liiketoimintamallianalyysi voidaan tehdä kaikille pienille asuntoluotonantajille, koska siinä todennäköisesti havaitaan samat liiketoiminnan elinkelpoisuuden ongelmat kaikissa näissä laitoksissa). Toimivaltaiset viranomaiset voivat myös muokata valvojan arvioinnin soveltamismenetelmiä laitoksille, joilla on samankaltainen riskiprofiili, kuten samankaltaiset liiketoimintamallit tai riskikeskittymien maantieteellinen sijainti, direktiivin 2013/36/EU 97 artiklan 4 a kohdan mukaisesti.

Sellaisten laitosten osalta, jotka kuuluvan direktiivin 2013/36/EU 99 artiklassa vaaditun valvontatarkkailuohjelman piiriin, toimivaltaisten viranomaisten olisi varmistettava, että yhteydenpidon taso ja valvojan arvioinnin soveltaminen määrätään kyseisessä ohjelmassa.

Toimivaltaisten viranomaisten tulisi valvontatoimia suunnitellessaan koordinoida toimia sisäisesti, jotta voidaan varmistaa johdonmukainen arviointi, sekä muiden arviointiin suoraan tai välillisesti osallistuvien osapuolten kanssa, erityisesti silloin, kun niiltä tarvitaan tietoja.