9.3.1 Eroraha

162.Laitosten palkitsemisjärjestelmissä tulisi täsmentää mahdollinen erorahojen käyttö sekä niiden enimmäismäärä tai perusteet, joiden mukaisesti määritetään ne määrät, jotka nimetyille henkilöille voidaan myöntää erorahoina.

163.Laitoksilla tulisi olla järjestelmä, jonka mukaisesti erorahat määritetään ja hyväksytään, kun laitos irtisanoo työsopimuksen ennenaikaisesti, ja jaetaan selkeästi velvoitteet ja päätöksentekovaltuudet sekä valvontatoimintojen osallistuminen menettelyyn.

164.Erorahan ei tulisi olla kohtuuton palkkio vaan asiallinen korvaus, joka henkilöstön jäsenelle maksetaan, jos työsopimus irtisanotaan ennenaikaisesti. Direktiivin 2013/36/EU 94 artiklan 1 kohdan h alakohdan nojalla erorahojen on perustuttava pitkän aikavälin tulokseen eikä niillä saa palkita epäonnistunutta suoritusta tai väärinkäytöstä.

165.Erorahaa ei tulisi myöntää, jos henkilöstön jäsen on syyllistynyt ilmeiseen laiminlyöntiin, jonka perusteella työsuhde puretaan välittömästi tai henkilöstön jäsen irtisanotaan.

166.Erorahaa ei tulisi myöntää, jos henkilöstön jäsen irtisanoutuu vapaaehtoisesti ottaakseen vastaan tehtävän eri oikeushenkilön palveluksessa, jollei erorahan maksamista edellytetä kansallisessa työoikeudessa.

167.Erorahoihin sisältyy ylimääräinen raha tavanomaisen palkkion lisäksi seuraavissa erityistilanteissa:

• a. irtisanomiskorvaus toimen tai viran menetyksestä, jos laitos tai sen tytäryritys irtisanoo työsopimuksen ennenaikaisesti;
• b. palkkio, joka myönnetään määräajalta, jolla aloitetaan sovitusti harkinta-aika työsopimuksen irtisanomisen jälkeen ja johon sovelletaan kilpailukieltolauseketta;
• c. laitos irtisanoo henkilöstön työsopimukset laitoksen kaatumisen tai varhaisen puuttumisen toimenpiteiden vuoksi;
• d. laitos haluaa irtisanoa työsopimuksen laitoksen toimintojen olennaisen supistumisen vuoksi, ja henkilöstön jäsen työskenteli tällaisissa toiminnoissa, tai muut laitokset ovat hankkineet liiketoiminta-alueita, joiden henkilöstö ei voi halutessaan siirtyä hankkivan yhtiön palvelukseen;
• e. laitos ja henkilöstön jäsen sopivat maksusta tosiasiallisen työriidan yhteydessä, joka voisi muutoin realistisesti johtaa oikeustoimiin.

168.Jos laitokset myöntävät erorahoja, niiden tulisi kyetä esittämään toimivaltaiselle viranomaiselle erorahan perustelut ja määrittämisperusteet ja osoittamaan, että myönnetty eroraha on asiallinen ja että se on sidoksissa pitkän aikavälin tulokseen eikä palkitse epäonnistunutta suoritusta tai väärinkäytöstä.

169.Kun laitos määrittää myönnettävän erorahan suuruuden, sen tulisi ottaa huomioon pitkän aikavälin tulos ja arvioida tarvittaessa epäonnistumisen vakavuus. Havaittujen epäonnistuneiden suoritusten osalta tulisi erottaa toisistaan laitoksen ja nimettyjen henkilöiden aiheuttamat epäonnistumiset seuraavasti:

• a. laitoksen epäonnistumista tulisi tarkastella määritettäessä henkilöstölle maksettavien erorahojen kokonaismäärää, ja tällöin tulisi ottaa huomioon laitoksen pääomapohja; tällaisten erorahojen ei tulisi olla suurempia kuin työsopimusten ennenaikaisen irtisanomisen avulla aikaan saatu kustannusalennus;
• b. nimetyn henkilön epäonnistuneen suorituksen perusteella tulisi pienentää sitä erorahan määrää, joka muuten myönnettäisiin, jos erorahan arvioinnissa otettaisiin huomioon ainoastaan pitkän aikavälin tulos; erorahan määrä tulisi myös voida alentaa nollaan.

