12. Monimuotoisuuspolitiikan tavoitteet

Direktiivin 2013/36/EU 91 artiklan 10 kohdan mukaan kaikilla laitoksilla tulisi olla toimintapolitiikka, jolla edistetään monimuotoisuutta ylimmässä hallintoelimessä, ja niiden tulisi toteuttaa tällaista politiikkaa, jotta jäsenet muodostaisivat mahdollisimman monipuolisen ryhmän. Toimintapolitiikalla tulisi pyrkiä ottamaan huomioon laaja-alaiset ominaisuudet ja taidot ylimmän hallintoelimen jäseniä rekrytoitaessa, jotta ylimmässä hallintoelimessä olisi mahdollisimman moninaisia näkemyksiä ja kokemuksia, siinä esitettäisiin itsenäisiä mielipiteitä ja sen päätöksenteko olisi harkittua. Laitosten tulisi pyrkiä siihen, että i sukupuolet ovat tasapainoisesti edustettuna ylimmässä hallintoelimessä, ja varmistaa, että ylimmän hallintoelimen jäseniä valittaessa noudatetaan yhdenvertaisten mahdollisuuksien periaatetta. Ainoastaan sillä, että aliedustetun sukupuolen edustajilla on työntekijöiden edustajia, jos sitä edellytetään kansallisessa lainsäädännössä, ei varmisteta, että ylimmässä hallintoelimessä on asianmukainen sukupuolten tasapuolinen edustus.

Monimuotoisuuspolitiikan tulisi sisältää vähintään seuraavat monimuotoisuuden näkökohdat: koulutus- ja ammattitausta, sukupuoli, ikä ja – varsinkin kansainvälistä toimintaa harjoittavilla laitoksilla – maantieteellinen lähtökohta, paitsi jos tämän näkökohdan mukaan ottaminen on jäsenvaltion lainsäädännön mukaan laitonta. Merkittävien vakavaraisuusdirektiivin piiriin kuuluvien laitosten monimuotoisuuspolitiikkaan tulisi sisältyä määrällinen tavoite, joka koskee aliedustetun sukupuolen edustusta ylimmässä hallintoelimessä. Merkittävien vakavaraisuusdirektiivin piiriin kuuluvien laitosten tulisi asettaa aliedustetun sukupuolen edustukselle määrällinen tavoite ja kohtuullinen määräaika, jonka kuluessa se tulisi saavuttaa, sekä keinot sen saavuttamiseksi. Ylimmälle hallintoelimelle tulisi määritellä kollektiivinen tavoite, joka voidaan kuitenkin jaotella johtamis- ja valvontatoimintoihin, jos ylin hallintoelin on riittävän suuri. Tavoite voidaan ilmaista laadullisesti kaikissa muissa laitoksissa ja erityisesti laitoksissa, joissa ylimmässä hallintoelimessä on alle viisi jäsentä.

Kun laitokset asettavat monimuotoisuustavoitteita, niiden tulisi kiinnittää huomiota toimivaltaisten viranomaisten, EPV:n tai muiden kansainvälisten elinten tai organisaatioiden julkistamiin monimuotoisuuden vertailuanalyysien tuloksiin.¹⁸

¹⁸ Ks. myös EPV:n raportti monimuotoisuuden vertailuanalyysista: https://www.eba.europa.eu/documents/10180/1360107/EBA-Op-2016-10+%28Report+on+the+benchmarking+of+diversity+practices%29.pdf ja https://eba.europa.eu/eba-calls-measures-ensure-more-balanced-composition-management-bodies-institutions

Monimuotoisuuspolitiikkaan voi sisältyä työntekijöiden edustus ylimmässä hallintoelimessä, jotta se saa käytännön tietoa päivittäisistä toiminnoista ja kokemusta laitoksen sisäisistä toimintatavoista.

Merkittävien vakavaraisuusdirektiivin piiriin kuuluvien laitosten tulisi myös dokumentoida osana ylimmän hallintoelimen kokoonpanon vuotuista katselmusta, onko niiden toiminta ollut asetettujen päämäärien ja tavoitteiden mukaista. Mikäli jokin monimuotoisuuden päämäärä tai tavoite on jäänyt saavuttamatta, merkittävän vakavaraisuusdirektiivin piiriin kuuluvan laitoksen tulisi dokumentoida syyt siihen, kaavaillut toimenpiteet ja niille asetettu määräaika. Näin varmistetaan, että monimuotoisuuden päämäärät ja tavoitteet saavutetaan.

Jotta ylimmän hallintoelimen toimiin olisi helpompi saada riittävän monimuotoinen ryhmä ehdokkaita, laitosten tulisi harjoittaa henkilöstön monimuotoisuuspolitiikkaa, johon sisältyvät myös urasuunnittelun näkökohdat ja toimenpiteet, joilla varmistetaan eri sukupuolia edustavan henkilöstön yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet. Tällaisiin toimenpiteisiin tulisi sisältyä se, että asianmukaista sukupuolten edustusta koskeva näkökohta otetaan huomioon myös valittaessa henkilöstöä johtotehtäviin ja annettaessa johtamiskoulutusta.

Ylimmän hallintoelimen monimuotoisen kokoonpanon tukemiseksi laitoksilla tulisi olla menettelytavat, joilla varmistetaan, että ketään ei syrjitä sukupuolen, rodun, ihonvärin, etnisen tai yhteiskunnallisen alkuperän, geneettisten ominaisuuksien, uskonnon tai vakaumuksen, kansalliseen vähemmistöön kuulumisen, varallisuuden, syntyperän, vammaisuuden, iän tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella¹⁹ .

¹⁹ Ks. myös monimuotoisuutta koskeva osio sisäistä hallintoa koskevista EPV:n ohjeista.