8.1 Conservatism in the application of risk parameters

Sovellettaessa asetuksen (EU) N:o 575/2013 171 artiklan 2 kohtaa laitosten tulisi soveltaa lisävarovaisuutta luokituksen tuloksiin, mikäli mallin käyttöönotossa tietojärjestelmissä tai riskiparametrien vastapuoliin tai sopimustyyppeihin sijoittamisprosessissa nykyisessä salkussa (riskiparametrien soveltamisessa) havaitaan puutteita, erityisesti jos kyseiset puutteet liittyvät aineistoon, jota on käytetty luokitusprosessissa. Tätä tarkoitusta varten laitosten tulisi perustaa kehys, joka muodostuu seuraavista vaiheista:

• (a) mallin toteuttamista koskevien puutteiden tunnistaminen tietojärjestelmissä tai riskiparametrien soveltamisessa
• (b) käytettävän varovaisuuden muodon määrittely ja soveltuvan varovaisuustason kvantifiointi
• (c) puutteiden seuranta ja korjaaminen
• (d) dokumentointi.

Sovellettaessa 195(a) kohtaa laitoksilla tulisi olla vankat prosessit, joilla tunnistaa kaikki toteutukseen ja soveltamiseen liittyvät puutteet sijoitusprosessissa, jossa jokainen puute johtaa varovaisempaan kohteluun kyseessä olevassa luokkiin tai ryhmiin sijoittamisessa. Laitosten tulisi tarkastella ainakin seuraavia tekijöitä, jotka antavat aihetta lisävarovaisuuteen:

• (a) salkusta puuttuvat tiedot
• (b) puuttuvat tilinpäätöksen päivitykset tai luottotietopalvelun tiedot 59 alakohdassa tarkoitetussa merkityksessä
• (c) salkun vanhentuneet luokitukset; tässä vanhentuneella luokituksella viitataan IRB-menetelmän arviointimenetelmää koskevien teknisten sääntelystandardien 25 artiklan 2 kohdan b alakohdan määritelmään
• (d) puuttuvat luokitukset, jos vastuun katsotaan kuuluvan IRB-mallin soveltamisalaan, mutta sitä ei ole luokiteltu sen avulla.

Sovellettaessa 195(b) kohtaa laitosten tulisi varmistaa, että 196 kohdassa tarkoitettujen tekijöiden ilmeneminen johtaa lisävarovaisuuden soveltamiseen käytettäessä riskiparametria riskipainotettujen vastuumäärien laskemiseen. Mikäli tällaisia tekijöitä ilmenee useampi kuin yksi, estimaatin tulisi olla vielä varovaisempi. Kuhunkin tekijään liittyvän lisävarovaisuuden tulee olla oikeassa suhteessa sen riskiparametrille aiheuttamaan epävarmuuteen.

Laitosten tulisi tarkastella havaittujen puutteiden ja niistä aiheutuvan varovaisuuden kokonaisvaikutusta luokkiin tai ryhmiin sijoittamisen vakauteen asiaankuuluvan mallin soveltamisalaan kuuluvan salkun tasolla ja varmistaa, että riskiparametrien estimaatit ja niistä aiheutuvat omien varojen vaatimukset eivät vääristy laajamittaisten mukautusten tarpeen vuoksi.

Sovellettaessa 195(c) kohtaa laitosten tulisi seurata toteutukseen ja soveltamiseen liittyviä puutteita ja niistä aiheutuvan lisävarovaisuuden soveltamista säännöllisesti. Aina kun mahdollista, laitosten tulisi ryhtyä toimiin tunnistettujen puutteiden korjaamiseksi. Laitosten tulisi kehittää omien arvioidensa mukainen suunnitelma puutteiden korjaamiseksi kohtuullisessa ajassa ja ottaa huomioon omien varojen vaatimukseen aiheutuvien vaikutusten suuruusluokka.

Sovellettaessa 195(d) kohtaa laitosten tulisi laatia soveltuvat käsikirjat ja menettelyt lisävarovaisuuden soveltamiseen ja niiden tulisi dokumentoida prosessi, jota sovelletaan toteutuksessa ja soveltamisessa tunnistettujen puutteiden korjaamiseksi. Dokumentoinnin tulisi sisältää vähintään tarkastellut lisävaroivaisuutta vaativat tekijät ja vaikutukset, joita näiden tekijöiden aktivoitumisella on ollut lopulliseen luokkaan tai ryhmään sijoittamiseen, riskiparametrin tasoon ja omien varojen vaatimukseen.