170.Laitoksen epäonnistumisena voidaan pitää muun muassa seuraavia tilanteita:

• a. jos laitos hyötyy valtion tukitoimista tai siihen kohdistetaan varhaisen puuttumisen toimenpiteitä tai kriisinratkaisutoimenpiteitä direktiivin 2014/59/EU³² nojalla;
• b. jos on jätetty hakemus direktiivin 2014/59/EU 2 artiklan 1 kohdan 47 alakohdassa tarkoitetun tavanomaisen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta;
• c. jos laitos joutuu merkittävien tappioiden vuoksi tilanteeseen, jossa sen pääomapohja ei ole enää terve ja jonka jälkeen liiketoiminta-alue myydään tai liiketoimintaa supistetaan.

171.Nimettyjen henkilöiden epäonnistuneet työsuoritukset tulisi arvioida tapauskohtaisesti. Epäonnistuneena työsuorituksena voidaan pitää muun muassa seuraavia tilanteita:

• a. kun ylimmän hallintoelimen jäsenen ei enää katsota täyttävän sopivuus- ja luotettavuusvaatimuksia;
• b. kun nimetty henkilö on osallistunut menettelytapaan tai on vastuussa menettelytavasta, joka on aiheuttanut laitokselle merkittäviä tappioita, siten kuin ne määritellään laitoksen palkitsemisjärjestelmässä;
• c. kun nimetty henkilö toimii joko tahallisesti tai törkeän tuottamuksellisesti laitoksen sisäisten sääntöjen, arvojen tai menettelyjen vastaisesti.

172.Erorahat tulisi katsoa muuttuvaksi palkkioksi ja näin ollen yleisenä periaatteena on, että jos niitä myönnetään nimetyille henkilöille, sovelletaan kaikkia direktiivin 2013/36/EU 94 artiklassa säädettyjä vaatimuksia. Muuttuvien palkkioiden suhdetta laskettaessa sekä lykkäystä ja välineinä suoritettavaa maksamista sovellettaessa ei tulisi ottaa huomioon seuraavia erorahamääriä seuraavissa olosuhteissa:

• a. erorahat ovat pakollisia kansallisen työlainsäädännön nojalla tai tuomioistuimen päätöksen perusteella;
• b. i ja ii kohdassa tarkoitetut erorahat, joiden osalta laitos kykenee osoittamaan erorahan määrään vaikuttavat syyt ja määrän soveltuvuuden:
• (i) erorahat lasketaan soveltuvan ennalta määritetyn yleisen kaavan avulla (esim. palkallinen karenssi), joka on säädetty palkitsemisjärjestelmässä 167 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa;
• (ii) työsopimuksen kilpailukieltolausekkeen soveltamisesta aiheutuvaa lisämäärää vastaavat erorahat, jotka maksetaan tulevina ajanjaksoina, enintään sen kiinteän palkkion määrään saakka, joka olisi maksettu kilpailukieltoajalta, jos henkilö olisi vielä töissä;
• c. edellä 167 kohdassa tarkoitetut erorahat, jotka eivät täytä 172 kohdan b alakohdan i alakohtaan sisältyvää ehtoa, jos laitos on esittänyt toimivaltaiselle viranomaiselle erorahan määrää koskevat perustelut ja osoittanut sen olevan asiallinen.

173.Kun lasketaan määrää, jota ei oteta huomioon palkkion muuttuvan ja kiinteän osan välisen suhteen laskemisessa, se, että työsopimuksessa on kilpailukieltolauseke, ei välttämättä tarkoita, että työsopimuksen ennenaikaisen irtisanomisen vuoksi maksettu koko summa maksetaan korvauksena siitä, että nimetyt henkilöt ovat sitoutuneet olemaan kilpailematta tietyn ajanjakson ajan. Vain maksun ne määrät, jotka on erityisesti nimetty työsopimuksessa kilpailukieltolauseketta koskeviksi korvauksiksi, vastaavat 172 kohtaa. Jos kansallisessa lainsäädännössä rajoitetaan kilpailukieltolausekkeen kestoa, kyseisten määräaikojen jälkeen maksettavaa rahaa ei voida katsoa kilpailukieltolauseketta koskevaksi korvaukseksi ja näin ollen sitä ei voida jättää pois muuttuvan ja kiinteän palkkion suhteen laskennasta.

174.Kun lasketaan kokonaispalkkion muuttuvan ja kiinteän osan välistä suhdetta, seuraavat erorahan määrät tulisi ottaa huomioon muuttuvana palkkiona, kun kyseistä suhdetta lasketaan viimeisimmältä suoritusjaksolta:

• a. edellä 172 kohdan b alakohdan ii alakohdassa tarkoitettua tulevia ajanjaksoja koskevaa kiinteää palkkiota suurempien määrien summa;
• b. mahdolliset muut erorahat, joita ei ole lueteltu 172 kohdassa.

³² Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/59/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 190).

1. Yleiskatsaus

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

3. Liittyvät standardit

• EBA - Published by the European Banking Authority at https://www.eba.europa.eu/